Jätin ukkomiehen!

vihdoinkin vapaa

Osallistuin aiemmin keskusteluketjuun "Eroon ukkomiehestä". Onnistuin tekemään sen lopulta pari viikkoa sitten. Mies vannoi rakkauttaan, mutta ei saanut erottua. Suhteemme oli melko pitkäaikainen. Nyt tarvitsen selviytymiskeinoja. On totuus, että rakastan häntä yhä. Siksi tuntuu pahalta.

Eniten huolestuttaa, että päässäni pyörii tyhmiä kostoajatuksia. Että vielä minä kostan hänelle sen, että hän kohteli minua niin. Usein leikin ajatuksella, että kerron hänen vaimolleen kaiken, sillä sen tiedän olevan asia, jota hän pelkäsi yli kaiken. Joskus tunnen miestä kohtaan niin suurta vihaa, että aivan todella harkitsen tämän toteuttamista. Millä pääsen tällaisista ajatuksista eroon?

Poistin hänen numeronsa puhelimestani ja poistin sähköpostit ja tekstiviestit. Palautin tavarat. Vältän paikkoja, joissa olemme olleet yhdessä. Keräsin laatikkoon kaiken häneltä saamani ja vein pois silmistä. Huomenna olen menossa treffeille sinkkumiehen kanssa, vaikka se mies ei minua oikeastaan kiinnostakaan.

30

4243

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • maikki

      Hyvä, että löysit voimaa lopettaa jutun ukkomiehen kanssa. Tiedän miltä tuntuu! Vaikka moni ei sitä tajua tai halua hyväksyä, niin sama tuska siinä on kuin tavallisen suhteenkin päätyttyä. Rakkautta on voinut olla molemmin puolin. Ja toisaalta paljon tuskaa siitä, että ei merkinnyt toiselle niin paljon, että varattu osapuoli olisi eronnut. Nyt et voi muuta kuin pysyä päätöksessäsi ja aloittaa surutyön tekemisen. Elämällä on varmasti parempaa sinulle tarjottavana. Siihen on uskottava, vaikka ei millään jaksaisi eteenpäin.

      Ymmärrän nuo vihantunteet hyvin. Samanlaisia kostoajatuksia oli minullakin mielessä. Ehkä niillä onkin hyvä fantasioida ja saada kaikki viha ja katkeruus ulos, mutta mitään niistä ei pidä mennä toteuttamaan. Kaikki vika kun ei ole ukkomiehessä, olet itse suostunut kakkoseksi ja antanut kohdella itseäsi näin. Ehkä rakkauttasi ja luottamustasi on käytetty hyväksi. Tästä ei voi muuta kuin ottaa oppia tulevaisuutta varten. Älä huolehdi, ei sinun tarvitse kostaa, kyllä elämä kostaa tuolle ukkomiehelle tavalla tai toisella. Koeta jaksaa päivä kerrallaan!

    • erota ja...

      sitten ei eronnutkaan??....jos teki noin ..kosta sen eukolle..kerro et teillä on ollut suhde!

      • ap.

        Kyllä lupasi. Sanoi pari kertaa jonkin päivämääränkin, johon mennessä eroaa. Puhui aina, että "kun" hän eroaa, ja että minun kanssani hän haluaa elää ja minut tehdä onnelliseksi. Ja ajatelkaa, että minä uskoin!

        En tiedä, mitä hyötyisin kostamisesta vaimolle. Eihän hän ole syyllinen miehensä tekemisiin.


      • Charles
        ap. kirjoitti:

        Kyllä lupasi. Sanoi pari kertaa jonkin päivämääränkin, johon mennessä eroaa. Puhui aina, että "kun" hän eroaa, ja että minun kanssani hän haluaa elää ja minut tehdä onnelliseksi. Ja ajatelkaa, että minä uskoin!

        En tiedä, mitä hyötyisin kostamisesta vaimolle. Eihän hän ole syyllinen miehensä tekemisiin.

        Minäkin ihmettelen sitä, miksi miehen teot pitäisi hänen vaimolle kostaa. Luultavasti vaimo on täysin viaton ja luulee miehensä olevan kiltti aviomies. Ei vaimo ole mitään pahaa tehnyt.


      • SepeSe
        ap. kirjoitti:

        Kyllä lupasi. Sanoi pari kertaa jonkin päivämääränkin, johon mennessä eroaa. Puhui aina, että "kun" hän eroaa, ja että minun kanssani hän haluaa elää ja minut tehdä onnelliseksi. Ja ajatelkaa, että minä uskoin!

