Pinna

Pinna vie tilaa todella paljon.
Pinnan pää on aukon puolivälissä, eikä sen takapuolella paljoa voi oleskella.
Aina on pinnan sivulla istuvilla polvet edessä kun käännytään, genoaa hoitava on ohjaajan edessä kun vaihdellaan puolia.
Periaatteessa puolet isosta istuinaukosta jää hyödyntämättä.
Istuinaukossa olisi paljon enemmän tilaa oleskella, kun veneen takaosassa on jo penkkikin jolla rattiohjaaja istuisi.

Haitat kirjoitti:

Pinna vie tilaa todella paljon.
Pinnan pää on aukon puolivälissä, eikä sen takapuolella paljoa voi oleskella.
Aina on pinnan sivulla istuvilla polvet edessä kun käännytään, genoaa hoitava on ohjaajan edessä kun vaihdellaan puolia.
Periaatteessa puolet isosta istuinaukosta jää hyödyntämättä.
Istuinaukossa olisi paljon enemmän tilaa oleskella, kun veneen takaosassa on jo penkkikin jolla rattiohjaaja istuisi.

Lue lisää

Hommaa vanhan toyota corollan taka-akseli. Toinen vetari pois ja rälläkällä akselin putki poikki banjon vierestä. Hitsaa jäljelle jäänyt vetari peräsimen akseliin ja ruorille akseli pulteilla kiinni banjon lautaspyörän yläpuolelle. Ruorin akseliin vaan sitten toisen vetarin ylimääräiseksi jäänyt hammasratas. Tämä onkin vaativin vaihe. Banjoa ym voi sitten kiilloitella niin paljon kuin haluaa. Välitys on kerralla sopiva, eikä tarvi pelätä että hydrauliikka pettää.

Haitat kirjoitti:

Pinna vie tilaa todella paljon.
Pinnan pää on aukon puolivälissä, eikä sen takapuolella paljoa voi oleskella.
Aina on pinnan sivulla istuvilla polvet edessä kun käännytään, genoaa hoitava on ohjaajan edessä kun vaihdellaan puolia.
Periaatteessa puolet isosta istuinaukosta jää hyödyntämättä.
Istuinaukossa olisi paljon enemmän tilaa oleskella, kun veneen takaosassa on jo penkkikin jolla rattiohjaaja istuisi.

Lue lisää

Mitin nyt vielä. Ratti on turha pienessä veneessä, ja jos haet ison veneen tuntua, osta iso vene tai jos ratti on 'coolimpi'.

Jos nyt kumminkin vaihdat rattiin, se kannattaa sitten laittaa kunnolla. Eli joudut tekemään ruorille urat jotta se mahtuu sitloodan penkkien 'läpi' TAI sitte katkaisemeen penkit ennen kuin ruosi alkaa, koska muuten joudut laittamaan liian pienen ruorin koska ruorin alakehä jää penkkien yläpuolelle. jos et em. juttuja tee. Miten onhaat sitten laidalta kun ratti on rusina ja ei ulotu reunalle saakka?

Tälläaisia naurettavia ja piniä 'autonratteja' ovat laittaneet ja sanoneet että "tuli hyvä", vaikka purjehduksellisesti ihan perseestä. Mutta ratti pitää olla...

Hydrauliikka sucks kirjoitti:

Hommaa vanhan toyota corollan taka-akseli. Toinen vetari pois ja rälläkällä akselin putki poikki banjon vierestä. Hitsaa jäljelle jäänyt vetari peräsimen akseliin ja ruorille akseli pulteilla kiinni banjon lautaspyörän yläpuolelle. Ruorin akseliin vaan sitten toisen vetarin ylimääräiseksi jäänyt hammasratas. Tämä onkin vaativin vaihe. Banjoa ym voi sitten kiilloitella niin paljon kuin haluaa. Välitys on kerralla sopiva, eikä tarvi pelätä että hydrauliikka pettää.

Lue lisää

Autoista sen enempää kuin veneistä.
Ainakin termit on ohan poskellaan.

pieneen veneeseen pienet jutut kirjoitti:

Mitin nyt vielä. Ratti on turha pienessä veneessä, ja jos haet ison veneen tuntua, osta iso vene tai jos ratti on 'coolimpi'.

Jos nyt kumminkin vaihdat rattiin, se kannattaa sitten laittaa kunnolla. Eli joudut tekemään ruorille urat jotta se mahtuu sitloodan penkkien 'läpi' TAI sitte katkaisemeen penkit ennen kuin ruosi alkaa, koska muuten joudut laittamaan liian pienen ruorin koska ruorin alakehä jää penkkien yläpuolelle. jos et em. juttuja tee. Miten onhaat sitten laidalta kun ratti on rusina ja ei ulotu reunalle saakka?

Tälläaisia naurettavia ja piniä 'autonratteja' ovat laittaneet ja sanoneet että "tuli hyvä", vaikka purjehduksellisesti ihan perseestä. Mutta ratti pitää olla...

Lue lisää

Penkit katkaistaan, ja ratti menee reunoille asti.

Muuta.-. kirjoitti:

Penkit katkaistaan, ja ratti menee reunoille asti.

