Sisua, vääntöä ja muitakin

realisti

Selittäkäähän te "tehomiehet" miksi Sisuauton ym. mainoksessa korostetaan moottorin vääntöominaisuuksia vaikka se kuulemma mielestänne on täydellisen yhdentekevää.
Väännöllä ei kuulemma ole mitään merkitystä.

Pelkkä huipputeho ratkaisee....
Niin te väitätte !




Sisu:

http://www.sisuauto.com/tiedotteet/221105.html

"SISU R500 mallissa on uusi vahvasti vääntävä 6-sylinterinen Renault DXi 12 moottori, josta on saatavana kaksi tehoversiota.

353 kW (480 hv) /1800 r/min, vääntömomentti 2240 Nm 1050-1450 r/min.

324 kW (440 hv) /1800 r/min, vääntömomentti 2040 Nm 1050-1450 r/min

Moottori on taloudellinen ja luotettava. Alhaalta alkava laaja vääntöalue tekee siitä poikkeuksellinen miellyttävän ajettavan, koska autolla on hyvä kiihtyvyys matalilla kierroksilla ja pienempi vaihtamistarve ylämäessä."




Volvo:

http://www.volvo.com/trucks/finland-market/fi-fi/trucks/Volvo_FH_2005/driveline/engine/engine.htm
"Kaikissa moottorivaihtoehdoissa on erittäin hyvä vääntömomentti laajalla kierroslukualueella ja erinomainen ajettavuus"




Scania:

http://www.scania.fi/Our_trucks/scania_trucks/engines/
"Moottorit tuottavat korkean vääntömomentin jo alhaisilla pyörintänopeuksilla. Laaja ja tasalakinen momenttikäyrä takaa sen, että on helppoa pitää korkeita keskinopeuksia tarvitsematta kuitenkaan vaihtaa vaihdetta tarpeettomasti."




Listaa voi jatkaa loputtomiin...

Kertokaapa tehomiehet, miksi kuorma-autoihin laitetaan tällaisia vääntäviä (yli 2000 Nm !!!) norsumoottoreita kun saman tehon saa ulos paljon pienemmästäkin moottorista tosin paljon pienemmällä väännöllä.

Kertokaapa vielä sekin miksi kaikki valmistajasta riippumatta korostavat vääntöominaisuuksia vaikka TE tiedätte, että väännöllä ei ole vitunkaan merkitystä !

22

2617

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on tuo sinun

      väännön puolustelusi. Eipä ole tainnut kukaan (?) vielä kertoa vain huipputehon ratkaisevan. Vain tehon.

      Nuo kuorma-autoesimerkit on jo käsitelty. Se formulan kone maksaa enemmän kuin koko kuorma-auto ja kestää todella vähän.

      Väännöllä selitetään helpommin fysiikkaa ymmärtämättömille moottorin ominaisuuksia. Puhutaanhan öljynlauhduttimistakin vaikka niitä ei ole edes olemassa.

      • taitaisi

        60 tonnia painava kuorma-auto liikkua Formulan moottorilla oikein mihinkään suuntaan vaikka tehoa paljon onkin. Mutta ihan miten vain...


      • tietämätön pöljä
        taitaisi kirjoitti:

        60 tonnia painava kuorma-auto liikkua Formulan moottorilla oikein mihinkään suuntaan vaikka tehoa paljon onkin. Mutta ihan miten vain...

        tehoa siinä formulassa on enemmän kuin tukkirekassa.


      • MUTTA!!!
        tietämätön pöljä kirjoitti:

        tehoa siinä formulassa on enemmän kuin tukkirekassa.

        silti se formulan moottori EI kuljettaisi sitä tukkirekkaa mihinkään.

        Joten selitä tämä asia ...ai niin väännöllähän ei ole merkitystä !!!!!!!!!


      • made
        MUTTA!!! kirjoitti:

        silti se formulan moottori EI kuljettaisi sitä tukkirekkaa mihinkään.

        Joten selitä tämä asia ...ai niin väännöllähän ei ole merkitystä !!!!!!!!!

        Kyllä kuljettaisi, aivan samalla tavalla kuin samantehoinen normaali tukkirekan moottori. Vaihteisto saattaisi kyllä olla hieman erilainen.


      • tehi
        taitaisi kirjoitti:

        60 tonnia painava kuorma-auto liikkua Formulan moottorilla oikein mihinkään suuntaan vaikka tehoa paljon onkin. Mutta ihan miten vain...

