Sanotaan, että suomi muuten lausutaan niin kuin se kirjoitetaan, paitsi seuraavin poikkeuksin:
- ng- ja nk-äänteet,
- aspiraatio (siinä missä sitä käytetään).
Vaan tässäkö ne poikkeukset todella kaikki olivat, vai onko niitä vielä muitakin?
- ng- ja nk-äänteet,
- aspiraatio (siinä missä sitä käytetään).
Vaan tässäkö ne poikkeukset todella kaikki olivat, vai onko niitä vielä muitakin?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Eiväthän nämäkään ole "epäsäännönmukaisuuksia" jos ne perustuvat poikkeussääntöihin...
Aloittaja.
On niitä muitakin tapauksia, joissa ei lausuta kuten kirjoitetaan.
-pä-pääte yksikön ensimmäisessä persoonassa: esim. kirjoitetaan "luenpa", mutta luetaan kutakuinkin "luempa". Tästä syystä moni kirjoittaa pä-päätteiset verbit näilläkin palstoilla väärin.
Tietyissä tilanteissa vokaaliin loppuvan sanan loppuun tulee seuraavan sanan alkukonsonantti "heikkona". Sitä ei kuitenkaan kirjoiteta.
Murteissa lienee vielä lisää tapauksia, joissa kirjoitetaan eri tavoin kuin lausutaan. Yhtenä esimerkkinä savon murteen liudentuma: "män" (suomeksi meni) lausutaan vähän niin kuin "mänj", mutta ei kuitenkaan kovin selvällä j:llä. Tässä tarvittaisiin venäjän kielen liudennusmerkkiä. Uskoisin, että esim. lounaismurteista löytyisi muita ääntämis/lausumiseroesimerkkejä.
Tuosta luenpa/luempa olen eri mieltä. Liudennusta m-äänteeksi pidän murteellisena. Itse lausun luenpa. Lausun myös ruo'an, en assimiloidusti "ruuan".
Ja seuraava esimerkkihän on yksi aspiraation muoto, jonka jo mainitsin.
Murteet ovat sitten aivan eri ja oma lukunsa, joka ei kiinnosta minua lainkaan.
>Itse lausun luenpa. Lausun myös ruo'an,
>en assimiloidusti "ruuan".
Onneksi meidän ei tarvitse kuunnella ulosantiasi. Voisin kuvitella tuollaisen kielellisen yltiöpedanttisuuden rassaavan korvaa pahan kerran!
Minäkin osaan arvostaa, etten joudu olemaan fyysisesti läsnä samassa paikassa kuin sinä.
Tässähän on koko ajan ollut kyse siitä, miten kirjakieltä lausutaan, ei siitä, miten puhekieltä, saati murretta, puhutaan. Muutenhan koko alkuperäinen kysymyksenasettelu olisi ollut absurdi.
mistä kyse. Kaiken aikaa.
Oletko nyt ihan tosissasi?
Ääntämys [luenpa] on kielenvastainen, paitsi mahdollisesti hyvin hitaassa ja painottavassa puheessa, jossa on muutenkin omituisuuksia. Ääntämys [luempa] on suomea. Mistään liudennuksesta ei tietenkään ole kyse, ja aspiraatiokin tuntuu käytössäsi olevan ihan villi sana. Suoraan sanoen olet ihan pihalla fonetiikan termeistä vaikka latelet varmoja foneettisia vakaumuksia.
No myönnetään nyt kuitenkin, että puhe assimilaatiosta osui suunnilleen oikeaan, koska kielessä kauan sitten tapahtunut muutos, jossa ruoka-sanan tietyissä muodoissa uo-diftongi muuttui pitkäksi u:ksi, on selitettävissä vokaalin progressiiviseksi assimilaatioksi. Ääntämys ”ruo'an” on kielenvastainen, mitä sitten tarkoittanetkin heittomerkillä. Mutta harhaluulosi on kyllä oiva esimerkki siitä, miksi normien yhä sallima ja jopa lievästi etusijalle asettama _kirjoitusasu_ ”ruoan” on huono.
"Tuosta luenpa/luempa olen eri mieltä. Liudennusta m-äänteeksi pidän murteellisena. Itse lausun luenpa. Lausun myös ruo'an, en assimiloidusti "ruuan"."
Tuo mahtaa kuulostaa aivan kuin joku ulkomaalainen yrittäisi puhua suomea saatuaan joitain änntämisohjeita, mutta kuulematta puhuttua suomea. Minulla saattaisi olla vaikea pidätellä naurua, jos tietäisin puhujan suomalaiseksi.
"Murteet ovat sitten aivan eri ja oma lukunsa, joka ei kiinnosta minua lainkaan."
Sietäisi kiinnostaa, kun lähes kaikki suomalaiset puhuvat enemmän tai vähemmän murteellisesti. Myös hesalaiset. Tuollainen asenne osoittaa moukkamaista itsensä muiden yläpuolelle asettamisasennetta.