        En tiedä, mitä hyötyisin kostamisesta vaimolle. Eihän hän ole syyllinen miehensä tekemisiin.

        asiaa niin päin, että mitä mies teki sinulle ja mitä vaimolle. Ethän ajattele, että mies pääsee kuin koira veräjästä näykkimällä vähän siellä sun täällä.

        Tuollaiset miehet tarvitsevat elämäänsä koulua, joka opettaa ottamaan vastuun teoistaan ja sanoistaan, joten ei muuta kuin kerro rehellisesti, niin kuin asiat ovat olleet tälle vaimolle.

        Se mies hengaa kohta taas jonkun toisen kanssa, eikä kanssasisaresi ole ansainnut sellaista kohtelua.


      • kurittaa ukkoa
        ap. kirjoitti:

        Kyllä lupasi. Sanoi pari kertaa jonkin päivämääränkin, johon mennessä eroaa. Puhui aina, että "kun" hän eroaa, ja että minun kanssani hän haluaa elää ja minut tehdä onnelliseksi. Ja ajatelkaa, että minä uskoin!

        En tiedä, mitä hyötyisin kostamisesta vaimolle. Eihän hän ole syyllinen miehensä tekemisiin.

        eli, kun kerrot sen eukolle niin eukko lennättää sen pihalle..tiedä vaikka saisit sen ukon sitä kautta itelles takas, jos huolit??


      • Kosto vaimolle
        ap. kirjoitti:

        Kyllä lupasi. Sanoi pari kertaa jonkin päivämääränkin, johon mennessä eroaa. Puhui aina, että "kun" hän eroaa, ja että minun kanssani hän haluaa elää ja minut tehdä onnelliseksi. Ja ajatelkaa, että minä uskoin!

        En tiedä, mitä hyötyisin kostamisesta vaimolle. Eihän hän ole syyllinen miehensä tekemisiin.

        Mitä pahaa hän on tehnyt. Vienyt miehen sydämen jota sinä et saanut kuin pikkuisen. Se mitä sinun ja miehen välillä oli on vain teidän oma asia. Olet saanut jo tarpeeksi pahaa aikaan vaikka vaimo ei sitä tiedäkkään. Yrittäsit nyt olla järkevä ja antaisit heidän elää omaa elämää ongelmineen ja iloineen. keskity tulevaisuuteen ja vapaisiin miehiin. Ei salaisuuksia, ei vaimoja


      • pettänyt
        Kosto vaimolle kirjoitti:

        Mitä pahaa hän on tehnyt. Vienyt miehen sydämen jota sinä et saanut kuin pikkuisen. Se mitä sinun ja miehen välillä oli on vain teidän oma asia. Olet saanut jo tarpeeksi pahaa aikaan vaikka vaimo ei sitä tiedäkkään. Yrittäsit nyt olla järkevä ja antaisit heidän elää omaa elämää ongelmineen ja iloineen. keskity tulevaisuuteen ja vapaisiin miehiin. Ei salaisuuksia, ei vaimoja

        jollakin lailla miehensä koska mies on ajautunut seuraasi!!..onhan se pahaa!


      • neuvo

        Oliko se vaimon syy, ettei mies lähtenytkään?
        Mies tuli järkiinsä ja valitsi paremman.
        Eikö??


      • oppilas
        kurittaa ukkoa kirjoitti:

        eli, kun kerrot sen eukolle niin eukko lennättää sen pihalle..tiedä vaikka saisit sen ukon sitä kautta itelles takas, jos huolit??

        Nyt näyttää siltä, että naiset ovat ymmärtämässä, ettei kakkosnaisenkaan tarvitse tyydyttää kyltymättömän ukkomiehen haluja, joille mikään ei tunnu koskaan riittävän.
        Tälläisten ukkomiesten tyydyttämiseen pitää olla isompi liuta naisia ja lisäksi vielä yhtälailla tunteettomia, kun mikään elämän alalla ei näille ukkomiehille riitä.
        Uudet naiset tulevat kuvioon jatkuvasti, kunhan aika kuluu, sitä se on. Moni nainen on aina vuorollaan kakosnainen ja sen jälkeen kolmonen jne.