        Pistetään tähän vähän lainattua tekstiä osoitteesta http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php

        Rekka-autoissa käytetään suurta matalilla kierroksillä vääntävää moottoria siksi, että käytettävä teho saadaan mahdollisimman pienillä kierroksilla, jolloin moottori saadaan kestämään pidempään halpojakin materiaaleja ja suuria toleransseja käytettäessä. Suurilla kierroksilla käyvät moottorit vaativat usein eksoottisia materiaaleja sekä jäähdytys- ja voiteluaineita kestääkseen.

        Teoriassa rekka kulkee yhtä hyvin 3 litraisella formulan koneella kuin 20 litraisella Sisun koneellakin, jos molempien käyttöön saatavat tehot ovat samat. 3-litraisen koneen käyttö edellyttääkin välitysten muokkaamista siten, että samalla vaihteella molemmat koneet aiheuttavat vetäviin pyöriin saman vääntömomentin. Käytännössä siis 3 litraiseen koneeseen on asennettava huomattavasti tiheämpi välitys.

        Näin paljon pienemmällä koneella moottorin kestävyys kuitenkin on noin 1000 kertaa huonompi. Lisäksi formulan moottori maksaa niin paljon, että sen hinnalla saanee ostettua helposti kokonaisen rekan.


      • tehi kirjoitti:

        Pistetään tähän vähän lainattua tekstiä osoitteesta http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php

        Rekka-autoissa käytetään suurta matalilla kierroksillä vääntävää moottoria siksi, että käytettävä teho saadaan mahdollisimman pienillä kierroksilla, jolloin moottori saadaan kestämään pidempään halpojakin materiaaleja ja suuria toleransseja käytettäessä. Suurilla kierroksilla käyvät moottorit vaativat usein eksoottisia materiaaleja sekä jäähdytys- ja voiteluaineita kestääkseen.

        Teoriassa rekka kulkee yhtä hyvin 3 litraisella formulan koneella kuin 20 litraisella Sisun koneellakin, jos molempien käyttöön saatavat tehot ovat samat. 3-litraisen koneen käyttö edellyttääkin välitysten muokkaamista siten, että samalla vaihteella molemmat koneet aiheuttavat vetäviin pyöriin saman vääntömomentin. Käytännössä siis 3 litraiseen koneeseen on asennettava huomattavasti tiheämpi välitys.

        Näin paljon pienemmällä koneella moottorin kestävyys kuitenkin on noin 1000 kertaa huonompi. Lisäksi formulan moottori maksaa niin paljon, että sen hinnalla saanee ostettua helposti kokonaisen rekan.

        Nimimerkki tehi kirjoitti: "...moottorin kestävyys kuitenkin on noin 1000 kertaa huonompi...".

        Jos moottorin kestävyys on vain yhden ainoan kerran huonompi kuin toisen, ei se kestä ollenkaan.

        Onko nyt ymmärrettävä, että tehin moottori hajoaa jo ennen onnistunutta kokoonpanoa noin tuhat kertaa? Ja kun se on sen yhden kerran saatu kasaan, se hajoaa taas noin tuhat kertaa ennen kuin taas saadaan seuraavan kerran onnistuneesti koottua jne?
        Jos se tehin moottorin kestävyys olisi vain yhden kerran huonompi, se saataisiin kasattua joka kerta onnistuneesti loppuun asti, mutta sitten se heti hajoaisi.

        Tällaista tehi meille kertoi.
        Löytäisikö tehi jotain perusteita väitteilleen?


      • kuorma-auton
        sitroen kirjoitti:

        Nimimerkki tehi kirjoitti: "...moottorin kestävyys kuitenkin on noin 1000 kertaa huonompi...".

        Jos moottorin kestävyys on vain yhden ainoan kerran huonompi kuin toisen, ei se kestä ollenkaan.

        Onko nyt ymmärrettävä, että tehin moottori hajoaa jo ennen onnistunutta kokoonpanoa noin tuhat kertaa? Ja kun se on sen yhden kerran saatu kasaan, se hajoaa taas noin tuhat kertaa ennen kuin taas saadaan seuraavan kerran onnistuneesti koottua jne?
        Jos se tehin moottorin kestävyys olisi vain yhden kerran huonompi, se saataisiin kasattua joka kerta onnistuneesti loppuun asti, mutta sitten se heti hajoaisi.

        Tällaista tehi meille kertoi.
        Löytäisikö tehi jotain perusteita väitteilleen?

        kone kestää vaikka miljoona kilometriä niin sen formulan kone kestää tuhat kilometriä. Ei kai ole vaikea asia ymmärtää? Varmasti ymmärsitkin.


      • realisti

        Rahtarit ovat siis ymmärtämättömiä moottoreiden ominaisuuksista vaikka juuri heidän pyyntöjensä mukaan niitä kuormureiden moottoreita on kehitelty.

