Uskotko rakkauteen?

Jumalan rakkaudesta puhutaan paljon, mutta monesti ikään kuin se olisi vain epäpersoonallinen kosminen voima. Se, että rakkaus edellyttää aina persoonallista vuorovaikutusta, on unohdettu.

Käytännössä tämä näkyy siinä, että rakkauden/välittämisen odotetaan toteutuvat ennen kaikkea kristillisten organisaatioiden toiminnassa ja julkisivussa. Samoja odotuksia kohdistuu myös julkishallintoon. Ilmeistä on kuitenkin, että kun ajetaan eteenpäin jotain hyväksi koettua asiaa, sen odotetaan ilmenevän ensisijaisesti makrotasolla ja heijastuvan vain toissijaisesti yksittäisten ihmisten elämään.

Nykyään harva odottaa, että Jumalan rakkaus ilmenisi yksittäisten ihmisten kautta. Tämä kuvastaa sitä, että ihmiset näkevät Jumalan rakkauden epäpersoonallisena ja enemmän järjestelmää kuin yksilöä koskevana.

Sekä inhimillinen että jumalallinen rakkaus on kuitenkin aina vuorovaikutusta kahden persoonan välillä. Raamattu osoittaa, että Jumalan rakkaus tulee ilmi aina yksittäisten ihmisten kautta. Jumalan yhteydessä elävä ihminen voi olla hänen rakkautensa kanava.

Uskotko tähän persoonalliseen rakkauteen ja ja etsitkö sitä kokosydämisesti? Onko se uskosi keskeisin sisältö ja tavoite vai luotatko enemmän kristillisiin kultteihin, käyttäytymisnormeihin organisaatioihin ja oppijärjestelmiin?

5

187

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • paikanetsijä

      en voi muuta kuin luottaa siihen että Rakkaus on..
      mitenkäs muuten Jumalan rakkaus voisi vaikuttaa maailmassa jollei hänen lastensa kautta.."Jumalan yhteydessä elävä ihminen voi olla hänen rakkautensa kanava."

      Kyllä minä odotan sitäkin, että rakkaus/välittäminen toteutuisi ennen kaikkea kristillisten organisaatioiden toiminnassa ja julkisivussa, mutta oppijärjestelmät eivät oikein avaudu..

      • Ilahduin, kun näin tutun nimimerkkisi "paikanetsijä".

        Minä olin mukana vuosia seurakunnan toiminnassa ja vähitellen havaitsin, että aina kun mentiin todellisia vuorovaikutussuhteita koskevien kysymysten alueelle, se sivuutettiin tai siirrettiin mielenterveys- yms ammattilaisten tehtäväksi, jotta seurakunnan organisaatiot voisivat jauhaa kaavamaista ohjelmatoimintaansa.

        Itse uskon, että todellinen seurakunta on vuorovaikutusta ruohonjuuritasolla ihmisten välillä. Tähän vuorovaikutukseen suostuvia vastuunkantajia ei juuri ole tullut vastaan. Mikään organisaatio ei voi rakastaa, vain yksilö voi. Siksi etsin tätä ihmisiin sitoutuvaa hengellisyyttä.

        Kun aiemmin panin toivoni osittain srk:n ylärakenteisiin enkä Jumalaan, se esti minua olemasta täysipainoisesti läsnä ihmisten kohtaamisessa. Nyt kun odotan Jumalan olevan läsnä ihmisten keskellä, mikä tahansa kohtaaminen on mahdollisuus löytää Jumalan lähellä elämisen tuoksu.


      • paikanetsijä
        EJKR kirjoitti:

        Ilahduin, kun näin tutun nimimerkkisi "paikanetsijä".

        Minä olin mukana vuosia seurakunnan toiminnassa ja vähitellen havaitsin, että aina kun mentiin todellisia vuorovaikutussuhteita koskevien kysymysten alueelle, se sivuutettiin tai siirrettiin mielenterveys- yms ammattilaisten tehtäväksi, jotta seurakunnan organisaatiot voisivat jauhaa kaavamaista ohjelmatoimintaansa.

        Itse uskon, että todellinen seurakunta on vuorovaikutusta ruohonjuuritasolla ihmisten välillä. Tähän vuorovaikutukseen suostuvia vastuunkantajia ei juuri ole tullut vastaan. Mikään organisaatio ei voi rakastaa, vain yksilö voi. Siksi etsin tätä ihmisiin sitoutuvaa hengellisyyttä.

        Kun aiemmin panin toivoni osittain srk:n ylärakenteisiin enkä Jumalaan, se esti minua olemasta täysipainoisesti läsnä ihmisten kohtaamisessa. Nyt kun odotan Jumalan olevan läsnä ihmisten keskellä, mikä tahansa kohtaaminen on mahdollisuus löytää Jumalan lähellä elämisen tuoksu.

