Mitenköhän on mahdollista, ettei ainoakaan suomalainen radio- tai televisiotoimittaja tunnu osaavan ääntää Saksan nykyisen liittokanslerin sukunimeä oikein? Ainakaan ei ole minun korviini osunut kertaakaan.
Angela Merkelin sukunimi kuuluu oikeasti ääntää Märkel, eli toinen kirjain (e) lausutaan saksassa tässä kohdin sanaa ä-äänteenä.
Merkillisintä on, että myös radion ja television suomalaiset kirjeenvaihtajat Saksassa ääntävät raporteissaan Merkelin nimen yhtä väärin kuin Suomessa toimivat toimittajat eli niin kuin se kirjoitetaan, vaikka heidän luulisi päivittäin kuulevan nimen oikean ääntämistavan paikan päällä. Eiköhän heidän korvansa todellakaan erota eroa? Mielenkiintoista ihan akateemisessakin mielessä.
Merkelin ääntäminen
Goya
7
470
Vastaukset
- Märklin
Francisco Hyvä: osaatko selittää, MIKSI Merkel ääntyisi saksalaisessa suussa "Märkel"? Eiväthän saksan muutkaan merk-alkuiset sanat kokemukseni mukaan äänny ä:llisinä: merkbar, merken, Merkmal jne.
Voisiko tuo "Märkel" kenties olla jonkin Saksan osan murteelle tyypillinen ääntämys?
Ymmärtäisin hyvin, jos joku ruotsinkielinen saa Merkelin nimen ääntymään "Märkelinä", mutta onnistuit yllättämään minut antamalla ääntämisohjeen noinkin yleispätevänä.
En ole ollut tilaisuudessa keskustelemaan kenenkään saksankielisen henkilön kanssa Angela Merkelistä sinä aikana kun nimi on esiintynyt julkisuudessa, joten vertailukohteet puuttuvat.
* * *
Tällä palstalla oli vuosi sitten juttua samasta sukunimestä, mutta vähän toiselta kantilta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000010664473- Goya
Ei tähän muuta perustelua tarvita kuin että se on yksinkertainen tosiasia. Sen voi jokainen todeta katsomalla/kuuntelemalla vaikkapa Deutsche Welle -televisiokanavaa, joka näkyy ainakin Helsingin seudulla kaapeliverkossa. Olin myös itse Stuttgartista samana päivänä viime vuoden syyskuussa, jolloin Merkelin sittemmin valtaan tuoneet vaalit pidettiin. Kuulin sen omin korvin kaikilta saksalaisilta kanavilta kymmenien ihmisten ääntämänä, ja keskustelin asiasta myös paikallisten isäntien kanssa.
Tässä taitaa nyt tosiaankin olla kyse jostakin "kuurosta kohdasta" jonkun korvassa.
Juuri Merkelin nimen ääntämisen itsestäänselvyys tekee asiasta niin mielenkiintoisen...
Merkel-nimessä ei ole suomen ä-äännettä vastaavaa äännettä (IPA-merkki æ), jota ei ylipäänsäkään esiinny sakassa.
Wikipedia ( http://en.wikipedia.org/wiki/Angela_Merkel )
sattuu esittämään (ainakin juuri nyt) ääntämyksen suunnilleen oikein:
ˈmɛɐkəl
Tosin tarkassa IPA-merkinnässä pitäisi olla kaareva merkki ɐ:n alla osoittamassa, että vokaali ei ole tavuamuodostava vaan diftongin jälkikomponentti.
Ja luonnollisestikin ääntämys vaihtelee myös saksanpuhujien keskuudessa. Nimessä saattaa jopa esiintyä jonkinlainen r-äänne.