        Voi pyhä sylvi sinun puheitasi !
        Törkeää vähättelyä.

        Ei sitten taaskaan tullut mieleen, että rekalle on tärkeää, että koko kierroslukualueella on tasainen vääntömomentti kampiakselin päässä.

        Ei tulisi mistään mitään, jos se muuttuisi kierrosten myötä niinkuin kiljuvilla F1-koneilla.



        Kiihdytätkö sinäkin autoasi vain huippukierroksilla jollain variaattorisysteemillä ?

        jos et niin tee, tajuat varmaan miten tärkeää on, että kiihdytettäessä se seuraava vaihde osuu alueelle jossa on jo runsaasti vääntöä.

        Olisiko samantekevää vaikka moottori nyykähtäisi vaihdon jälkeen ja keräisi hitaasti kierrokset päästen taas vaivoin vetoalueelle ?



        Eikö tämäkään esimerkki saa sinua tajuamaan mitä tarkoitan.


      • tiedä
        realisti kirjoitti:

        Rahtarit ovat siis ymmärtämättömiä moottoreiden ominaisuuksista vaikka juuri heidän pyyntöjensä mukaan niitä kuormureiden moottoreita on kehitelty.

        Voi pyhä sylvi sinun puheitasi !
        Törkeää vähättelyä.

        Ei sitten taaskaan tullut mieleen, että rekalle on tärkeää, että koko kierroslukualueella on tasainen vääntömomentti kampiakselin päässä.

        Ei tulisi mistään mitään, jos se muuttuisi kierrosten myötä niinkuin kiljuvilla F1-koneilla.



        Kiihdytätkö sinäkin autoasi vain huippukierroksilla jollain variaattorisysteemillä ?

        jos et niin tee, tajuat varmaan miten tärkeää on, että kiihdytettäessä se seuraava vaihde osuu alueelle jossa on jo runsaasti vääntöä.

        Olisiko samantekevää vaikka moottori nyykähtäisi vaihdon jälkeen ja keräisi hitaasti kierrokset päästen taas vaivoin vetoalueelle ?



        Eikö tämäkään esimerkki saa sinua tajuamaan mitä tarkoitan.

        että vaihteisto on kehitetty? Saadaan vaikkapa sitä sinun haluamaasi vääntömomenttia vetäville pyörille. Mutta et taida ymmärtää kun teoriapuolella olet jo ihan hukassa saati käytännön puolella.


      • kuorma-auton kirjoitti:

        kone kestää vaikka miljoona kilometriä niin sen formulan kone kestää tuhat kilometriä. Ei kai ole vaikea asia ymmärtää? Varmasti ymmärsitkin.

        "Jos se kuorma-auton kone kestää vaikka miljoona kilometriä niin sen formulan kone kestää tuhat kilometriä. Ei kai ole vaikea asia ymmärtää? Varmasti ymmärsitkin."

        Tuossa esimerkissä kuorma-auton kone kesti miljoona km.
        Kun toinen "kestää ... vähemmän kuin..." niin silloin se kuorma-auton moottori on se, mihin toista verrataan, eikö niin? Eli kun "kerroista" puhutaan, tämä kuorma-auton moottorin kestävyys on se "yksi kerta", siihenhän kestävyyttä verrattiin.
        Jos nyt toinen moottori kestää 0,5 kertaa vähemmän, niin 1000000 - 0,5 * 1000000 = 500000. Kone kesti siis 500 tuhatta km.
        Edelleen, jos toinen kone kestikin vain 0,9 kertaa vähemmän, se kesti 1000000 - 0,9 * 1000000 = 100000 km.
        Vieläkö olet kärryillä?
        Tästä kun edelleen jatketaan, niin jos se toinen kone olikin niin heikko, että se kestikin vain 1000 km, saadaan että se kesti 0,999 kertaa vähemmän koska 1000000 - 0,999 * 1000000 = 1000.
        Moottori siis kesti vain yhden tuhannesosan siitä, mitä vertailukohteena pidetty kuorma-auton moottori. Ja se yksi tuhannesosa on siis 0,999 kertaa vähemmän mikä ei ole sinne päinkään kuin tuhat kertaa vähemmän.
        Vai onko Sinun mielestäsi 0,999 ja tuhat suunnilleen yhtäsuuria?
        Ei tämä tämän vaikeampaa ole.


    • näin on

      Kaikkihan sen tietää että väännöillä vedetään lastia.

      Jos pistetään jokin Honda Type-Rä täyteen lastatun rekan vaunun eteen, niin ei varmaan saa vaunua liikkeelle.

