Elämä perustuu älyllisiin lakeihin.

Kiinnostava ilmiö joka tapauksessa!
Meneillään olevat itseorganisaatio- ja kaaosprosessit tulevat luonnollisesti ensinnä mieleen. Marsin ohuesta ilmakehästä johtuen auringon eri säteilylajit ja plasmavirrat pääsevät planeetan pinnalle asti toimien siellä energialähteinä ja muina itseään iteroivien järjestelmien säätötekijöinä. Marsin pinnan alta saattaa myös tihkua sähköisiä ja lasertyyppisiä kenttävaikutuksia, radioaaltoja, kaasusuihkuja yms. Pinnan vaihtelevat muodotkin kiertyvät itseorganisaatiohahmojen ominaisuuksiksi. Mutta mikä sitten olisi itseorganisoituva perusaines? Ei tule mieleen muuta kuin pintaa pitkin viilettävä tuuli tomua nostavine pyörteineen.

"Biokosmologian tutkimus on vasta alkuvaiheissaan, mutta kuka epäilee, etteikö älyllisten matemaattisten luonnonlakien läsnäolon ja keskeisen roolin tunnustaminen myös tuolla biologian alueella olisi lähitulevaisuuden asia."

Ainakin minä.

eikö totta? Tuskin on luonnonilmiötä, joka ei noudattaisi matemaattisia luonnonlakeja. Ja nämä lait ovat älyllisiä. Oikeastaan "kaksoisälyllisiä" vaikuttaessaan meistä riippumatta luonnossa ja tullessaan ilmi "meidän", itse asiassa siis noiden matemaattisten fyysikkojen, älykkäässä ajattelussa.

Esimerkiksi imaginaariyksikkö i, joka "järjenvastaisesti" määritellään kaavalla i x i = -1, edustaa puhdasta älyn toimintaa, mutta sillä on tärkeä rooli kuuluisassa atomin elektroniverhon rakennetta kuvaamaan kehitetyssä, mutta sittemmin uusia laajoja sovellusalueita löytäneessä Schrödingerin yhtälössä.

Samoin pienimmän vaikutuksen eli aktion (joulesekunteina) periaate on puhtaasti älyllinen idea, jota kuitenkin esimerkiksi valo noudattaa "valitessaan" aina nopeimman mahdollisen tien pisteestä toiseen. Tästä periaatteesta älyllisesti johdetulla Lagrangen funktiolla voidaan puolestaan hallita suuri määrä klassisia ja kvanttisysteemejä, mm. luonnon perusvoimia kartoittavat yhtenäisteoriat, mikä työ on tosin vielä kesken..

Naturalismi on siis - pohjimmiltaan - älyllinen konstruktio, minkä helposti unohtaa, ellei palauta mieleen kaikkien luonnossa tapahtuvien ilmiöiden matemaattista taustaa.

P.S.V. kirjoitti:

eikö totta? Tuskin on luonnonilmiötä, joka ei noudattaisi matemaattisia luonnonlakeja. Ja nämä lait ovat älyllisiä. Oikeastaan "kaksoisälyllisiä" vaikuttaessaan meistä riippumatta luonnossa ja tullessaan ilmi "meidän", itse asiassa siis noiden matemaattisten fyysikkojen, älykkäässä ajattelussa.

Esimerkiksi imaginaariyksikkö i, joka "järjenvastaisesti" määritellään kaavalla i x i = -1, edustaa puhdasta älyn toimintaa, mutta sillä on tärkeä rooli kuuluisassa atomin elektroniverhon rakennetta kuvaamaan kehitetyssä, mutta sittemmin uusia laajoja sovellusalueita löytäneessä Schrödingerin yhtälössä.

