Sivulla:
http://users.tkk.fi/~tuhkanen/Sery-C/Kotus-sz-hatut-FI.html
lukee "Sata vuotta sitten vakiinnutettiin myös suomen nykyinen oikeinkirjoitusjärjestelmä, jonka perusperiaate on kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus: yhtä äännettä merkitään yhdellä kirjainmerkillä, samoin yhdellä kirjaimella on vain yksi äännearvo"
Suomen kielessä kuitenkin merkitään äänteen pituus kirjoittamalla merkki kahdesti. Siis yhtä äännettä merkitään kahdella kirjaimella. Huhhuh.
http://users.tkk.fi/~tuhkanen/Sery-C/Kotus-sz-hatut-FI.html
lukee "Sata vuotta sitten vakiinnutettiin myös suomen nykyinen oikeinkirjoitusjärjestelmä, jonka perusperiaate on kirjoituksen ja ääntämyksen vastaavuus: yhtä äännettä merkitään yhdellä kirjainmerkillä, samoin yhdellä kirjaimella on vain yksi äännearvo"
Suomen kielessä kuitenkin merkitään äänteen pituus kirjoittamalla merkki kahdesti. Siis yhtä äännettä merkitään kahdella kirjaimella. Huhhuh.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos pitkiä äänteitä pitäisikin merkitä jollakin diakriittisellä merkillä eli tarkemerkillä, vaikkapahanpahan kirjainmerkin yläpuolelle merkityllä aaltoviivalla (tilde) malliin ã?
Olisi kirjoitettava vaikkapa sana, jonka nyt kirjoitamme "rääkkääkään". Rãkkãkãn onnistuisi, samoin räkkäkän, mutta kuinkas saat tilden k:n yläpuolelle ja kuinka saat treeman (Umlaut-pisteet) ja tilden onnistumaan yhtaikaa?
Kyllä minä olen vallan tyytyväinen tähän meidän nykyiseen kirjoitusjärjestelmäämme, niin nimeni mukainen kuin olenkin! Tai ehkä juuri siksi?
Unkarissa on tähän ratkaisu. Heillä on ns. pitkät umlautit, jotka ovat vinossa oikealle. Siinä yhdistyy tavallinen pituusmerkki, jonka voin tältä näppäimistöltä jopa kirjoittaa (á é jne.) ja umlaut.
No, Suomessa (ja suomessa) ei tälle linjalle menty, eikä siihen nyt enää siirrytä. Olisi se kuitenkin ollut mahdollista.
Otetaanpa esimerkiksi tämä herra säveltäjä Ernst von Dohnányi, jonka nimi kiepsahtaa unkarilaisilla toisiapäin muotoon Dohnányi Ernő. Hänen alkuperäisen unkarilaisen etunimensä viimeinen kirjain ei ole ö vaikka äkkiä katsoen siltä vaikuttaisikin.
Sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Hungarian_alphabet ilmenee, että unkarissa on A ja Á, O ja Ó ja Ö ja Ő sekä U ja Ú ja Ü ja Ű - ynnä gemenat näistä kaikista. En ole onnistunut selvittämään, kuinka saan näppäimistöltäni aikaan nuo ”pitkät Umlautit” Ő:n ja Ű:n - menee siis copypastantamiseksi.
Ä-kirjaimesta ei vastaavaa pitkää versiota taida unkarissa olla lainkaan?
Kirjoitetusta unkarista malli tässä:
http://magyarok.sulinet.hu/nagymagyarok/legismertebb/dohnanyi.html
Olkaamme kiitollisia siitä, ettei ole tarvinnut opetella tuollaista!
Unkarissa ei ole ä-kirjainta eikä äännettä. Suomen ä:tä lähimpänä on unkarin e (suomen ä:n ja e:n välimuoto).
Mikä ihmeen huhuh tuo on? Käteväähän se on ja loogista. Ei tarvitse koskaan ihmetelleä miten lausut tai miten kirjoitat. Huippujuttu.
Parempi tässä suhteessa onkin tshekin, slovakin ja unkarin kirjoitustapa, jossa pitkä vokaali merkitään akuuttimerkillä. Siten säästettäisiin palstatilaakin. Esim. rádetán ámusta iltán.
Mitenkäs tuon merkitset ään päälle?
En osá kyĺä ä:n pǟĺe laiťá kuin tuoĺaisen vívan: Ǟǟ
Aikoinaan suomeen yritettiin tuoda ”venykekirjoitusta", ja sillä julkaistiin kirjojakin. Pitkän vokaalin merkkinä oli sirkumfleksi, esimerkiksi â = pitkä a (nykyortografian aa). Tähän kuului myös ä:n ja ö:n merkitseminen tanskalaiseen tapaan æ:llä ja ø:llä, jolloin tarkkeiden lisääminen sujui luontevammin. Sinänsähän ei ole periaatteellista estettä tarkkeiden lisäämiselle myöskään ä:n ja ö:n päälle.
Eri asia on, että yhdistelmät æ ja sirkumfleksi ja ø ja sirkumfleksi eivät kuulu Unicodeen ns. yhdistelmämerkkeinä (precomposed characters), vaan ne pitäisi kirjoittaa käyttäen ns. yhdistyviä tarkkeita (combining diacritic marks). Mutta jos venykekirjoitus olisi tullut käyttöön, niin sen merkit olisi epäilemättä otettu Unicodeen.
Hollannissa näkyy olevan kahdella vokaalilla merkittyä pitkää vokaalia. Käytetäänhän englannissakin kahta vokaalia, mutta joskus äännetään pitkänä, joskus lyhyenä...
Lisäksi voisi mainita, että venykekirjoituksen ehkä tunnetuin puolustaja oli Wolmar Schildt, joka käytti myös suomalaistettua nimeä Wolmari Kilpinen (tai Kilpi, en ole varma).
Tämä vain tiedoksi, jos joku haluaa etsiä venykekirjoitettua tekstiä. Tällaista voi löytyä:
Nîtæ næitæ, nîtelmiæ, væitelmiæ, vestelmiæ, sotielmia, sovinto, W. Kilpinen 1889
Wolmar Schildt nimenomaan _ehdotti_ venykekirjoitusta ja lienee ollut sen ainoa merkittävä käyttäjä. Hän käytti kirjailijanimeä ”Volmari Kilpinen”. Netistäkin löytyy mukava vanha tietosanakirja-artikkeli, joka kertoo aiheesta:
http://runeberg.org/pieni/4/0035.html