Missä on Keisarillisen Aleksanterin yliopisto?Onko tämä kokonaisuus oikein isoine ja pienine kirjaimineen kirjoitettu? (hassusti tuli sanajärjestys, sori)
Isot ja pienet kirjaimet?
Kysymystäjä
4309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Suomen Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto" tai huonommalla suomella "Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa" on Verstaan (Universitas) eli Helsingin yliopiston vanha nimi, tarkemmin sanoen sen nimi vuosina 1828 - 1919. Aleksanteri-nimi viittaa tässä Aleksanteri I:een.
Kirjoitusasu oli tuolloin vanhaan tapaan sellainen, jossa jokainen sana alkaa versaalilla ("isolla alkukirjaimella"). Kirjoitusasussa on kyllä vaihtelua, mikä on ymmärrettävää, koska vuonna 1828 suomi oli vain rahvaan kieli; hallinnon kielenä oli ruotsi ja osittain venäjä. Kun myöhemmin ruvettiin suomentamaan hallinnon ruotsalaisia ilmaisuja, syntyi kirjavuutta. Toisaalta koko nimeä käytettiin harvoin, koska ei ollut tarvetta erottautua maan muista yliopistoista; vuoden 1919 hallitusmuotokin käytti vain ilmausta "yliopisto".
Välivaiheessa käytettiin lyhennettyä nimeä "Suomen Aleksanterin-Yliopisto", ks. esim. lukuvuoden 1917 - 1918 ohjelmaa:
http://www.histdoc.net/varia/hy_etulehti.html
Mutta kirjoitusnäyte on otettu SKS:n sivuilta eilen. Onko oikein kirjoittaa yliopisto pienellä?
Kuten mainitsin, kirjoitusasu vaihtelee ja vaihteli jo aikoinaan, silloin kun yliopistosta todella käytettiin kyseistä nimitystä (juhlallisissa yhteyksissä). Jos samat ainekset sisältävä nimi otettaisiin käyttöön nyt ja se kirjoitettaisiin suositusten mukaisesti, se olisi ”Suomen keisarillinen Aleksanterin-yliopisto” tai ”Suomen keisarillinen Aleksanterin yliopisto”. Tällöin siis kirjoitettaisiin versaalialkuisena vain nimen ensimmäinen sana ja nimeen sisältyvät erisnimet. Mutta jo käytössä oleva nimi pitäisi pyrkiä kirjoittamaan sen rekisteröidyssä tai muuten virallisessa asussa – joka tässä tapauksessa on epämääräinen, vaihteleva.
Lyhenteellä ”SKS” tarkoittanet Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa, ja viittaat varmankin sivulla http://www.finlit.fi/ (!) olevaan tekstiin, kappaleentynkään:
Joukko nuoria yliopistomiehiä kokoontui 16. helmikuuta 1831 Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen lehtori Carl Niklas Keckmanin luo. Elias Lönnrot kirjoitti kokouksesta kertovassa pöytäkirjassa: “Ja synty heidän siellä ollessa puhe suomalaisista kirja keinoista, liiatenki Suomen kielestä, mitenkä... »
Yliopiston nimen asua ei siis sinänsä voi pitää vääränä, koska täysin vakiintuneeksi katsottavaa asua ei ole ollut. Toisaalta on masentavaa, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla on (ja oli eilen, suomen kielen päivänä) teksti, johon on onnistuttu kasaamaan neljä karkeahkoa kielivirhettä varsin lyhyeen kappaleeseen:
1) Titteli jätetty taivuttamatta: pitää olla ”lehtorin”, koska tittelillä on määrite, vieläpä kaksi määritettä. Suomen kielen lautakunnan tänä vuonna ottamatta hälläväliä-kannanotto kyllä sallisi sellaisenkin muodottomuuden kuin tässä on käytetty, mutta tämä osoittaa vain kannanoton olevan kehnosti muotoiltu.
2) Lainaus aloitetaan englannin kielen mukaisella lainausmerkillä: “. Tällaista jälkeä syntyy käytännössä vain siten, että käytetään Microsoft Word -ohjelmaa englannin kielen mukaisin toiminta-asetuksin, siis viitsimättä tai osaamatta ilmoittaa tekstin kieltä englanniksi – ja korjaamatta jälkeä.
3) Lainauksen lopussa on käytetty kolmea pistettä osoittamaan lainauksesta puuttuvaa osaa. Tämä on englannin kielessä normaalia, mutta suomen kielessä on vanhastaan ollut tapana käyttää kahta ajatusviivaa (– –), ja tämä käytäntö on hiljattain selväsanaisesti vahvistettu kansallisessa standardissa SFS 4175.
4) Lopussa on oikealle osoittava kaksinkertainen kulmalainausmerkki » jonkinlaisen nuolen korvikkeena. Vaikka tällainen käytäntö on aika tavallista verkkosivuilla, se ei ole oikea eikä järkevä: kyseinen merkki on suomen kielen sääntöjen mukaan _lainausmerkki_. Voidaan kirjoittaa ”kissa” tai »kissa», mutta irralliselle, yksinäiselle lainausmerkille ei suomen kielessä ole tehtävää (paitsi eräässä käytössä taulukoissa).
Tämä pienenä osoituksena siitä, että SKS:n sivujen kielenkäyttöä ei voi pitää esimerkillisenä.
Niin, eikö olisi hienoa, jos tuollaisen paikan kuin SKS:n tekstit olisivat oikein kirjoitettuja? Minusta niiden pitäisi olla. Kukahan siellä hoitelee tällaisia asioita!