Pripjat vai Pripyat?

Minäpähän

Tämänpäiväisen Hesarin TV-ohjelmaesittelyissä kerrotaan illalla TV2:ssa esitettävästä FST:n dokumentista nimeltä Ludmila ja Anatoli (ruots. Ljudmila & Anatolij). http://www.yle.fi/ohjelmaopas/data/t0230794210813.htm

Tuossa Hesarin suomenkielisessä tekstissä puhutaan kaupungista nimeltä Pripyat. Käsittääkseni kaupungin nimi kirjoitetaan sikäläisittäin Припять ja olen tottunut näkemään sen suomalaisittain kirjoitettuna muodossa Pripjat.

Kuka tietää: onko ukrainalaisten nimien suomalaistettuun kirjoitustapaan tullut muutoksia Ukrainan itsenäistymisen jälkeen tuonkin nimen osalta vai onko Hesarin toimittajalla vain sattunut pikku fiba – nimi on tempaistu sellaisenaan esim. ruotsinkielisestä jutusta?

Jopa Ukrainan valtionpäämiehen nimi taipuu suomalaismediassa eri muotoihin Aleksandr Lukašenkosta Aljaksandr Lukašenkaan (ja š voi olla muodossa sh). Jos vieläkin elettäisiin neuvostoaikaa, kirjoitettaisiin varmaankin yhtenäisesti venäjän mallin mukaisesti. Nyt osa toimittajista elää tuota neukkuaikaa ja osa on huomannut Ukrainan lähteneen omille teilleen.

Tiedän, että tällainen on monien mielestä ääliömäistä hiustenhalkomista. Hyvinkin monen mielestä on aivan korrektia kirjoittaa esimerkiksi Tchaikovskysta, koskapa nimen näkee tuolla tapaa kirjoitettuna äänilevyn kannessakin. Löytyy varmaan niitäkin, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan siitä, että kyrilliikkaa käyttäviä slaavilaisia kieliä translitteroidaan eri tavoilla eri kielissä.

10

1024

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jostakin syystä TV-ohjelmien esittelyissä venäjänkielisiä nimiä translitteroidaan miten sattuu. Tässä kunnostautuu varsinkin Yle Teema, joka on esittänyt mm. elokuvat, joiden alkukieliset nimet ovat muka Don Kikhot (p.o. Don Kihot) ja Tikhiy Don (p.o. Tihi Don).

      Hesarissa muuten varsinaisessa TV-ohjelmassa mainitaan Tsernobyl ilman hattua s:n päällä. Tämä on satunnainen moka; Hesari nykyisin yrittää kirjoittaa oikein. Sen sijaan Ylen lähettämät tiedot ovat aika järjestelmällisesti väärin translitteroituja.

      Jos nimi on Припять, niin standardinmukainen suomalainen translitteraatio on Pripjat.

      Venäjänkielisen nimen Людмила standardinmukainen suomalainen translitteraatio on Ljudmila. Tässä tapauksessa en ole ihan varma siitä, onko kyseessä venäläinen nimi vai ehkä tšekinkielinen nimi, joka alun perinkin kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin (Ludmila). Periaatteenahan on, että latinalaista merkistöä käyttävästä kielestä kyrilliseen asuun siirretty nimi kirjoitetaan suomessa alkuperäisen asun mukaan eikä kyrillisestä asusta translitteroituna. Käytännössä tilanne on usein hankala, koska nimi on alkujaan peräisin muusta kielestä mutta venäläistynyt siinä määrin, että on vaikea sanoa, mitä kieltä se oikein on.

      Ukrainalaisten nimien translitteroinnin säännöt eivät ole muuttuneet, vaan ne perustuvat edelleenkin standardiin SFS 4900:1998. Eri asia on, että ukrainalaisia nimiä on ruvettu käyttämään entistä enemmän venäläisten asujen tilalla ja että säännöt ovat melko huonosti tunnettuja. Venäläisten nimien translitterointi on suomessa ollut aika vakiintunutta jo vuosikymmenet, mutta muita slaavilaisia kieliä tunnetaan paljon huonommin. Joissakin tapauksissa on epäselvää, voidaanko venäläiseen asuun perustuva kirjoitusasu (esim. Lvov) tulkita sovinnaisnimeksi, jota ei muuteta, vai pitäisikö käyttää ukrainankielistä muotoa (esim. Lviv).

      Sama koskee valkovenäläisiä nimiä. Lukašenka ei muuten ole Ukrainan vaan Valko-Venäjän presidentti. (Ukrainassa on Juštšenko.)

      • Minäpähän

        Itselleni tässä nauraa hörähtelen...