Samoin pienimmän vaikutuksen eli aktion (joulesekunteina) periaate on puhtaasti älyllinen idea, jota kuitenkin esimerkiksi valo noudattaa "valitessaan" aina nopeimman mahdollisen tien pisteestä toiseen. Tästä periaatteesta älyllisesti johdetulla Lagrangen funktiolla voidaan puolestaan hallita suuri määrä klassisia ja kvanttisysteemejä, mm. luonnon perusvoimia kartoittavat yhtenäisteoriat, mikä työ on tosin vielä kesken..

Naturalismi on siis - pohjimmiltaan - älyllinen konstruktio, minkä helposti unohtaa, ellei palauta mieleen kaikkien luonnossa tapahtuvien ilmiöiden matemaattista taustaa.

Lue lisää

Se, että luonnonilmiöitä voidaan mallintaa jollakin tarkkuudella matemaatttisesti ei kerro noiden ilmiöiden alkuperästä useimmiten yhtään mitään. Tosiasia on, ettei missään ole kuvaamaasi älyä havaittu.

Toiveajattelu ei ole kiellettyä, mutta sen hokeminen ei tee sitä todeksi.

illuminatus kirjoitti:

Se, että luonnonilmiöitä voidaan mallintaa jollakin tarkkuudella matemaatttisesti ei kerro noiden ilmiöiden alkuperästä useimmiten yhtään mitään. Tosiasia on, ettei missään ole kuvaamaasi älyä havaittu.

Toiveajattelu ei ole kiellettyä, mutta sen hokeminen ei tee sitä todeksi.

Lue lisää

Onko tässä ID kohussa kysymys samasta asiasta kuin sosiobiologiassa, kun kiistellään siitä, soveltuuko jokin käsite kuvaamaan mainittua ilmiötä? Sosiobiologiassa eläinten käyttäytymisen pitämistä "moraalisena" on kritisoitu. Älykäsite saattaa olla käytännöllinen tapa tarkastella mainittuja ilmiöitä. Ehkä eteen tarvittaisiin kuitenkin jokin etuliite, kuten tietotekniikan termissä tekoäly. Äly käsitteen ongelma on hyvin paljon saman tyyppinen kuin sosiobiologian moraalikäsite. Kyseessähän on tieteen tuleminen alueelle, joka on kuulunut aiemmin uskonnolle. Toisaalta kysymys on myös poikkitieteellisyydestä, joka tietenkin herättää aluksi ihmetystä tiedepiireissä.

Täytyy myöntää, että ID:ssä saattaa olla järkeä. ID saattaa teoriana olla käyttökelpoinen samaan tapaan kuin Bohrin atomimalli.

illuminatus kirjoitti:

Se, että luonnonilmiöitä voidaan mallintaa jollakin tarkkuudella matemaatttisesti ei kerro noiden ilmiöiden alkuperästä useimmiten yhtään mitään. Tosiasia on, ettei missään ole kuvaamaasi älyä havaittu.

Toiveajattelu ei ole kiellettyä, mutta sen hokeminen ei tee sitä todeksi.

Lue lisää

Matemaattisten formalismien kyky kuvata luonnon rakenteita ja ilmiöitä on askarruttanut monia huippufyysikkoja. Asiaa pohtiessani tuli mieleen muutamia vaihtoehtoja.

1. Matematiikka tai sen rakenteet jollain tavalla sijaitsevat maailman rakenteissa ja kertyvät ihmiseen solujen fysikaalisten elämänprosessien välityksellä. Opetuksen ja keskittyneen mietiskelyn tuloksena nämä kertyneet hahmot transformoituvat tietoisuudessa matemaattisiksi oivallustiloiksi. Se, mikä ilmenee mielessä matemaattisina relaatioina, on itse asiassa luonnon omien alkuperäisten muotoutumislakien muuntuneessa, mutta isomorfisessa tms.
muodossa olevia kuvia. Tämä visio vastannee panteistissävyistä maailmankatsomusta.