Kokonaan eri asia on, miten tarkoin nimet pitää ääntää alkukielen mukaisina. Mutta jos muissa suhteissa (r-kirjaimen ääntäminen, k-äänteen täyssoinnittomuus ja viimeisen vokaalin laatu) hyväksytään suomeen mukautunut ääntämys, niin olisi turhaa nipottamista vaatia avointa e:tä [ɛ] ja täysin väärin vaatia ”ä:tä” [æ]. Ääntämys [merkel] on suomenkieliseen puheeseen ihan sopiva, eikä ääntämyksestä [merkkel] kannattaisi siitäkään hirveästi valittaa, koska soinnittoman klusiilin kahdentaminen on metsäsuomalaisten normaali tapa tavoitella germaanista täysin soinnitonta ja ehkä aspiroitunuttakin klusiilia.
Eri asia sitten on, miten nimet lausutaan, kun puhutaan saksaa.- Goya
Yucca on taas kerran teorian osalta kuta kuinkin oikeassa.
Mutta.
Kuten hän itsekin toteaa, tuo kyseinen äänne ei sinällään ole meikäläinen ä mutta ei myöskään e, vaan joltisenkin "siltä väliltä". Nyt tulee sitten korva mukaan peliin. Kumpaa äännettä se on lähempänä, e:tä vai ä:tä? Minä väitän kiven kovaa, että SELVÄSTI ä:tä! Ja siksi on myös oikeampi ja vähintään yhtä "luonteva" tapa lausua suomeksi(kin) "Märkel".
Teoria on yksi asia, sävelkorva toinen. "Harmaata on kaikki teoria, mutta vihreä on elämän puu", lausui suurin piirtein Goethe (tosin saksaksi...). Ja "sävelkorva on musiikkia", olisi vuorostaan Mozart saattanut humalapäissän lausua suuresti ihailemansa Goyan tueksi katkerassa kiistassa sivistyneen yucca-palmun kera.... Goya kirjoitti:
Yucca on taas kerran teorian osalta kuta kuinkin oikeassa.
Mutta.
Kuten hän itsekin toteaa, tuo kyseinen äänne ei sinällään ole meikäläinen ä mutta ei myöskään e, vaan joltisenkin "siltä väliltä". Nyt tulee sitten korva mukaan peliin. Kumpaa äännettä se on lähempänä, e:tä vai ä:tä? Minä väitän kiven kovaa, että SELVÄSTI ä:tä! Ja siksi on myös oikeampi ja vähintään yhtä "luonteva" tapa lausua suomeksi(kin) "Märkel".
Teoria on yksi asia, sävelkorva toinen. "Harmaata on kaikki teoria, mutta vihreä on elämän puu", lausui suurin piirtein Goethe (tosin saksaksi...). Ja "sävelkorva on musiikkia", olisi vuorostaan Mozart saattanut humalapäissän lausua suuresti ihailemansa Goyan tueksi katkerassa kiistassa sivistyneen yucca-palmun kera....Jos on väärässä ja lukee sitten, miten asiat ovat, on yleensä fiksuinta myöntää olleensa väärässä. Voi jopa myöntää toisen olevan oikeassa heittelemättä sekaan vesitysyrityksiä kuten ”teorian osalta” ja ”kuta kuinkin”, etenkin jos toinen on ihan oikeassa.
”Teoriaa” esitit nimenomaan sinä, kun vaadit suomalaisia ääntämään nimen saksan mukaisesti vaikka a) puutuit vain yhteen ääntämiskysymykseen kyseisessä nimessä ja b) olit siinäkin väärässä.
On yhdentekevää, onko avoin e sinun mielestäsi lähempänä e:tä vai ä:tä. Se on nimenomaan tyhjää (ja, jos niin haluat sanoa, harmaata) teoriaa. Jos asialla olisi oikeasti jotain merkitystä – sillähän ei ole –, niin foneetikot voisivat tutkia sitä _empiirisesti_.
Sävelkorvalla taas ei ole asiassa yhtään mitään tekemistä.- Goya
Yucca kirjoitti:
Jos on väärässä ja lukee sitten, miten asiat ovat, on yleensä fiksuinta myöntää olleensa väärässä. Voi jopa myöntää toisen olevan oikeassa heittelemättä sekaan vesitysyrityksiä kuten ”teorian osalta” ja ”kuta kuinkin”, etenkin jos toinen on ihan oikeassa.