      • ei liikuta

        autoa millimetriäkään.


      • tehokaan
        ei liikuta kirjoitti:

        autoa millimetriäkään.

        pistä rekalle menoa ....ihme vääntäjiä olette...
        Veikkaan että menoa alkaa tulla kun pistetään yhteen

        Teho..Vääntö..ja kolmantena ......!koittakaapas keksiä..Hyvää joulua kaikille kuitenkin.


      • TC-94
        tehokaan kirjoitti:

        pistä rekalle menoa ....ihme vääntäjiä olette...
        Veikkaan että menoa alkaa tulla kun pistetään yhteen

        Teho..Vääntö..ja kolmantena ......!koittakaapas keksiä..Hyvää joulua kaikille kuitenkin.

        TEHO AIKAANSAA VÄÄNTÖÄ. Joten pelkkää tehoa ei ole olemassakaan.

        Taidat ymmärtää fysiikasta yhtä paljon kuin sika tuulimyllyistä!


      • tuon viestin
        TC-94 kirjoitti:

        TEHO AIKAANSAA VÄÄNTÖÄ. Joten pelkkää tehoa ei ole olemassakaan.

        Taidat ymmärtää fysiikasta yhtä paljon kuin sika tuulimyllyistä!

        oikein hyvin teho-vääntö-???mutta sinä et tiedä tuota kolmatta osaa tehokolmiossa. heh..
        Se on muuten foorumeilla ollut jo aiemmin oikein, joten etsi tieto ja viisastu..


    • idealisti

      Silloin kun voimaa ruvetaan tarvitsemaan niin tällaiset puimakoneiden halvat ravistavat historialliset työkoneet ei tule kysymykseenkään.

      Jokainen joka vähänkin ymmärtää tekniikasta, tietää että tehoa on saatavissa vain kierroksilla, eikä turbiinimoottoreiden yhteydessä paljon elvistellä millään momentilla eikä väännöllä.

      Kun tarvitaan suorituskykyä = tehoa, niin maalla, merellä kuin ilmassa, turbiinimoottori on se joka puhuu ja nää mopovehkeiden, mitä lie Sisuja tai Kaanioita, hehkuttajat vois ottaa hieman selvää todellisista tehoista ja kuinka ne tuotetaan, ennenkuin alkavat esittelemään käsittämättömiä utopioita jostain väännöstä.

    • tehi

      Kyllä kuorma-auton suorituskyky tuplaantuisi esim. viimekauden F1-moottorilla (900 hv). Mutta ei ole mitään järkeä laittaa kuorma-autoon epätaloudellista ja noin 650 km ajoa kestävää moottoria (jos käytetään koko ajan lähes täyttä tehoa). Moottoria pitäisi koko ajan huudattaa 12000-19000 kierroksen välillä kiihdytyksissä. Mutta, mutta sopivilla välityksillä samoissa ajotilanteissa formulamoottori antaisi vetäville pyörille tuplaväännön verrattuna kuorma-auton vakiomoottoria jossa on 450 hv. Eli formulamoottorilla tukkirekka menisi iloisesti vaikeissakin paikoissa. Vääntöä olisi paljon, siis vetävillä pyörillä missä sitä tarvitaan.

    • kaalepppi
    • TC-94

      Ihan pakko vastata vielä, vaikka lupasin jättää nämä teho vs. vääntöjutut.

      Ei kai kukaan ole sitä mieltä, etteikö väännöllä olisi vitunkaan väliä.

      a. Dieselmoottori on taloudellisempi, jos sitä käytetään matalilla kierroksilla. (en tiedä miksi)
      b. Moottori kestää pitempään, jos se rakennetaan käytettäväksi matalilla kierroksilla. Rekoillahan ajetaan yli miljoona kilsaa.
      c.Kuorma-auto, niinkuin henkilöautokin on mukavampi ajaa, jos se vääntää alhaalta.

      Puhuttaessa suorituskyvystä (Huippunopeus ja kiihtyvyys) ei todellakaan ole paljon väliä, mikä on moottorin vääntömomentti. Sillä on väliä, kuinka suurella tehoalueella moottoria voi käyttää ja mikä on sen huipputeho. F1-moottoria käytetään n.15000-19000rpm. Aika harvan henkilöauton vääntöalue on 4000 kierrosta. Huippuunsa viritetyt koneet eivät KOSKAAN ole vääntökoneita, mutta ne eivät ole tieliikennekäytössä mukavia, eivät taloudellisia, eivätkä kestä pitkään.

