Minua on aina ihmetyttänyt sellainen tieto, että jotain kieltä äidinkielenään puhuva voi ymmärtää aika hyvin toista kieltä, mutta välttämättä toisen kielen puhujat eivät ymmärrä ensin mainittua.
Sanotaan esimerkiksi, että tanskalaiset ymmärtävät ruotsia aika hyvin, mutta ruotsalaiset eivät ymmärrä tanskaa juuri ollenkaan. Tietenkin hyvä kielitaito vaatii opiskelua tai ainakin opettelua, mutta onkohan tässä yleisellä tasolla jotain perää? Onko ruotsi tanskalaisella helpompaa kuin toisin päin?
Olen kuullut samaa väitettävän myös portugalista ja espanjasta. Näissä kahdessa portugalin puhujalla on kuulemma pieni etu, jos niin voi sanoa, sillä hän ymmärtää helposti aika paljon espanjaa, mutta toisin päin se taas ei toimi yhtä helposti.
Onkohan näissä puheissa mitään perää, ja osaako joku kielitaituri kertoa mistä tämä voisi johtua? Ihan naivisti ajattelemalla tuntuisi kyllä järkevältä, että molempiin suuriin kielten ero olisi yhtä suuri ja vaatisi saman verran opettelua.
Itse olen kyllä havainnut monesti, että viroa on vaikea ymmärtää vaikka olenkin suomenkielinen. Joskus jotain ajatusta tunnistaa, mutta yleensä en viroa ymmärrä. Pitäisi varmaan joskus opiskella, koska onhan se sukulaiskieli ;-)
Miltähän suomi mahtaa kuulostaa viron puhujan korvassa?
Kielten samuudesta
7
446
Vastaukset
- Vironperä
Minulla on sellainen tuntuma, että virolaiset ymmärtävät (ja usein puhuvatkin) suomea paremmin kuin suomalaiset viroa.
- arvaus
että he ovat kauan pystyneet katsomaan Suomen TV:tä, suomalaisista turisteista, mielenkiinnosta elintasoamme kohtaan ja ties mistä.
- ruotsista
Tämä on sitten aivan mututuntumaan perustuva arvaus:
Tanska ja ruotsihan ovat perustealtaan hyvinkin samanlaisia kieli, paljon lähempänä toisiaan kuin suomi ja viro. Tanskalaiset vain ääntävät kieltään niin erikoisesti, että se tekee ymmärtämisen melko mahdottomaksi. Ruotsalaiset eivät siis "kuule" tuttuja sanoja, kun tanskalaiset ne sanovat omalla kielellään. Sen sijaan tanskalaiset kuulevat ruotsalaisten puheesta. Voisiko olla näin? Minäkin suomalaisena hyvän ruotsin kielitaidon omaavana pystyn ymmärtämään jotenkuten tanskaa luettuna, mutta en mitään, jos kuulen tavallista puhetta.
Virohan taas on aivan erilaista kuin suomi. Rakenne on varmaankin sama, mutta sanat eivät tarkoita samaa. Osaamalla suomea ei voi osata viroa. Eikä toisinpäinkään. Virolaiset ovat vain niin paljon opetelleet suomea (mm. katselemalla tv:tä, että se heiltä sujuu. Kaikki varmaankin tuntevat lausuman "kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto"; nykyisin joskus lisätään vaatimuksiin ilmavoimat.
Tieteellisemmässä lähestymistavassa on pyritty määrittelemään kieli niin, että saman kielen puhujat ymmärtävät toisiaan ilman, että erikseen opettelevat toistensa kieltä. Tämä on kuitenkin erittäin epäselvä ja sumea määritelmä. Eihän yhden murteen puhuja yleensä ymmärrä selityksittä toisen murteen puhujaa _täysin_ sanaston erilaisuudenkaan takia. Määritelmää on yritetty joskus kvantifioida (määrällistää) esimerkiksi niin, että pitäisi ymmärtää ainakin puolet arkipuheesta. Tämäkin on aika kova vaatimus: alkuperäisestä Rauman murteesta (jos sitä vielä olisi) umpisavolainen tuskin ymmärtäisi puoliakaan.
Selvää on, että keskinäinen ymmärrettävyys voi olla epäsymmetristä mm. siksi, että yhdessä kielimuodossa on paljon enemmän aivan sille ominaista sanastoa kuin toisessa. Samaan suuntaan vaikuttaa taivutusmuotojen "kuluneisuus" ja fraseologian runsaus.
Puhtaasti kielellisin perustein - jos nykyistä valtiojakoa ei olisi - voisi ruotsia, norjaa ja tanskaa pitää yhden kielen eri murteina tai pikemminkin murreryhminä.
