Niiden vai niitten?

Suomi äidinkielenä kuitenkin

Kumpi on oikea genetiivimuoto persoonapronomini ne:stä? Vaihtelen sanoja "niiden" ja "niitten".

Entä "keiden" ja "keitten" (perusmuoto:kuka)?

6

9803

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • niisi kukkii

      Kumpikin muoto on oikein. Makuasia kumpaako käytät.

      >Entä "keiden" ja "keitten" (perusmuoto:kuka)?
      Kumpi vain.

      --

      • Aloittaja

        Että näin on, mutta suomen kielessähän on kielioppi yleensä hyvin tarkka, eikä hyväksytä kuin yksi muoto. Murteet ovat sitten erikseen. Ruotsinkieliset eivät osaa koskaan päättää, vierasperäiset sanat taivutetaan. Radiollakin heillä on monta eri taivutusta.

        Jompikumpi k.o. muodoista on tietysti vanhempi kuin toinen, mutta kumpi?


      • niisi kukkii
        Aloittaja kirjoitti:

        Että näin on, mutta suomen kielessähän on kielioppi yleensä hyvin tarkka, eikä hyväksytä kuin yksi muoto. Murteet ovat sitten erikseen. Ruotsinkieliset eivät osaa koskaan päättää, vierasperäiset sanat taivutetaan. Radiollakin heillä on monta eri taivutusta.

        Jompikumpi k.o. muodoista on tietysti vanhempi kuin toinen, mutta kumpi?

        >Että näin on, mutta suomen kielessähän on kielioppi
        >yleensä hyvin tarkka, eikä hyväksytä kuin yksi muoto.

        Kielioppi ei käske eikä kiellä ketään eikä mitään: se on vain kuvaus siitä, miten kieltä käytetään.

        Ne jotka "eivät hyväksy kuin yhden muodon", ovat tavallisesti vain [puutteellisesti kieltä-tuntevia] "opettajia", joiden kielitajuun on jostain kumman syystä päässyt luutumaan käsitys jostakin aina vain yhdestä oikeasta tavasta ilmaista asioita.

        >Jompikumpi k.o. muodoista on tietysti vanhempi
        >kuin toinen, mutta kumpi?
        Vaikea sanoa, onko asia näin. Saattavat toki olla yhtä vanhoja molemmat. Toinen on vahva-asteinen ja toinen heikkoasteinen muoto.


      • Aloittaja
        niisi kukkii kirjoitti:

        >Että näin on, mutta suomen kielessähän on kielioppi
        >yleensä hyvin tarkka, eikä hyväksytä kuin yksi muoto.

        Kielioppi ei käske eikä kiellä ketään eikä mitään: se on vain kuvaus siitä, miten kieltä käytetään.

        Ne jotka "eivät hyväksy kuin yhden muodon", ovat tavallisesti vain [puutteellisesti kieltä-tuntevia] "opettajia", joiden kielitajuun on jostain kumman syystä päässyt luutumaan käsitys jostakin aina vain yhdestä oikeasta tavasta ilmaista asioita.

        >Jompikumpi k.o. muodoista on tietysti vanhempi
        >kuin toinen, mutta kumpi?
        Vaikea sanoa, onko asia näin. Saattavat toki olla yhtä vanhoja molemmat. Toinen on vahva-asteinen ja toinen heikkoasteinen muoto.

        Päässäni on 30:n vuoden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen hataria muistoja oppikoulun suomenkielen opetuksesta.

        Jos tiedän jonkun linkin, jossa asiasta kerrotaan lisää, olen kiitollinen. Kumpi on vahva/heikko muoto?


      • Aloittaja kirjoitti:

        Päässäni on 30:n vuoden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen hataria muistoja oppikoulun suomenkielen opetuksesta.

        Jos tiedän jonkun linkin, jossa asiasta kerrotaan lisää, olen kiitollinen. Kumpi on vahva/heikko muoto?

        Näiden (tai näitten) asioiden takia ei kannata yöuntaan menettää. Monikon genetiivi vain on suomen kielessä monimuotoinen. Puhtaasta makuasiasta ei ole kyse, vaan lauseyhteys vaikuttaa siihen, kumpi (tai yleisessä tapauksessa mikä) monikon genetiivin muodoista on parempi. Lyhyempi on yleensä suositumpi.

        Kyse ei ole astevaihtelusta ainakaan sanan normaalissa merkityksessä, vaan kummassakin muodossa vartalona on ne-pronominin epäsäännöllisesti muodostuva monikkovartalo nii-. Siinä ei ole mitään klusiilia eikä siten astevaihteluakaan. Nykykielen kannalta vartaloon yksinkertaisesti liittyy pääte -den tai -tten.

        "Iso suomen kielioppi" mainitsee s. 110, että -den ja -tten ovat ns. vapaassa vaihtelussa ja että asiaproosassa -den on selvästi yleisempi kuiten -tten. (Yleisyyssuhde on erään tutkimuksen mukaan noin 97 : 3.) Puhutussa kielessä tilanne saattaa olla toinen*), mutta tämä riippuu murteesta ja puhujasta.

        *) Kenties siksi, että d-äänne ei kuulu useimpien murteiden äänteistöön. Kun tarjolla on toinen vaihtoehto, se valitaan. "Niitten" ei vaikuta sen enempää murteelliselta kuin kirjakieliseltäkään, kun taas "niiren", "niien" jne. olisivat murteellisa, "niiden" vähän teennäisen oloinen. Tämä oli omaa spekulaatiotani.


    • keiden

      Niiden ja keiden se pitää olla. Niitten ja keitten on jotain vääntöä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      201
      1631
    2. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      58
      1061
    3. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      140
      964
    4. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      922
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      61
      916
    6. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      11
      810
    7. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      268
      795
    8. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      75
      765
    9. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      61
      732
    10. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      342
      731
    Aihe