käännöksen kanssa, oma alkeellinen kielitaito ei riitä, oli outoja sanoaja oudoissa yhteyksissä, jos jollain taitoa enemmän...? Löytyvät kysytyt kuolleiden kirjasta spell 125:
I have not copulated illicitly, I have not been unchaste
I have not done falsehood against men, I have not impoverished my associates, I have done no wrong in the Place of Truth,
I have not killed,
Ja suoraan Laurence Gardnerin teoksesta "Genesis of the Grail Kings" kopioituna, verrattu Raamatun psalmeja ja Egyptiläisiä kirjoituksia:
From The Wisdom Of Amenemope:
Incline thine ears to hear my sayings,
And apply thine heart to their comprehension.
For it is a profitable thing to put them in thy heart (Amenemope 1:6)
From The Proverbs Of Salomon:
Bow down thine ear, and hear the words of the wise,
And apply thine heart unto my knowledge.
For it is a pleasant thing if thou keep them within thee (proverbs 22:17-18)
FTWOA:
Remove not the landmark on the boundary of the fields...
And trespass not on the boundary of the widow (amenemope 7:12-15)
FTPOS:
Remove not the old landmark,
And enter not into the fields of the fatherless (proverbs 23:10)
FTWOA:
Better is poverty in the hand of God,
Thank the riches in the storehouse.
Better are loaves when the heart is joyous (amenemope 9:5-8)
FTPOS:
Better is little with fear of the lord,
Than great treasure and trouble therewith.
Better is a dinner of herbs where love is (proverbs 15:16-17)
I have not copulated illicitly, I have not been unchaste
I have not done falsehood against men, I have not impoverished my associates, I have done no wrong in the Place of Truth,
I have not killed,
Ja suoraan Laurence Gardnerin teoksesta "Genesis of the Grail Kings" kopioituna, verrattu Raamatun psalmeja ja Egyptiläisiä kirjoituksia:
From The Wisdom Of Amenemope:
Incline thine ears to hear my sayings,
And apply thine heart to their comprehension.
For it is a profitable thing to put them in thy heart (Amenemope 1:6)
From The Proverbs Of Salomon:
Bow down thine ear, and hear the words of the wise,
And apply thine heart unto my knowledge.
For it is a pleasant thing if thou keep them within thee (proverbs 22:17-18)
FTWOA:
Remove not the landmark on the boundary of the fields...
And trespass not on the boundary of the widow (amenemope 7:12-15)
FTPOS:
Remove not the old landmark,
And enter not into the fields of the fatherless (proverbs 23:10)
FTWOA:
Better is poverty in the hand of God,
Thank the riches in the storehouse.
Better are loaves when the heart is joyous (amenemope 9:5-8)
FTPOS:
Better is little with fear of the lord,
Than great treasure and trouble therewith.
Better is a dinner of herbs where love is (proverbs 15:16-17)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Raamattu on suomennettu moneenkin kertaan, viimeksi suoraan alkukielistä, joten miksi etsiskelisit jonkin englanninnoksen pohjalta suomenkielisiä vastineita? Nykyinen ja sitä edellinen raamatunsuomennos vieläpä löytyvät netistä, ks. http://www.evl.fi/raamattu/
(Ai niin, "Proverbs" on "Sananlaskut".)
Myös Kuolleiden kirja on suomennettu; Googlella löytynee bibliografisia tietoja yms. Eri asia sitten on, onko lukemassasi Gardnerin kirjassa käytetty samaa versiota.
enemmänkin siitä, että mistä alkulähde, sanovat olevan varhaisia Egyptiläisiä kirjoituksia...aiheesta jonniinmoinen keskustelu menossa ja asia uteloittaa?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000018593325
Ensin joku kysyi: ”käännöksen kanssa, oma alkeellinen kielitaito ei riitä, oli outoja sanoaja oudoissa yhteyksissä, jos jollain taitoa enemmän...?” Käännöstä tai selitystä siis kysyttiin.
Nyt sitten joku muu tai sama henkilö kirjoittaa:
”enemmänkin siitä, että mistä alkulähde, sanovat olevan varhaisia Egyptiläisiä kirjoituksia...aiheesta jonniinmoinen keskustelu menossa ja asia uteloittaa?”
Eihän tuossa enää ole tolkkua. Jos aiheesta käytävä ”keskustelu” on samanlaista sekoilua, enpä taida haluta tietää siitä. Taidanpa jo tietää, mistä on kyse: siitä _vanhasta_ havainnosta, että Raamatussa ja Kuolleiden kirjassa on samanlaisia mietelauseita. Tästä aina silloin tällöin joku nostaa ison melun, yleensä varmaankin käyttääkseen keppihevosenaan kristinuskon vastaisessa propagandassaan. Propagandan taso vain taitaa laskea koko ajan, kun siihen käytetään huonosti ymmärrettyjä englanninkielisiä tekstejä – tietämättä edes suomennoksista.
>... on ilmeisesti sekoilusta
Siltäpä tuo vaikuttaa. Ei taida jatkuva helle olla kaikille hyväksi...
Onko kukaan koskaan valistanut teikäläistä suomen kielen adjektiivien oikeinkirjoituksesta? Vai kansakoulun käynyt, lämpöhalvauksen saanut koirasiko tämän viestin kirjoitti?
Vai onko "Egyptiläisiä kirjoituksia" jokin tunnettu kokonaisuus?
suuria kirjaimia. Silloin varman joku verikoira raivostui kun joku kirjoitti esim. sanan Wähe pienellä...? Mitenkähän suomea kirjoitetaan sitten taas 500 vuoden päästään?
