Jumalan rakkaudesta puhutaan paljon, mutta monesti ikään kuin se olisi vain epäpersoonallinen kosminen voima. Se, että rakkaus edellyttää aina persoonallista vuorovaikutusta, on unohdettu.
Käytännössä tämä näkyy siinä, että rakkauden/välittämisen odotetaan toteutuvat ennen kaikkea kristillisten organisaatioiden toiminnassa ja julkisivussa. Samoja odotuksia kohdistuu myös julkishallintoon. Ilmeistä on kuitenkin, että kun ajetaan eteenpäin jotain hyväksi koettua asiaa, sen odotetaan ilmenevän ensisijaisesti makrotasolla ja heijastuvan vain toissijaisesti yksittäisten ihmisten elämään.
Nykyään harva odottaa, että Jumalan rakkaus ilmenisi yksittäisten ihmisten kautta. Tämä kuvastaa sitä, että ihmiset näkevät Jumalan rakkauden epäpersoonallisena ja enemmän järjestelmää kuin yksilöä koskevana.
Sekä inhimillinen että jumalallinen rakkaus on kuitenkin aina vuorovaikutusta kahden persoonan välillä. Raamattu osoittaa, että Jumalan rakkaus tulee ilmi aina yksittäisten ihmisten kautta. Jumalan yhteydessä elävä ihminen voi olla hänen rakkautensa kanava.
Uskotko tähän persoonalliseen rakkauteen ja ja etsitkö sitä kokosydämisesti? Onko se uskosi keskeisin sisältö ja tavoite vai luotatko enemmän kristillisiin kultteihin, käyttäytymisnormeihin organisaatioihin ja oppijärjestelmiin?
Uskotko rakkauteen?
5
165
Vastaukset
- paikanetsijä
en voi muuta kuin luottaa siihen että Rakkaus on..
mitenkäs muuten Jumalan rakkaus voisi vaikuttaa maailmassa jollei hänen lastensa kautta.."Jumalan yhteydessä elävä ihminen voi olla hänen rakkautensa kanava."
Kyllä minä odotan sitäkin, että rakkaus/välittäminen toteutuisi ennen kaikkea kristillisten organisaatioiden toiminnassa ja julkisivussa, mutta oppijärjestelmät eivät oikein avaudu..Ilahduin, kun näin tutun nimimerkkisi "paikanetsijä".
Minä olin mukana vuosia seurakunnan toiminnassa ja vähitellen havaitsin, että aina kun mentiin todellisia vuorovaikutussuhteita koskevien kysymysten alueelle, se sivuutettiin tai siirrettiin mielenterveys- yms ammattilaisten tehtäväksi, jotta seurakunnan organisaatiot voisivat jauhaa kaavamaista ohjelmatoimintaansa.
Itse uskon, että todellinen seurakunta on vuorovaikutusta ruohonjuuritasolla ihmisten välillä. Tähän vuorovaikutukseen suostuvia vastuunkantajia ei juuri ole tullut vastaan. Mikään organisaatio ei voi rakastaa, vain yksilö voi. Siksi etsin tätä ihmisiin sitoutuvaa hengellisyyttä.
Kun aiemmin panin toivoni osittain srk:n ylärakenteisiin enkä Jumalaan, se esti minua olemasta täysipainoisesti läsnä ihmisten kohtaamisessa. Nyt kun odotan Jumalan olevan läsnä ihmisten keskellä, mikä tahansa kohtaaminen on mahdollisuus löytää Jumalan lähellä elämisen tuoksu.- paikanetsijä
EJKR kirjoitti:
Ilahduin, kun näin tutun nimimerkkisi "paikanetsijä".
Minä olin mukana vuosia seurakunnan toiminnassa ja vähitellen havaitsin, että aina kun mentiin todellisia vuorovaikutussuhteita koskevien kysymysten alueelle, se sivuutettiin tai siirrettiin mielenterveys- yms ammattilaisten tehtäväksi, jotta seurakunnan organisaatiot voisivat jauhaa kaavamaista ohjelmatoimintaansa.
Itse uskon, että todellinen seurakunta on vuorovaikutusta ruohonjuuritasolla ihmisten välillä. Tähän vuorovaikutukseen suostuvia vastuunkantajia ei juuri ole tullut vastaan. Mikään organisaatio ei voi rakastaa, vain yksilö voi. Siksi etsin tätä ihmisiin sitoutuvaa hengellisyyttä.