Radion hupiohjelmassa "Kankkulan kaivolla" oli kukkakauppias Neulasen Manta, jolla oli kulttuuriharrastuksia. Hän äänsi suomea juuri yhtä hienostuneesti kuin sinä: olennpa, luennpa pro "olempa" tai "luempa". Tosin hän taisi sanoa myös "kunnpikin" pro "kumpikin". Mantana esiintyi Eija Inkeri, mutta en tiedä kuka kirjoitti tekstit.
Siinä eivät todellakaan ole kaikki. Ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html
Sitä paitsi kuvasit pari tavallisimmin mainittua poikkeusta väärin, jopa enemmän väärin kuin yleensä tehdään. Eihän ole mitään nk-äännettä, ja ng-äänteenkin olemassaolo on kyseenalainen. Kirjoitetun kielen ng-kirjainyhdistelmä voi lausua kolmellakin tavalla: kaksois-äng-äänteenä [ŋŋ] (näin aina omaperäisissä sanoissa, joskin murteiden vaikutuksesta jotkut lausuvat [ŋk]) tai yhtenä äng-äänteenä [ŋ] (esimerkiksi sanassa ”englanti”) tai joskus yhdistelmänä [ŋg] – tai ehkä jopa [ng] (esimerkiksi sanassa ”pangermanismi”).
Aspiraatiota ei suomen kielessä esiinny, vaikka ns. rajageminaatio on varsinkin aiemmin kuvattu kummallisin termein, puhuen aspiraatiosta, loppuhenkosesta ja ties mistä hönkäyksistä.
Muuten, suomen kielessä ei sanota ”suomi lausutaan” vaan ”suomea lausutaan”.
Näistä lausumistavoista puheen ollen: pitääkö sana imperialismi lausua "impperialismi" vai "imperialismi"?
Jos puhut suomea normaalisti, lausut [impperialismi]. Jos pidät puhetta, jossa haluat erityisesti noudattaa muodollisia ortoeeppisiä normeja, tai jos haluat kuulostaa omituiselta, lausut [imperialismi]. Välimuodot ovat mahdollisia ja tavallisiakin.
P.S. Nimimerkin ”V.I. Lenin” käyttö on typerämpää kuin miltä se näyttää, etenkin kun et osaa edes kirjoittaa sitä oikein.
P.S. 2. Suomeksi kirjoitetaan ”apropoo”, ranskaksi ”à propos”. Miksi käyttäisit niiden sekamuotoa, joka ei ole mitään kieltä?
Syntini V. I. Leninin väärässä kirjoitustavassani taisi olla tuo huolimattomasti poisjättämäni yksi välilyönti ensimmäisen pisteen jälkeen.
Apropoo-sanan kirjoitusasun googlasin huolimattomasti ilman tarpeellista lähdekritiikkiä. Meinasin kyllä ensin kirjoittaa à propos, mutta se tuntui liialta hienostelulta, ja sorruin sitten hyväksymään väärän Google-osuman.
Sen sijaan en ymmärrä, miksi kyseisen nimimerkin käyttö on "typerämpää kuin miltä se näyttää". Lenin kun kirjoitti imperialismia ruotivan klassikkoteoksen nimeltä "Imperialismi kapitalismin korkeimpana vaiheena" (1917), kuten tietenkin tiedät.
Lopuksi tiedustelen myös: miksi tuo äärimmäisen aggressiivinen sävy?
Voin lohduttaa sinua: niinkin tarkka kakara kuin tohtorismies ja monessaliemessäkeitetty kirjoittaja Jukka Tarkka näkyy kirjoittavan omalla sivustollaan ”J.K.Paasikivi”, ilman ensimmäistäkään välilyöntiä. Kelpaako synninpäästöksi?
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/44-2003 Suomen kuvalehti.htm
Viimeistä kysymystäsi ihmettelen. Tapaushan on yleisesti tunnettu. Minkäs tuollaisille mahtaa?
On yksinkertaisesti moukkamaista esiintyä toisena henkilönä edes ”leikillään”. Tässä tapauksessa kirjoitusvirheesi siis ihan sopivasti heijasti jotain perustavammanlaatuista virhettä.
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä itse kukin ajattelee niistä toisista henkilöistä, joiden nimiä jotkut käyttävät. Reaktioni olisi ihan sama, jos ”nimimerkkinäsi” olisi esimerkiksi Adolf Hitler.
Jos et keksi nimimerkkejä, jotka eivät ole muiden ihmisten nimiä, kokeile vaikka esiintyä omalla nimelläsi tai ole hiljaa.
Jos viestini sävy oli sinusta äärimmäisen aggressiivinen, olet elänyt styroksilla vuoratussa pumpulilaatikossa – tai sitten kielellinen ilmaisukykysi on surkea, koska sinun pitää aina liioitella kaikkea miljoonakertaisesti.
Olen lukenut Jukka Tarkan juttuja tarpeeksi tietääkseni, että hän ei kirjoita kovin tarkasti. Ei hän myöskään ole kakara.