        >Sama koskee valkovenäläisiä nimiä.
        >Lukašenka ei muuten ole Ukrainan vaan
        >Valko-Venäjän presidentti. (Ukrainassa on
        >Juštšenko.)

        Kiitos asiapitoisesta vastauksesta!


      • joen mukaan

        Ellen ole aivan väärässä, niin vanhastaan käytetty ja vakiintunut (tietosanakirjojen) muoto suomessa on ollut Pripet. Sotahistoriasta tunnetaan mm. "Pripetin suot". Silloin kun kaupunki kuului Puolalle, sen nimi oli Prypeć ja nimi tullee samannimisen joen mukaan.


      • joen mukaan kirjoitti:

        Ellen ole aivan väärässä, niin vanhastaan käytetty ja vakiintunut (tietosanakirjojen) muoto suomessa on ollut Pripet. Sotahistoriasta tunnetaan mm. "Pripetin suot". Silloin kun kaupunki kuului Puolalle, sen nimi oli Prypeć ja nimi tullee samannimisen joen mukaan.

        Taidatpa olla oikeassa: ainakin joesta on suomen kielessä käytetty nimeä ”Pripet”, ja joen nimestä johtuu myös nimitys ”Pripetin suot”. Itse asiassa ”Suomalainen tietosanakirja” mainitsee Pripet-nimen venäläiseksi mutta lisää, että venäjässä käytetään myös asua ”Pripjat”. Näiden ero on – ainakin venäjän yleiskielessä – vain ortografinen, koska toisen tavun vokaali ääntyy lyhyenä neutraalivokaalina kummassakin tapauksessa.

        Suuri neuvostoensyklopedia mainitsee joen nimelle myös asun ”Pripets” ja rinnakkaisnimen ”Strumen”, ks.
        http://www.oval.ru/enc/57666.html

        Hiukan tulkinnanvaraista on, pitäisikö kaupungista käyttää sovinnaisnimeä silloin, kun kaupungilla on sama nimi kuin joella, jolla on sovinnaisnimi.


      • Chernobyl
        joen mukaan kirjoitti:

        Ellen ole aivan väärässä, niin vanhastaan käytetty ja vakiintunut (tietosanakirjojen) muoto suomessa on ollut Pripet. Sotahistoriasta tunnetaan mm. "Pripetin suot". Silloin kun kaupunki kuului Puolalle, sen nimi oli Prypeć ja nimi tullee samannimisen joen mukaan.

        Muuten hyvä selitys, mutta Pripjatin kaupunki on perustettu vasta vuonna 1970 atomivoimalan yhteyteen ja silloinhan alue kuului jo Ukrainalle. Voi olla että alueella on ollut aikaisemmin samanniminen kylä, mutta joka tapauksessa nimi on yhteydessä joen nimeen.


      • Minäpähän

        Kun FST nyt illan mittaan ajoi tuon pohjoismaisen dokumenttifilmin ulos, oli siinä ruotsinkielinen tekstitys. Teksti-TV:stä esiin kaivetussa suomenkielisessä tekstityksessä kaupunki ei ollut Pripjat eikä Pripyat vaan Prypjat! Ruotsinkielisessä se oli Pripjat, ellei sitten jäänyt väärin mieleen.

        Ja itse voimalakaupunki Tšernobylin nimi oli suomenkielisessä testityksessa Tsornobyl!

        Ukrainan pääkaupungin nimi vilahti dokumentissa jossakin tienviitassa ja junanvaunun kyljessä. Kiova ei ollutkaan enää Киев (Kiev) kuten neuvostoaikoina, vaan (ilmeisen ukrainalaisittain) Київ. Googlaillessa huomaa, että englanniksi nimi translitteroidaan milloin Kiev, milloin Kyiv.

        Eikun vain sekavammaksi kaikki tuntuu menevän!


      • Minäpähän kirjoitti:

        Kun FST nyt illan mittaan ajoi tuon pohjoismaisen dokumenttifilmin ulos, oli siinä ruotsinkielinen tekstitys. Teksti-TV:stä esiin kaivetussa suomenkielisessä tekstityksessä kaupunki ei ollut Pripjat eikä Pripyat vaan Prypjat! Ruotsinkielisessä se oli Pripjat, ellei sitten jäänyt väärin mieleen.

        Ja itse voimalakaupunki Tšernobylin nimi oli suomenkielisessä testityksessa Tsornobyl!