      • ärsyttää
        neuvo kirjoitti:

        Oliko se vaimon syy, ettei mies lähtenytkään?
        Mies tuli järkiinsä ja valitsi paremman.
        Eikö??

        Miten voit tapausta tuntematta tietää että vaimo oli se "parempi"? Mihin ihmeesen perustuu tämä käsitys, että vaimo on aina se suloinen ja uskollinen ja hyvä, ja toinen nainen on viekas ja katala ja kiero? Eikö se voi olla toisinkinpäin? Tekeekö naimisissa oleminen naisesta jotenkin arvokkaamman ja paremman ihmisen?

        Ei kai kukaan HALUA varattua miestä, on kai aina hirveä pettymys kuulla etä miehellä onkin vaimo? Kuka nyt tahtoisi jakaa rakastettunsa toisen kanssa????


    • .....

      Itse sain vielä pitkään puheluita ja tekstiviestejä mieheltä. Mutta kannattaa pysyä kovana. Muista että kohta olosi on mitä parhain ja tulet olemaan onnellisempi. Niin minäkin olen.

      Itseäni tosin auttoi, että muutin myös toiselle paikkakunnalle. Mies ja hänen vaimonsa putkahtavat mieleesi tulevaisuudessa yhä vähemmän ja vähemmän. Keksi itsellesi mahdollisimman paljon ajanvietettä, tapaa ihmisiä. Älä ajattele vihaa, vaan sitä että onnistuit vihdoinkin pistämään homman poikki. Muista, että vaikka olisi miten käynyt niin tämä on ainakin sinun kannaltasi paras vaihtoehto.

    • ja hauskaa kesän odotusta

      Viisaasti olet tehnyt aloittaessasi oman elämän etkä anna ukkomiehen ohjailla sinua.
      Kostonajatukset ovat kuitenkin tosi lapsellisia. Se ei helpota sinun elämää vaan saa miehen vihaamaan sinua. Jos todellakin haluat eroon miehestä unohda kosto, unohda hänet. Ei elämässä kaikkia lupauksia voi pitää, senhän kertoo jo erotilastot.

    • Kohtalotoveri

      minä tein saman yli puoli vuotta sitten. Väkisin irroitin itseni. Älä kosta vaimolle. Olen sitä mieltä että elämä opettaa, jossain vaiheessa mies herää tajuamaan tekonsa seuraukset. Minä riistäydyin irti pitkän suhteen jälkeen, tapasin vapaan ihanan miehen laastariksi. Vieläkin olen yksissä hänen kanssaan ja olen todella rakastunut ja kiinni. Saan vieläkin kummallisia puhelinsoittoja joissa kuuluu taustahälyjä mutta kukaan ei puhu mitään joinakin päivinä parikin kertaa tuntemattomasta numerosta. Tiedän että koska numeroni on salainen niin siellä se ukkomies soittelee. Voin vaan kuvitella että hän haluaa kuunnella ääntäni koska ei sano mitään. Tieto on mennyt perille että todellakin hän jäi kakkoseksi. Viimeksi eilen kuuntelin hetken hänen hengitystään ja sitten suljin puhelimen, en tiedä mikä hänen tilanteensa on , enkä haluakaan häntä sotkemaan elämääni mutta on tämä sääli koska silloin aikanaan rakastin häntä. Nyt rakastan laastaria.

    • alkup.

      Kiitoksia kannustuksesta! Noihin kosta vaimolle-kommentteihin haluaisin sanoa, että sellainen tuntuisi hyvin ala-arvoiselta tempulta. Siksi haluaisinkin saada moiset ajatukset mielestäni.

      Nyt parin viikon jälkeen alkaa pieni toipuminen olla jo käynnissä. Rohkeutta kaikille saman asian kanssa kärsiville!

    • kestä

      Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön.
      Tiesit jo alusta alkaen hänen olevan varattu.
      Etkö silloin ajatellut, miltä hänen vaimostaan
      tuntuu tulla petetyksi.
      Nyt sinä olet nyt se loukattu, kun jäitkin toiseksi. Voi, voi!! Onhan se kova paikka.
      Kehtaatkin vielä ruikuttaa kohtaloas.

      • olla katkera

        jostain kun tuolleen älähdät. Kait sen miehen varmaan olis pitänyt ajatella sitä vaimo kultaa, lähinnä. Ja taisit lukea tekstin aika huonosti, se mieshän tässä jätettiin ei päinvastoin. Ehkäpä sun kandeis käydä peilin edessä miettimässa, mikä sun elämässä noin pahasti mättää.