Kun aiemmin panin toivoni osittain srk:n ylärakenteisiin enkä Jumalaan, se esti minua olemasta täysipainoisesti läsnä ihmisten kohtaamisessa. Nyt kun odotan Jumalan olevan läsnä ihmisten keskellä, mikä tahansa kohtaaminen on mahdollisuus löytää Jumalan lähellä elämisen tuoksu.varsinkin suurten kaupunkien seurakunnat
olen lapsuuteni viettänyt paikkakunnalla jolla paikallinen kirkkoherra oli oikeasti kiinnostunut seurakuntalaisistaan, kävi heitä katsomasa heidän työpaikoillaan ja pysähtyi torilla ja kaupassa tarinoimaan niitä näitä.. - oli ihana kuulua siihen yhteisöön
täällä ´maailmalla´ kaikki on liian isoa - vaikka ollaankin vaan Suomessa - kukaan ei välitä enää yhtään mistään..seurakunnat ovat hirveän kylmiä paikkoja ovatpa sitten niin ev.lut kuin hellaritkin
ihmisten kohtaaminen on aina vaikeaa, ei kovin helppoa kenellekään, se pelottaa, varsinkin jos se toinen ihminen on jotenkin ´erikoinen´, mieleltään rikkinäinen tai jotakin..silti me emme tule toimeen ilman toisiamme, meistä ei tule ihmisiä ilman toista ihmistä ja elämässään kolhiintuneet ihmiset tarvitsevat erityisen paljon toisia ihmisiä päästäkseen elämään kiinni
mielisairaaloissa törmää usein hengelliseen problematiikkaan ja etsintään,tavalla tai toisella,seurakunnilla olisi paljon tekemistä ihmisten mielenterveyden vaalimisessa ja rakentamisessa
ihana tavata näillä palstoilla edes yksi järkevä keskustelija paikanetsijä kirjoitti:
varsinkin suurten kaupunkien seurakunnat
olen lapsuuteni viettänyt paikkakunnalla jolla paikallinen kirkkoherra oli oikeasti kiinnostunut seurakuntalaisistaan, kävi heitä katsomasa heidän työpaikoillaan ja pysähtyi torilla ja kaupassa tarinoimaan niitä näitä.. - oli ihana kuulua siihen yhteisöön
täällä ´maailmalla´ kaikki on liian isoa - vaikka ollaankin vaan Suomessa - kukaan ei välitä enää yhtään mistään..seurakunnat ovat hirveän kylmiä paikkoja ovatpa sitten niin ev.lut kuin hellaritkin
ihmisten kohtaaminen on aina vaikeaa, ei kovin helppoa kenellekään, se pelottaa, varsinkin jos se toinen ihminen on jotenkin ´erikoinen´, mieleltään rikkinäinen tai jotakin..silti me emme tule toimeen ilman toisiamme, meistä ei tule ihmisiä ilman toista ihmistä ja elämässään kolhiintuneet ihmiset tarvitsevat erityisen paljon toisia ihmisiä päästäkseen elämään kiinni
mielisairaaloissa törmää usein hengelliseen problematiikkaan ja etsintään,tavalla tai toisella,seurakunnilla olisi paljon tekemistä ihmisten mielenterveyden vaalimisessa ja rakentamisessa
ihana tavata näillä palstoilla edes yksi järkevä keskustelijaKiitos samoin!
Kohtaaminen on vaikeaa, mutta paradoksaalisesti kyllä olen monesti kokenut, että mielenterveydeltään järkkyneiden kanssa kontaktit voivat joskus olla helpompia, kuin "terveiden" kanssa. Heiltä kun nuo kuvitelmat omasta vahvuudesta ja kaikkitietävyydestä ja -kykenevyydestä ovat murentuneet. Näillä "terveillä" taas on mitä erilaisimpia vahvoja rooleja ja mielipiteitä, joiden taakse oma persoona kätketään.
Emmehän me voi oikeasti toisiamme kohdata muuten kuin arkoina ja heikkoina, sillä sitenhän Herrakin meitä lähestyy.
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa." Matt 12:20-21- paikanetsijä
EJKR kirjoitti:
Kiitos samoin!
Kohtaaminen on vaikeaa, mutta paradoksaalisesti kyllä olen monesti kokenut, että mielenterveydeltään järkkyneiden kanssa kontaktit voivat joskus olla helpompia, kuin "terveiden" kanssa. Heiltä kun nuo kuvitelmat omasta vahvuudesta ja kaikkitietävyydestä ja -kykenevyydestä ovat murentuneet. Näillä "terveillä" taas on mitä erilaisimpia vahvoja rooleja ja mielipiteitä, joiden taakse oma persoona kätketään.
Emmehän me voi oikeasti toisiamme kohdata muuten kuin arkoina ja heikkoina, sillä sitenhän Herrakin meitä lähestyy.
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa." Matt 12:20-21ettei jaa ihmisiä niihin jotka ovat särkyneet ja nihin jotka eivät ole..meissä kaikissa kun on omat ongelmamme..toiset vain ovat kipeämmin niistä tietoisia kuin toiset
totuus on tunnetusti aika kivulias juttu ja vaatii rakkautta kaverikseen paljastuessaan nim. kokemusta on
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1245958
- 574326
- 582751
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s282558Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161855- 151524
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹341382Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗241341- 261167
T, miten mun pitäis toimia
Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest431111