      Tänne tuodaan esimerkkejä, joissa on suunnilleen samantehoisia koneita ja toisessa on vääntöä tuplaten, sitten väitetään, että vääntöhän se ratkaisee. Täysin järjetöntä, sillä vääntävässä koneessa on alakierroksilla enemmän tehoa käytettävissä. TEHO se lopulta on aina, mikä auton suorituskyvyn määrää, vaihteisto hoitaa loput. TÄYSIN päivänselvä asia!!!

      • realisti

        Selitit asian juuri niinkuin itse sen sanoisin:

        "Täysin järjetöntä, sillä vääntävässä koneessa on alakierroksilla enemmän tehoa käytettävissä"


        Niinhän asia on.

        Sieltä alakierroksilta on pakko lähteä kiihdyttämään.
        Ei voida koko aikaa pitää varvikelloa tapissa.
        Jatkuvasti joudutaan käymään alemmilla kierroksilla vaihde vaihteelta.
        Alempien kierrosten vääntö ratkaisee.

        Tämä vääntövoima tai tehokäyrän korkeus ratkaisee sen miten nopeasti saavutetaan huipputehon kiihtyvyys.

        Täysin päivänselvää.

        Vain tietämätön väittää, että väännöllä ei olisi väliä.


        Jos rekka kiihtyy paremmin laajalla vääntöalueella varustettuna, kiihtyy myöskin kevyempi ajoneuvo paremmin samalla tavoin.
        Jos näin ei olisi, pitäisi määritellä sääntö millä massan määrällä fysiikanlait eivät enää toteudukaan mentäessä kevyempien ajoneuvojen suuntaan.


      • f1:nen
        realisti kirjoitti:

        Selitit asian juuri niinkuin itse sen sanoisin:

        "Täysin järjetöntä, sillä vääntävässä koneessa on alakierroksilla enemmän tehoa käytettävissä"


        Niinhän asia on.

        Sieltä alakierroksilta on pakko lähteä kiihdyttämään.
        Ei voida koko aikaa pitää varvikelloa tapissa.
        Jatkuvasti joudutaan käymään alemmilla kierroksilla vaihde vaihteelta.
        Alempien kierrosten vääntö ratkaisee.

        Tämä vääntövoima tai tehokäyrän korkeus ratkaisee sen miten nopeasti saavutetaan huipputehon kiihtyvyys.

        Täysin päivänselvää.

        Vain tietämätön väittää, että väännöllä ei olisi väliä.


        Jos rekka kiihtyy paremmin laajalla vääntöalueella varustettuna, kiihtyy myöskin kevyempi ajoneuvo paremmin samalla tavoin.
        Jos näin ei olisi, pitäisi määritellä sääntö millä massan määrällä fysiikanlait eivät enää toteudukaan mentäessä kevyempien ajoneuvojen suuntaan.

        Kyllä esim F1:nen kiihtyy parhaiten, kun tehoa on mahdollisimman paljon. Vääntöä ei siinä haeta.

        Eikä alakierroksilta ole pakko lähetä kiihdyttämään. Pistetään sopiva vaihde, niin kierrokset ovat riittävän korkealla. Mikä tässä on sulle niin vaikeaa?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saana airola ja. muusikko spekulaatiota

      Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki
      Yhteiskunta
      13
      1474
    2. Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla

      Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2
      Mikkeli
      57
      1425
    3. Miten kuvaisit tunteitasi

      tällä hetkellä?
      Ikävä
      107
      1125
    4. Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen

      Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?
      Ikävä
      121
      1071
    5. Mikä estää?

      tapaamisen, suhteen aloittamisen?
      Ikävä
      76
      746
    6. Miksi ETTE suostu selvittämään . . . . . ...

      Asioita jotka jääneet selvittämättä toisen osapuolen kanssa? Kertoisitteko miksi ette suostu? Vaikka teidän mielestä
      Ikävä
      168
      701
    7. Mitä jos saisit selville

      että kaivattusi tekee susta pilaa?
      Ikävä
      131
      635
    8. Eilinen

      Herättikö eilinen jotain ajatuksia?
      Ikävä
      52
      572
    9. Wille Rydman on kansalaisten mielestä huonoiten onnistunut ministeri

      Onneksi olkoo Wille kärkipaikasta! Oletkin sen eteen tehnyt hartiavoimin töitä. "Ministeri Wille Rydman (ps) on kansala
      Maailman menoa
      370
      568
    10. Tajuan kyllä

      että molemmilla on omat elämänsä ja kuvionsa ja rakkaansa. En odota mitään enkä ole tunkemassa mihinkään. Kai silti saa
      Ikävä
      52
      515
    Aihe