        varsinkin suurten kaupunkien seurakunnat

        olen lapsuuteni viettänyt paikkakunnalla jolla paikallinen kirkkoherra oli oikeasti kiinnostunut seurakuntalaisistaan, kävi heitä katsomasa heidän työpaikoillaan ja pysähtyi torilla ja kaupassa tarinoimaan niitä näitä.. - oli ihana kuulua siihen yhteisöön

        täällä ´maailmalla´ kaikki on liian isoa - vaikka ollaankin vaan Suomessa - kukaan ei välitä enää yhtään mistään..seurakunnat ovat hirveän kylmiä paikkoja ovatpa sitten niin ev.lut kuin hellaritkin

        ihmisten kohtaaminen on aina vaikeaa, ei kovin helppoa kenellekään, se pelottaa, varsinkin jos se toinen ihminen on jotenkin ´erikoinen´, mieleltään rikkinäinen tai jotakin..silti me emme tule toimeen ilman toisiamme, meistä ei tule ihmisiä ilman toista ihmistä ja elämässään kolhiintuneet ihmiset tarvitsevat erityisen paljon toisia ihmisiä päästäkseen elämään kiinni

        mielisairaaloissa törmää usein hengelliseen problematiikkaan ja etsintään,tavalla tai toisella,seurakunnilla olisi paljon tekemistä ihmisten mielenterveyden vaalimisessa ja rakentamisessa

        ihana tavata näillä palstoilla edes yksi järkevä keskustelija


      • paikanetsijä kirjoitti:

        varsinkin suurten kaupunkien seurakunnat

        olen lapsuuteni viettänyt paikkakunnalla jolla paikallinen kirkkoherra oli oikeasti kiinnostunut seurakuntalaisistaan, kävi heitä katsomasa heidän työpaikoillaan ja pysähtyi torilla ja kaupassa tarinoimaan niitä näitä.. - oli ihana kuulua siihen yhteisöön

        täällä ´maailmalla´ kaikki on liian isoa - vaikka ollaankin vaan Suomessa - kukaan ei välitä enää yhtään mistään..seurakunnat ovat hirveän kylmiä paikkoja ovatpa sitten niin ev.lut kuin hellaritkin

        ihmisten kohtaaminen on aina vaikeaa, ei kovin helppoa kenellekään, se pelottaa, varsinkin jos se toinen ihminen on jotenkin ´erikoinen´, mieleltään rikkinäinen tai jotakin..silti me emme tule toimeen ilman toisiamme, meistä ei tule ihmisiä ilman toista ihmistä ja elämässään kolhiintuneet ihmiset tarvitsevat erityisen paljon toisia ihmisiä päästäkseen elämään kiinni

        mielisairaaloissa törmää usein hengelliseen problematiikkaan ja etsintään,tavalla tai toisella,seurakunnilla olisi paljon tekemistä ihmisten mielenterveyden vaalimisessa ja rakentamisessa

        ihana tavata näillä palstoilla edes yksi järkevä keskustelija

        Kiitos samoin!

        Kohtaaminen on vaikeaa, mutta paradoksaalisesti kyllä olen monesti kokenut, että mielenterveydeltään järkkyneiden kanssa kontaktit voivat joskus olla helpompia, kuin "terveiden" kanssa. Heiltä kun nuo kuvitelmat omasta vahvuudesta ja kaikkitietävyydestä ja -kykenevyydestä ovat murentuneet. Näillä "terveillä" taas on mitä erilaisimpia vahvoja rooleja ja mielipiteitä, joiden taakse oma persoona kätketään.

        Emmehän me voi oikeasti toisiamme kohdata muuten kuin arkoina ja heikkoina, sillä sitenhän Herrakin meitä lähestyy.

        "Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa." Matt 12:20-21


      • paikanetsijä
        EJKR kirjoitti:

        Kiitos samoin!

        Kohtaaminen on vaikeaa, mutta paradoksaalisesti kyllä olen monesti kokenut, että mielenterveydeltään järkkyneiden kanssa kontaktit voivat joskus olla helpompia, kuin "terveiden" kanssa. Heiltä kun nuo kuvitelmat omasta vahvuudesta ja kaikkitietävyydestä ja -kykenevyydestä ovat murentuneet. Näillä "terveillä" taas on mitä erilaisimpia vahvoja rooleja ja mielipiteitä, joiden taakse oma persoona kätketään.

        Emmehän me voi oikeasti toisiamme kohdata muuten kuin arkoina ja heikkoina, sillä sitenhän Herrakin meitä lähestyy.

        "Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa." Matt 12:20-21

        ettei jaa ihmisiä niihin jotka ovat särkyneet ja nihin jotka eivät ole..meissä kaikissa kun on omat ongelmamme..toiset vain ovat kipeämmin niistä tietoisia kuin toiset

        totuus on tunnetusti aika kivulias juttu ja vaatii rakkautta kaverikseen paljastuessaan nim. kokemusta on


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      125
      1258
    2. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      89
      924
    3. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      94
      904
    4. Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?

      Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede
      Kuhmo
      23
      847
    5. Tuleeko Martinasta rouva Muhis

      Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      286
      746
    6. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      93
      727
    7. Miten näytät / näytit ihastumisesi hänelle?

      Toimiko, miten hän vastasi? vinkki5
      Ikävä
      34
      638
    8. Ei enää kauaa rakkaani

      Ensin minun pitää saatella narsistit oikeuden eteen ❤️
      Ikävä
      109
      636
    9. Oletko miettinyt sitä

      Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.
      Ikävä
      50
      571
    10. Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.

      Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet
      Suomussalmi
      129
      550
    Aihe