        Ukrainan pääkaupungin nimi vilahti dokumentissa jossakin tienviitassa ja junanvaunun kyljessä. Kiova ei ollutkaan enää Киев (Kiev) kuten neuvostoaikoina, vaan (ilmeisen ukrainalaisittain) Київ. Googlaillessa huomaa, että englanniksi nimi translitteroidaan milloin Kiev, milloin Kyiv.

        Eikun vain sekavammaksi kaikki tuntuu menevän!

        ”Prypjat” on ukrainankielinen nimi, ja Tšernobylin nimi ukrainaksi on Чорнобиль (Tšornobil), joten jotain johdonmukaisuutta tässä on – vaikka hattua ei ilmeisesti osattukaan panna s:n päälle. Sellaisten asujen käytössä suomen- tai ruotsinkielisessä tekstissä ei tietenkään ole tolkkua, mutta ilmeisesti pyrkimys poliittiseen korrektisuuteen yhdistettynä ammattitaidottomuuteen johtaa kaoottisiin kirjoitusasuihin.

        Ukrainassa toki käytetään ukrainan kieltä. Tässä ei pitäisi olla muuta epäselvää kuin se, missä määrin katsotaan, että jotkin venäjään perustuvat asut ovat suomessa sovinnaisasuja, joita ei muuteta. Pelkään pahinta, sillä onhan poliittisista syistä korvattu (vähän toisella suunnalla) venäjän kautta lainautunut Gruusia-sanakin sekaannuksia aiheuttavalla Georgia-sanalla. Vanhojen suomenkielisten asujen (Kiova, Harkova, Pultava) pitäisi tietysti ilman muuta säilyä, mutta kyllä niitäkin vielä sotketaan kun vauhtiin päästään.


      • Minäpähän

        Nyt kun kerran muistutit...

        >Sama koskee valkovenäläisiä nimiä.
        >Lukašenka ei muuten ole Ukrainan vaan
        >Valko-Venäjän presidentti.
        >(Ukrainassa on Juštšenko.)

        Tuli mieleen, että Ukrainan pääministerinähän vaikutti ihan äskettäin näpsäkännäköinen naisenpuoli! Julia Timošenko (vai liekö Timošenka oikea muoto?) on useissa kuvissa kruunannut itsensä omista hiuksistaan väsätyllä kruunulla.

        Mielestäni maailmassa on ollut monta rumempaakin valtionhallituksen puheenjohtajaa.

        http://www.tymoshenko.com.ua/eng/index/
        http://images.google.fi/images?q=Yulia Tymoshenko &hl=fi&btnG=Etsi kuvia


      • Minäpähän kirjoitti:

        Nyt kun kerran muistutit...

        >Sama koskee valkovenäläisiä nimiä.
        >Lukašenka ei muuten ole Ukrainan vaan
        >Valko-Venäjän presidentti.
        >(Ukrainassa on Juštšenko.)

        Tuli mieleen, että Ukrainan pääministerinähän vaikutti ihan äskettäin näpsäkännäköinen naisenpuoli! Julia Timošenko (vai liekö Timošenka oikea muoto?) on useissa kuvissa kruunannut itsensä omista hiuksistaan väsätyllä kruunulla.

        Mielestäni maailmassa on ollut monta rumempaakin valtionhallituksen puheenjohtajaa.

        http://www.tymoshenko.com.ua/eng/index/
        http://images.google.fi/images?q=Yulia Tymoshenko &hl=fi&btnG=Etsi kuvia

        Kyllähän naamaa ihan mielikseen katselee, mutta onkohan asiallista kutsua poliitikkoa näpsäkännäköiseksi? Sellainen saa jopa meikäläisen Wagner-tasoisen sovinistisian harjakset nousemaan pystyyn.

        Sukunimen oikea translitteraatio suomen kielessä on ”Tymošenko”. Ukrainaa translitteroitaessa kyrillistä i:tä vastaa y, mikä voi tuntua oudolta, mutta tällä on omat äänteelliset syynsä. Loppu-o:ta ei tietenkään vaihdeta miksikään, koska ukrainassa ei tehdä niin.

        Etunimi pitäisi oikeastaan translitteroida ”Julija”. Suomalaisessa standardissa on kuitenkin epäselvä viittaus siihen, että naisten etunimissä käytetään usein ia-loppua säännönmukaisen ija-lopun sijasta, ks.
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8#poik


    • skopstenis

      Valko-Venäjän johtajan nimen voisi translitteroida
      muotoon Aleksanteri Likashanko. Vetää lokaan
      demokratian maassaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      189
      1316
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      893
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      842
    4. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      748
    5. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      50
      711
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      251
      612
    7. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      311
      590
    8. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      55
      579
    9. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      574
    10. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      7
      570
    Aihe