2. Matematiikka sijaitsee jonkinlaisessa platonilaisessa sfäärissä, joka eroaa materiasta, mutta johon ihmismielellä on yhteys suunnatun, intensiivisen mietiskelyn yhteydessä. Maailma on syntynyt Platonin kosmologian kuvaamassa hyvyyden ja kauneuden tunkeutumisessa alkukaaokseen, jossa tuollaista älyllisyyttä on kietoutunut myös alkukaaoksen substanssiin. Sen olemassaolo ilmenee vastaavuutena ideoista koostuvien matemaattisten luonnonlakien kanssa.

3. Maailma ja tietoisuus koostuvat samasta materiaalista, matematiikasta. Samalla ne yhtyvät; maailma on subjektittoman tietoisuuden tilojen kokoelma. Tämä neutraalina monismina tunnettu ajatussuunta on ainoa loogisesti kestävä selitys maailman olemassaololle. Se selittää myös luontevasti matematiikan käsittämättömän kyvyn kuvata luonnon rakenteita ja ilmiöitä. Nämä koostuvat suuresta määrästä yhteenkietoutuneita matemaattisia formalismeja. Jonkin systeemin tutkimus saattaa irroittaa tuosta kimpusta yhden "säikeen", yhden formalismin, joka sitten edustaa tuota systeemiä jollakin pätevyysalueella.

Itse kannatan lähinnä tätä kolmatta, yhden substanssin ja "itsen hävittävän solipsismin" Wittgensteinilaista vaihtoehtoa.

metaskeema kirjoitti:

Onko tässä ID kohussa kysymys samasta asiasta kuin sosiobiologiassa, kun kiistellään siitä, soveltuuko jokin käsite kuvaamaan mainittua ilmiötä? Sosiobiologiassa eläinten käyttäytymisen pitämistä "moraalisena" on kritisoitu. Älykäsite saattaa olla käytännöllinen tapa tarkastella mainittuja ilmiöitä. Ehkä eteen tarvittaisiin kuitenkin jokin etuliite, kuten tietotekniikan termissä tekoäly. Äly käsitteen ongelma on hyvin paljon saman tyyppinen kuin sosiobiologian moraalikäsite. Kyseessähän on tieteen tuleminen alueelle, joka on kuulunut aiemmin uskonnolle. Toisaalta kysymys on myös poikkitieteellisyydestä, joka tietenkin herättää aluksi ihmetystä tiedepiireissä.

Täytyy myöntää, että ID:ssä saattaa olla järkeä. ID saattaa teoriana olla käyttökelpoinen samaan tapaan kuin Bohrin atomimalli.

Lue lisää

Kirjoittelin omaani enkä huomannut viestiäsi, mutta yritän vastata ensi tilassa.

illuminatus kirjoitti:

Se, että luonnonilmiöitä voidaan mallintaa jollakin tarkkuudella matemaatttisesti ei kerro noiden ilmiöiden alkuperästä useimmiten yhtään mitään. Tosiasia on, ettei missään ole kuvaamaasi älyä havaittu.

Toiveajattelu ei ole kiellettyä, mutta sen hokeminen ei tee sitä todeksi.

Lue lisää

Tietynlaiset differentiaaliyhtälöt ilman erityissäätöjä tuottivat solun kehitysvaiheita vastaavat numeeriset kaaviot, esikaaviot (prepatterns):

http://www.springerlink.com/(l3rqcsmzrpsfuqq1bjdoq545)/app/home/contribution.asp?referrer=parent&backto=issue,1,7;journal,182,262;linkingpublicationresults,1:100436,1

Yleistän tämän koskemaan kaikkia matemaattisia luonnonlakeja, erityisesti korkean eksakteja kuten Schrödingerin yhtälöä. Luonto laskee itsellensä matemaattisesti, huipputehokkailla tietokoneillaan, esikaaviot, joihin sitten asettuu rakenteen tai ilmiön syntyessä. Mutta jo aivan tavallisetkin invarianssilait kuten esimerkiksi kiinnostava Ft^2:ms=2, ilmentävät mielestäni samaa luonnon matemaattista olemusta.