"WAi, eike se Pappein Wirca ole? Studera, sarnaa, ia Rucole. Hwij häpie, se Wähe quin kirioitetan, haruoin se sarnatan eli luetan. Quingas wastat Sen HERRAN Domios, ettes aighas culutat Laiskuos. Oij sine surckia Locasecki, etkö neite Mieleses ecke. Haiseua Raato oleuas, ia Matoin Eues cooltuas?"
Haettu osoitteesta http://fi.wikiquote.org/wiki/Mikael_Agricola
tulee hutiloita!
Minäkin olen joskus (lue: 1976) käynyt Prantsusmaalla, kuten etelänaapurimme tapaavat Galliaa kutsua. Kielitaitoni oli sitä luokkaa, että osasin juuri ja juuri sopertaa: "Excusez-moi, je ne parle pas français - do you speak English?" Pariisilaispankeissa olin vastauspuheenvuoroista ymmärtävinäni, ettei kukaan ollut halukas vaihtamaan D-markkamääräisiä matkashekkejäni frangeiksi.
Vaan kuinka ollakaan: maaseudummalle päästyä löytyi rahalaitos nimeltä Crédit Agricole ja sieltä väkeä, joka ymmärsi jos ei kieleni niin ainakin shekkieni päälle! Nälän- ja janontorjunta-ainehankintoja päästiin jälleen tekemään ja VW Kuplallekin saatiin ostettua juotavaa.
http://www.credit-agricole.fr/
Itse peltomies Mikaelia ja hänen rankalaistuneita jälkeläisiäänkö tuosta lienee ollut kiittäminen?
Jos nuoremmat lukijat ihmettelevät sitä, etten käyttänyt muovirahaa:
VISA tuli Suomeen vasta 24 vuotta sitten, kesällä 1980. Hankin omani heti ensimmäisten lanseerausviikkojen aikana.
Vielä 1980-luvulla kortin kelpoisuus Keski-Euroopassa oli heikohko. Kokemukseni ovat lähinnä saksankielisistä maista. Jos kortti ylipäänsä kelpasi suurtenkin kauppaketjujen tavarataloissa, saatettiin asiakas opastaa rivikassalta jollekin pääkassalle, joka ainoana kykeni palvelemaan hankalaa ulkomaista muoviraha-asiakasta.
Olen vieraillut "Kontinentilla" viimeksi 1992, joten tuoretta näkökulmaa maksutapahtumien sujuvuuteen siellä ei minulla ole.
Agricola-teksti ei pyyhi kuitenkaan pois sitä, että nimimerkki ??? kirjoitti adjektiivin
sovittuja suomen sääntöjä vastaan. Hän ei joko osaa, älyä tai ymmärrä asiaa, mutta onneksi olkoon, pian sataa.
;) Kiitän kaikkia osallistuneita loistavista tulkinnoista allekirjoittaneen mielentilan ja kirjoitustaidon arvioinnissa (osin osui kohdalleen, helle ja mäyräkoirakin:) ja varsinkin loistavaan threadin alussa esitetyn kirjoituksen mitä loistavimpaan käännökseen. Guru Korpela arvasi osin oikein >>Taidanpa jo tietää, mistä on kyse: siitä _vanhasta_ havainnosta, että Raamatussa ja Kuolleiden kirjassa on samanlaisia mietelauseita.>> Asia vain oli allekirjoittaneelle osin uutta tietoa.
PS: Tuttu avoimen tietosanakirjan moderaattori valotti käännöksen osalta asiaa riittävästi, joten sain sitä kautta tarvitsemani tiedon...
halusin vain saada vähän perspektiiviä näihin sääntöasioihin.
Ja hei, ajatteles- eikö ole jotenki hupaisaa pillastua oikeinkirjoitussäännöistä kun kyseessä on teksti jonka SISÄLTÖÖN uskomisen pitäisi taata ihmispololle Taivasosuus ja pelastaa Ikuiselta Kadotukselta?
Eli Jukolan Jussia siteeraten: "Painiiko tässä mies, vai painiiko tässä housut?"
Ihailen huumorintajuasi, mutta valistaisitko, että kirjoittiko Aleksis Kivi housuihin liittyvän painia-verbin tosiaan yksikköön?
Eikö pitäisi olla näin:
"Painiiko tässä mies, vai painivatko tässä housut?"
A. Kivi kirjoitti sanatarkasti näinikään:
"TIMO. Minä annan palttua koko painille; koska kerran voitin, niin
voitin, eihän siinä mitään muuta mutinata. Mitä kuuluu housut tänne?
Painissa painii mies, vaan ei housut ja säärykset tai muut lumisukat."
Aleksis Kivi ei ollut turhan tarkka tuon kongruenssin kanssa...
Kiitos Kiven tekstin lainauskohdasta.
Aleksis Kiven rakastajana (sic!) olen kyllä eri mieltä hänen kongruenssi-orientoituneisuudestaan. Hän kiinnitti kongruenssiin huomiota mitä suurimmassa määrin, jos ei muuten, niin rytmin ja sonnillisuuden puolella. Aleksis Kiven teksti soi. Kuuletteko?
Mitä tarkoittaa "turhan tarkka"? Omasta mielestäni tämä suomenkielinen ilmaisu kuuluu epätarkkuudessaan ja lepsuudessaan ennätysten kirjaan.