      • alkup.

        Kyllä ajattelin silloin alussa miltä vaimosta tuntuu ja myöhemminkin.

        En "ruikuta kohtaloani". Olet aivan oikeassa: ansaitsin sen, että nyt tuntuu pahalta ja tiesin sen jo alussa. Enkä tiedä, vaikka tämä olisi mennyt toisinkin, mutta minä halusin jättää tämän miehen, koska en kestänyt enää.

        Mutta se ei ole rikos, että rakastin ja tavallaan rakastan vieläkin.


    • Raputar

      Voi Luoja, että tiedän tuon tunteiden myrskyn mitä juuri nyt käyt läpi! Mulla kävi just eilen samallalailla. Tunteet ja järki vääntävät kättä, eikä lopputulos ole vieläkään 100% selvä. Yritän pysyä päätöksessäni mutta tuntuu etten jaksa...Kaipaan häntä aivan suunnattomasti ja välillä taas vihaan yli kaiken. Hänen vaimonsa sai tietää suhteemme jo heti alusta saakka, on hakenut eroakin, mutta siinä samassa soittaa mulle ja kertoo ettei ikinä tule eroa antamaan. Koeta rakas tuntematon ystävä jaksaa, niin minäkin yritän. Kaikkea hyvää jatkossa :)

    • jeppe

      Kosto ei auta. Suhteesta on molemmille ollut hyötyä. Olet saanut siitä paljon. Varmaan hänkin.

      Ukkomiehet tai varatut naiset: jossain vaiheessa tulee se päätöksen aika. Tehdä jotain.... ne on molemmin puolin kovia paikkoja.

      Itse ajattelen, että kaikista suhteista itse saa jotain. Jos se kohtalo ohjaa sinua uuteen suuntaa. Tämä voi olla sinulle uusi mahdollisuus. Tsekkaa vain sinkkua... sen voi saada omaksi.

      • mielummin yksin

        pitkään ja mies löysi toisen naisen ja odotin vuosia että he lopettas suhteensa mutta eivät niin tehneet,mies sylki päälleni ihan oikeasti kun pyysin että lopettas pettämisen.
        Tapahtu siinä muutakin väkivaltaa koska miehen mielestä en ollut mitään verrattuna uuteen naiseensa.
        Lopulta erosin ja muutin pois!Itsekkin tapasin varatun miehen heti eron jälkeen ja en ajatellut muuta kun että selviän päivästä toiseen enkä edes kuvitellut mitään siitä että loukkaisin hänen vaimoaan.
        Vaimo ei tiedä tai jos tietääkin kärsii eli on sama tilanne joka minulla aviossa ollessa.Nyt olen siinä pisteessä että loptean suhteeni koska alan normalisoitua eroni jälkeen ja tajuta että tämä ei ole kellekkään hyväksi jatkaa näin.
        Varattu mies sano alusta alkaen että ei eroa vaimostaan ja sekin oli syy että olin hänen kanssa pitäen häntä laastarina.
        Tämä mies haluaa vaan fyysistä kanssakäymistä,kun soittaa eipä juuri puhele mitään vaan varmistaa että kaikki jatkuu vain satunnaisten tapaamisten takia.
        Eli jos en ole nyt oppinut elämässä tarpeeksi sitten en opi koskaan.
        Onneksi en ole tunnesuhteessa häneenkään ja tästä on helppo päästä irti.
        Sitä vaan oli että olis joku kun ei eron jälkeen pystynyt mihinkään vakavaan vielä.
        Periaatteeni on että ei saa pettää ketään ja elämässä voi näköjään sattua mitä vaan.Ehkä tämä opetti myös minua että ei ollut ex-miehelläkään helppoa kun lähti vieraisiin mutta sen tiedän jos meinaa olla parisuhteessa:ei kannata koskaan olla uskoton!


    • palas "kääkän"luo

      just näin kävi suorittamassa seksisuhteen kanssasi, lupaili kaikkee, et saa seksii ja sit tuli eukkoo ikävä kun pelko iski takaraivoon..näitä raukkoja piisaa..naiset varokaa, älkää alkako jeesaamaan aviomiehiä heidän tylsissä kotiseksi elämissään..antaa heidän kitua,katua ja erota jos uskaltavat itsekseen..

    • itse en pysty tähän...