Kultainen leikkaus ja Fibonaccin luvut ovat toinen luonnon ilmiöissään noudattava matemaattinen laki:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000014302748

http://www.foresight.org/Conferences/MNT10/Abstracts/Matija/

Pienimmän vaikutuksen periaate, jonka soveltamisesta fysiikan nero Richard Feynman sai Nobelin palkinnon, suorastaan sanelee, miten kaiken on tapahduttava luonnossa:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kajantie.pdf

Darwinistinen evoluutiokuva perustuu kielelliseen vakuutteluun ja varta vasten säädettyihin matemaattisiin malleihin. Tieteellisestä evoluutiokuvasta voidaan puhua vasta kun evoluution esikaavio (prepattern) seuraa säätämättömästä, evoluution matemaattisen olemuksen mukaisesta formalismista, jollaista mm. fyysikko Jack Sarfatti on hahmottelemassa soveltaessaan kvanttikenttäteorioita ja David Bohmin ideoita Stuart Kauffmanin antidarwinistiseen spontaanin itseorganisoitumisen skeemaan. Linkki vain on valitettavan epäluettava:

http://www.qedcorp.com/pcr/pcr/Kauffman.htm

P.S.V. kirjoitti:

Tietynlaiset differentiaaliyhtälöt ilman erityissäätöjä tuottivat solun kehitysvaiheita vastaavat numeeriset kaaviot, esikaaviot (prepatterns):

http://www.springerlink.com/(l3rqcsmzrpsfuqq1bjdoq545)/app/home/contribution.asp?referrer=parent&backto=issue,1,7;journal,182,262;linkingpublicationresults,1:100436,1

Yleistän tämän koskemaan kaikkia matemaattisia luonnonlakeja, erityisesti korkean eksakteja kuten Schrödingerin yhtälöä. Luonto laskee itsellensä matemaattisesti, huipputehokkailla tietokoneillaan, esikaaviot, joihin sitten asettuu rakenteen tai ilmiön syntyessä. Mutta jo aivan tavallisetkin invarianssilait kuten esimerkiksi kiinnostava Ft^2:ms=2, ilmentävät mielestäni samaa luonnon matemaattista olemusta.

Kultainen leikkaus ja Fibonaccin luvut ovat toinen luonnon ilmiöissään noudattava matemaattinen laki:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000014302748

http://www.foresight.org/Conferences/MNT10/Abstracts/Matija/

Pienimmän vaikutuksen periaate, jonka soveltamisesta fysiikan nero Richard Feynman sai Nobelin palkinnon, suorastaan sanelee, miten kaiken on tapahduttava luonnossa:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/kajantie.pdf

Darwinistinen evoluutiokuva perustuu kielelliseen vakuutteluun ja varta vasten säädettyihin matemaattisiin malleihin. Tieteellisestä evoluutiokuvasta voidaan puhua vasta kun evoluution esikaavio (prepattern) seuraa säätämättömästä, evoluution matemaattisen olemuksen mukaisesta formalismista, jollaista mm. fyysikko Jack Sarfatti on hahmottelemassa soveltaessaan kvanttikenttäteorioita ja David Bohmin ideoita Stuart Kauffmanin antidarwinistiseen spontaanin itseorganisoitumisen skeemaan. Linkki vain on valitettavan epäluettava:

http://www.qedcorp.com/pcr/pcr/Kauffman.htm

Lue lisää

Miksei niinkin, mutta ainakin toistaiseksi matematiikka on kuitenkin pelkkä väline ympäristön mallintamiseen.

>>Darwinistinen evoluutiokuva perustuu kielelliseen vakuutteluun ja varta vasten säädettyihin matemaattisiin malleihin.>Tieteellisestä evoluutiokuvasta voidaan puhua vasta kun evoluution esikaavio (prepattern) seuraa säätämättömästä, evoluution matemaattisen olemuksen mukaisesta formalismista, jollaista mm. fyysikko Jack Sarfatti on hahmottelemassa soveltaessaan kvanttikenttäteorioita ja David Bohmin ideoita Stuart Kauffmanin antidarwinistiseen spontaanin itseorganisoitumisen skeemaan.

illuminatus kirjoitti:

Miksei niinkin, mutta ainakin toistaiseksi matematiikka on kuitenkin pelkkä väline ympäristön mallintamiseen.