Mitä minulta synninpäästöä anelet, vieläpä ilmeisesti muiden ihmisten synneistä? Halunnetko halventaa synninpäästön käsitettä?
Mielestäni en ole anellut sinulta yhtään mitään. Miksi olisinkaan!
Koko viestinihän oli osoitettu vain tuolle Vileenille.
Et voine vaatia yleispätevyyttä mielipiteellesi, ettei jo edesmenneiden historiallisten henkilöiden nimiä voisi käyttää kaikille ilmiselvän leikillisessä mielessä väliaikaisena nimimerkkinä tämänkaltaisella palstalla - varsinkin jos tuota henkilöä ei mitenkään solvaa, vaan häntä kohtelee täydellä kunnioituksella, ja asiayhteyskin on luonteva.
Lässytyksesi keskellä voisit kiinnittää huomiota siihen eroon, mikä on typerän käytöksen ja moukkamaisuuden välillä. Typerästi toimiva ihminen saattaa ottaa opikseen, kun häntä ojennetaan. Moukat eivät ota opikseen.
Lenin oli joukkomurhaaja, jota ei tarvitse kohdella kunnioituksella. Hänen nimensä käyttö nimimerkkinä on silti moukkamaista.
>Olen lukenut Jukka Tarkan juttuja tarpeeksi
>tietääkseni, että hän ei kirjoita kovin
>tarkasti. Ei hän myöskään ole kakara.
Minä tiedän puolestani henkilön, joka kirjoittaa jopa piinallisen tarkasti ja odottaa sitä muiltakin. Hänessä ei voi olla havaitsematta kauhukakaran vikaa.
Hänen henkilöllisyytensä taidan pitää omana tietonani.
Yksi sinun ongelmistasi on sekin, että usein et saa asioita vietyä ollenkaan eteenpäin, vaan jäät paikallesi polkemaan ja jankkaamaan, kuten nyt äsken.
>Etkö siedä totuutta?<
Saat sen mahtipontisesti kuulostamaan, niin kuin sinulla olisi totuus hallussasi.
>Typerästi toimiva ihminen saattaa ottaa opikseen, kun häntä ojennetaan<
Kun _sinä_ häntä ojennat...
Onneksi karttakeppisi ei ulotu tänne saakka näppejäni läimäyttämään.
Ja mielenkiintoista, että sinulla on ihan ikioma määritelmä moukastakin. Varmaan yhtä lainvoimainen kuin mielipiteesi nimimerkkien käytöstä.
Sen sijaan, että hukkaat meidän kaikkien aikaamme näihin verbaalisiin amatööri-SM-seansseihisi ja jehovalaistyyppisiin pateettisiin moraalisaarnoihisi, voisit keskittyä selvittämään meille oikeakielisyysasioita - joita sentään hallitset varsin hyvin.
Hurjaa! Kuin jossain seitsemän veljeksen kinkereillä! Nurkkaan häpeämään tötteröhattu päässä! Mitähän seuraavaksi?
Mietittiin tuossapa kaveriporukassa että miten sillä Yucciksella pääsee niin usein se moukkasana putkahtamaan, niin päädyttiin sitten siihen, että sillähän on lukihäiriö. Siinäkun mennään ensin esikatselutilaan, niin siinä alla lukee että Muokkaa. Mutta Yuccis lukee että Moukkaa, ja sitten taas syytös singahtaa!
Kjäh kjäh!
Minä pidän Yuccan tyylistä, suorastaan rakstan sitä. On todella virkistävää, kun joku on selvästi jotain mieltä, määrittelee käsitteitä ja asettaa rajoja tässä hyssyttelevässä ja viisinäismoraalisessa maassamme.
"rakstan" pitää olla: rakastan
täällä yön pimeydessä.
puhun nyt yleisellä tasolla, en ylläkirjoittaneelle.
miksi näitä okaisuja tehdään ketjusta toiseen ja vuodesta toiseen? siksikö, että pelätään kielipoliisien raukkamaista iskua? vai pelätäänkö kielelliseen b-sarjaan putoamista? turhia pelkoja molemmat.
jospa rentouduttaisiin kaikki ja jätettäisiin näiden motoristen kirjoitusvirheiden oikaisut ja keskityttäisiin itse asiaan, kieliin.
kielipoliiseille eivät kuulu näppäilyvirheet. eiväthän?
Minua kiusaa kun joku räiskäyttää "intternet" kun puhutaan internetistä. Onko tämä vain minun allergiaani, vai kiusaako se muitakin? Lapsena kävin ruotsinkielistä koulua ja siellä luokkatoverit eivät osanneet sanoa oikein nimeäni Antero, vaan se vääntyi muotoon "Anttero". Samaa svetisismiä kuulen yhä sanassa "intternet".
Puutuit isoon asiaan.
Tunnustaudun neurootikoksi, ja jotain minussa vapautui puheenvuorosi ansiosta. Jotenkin rentouduin.
Kiitos.