      Oikein teet kun treffailet muita miehiä! Ei siitä tarvitsekaan vielä sen kummempaa tulla, kunhan näet omin silmin että miheiä on maailma täynnä!

      Hitto, itse en pysty tekemään samaa ratkaisua... Olen ns. toinen nainen, vaikka inhoan sitä asemaa ja totisesti uskon ansaitsevani parempaa! On ihan kamala olo, viikonloput yhtä helvettiä, koko ajan hirveä ikävä ja mustasukkaisuus...

      Mutta sitten ajttelen niitäkin ihan todellisia tapauksia joissa mies ihan oikeasti on lopulta eronnut. Kyllähän sitäkin maailmassa tapahtuu. Ja toivon että minun kohdallani kävisi niin!

      On kamalaa olla riippuvainen siitä mitä toinen ajattelee ja tekee ja päättää.

      Mitä se sellainen on, että mies koko aja moittii avokkiaan, mm. kertoo tämän tolkuttomasta alkoholinkäytöstä - ja seuraavaan syssyyn selittää ettei oikein tiedä haluaako erota, että ei osaa päättää. Siis ei osaa päättää valitako minut, joka olen terve, iloinen, kaunis, vakinaisessa työssä - vai eläisikö mieluummin jonkun saatanan puliämmän kanssa! Heillä ei ole lapsiakaan, enkä kerta kaikkiaan käsitä mikä häntä voi siellä pidätellä.

      Minua loukkaa jo se, etä minut edes rinnastetaan johonkin itsemurhalla uhkailevaan, viikot läpeensä kännissä lattialla luuhaavaan täti-ihmiseen.

      Jos juttu olisi toisinpäin ja minä asuisin itsarilla uhkailevan, työpaikasta juomisen takia lemput saaneen alkoholistin kanssa, ja sitten tapaisin raittiin hyvän miehen, niin TAKUULLA lähtisin siitä avosuhteesta!

      Pitäisikö opetella ajattelemaan, että jos ei mies huomaa mitään olennaista eroa minun ja jonkun Kassi-Alman välillä, niin hän ei ole minun arvoiseni? Olen muuten sanonut hänelle itselleenkin juuri noin - ja mitäkö hän vastasi? EI MITÄÄN!!! Tunne vihaa sitä juoppuämmää kohtaan. Vaikka tietysti tajuan, että on miehen ratkaisu pilata elämänsä sellaisen holistin kanssa - ei hänen tarvitsisi siellä asua! Kyllä sieltä pois pääsisi jos tahtoisi.

      Pitäisikö perustaa toisten naisten ( sekä entisetn että nykyisten ) postitustlista?

      • Meri

        Näyttää meitä ns. toisia naisia tai salarakkaita tai mikä nimi nyt onkin aina tapetilla riittävän! Entäpä nämä ns. toiset miehet? Taitavat olla kuitenkin vähemmistönä, eivät miehet taida kauan katsella/kuunnella/odotella, josko nainen eroaisi!? Muutokset aina pelottavat ja lopulta yksin jäämisen pelko.... Naiset taitavat hakea sitä "ainoaa oikeaa" ja miehet vain hetken huvia, olipa tilanne kuinka päin vain! Miehet ehkä ajattelevat, että varattu nainen ei perään huutele, vaan on vain tyytyväinen, kun on jotakin jännitystä elämässä! Olla toinen nainen ei ole helppoa, mutta syytä on tietysti pohtia, mikä ajaa ihmisen sellaiseen suhteeseen, etenkin, jos näyttää, että toinen ei saa erotuksi....


      • yksi meistä

        "Toisten naisten" postituslista! Mikä loistava idea! Liittyisin heti.