>>Darwinistinen evoluutiokuva perustuu kielelliseen vakuutteluun ja varta vasten säädettyihin matemaattisiin malleihin.>Tieteellisestä evoluutiokuvasta voidaan puhua vasta kun evoluution esikaavio (prepattern) seuraa säätämättömästä, evoluution matemaattisen olemuksen mukaisesta formalismista, jollaista mm. fyysikko Jack Sarfatti on hahmottelemassa soveltaessaan kvanttikenttäteorioita ja David Bohmin ideoita Stuart Kauffmanin antidarwinistiseen spontaanin itseorganisoitumisen skeemaan.

Lue lisää

>>Tieteellisestä evoluutiokuvasta voidaan puhua vasta kun evoluution esikaavio (prepattern) seuraa säätämättömästä, evoluution matemaattisen olemuksen mukaisesta formalismista, jollaista mm. fyysikko Jack Sarfatti on hahmottelemassa soveltaessaan kvanttikenttäteorioita ja David Bohmin ideoita Stuart Kauffmanin antidarwinistiseen spontaanin itseorganisoitumisen skeemaan.

metaskeema kirjoitti:

Onko tässä ID kohussa kysymys samasta asiasta kuin sosiobiologiassa, kun kiistellään siitä, soveltuuko jokin käsite kuvaamaan mainittua ilmiötä? Sosiobiologiassa eläinten käyttäytymisen pitämistä "moraalisena" on kritisoitu. Älykäsite saattaa olla käytännöllinen tapa tarkastella mainittuja ilmiöitä. Ehkä eteen tarvittaisiin kuitenkin jokin etuliite, kuten tietotekniikan termissä tekoäly. Äly käsitteen ongelma on hyvin paljon saman tyyppinen kuin sosiobiologian moraalikäsite. Kyseessähän on tieteen tuleminen alueelle, joka on kuulunut aiemmin uskonnolle. Toisaalta kysymys on myös poikkitieteellisyydestä, joka tietenkin herättää aluksi ihmetystä tiedepiireissä.

Täytyy myöntää, että ID:ssä saattaa olla järkeä. ID saattaa teoriana olla käyttökelpoinen samaan tapaan kuin Bohrin atomimalli.

Lue lisää

Sen ymmärtämis- ja laajentamisyritykset johtivat De Broglien aaltokuvaan ja heti kohta Schrödingerin yhtälöön, jonka matemaattisessa rakenteessa atomin lait ja paljon muuta olikin piilevänä. Aivan samalla tavalla vakavat ID:n idean ymmärtämisyritykset saattaisivat johtaa - pienten askelmien, ajattelumutaatioiden välityksellä - tieteelliseen, matemaattisten luonnonlakien järjestelmässä piilevien evoluutiomekanismien paljastumiseen. Darwinistiseen maailmankuvaan lähes poikkeuksetta liittyvä aversio kaikkea "korkeampaa" kohtaan näyttää kuitenkin tekevän tämän vision darwinisteille vaikeaksi testata.

metaskeema kirjoitti:

Onko tässä ID kohussa kysymys samasta asiasta kuin sosiobiologiassa, kun kiistellään siitä, soveltuuko jokin käsite kuvaamaan mainittua ilmiötä? Sosiobiologiassa eläinten käyttäytymisen pitämistä "moraalisena" on kritisoitu. Älykäsite saattaa olla käytännöllinen tapa tarkastella mainittuja ilmiöitä. Ehkä eteen tarvittaisiin kuitenkin jokin etuliite, kuten tietotekniikan termissä tekoäly. Äly käsitteen ongelma on hyvin paljon saman tyyppinen kuin sosiobiologian moraalikäsite. Kyseessähän on tieteen tuleminen alueelle, joka on kuulunut aiemmin uskonnolle. Toisaalta kysymys on myös poikkitieteellisyydestä, joka tietenkin herättää aluksi ihmetystä tiedepiireissä.