”Teoriaa” esitit nimenomaan sinä, kun vaadit suomalaisia ääntämään nimen saksan mukaisesti vaikka a) puutuit vain yhteen ääntämiskysymykseen kyseisessä nimessä ja b) olit siinäkin väärässä.
On yhdentekevää, onko avoin e sinun mielestäsi lähempänä e:tä vai ä:tä. Se on nimenomaan tyhjää (ja, jos niin haluat sanoa, harmaata) teoriaa. Jos asialla olisi oikeasti jotain merkitystä – sillähän ei ole –, niin foneetikot voisivat tutkia sitä _empiirisesti_.
Sävelkorvalla taas ei ole asiassa yhtään mitään tekemistä.Sävelkorvalla on kaikki tekeminen tämän asian kanssa. Jos omaa tarpeeksi hyvän sävelkorvan, erottaa myös puhutussa kielessä äänteet tarkasti. Jos ei ole "korvaa", ei erota. Sinulla, Yucca, näköjään ei ole "korvaa" - kuten ei niin monella muullakaan.
Kyse on myös matkimiskyvystä. Juuri siihen perustuen esim. imitaattorit pystyvät hämmästyttävän tarkasti matkimaan toisen ihmisen puheääntä. Siinäkin on nimenomaan kyse "korvasta". Jotta voi puhua oikein, täytyy ensin kuulla oikein. Goya kirjoitti:
Sävelkorvalla on kaikki tekeminen tämän asian kanssa. Jos omaa tarpeeksi hyvän sävelkorvan, erottaa myös puhutussa kielessä äänteet tarkasti. Jos ei ole "korvaa", ei erota. Sinulla, Yucca, näköjään ei ole "korvaa" - kuten ei niin monella muullakaan.
Kyse on myös matkimiskyvystä. Juuri siihen perustuen esim. imitaattorit pystyvät hämmästyttävän tarkasti matkimaan toisen ihmisen puheääntä. Siinäkin on nimenomaan kyse "korvasta". Jotta voi puhua oikein, täytyy ensin kuulla oikein.”Sävelkorva” tarkoittaa kykyä erottaa sävelten korkeuksia (suhteellisesti tai absoluuttisesti).
Äänteiden tunnistaminen puheesta on paljon kompleksisempi ilmiö ja siihen _täytyy_ pystyä myös sellaisten ihmisten, joiden sävelkorva on keskitasoinen tai huonompi. Kielihän on sosiaalinen ilmiö, joten puhekieli joutuu mukautumaan ihmisten yleisiin kykyihin.
Niinpä kehnokin sävelkorva riittää mainiosti puhutun kielen äänteiden erottamiseen ainakin foneemitasolla. Tämä melkeinpä sisältyy foneemin määritelmään. Äänteiden erottaminen _muutoin_ on mutkikas prosessi ja riippuu ihmisen kulttuuritaustasta ja puhutun kielen ominaisuuksista. Suomalainen esimerkiksi erottaa huonosti toisistaan erilaisia sibilantteja, koska suomessa on varsinaisesti vain yksi sibilanttifoneemi. Sen sijaan suomalainen erottaa hyvin vokaalien pituuksia, koska tämä on välttämätöntä puhutun suomen ymmärtämisessä ja tuottamisesta. Sävelkorvan kanssa tälläkään ei ole mitään tekemistä.
Mitä äänteiden erottamiseen tulee, _sinä_ väitit saksassa olevan äänteen, jota siinä ei ole, etkä suostu vieläkään myöntämään asiaa, vaan yrität niputtaa yhteen mielestäsi jotenkin ä:hän vivahtavia äänteitä. Ja nyt sitten syytät toista kyvyttömyydestä erottaa äänteitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 94934
Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt54878Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv61798Miehen ja naisen ystävyys
Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa141718- 65665
- 78521
- 39498
- 40486
Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta
ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto86477Olit kyllä niin
Tunnekylmä lopussa että ei ole paluuta enää niihin rakkaudentunteisiin joita joskus koki44467