      • Kohtalotoveri

        minulla se vei liian kauan. Liian paljon elämästäni valui hukkaan ukkomiehen kanssa. Vaikka se aika oli puoliksi ihanaa niin vasta nyt tajuan että kunpa olisin törmännyt nykyiseeni aiemmin, on tullut tunne ettei se puolikas ollutkaan riitävää. Pääsin eroon hänestä juuri tämän nykyisen mieheni avulla, tietoisesti hankin laastarin joka kumma kyllä muuttui melko nopeasti ihan muuksi. Hän oli tietoinen tästä edellisestä suhteesta ja sen kivuliaisuudesta ja siksi ymmärsi että tarvitsen aikaa ja hellyyttä jotta tajuaisin mikä elämässä todella on tärkeää. Voi niitä aikoja kun kaikki viikonloput, juhannukset ja uudet vuodet meni yksin kotosalla kun ukkomies juhli perheen kanssa ja oli minusta mustasukkainen jos uskalsin lähteä jonnekin kaverien kanssa. Nyt minulla on ihminen joka oikeasti haluaa viettää aikaa kanssani, eikä tarvitse miettiä milloin hän soittaa tai milloin hän tulee ja milloin hän lähtee. Sitä vanhaa aikaa en todellakaan kaipaa. Vaikka muistutuksia tuleekin ajoittain puhelimitse , kukaan ei puhu , numero tuntematon , siellä kuunnellaan niin kauan kun suljen puhelimen. Ikävä että sekin "ainutlaatuinen " suhde lopulta muuttui niin että olen jopa vähän rasittunut tästä silloin niin ihanasta miehestä.


      • Puliämmän vaihtoehto
        Kohtalotoveri kirjoitti:

        minulla se vei liian kauan. Liian paljon elämästäni valui hukkaan ukkomiehen kanssa. Vaikka se aika oli puoliksi ihanaa niin vasta nyt tajuan että kunpa olisin törmännyt nykyiseeni aiemmin, on tullut tunne ettei se puolikas ollutkaan riitävää. Pääsin eroon hänestä juuri tämän nykyisen mieheni avulla, tietoisesti hankin laastarin joka kumma kyllä muuttui melko nopeasti ihan muuksi. Hän oli tietoinen tästä edellisestä suhteesta ja sen kivuliaisuudesta ja siksi ymmärsi että tarvitsen aikaa ja hellyyttä jotta tajuaisin mikä elämässä todella on tärkeää. Voi niitä aikoja kun kaikki viikonloput, juhannukset ja uudet vuodet meni yksin kotosalla kun ukkomies juhli perheen kanssa ja oli minusta mustasukkainen jos uskalsin lähteä jonnekin kaverien kanssa. Nyt minulla on ihminen joka oikeasti haluaa viettää aikaa kanssani, eikä tarvitse miettiä milloin hän soittaa tai milloin hän tulee ja milloin hän lähtee. Sitä vanhaa aikaa en todellakaan kaipaa. Vaikka muistutuksia tuleekin ajoittain puhelimitse , kukaan ei puhu , numero tuntematon , siellä kuunnellaan niin kauan kun suljen puhelimen. Ikävä että sekin "ainutlaatuinen " suhde lopulta muuttui niin että olen jopa vähän rasittunut tästä silloin niin ihanasta miehestä.

        Tämä mies, josat kerroin, asuu alkoholistinaisen kanssa eikä heillä ole yhteistä omaisuutta eikä lapsia, mutta eroa ei vain saa otetuksi.

        Minä luulisin olevani naisena ihan eri kaliiperia, meistä kahdesta - minusta ja Kassi-Almasta - ei luulisi voivan puhua samana päivänäkään. Olen raitis, terve, iloinen, työssäkäyvä ja nätti. Se täti on minua seitsemän vuotta vanhempi ja huomattavasti rumempi, naama turvonnut viinan takia, saa juopottelukohtauksia joiden aikana oksentelee lattialla ja ukkonsa saa siivota jäljet. Sitten itkee ja ruikuttaa ja uhkailee itsemurhalla kun oli niin vaikea lapsuuskin, liian kireä pipo eikä kukaan ymmärrä.

        Miten sellaista miestä voisi ymmärtää joka ei pääse mokomasta irti?


      • onnea muuallakin
        Kohtalotoveri kirjoitti:

        minulla se vei liian kauan. Liian paljon elämästäni valui hukkaan ukkomiehen kanssa. Vaikka se aika oli puoliksi ihanaa niin vasta nyt tajuan että kunpa olisin törmännyt nykyiseeni aiemmin, on tullut tunne ettei se puolikas ollutkaan riitävää. Pääsin eroon hänestä juuri tämän nykyisen mieheni avulla, tietoisesti hankin laastarin joka kumma kyllä muuttui melko nopeasti ihan muuksi. Hän oli tietoinen tästä edellisestä suhteesta ja sen kivuliaisuudesta ja siksi ymmärsi että tarvitsen aikaa ja hellyyttä jotta tajuaisin mikä elämässä todella on tärkeää. Voi niitä aikoja kun kaikki viikonloput, juhannukset ja uudet vuodet meni yksin kotosalla kun ukkomies juhli perheen kanssa ja oli minusta mustasukkainen jos uskalsin lähteä jonnekin kaverien kanssa. Nyt minulla on ihminen joka oikeasti haluaa viettää aikaa kanssani, eikä tarvitse miettiä milloin hän soittaa tai milloin hän tulee ja milloin hän lähtee. Sitä vanhaa aikaa en todellakaan kaipaa. Vaikka muistutuksia tuleekin ajoittain puhelimitse , kukaan ei puhu , numero tuntematon , siellä kuunnellaan niin kauan kun suljen puhelimen. Ikävä että sekin "ainutlaatuinen " suhde lopulta muuttui niin että olen jopa vähän rasittunut tästä silloin niin ihanasta miehestä.