Se, että tanskalainen ymmärtää ruotsia helpommin kuin ruotsalainen tanskaa, varsinkaan puhuttua tanskaa, ei ole sen kummallisempi ilmiö kuin että luonteeltaan melko "neutraaleja" hämäläismurteita ymmärtävät muiden murteiden puhujat melko hyvin, kun taas omaleimaisemmin kehittyneitä murteita ymmärretään huonosti niiden oman alueen ulkopuolella.- Skoonensuomalainen
Tälläkin puolella Juutinraumaa asuu paljon tanskalaisia. Olen kuullut joskus skoonelaisten arvostelevan, että tanskalaiset eivät halua opetella ruotsia.
Kyse on silloin tietämättömyydestä. Jos tanskalainen muuttaa aikuisena Ruotsiin, on tanskan "murre" niin voimakas, ettei se niin helposti muutu ruotsin kieleksi, ja skoonen murre muistuttaa enemmän tanskaa kuin muu ruotsin kieli, että alkuperäiset skoonelaiset ja tanskalaiset ymmärtävät helposti toisiaan.
Minäkin puhun täällä aina vaan suomalaisella korostuksella, vaikka kuulen siitä huomautuksia jatkuvasti. Se on identiteettikysymys.
Olen samaa mieltä kuin sinäkin, että norja, tanska, ruotsi, islanti ja färsaarien kieli ovat vain murteita toisistaan. - hyvinkin.
Skoonensuomalainen kirjoitti:
Tälläkin puolella Juutinraumaa asuu paljon tanskalaisia. Olen kuullut joskus skoonelaisten arvostelevan, että tanskalaiset eivät halua opetella ruotsia.
Kyse on silloin tietämättömyydestä. Jos tanskalainen muuttaa aikuisena Ruotsiin, on tanskan "murre" niin voimakas, ettei se niin helposti muutu ruotsin kieleksi, ja skoonen murre muistuttaa enemmän tanskaa kuin muu ruotsin kieli, että alkuperäiset skoonelaiset ja tanskalaiset ymmärtävät helposti toisiaan.
Minäkin puhun täällä aina vaan suomalaisella korostuksella, vaikka kuulen siitä huomautuksia jatkuvasti. Se on identiteettikysymys.
Olen samaa mieltä kuin sinäkin, että norja, tanska, ruotsi, islanti ja färsaarien kieli ovat vain murteita toisistaan.Eräs Ahvenamaalla asuva sukulaiseni ei ymmärrä närpiötä pätkään, ihmettelee vain, että mitähän tuokin mongertaa. Minä jollain lailla ymmärrän molempia. Outoa.
Riikinruotsilla ei ole mitään tekemistä ns. pohjoismaisten kielten kanssa. Kirjoitettuna sanat muistuttavat jonkin verran skandinaavisia kieliä. Ruotsalaiset rupesivat ulisemaan ja joikaamaan joskus 1800-luvun alussa, kun halusivat miellyttää Ranskasta hankkimaansa Napoleonin kenraalia nimeltä Bernadotte, joka ei tietenkään osannut mitään muuta kuin mitä Ranskassa puhutaan, eikä varmaan halunnutkaan. Vrt. nykyinen Ranskan kielipolitiikka. - minusta
hyvinkin. kirjoitti:
Eräs Ahvenamaalla asuva sukulaiseni ei ymmärrä närpiötä pätkään, ihmettelee vain, että mitähän tuokin mongertaa. Minä jollain lailla ymmärrän molempia. Outoa.
Riikinruotsilla ei ole mitään tekemistä ns. pohjoismaisten kielten kanssa. Kirjoitettuna sanat muistuttavat jonkin verran skandinaavisia kieliä. Ruotsalaiset rupesivat ulisemaan ja joikaamaan joskus 1800-luvun alussa, kun halusivat miellyttää Ranskasta hankkimaansa Napoleonin kenraalia nimeltä Bernadotte, joka ei tietenkään osannut mitään muuta kuin mitä Ranskassa puhutaan, eikä varmaan halunnutkaan. Vrt. nykyinen Ranskan kielipolitiikka.Kyllä minusta riikinruotsi jos mikä on skandinaavinen kieli. Riikinruotsihan tulee sanasta rikssvenska, joka on Ruotsissa puhuttua ruotsia. Ehkä tarkoitat Ruotsin yläluokan tapaa puhua ruotsia? Mutta kyllä se ääntämisestään huolimatta on edelleen ruotsia ja siten myös skandinaavinen kieli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1881315
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän138893- 85842
- 51748
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?50711Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t251612Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä311590Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55579- 53564
Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,7560