Täytyy myöntää, että ID:ssä saattaa olla järkeä. ID saattaa teoriana olla käyttökelpoinen samaan tapaan kuin Bohrin atomimalli.

Lue lisää

Hypoteesini mukaan maailma on tietoisuudensisäinen kokoelma matemaattisia formalismeja, joista osa kuuluu "materian" kategoriaan ja osa "hengen" kategoriaan - ollen kuitenkin pohjimmiltaan samaa "ainesta". Tähän kuuluvat myös sellaiset tietoisuuden konfiguraatiot kuin moraalikonfiguraatiot. Mutta niinkuin matematiikankin ymmärtäminen, myös näiden ymmärtämisen taso riippuu monista säätötekijöistä, joista opetus ei ole vähäisin. Mutta monet niistä ne kuitenkin ilmenevät useissa eläinyhdyskunnissa.

P.S.V. kirjoitti:

Hypoteesini mukaan maailma on tietoisuudensisäinen kokoelma matemaattisia formalismeja, joista osa kuuluu "materian" kategoriaan ja osa "hengen" kategoriaan - ollen kuitenkin pohjimmiltaan samaa "ainesta". Tähän kuuluvat myös sellaiset tietoisuuden konfiguraatiot kuin moraalikonfiguraatiot. Mutta niinkuin matematiikankin ymmärtäminen, myös näiden ymmärtämisen taso riippuu monista säätötekijöistä, joista opetus ei ole vähäisin. Mutta monet niistä ne kuitenkin ilmenevät useissa eläinyhdyskunnissa.

Lue lisää

Huomaan, että etsit totuutta ja olen kiinnostunut siitä, mitä olet löytänyt. Oletko kuitenkaan perehtynyt oikeisiin teorioihin tutkimastasi aiheesta?

Käytät käsitteitä huolimattomasti. Sinun tulisi esittää selkeämmin ainakin termit tietoisuus ja henki. Mitä tarkoitat niillä?

metaskeema kirjoitti:

Huomaan, että etsit totuutta ja olen kiinnostunut siitä, mitä olet löytänyt. Oletko kuitenkaan perehtynyt oikeisiin teorioihin tutkimastasi aiheesta?

Käytät käsitteitä huolimattomasti. Sinun tulisi esittää selkeämmin ainakin termit tietoisuus ja henki. Mitä tarkoitat niillä?

Lue lisää

varsinkin kun sitä ei taida kukaan oikein tietää. Vai mitä arvelet? No, oma visioni noista asioista liikkuu lähellä neutraalin monismin ydintä, josta löytyy paljon asiaa netistä, mm. seuraava aika perusteellinen esitys:

http://plato.stanford.edu/entries/neutral-monism/

Juuri tuota juttua lukiessani huomasin tänään, että Kenneth Sayre -niminen filosofi on lanseerannut jo 70-luvulla samantapaisen ajatuksen matemaattisista formalismeista "maailman substanssina" kuin edellisessä puheenvuorossani esitin todella huolimattomasti (hieman epäloogisestikin) ja termejä määrittelemättä. Eikä niitä tullut määritellyksi seuraavissa kommenteissanikaan, joissa kuitenkin asia liittyy käynnissä oleviin keskusteluihin:

http://72.14.221.104/search?q=cache:syTh1SYyK8gJ:groups.google.com/group/sfnet.tiede.bio/msg/07ab43234204fe86 "Pentti S. Varis"&hl=en&ct=clnk&cd=10&client=firefox-a

Kannatan kuitenkin neutraalia monismia vain tärkeänä osaratkaisuna tietoisuuden ongelmaan. Omassa teoriassani "itse" ilmenee pakottavana, eikä sitä voi filosofisesti eliminoida.