        Niin minunkin suhteeni, viimeinkin kaikki sympatia ohi, mikään ei korvaa tulevaisuuden uudelleen suunittelua, uusilla asioilla ja uusissa puitteissa.
        Onneksi mahdollisuuksia on hyvin paljon, koko ajan aina parempaa.
        Ei se eletty elämä, mutta tulevaisuus, siellä sitä on jos jotakin annettavaa.


      • NoMad

        Ja joo, voisi perustaa tällaisen! Olisi edes yhteneväistä juttuseuraa. Ihmisiä, joilla on samoja kokemuksia, eikä aina vaan "ystäviä" ja tuttuja, jotka käskevät lopettaa moisen haihattelun, käskevät hävetä yms. Ihankuin meillä "kolmansilla pyörillä" olisi vain yksi tunneskaala: 'Nyt hei kiusataan toisen vaimoa/aviomiestä, kivaa!'


    • NoMad

      Jep, sama tarina täälläkin on. Tosin sillä erolla, että mies jäi ensin ihan itse kiinni. Meidänkin suhde oli kestänyt vuosikausia. Noh, pölyn laskeuduttua jostain syystä (= kyllä, olen heikko ja rakastan häntä) juttumme pikkuhiljaa taas jatkui. Meni pari kk ja vaimo sai tietää että ollaan taas oltu yhteyksissä. Nyt ei olla oltu sitten tekemisissä hetkeen. Olen varautunut jo siihenkin, että ovikelloni joku ilta soi ja siellä seisoo vaimo. Onhan se syvältä olla se "kolmas pyörä", koska hänet lasketaan aina pahaksi ihmiseksi. Mutta hekin ovat vain ihmisiä.En minäkään koskaan uskonut joutuvani tällaiseen, suureen ääneen aina provosoin saman kokeneita.Mutta kun joku ihminen vaan osuu ja uppoaa, siinä harvoin järki kykenee enää sanomaan mitään. En missään nimessä olisi halunnut tuottaa kipua ja tuskaa kenellekään, ei kai kukaan tarkoitushakuisesti lyöttäydy ukkomiesten/vaimojen salarakkaiksi. Mutta kipua ja tuskaa on koettu. Niin minä kun muutkin osapuolet. Toisaalta olen kuitenkin tyytyväinen että totuus tuli ilmi. Kyllä minä haluaisin tietää, jos mieheni (jollaista minulla ei siis ole) pettäisi. Vaikka se satuttaisikin, niin olisi kauheampaa vuosien päästä tajuta eläneensä suuressa valheessa. Ja mikä typerintä, mies olisi päässyt koko hommasta kuin koira veräjästä. Ja totta on, että jos pettämistä on jatkunut vuosikausia, ei sinun välttämättä tarvitse tietoa vaimolle kertoa. Uskonpa että hän saa tietää aikanaan itsekin. Ja voi hyvin todennäköisesti käydä niinkin, että tämä ukkomies tulee joku päivä ruikuttamaan pääsyä luoksesi, koska vaimo on heittänyt pihalle. Ja huomaatkin itse ettet enää haluakaan hänestä mitään. Tsemppiä, elämä on tällaista. Joskus olet pulu, joskus patsas.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      65
      4190
    2. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      46
      3969
    3. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      36
      3482
    4. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      16
      2893
    5. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      34
      2719
    6. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      14
      2522
    7. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      10
      2134
    8. IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.

      IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm
      Maailman menoa
      12
      1216
    9. Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi

      Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta
      Ikävä
      145
      1157
    10. Mitä ajattelet

      Mies minusta tänään?
      Ikävä
      80
      1006
    Aihe