Miten kuljet ruoripyörän taa ja sieltä pois, entä uletytkö sitten enää keulapurjeen vinssille. Pienveneessä usein ruorimies joutuu skuuttaamaan myös keulaa, varsinkin jos on liikkeellä vähän heikommalla miehistöllä. Minä en kyllä alkaisi vaihtamaan, vaan miettisin miten tilaa voi muuten järjestellä. Onko kevyemmässä kelissä mahdollista lyhentää peräsinpinnaa (taittuva pinna).

pieneen veneeseen pienet jutut kirjoitti:

Mitin nyt vielä. Ratti on turha pienessä veneessä, ja jos haet ison veneen tuntua, osta iso vene tai jos ratti on 'coolimpi'.

Jos nyt kumminkin vaihdat rattiin, se kannattaa sitten laittaa kunnolla. Eli joudut tekemään ruorille urat jotta se mahtuu sitloodan penkkien 'läpi' TAI sitte katkaisemeen penkit ennen kuin ruosi alkaa, koska muuten joudut laittamaan liian pienen ruorin koska ruorin alakehä jää penkkien yläpuolelle. jos et em. juttuja tee. Miten onhaat sitten laidalta kun ratti on rusina ja ei ulotu reunalle saakka?

Tälläaisia naurettavia ja piniä 'autonratteja' ovat laittaneet ja sanoneet että "tuli hyvä", vaikka purjehduksellisesti ihan perseestä. Mutta ratti pitää olla...

Lue lisää

Kyllä pikkuveneissä (esim. alle 36-jalkaisissa) pinnaohjaus on verraton. Miksi ihmeessä joku haluaa hävittää ohjaustuntuman ja vaihtaa pinnan tilalle vaurioalttiimman rattimekanismin? Täytynee olla jonkinlainen imagokysymys enemmän kuin selitys tilan tarpeesta. Rattihan häiritsee istuinlaatikossa liikkumista ja on tiellä erityisesti satamissa, kun perhe/miehistö kokoontuu istuinlaatikkoon. Yksinpurjehtijalle rattiohjaus on paljon hankalampi kuin pinna. Pinnan takaa ei ulotu skuuttaamaan jenniä. Hyvä jos pystyy säätelemään ison skuuttiakaan. Autopilottikin on kalliimpi, jos se asennetaan rattiohjaukseen. Puhun kahdeksan omistamani veneen kokemuksella: vaihda ratti pinnaan mieluummin kuin pinna rattiin. Ratti on tietysti välttämätön, jos vene on niin iso ettei lihasvoima ei riitä pinnaohjaukseen.

Siteeraan vielä Eikka Antinojaa, joka ihmetteli Antilla 30:een asennettua rattiohjausta: "siinä on sitten hyvä vene samalla pilattu, kun on laitettu ratti ....le ".

pinnaan! kirjoitti:

Kyllä pikkuveneissä (esim. alle 36-jalkaisissa) pinnaohjaus on verraton. Miksi ihmeessä joku haluaa hävittää ohjaustuntuman ja vaihtaa pinnan tilalle vaurioalttiimman rattimekanismin? Täytynee olla jonkinlainen imagokysymys enemmän kuin selitys tilan tarpeesta. Rattihan häiritsee istuinlaatikossa liikkumista ja on tiellä erityisesti satamissa, kun perhe/miehistö kokoontuu istuinlaatikkoon. Yksinpurjehtijalle rattiohjaus on paljon hankalampi kuin pinna. Pinnan takaa ei ulotu skuuttaamaan jenniä. Hyvä jos pystyy säätelemään ison skuuttiakaan. Autopilottikin on kalliimpi, jos se asennetaan rattiohjaukseen. Puhun kahdeksan omistamani veneen kokemuksella: vaihda ratti pinnaan mieluummin kuin pinna rattiin. Ratti on tietysti välttämätön, jos vene on niin iso ettei lihasvoima ei riitä pinnaohjaukseen.

Siteeraan vielä Eikka Antinojaa, joka ihmetteli Antilla 30:een asennettua rattiohjausta: "siinä on sitten hyvä vene samalla pilattu, kun on laitettu ratti ....le ".

Lue lisää

Eihän kukaan nykyään halua venettä pinnaohjauksella, kun markkinoiden halvimmassakin uudessa veneessä on ratti. Monet käytetyn ostajatkin asettavat yhdeksi kriteeriksi rattiohjauksen, joten taitaa olla enemmänkin kyse vanhojen veneiden myyjien puolustuspuheenvuorosta, kun pinnaa näin kovin puolustellaan. Venealalla on muitakin ajattelijoita kuin Antinoja, enkä mitenkään voi ymmärtää että hänen tekemänsä vene menisi pilalle rattiohjauksella, kun monissa muissa saman ajan S&S-veneissä rattiohjaus on vakiona, eikä ohjaustuntumaa kuulu moitittavan. Rattiohjaus on yksinpurjehtijalle verraton, kun siihen (halvemmalla kuin pinnaohjaukseen) liitetyn autopilotin voi kytkeä päälle napin painalluksella purjemanöveerien ajaksi. Ns. pinnapilottia kai kukaan ei vakavissaan esitä muuhun kuin pitkille legeille, lähinnä avomerikäyttöön. Rattiohjaus ei ole kovin monimutkaista teknologiaa, joten sen luotettavuus on yleensä hyvä.

tosiaan... kirjoitti:

Eihän kukaan nykyään halua venettä pinnaohjauksella, kun markkinoiden halvimmassakin uudessa veneessä on ratti. Monet käytetyn ostajatkin asettavat yhdeksi kriteeriksi rattiohjauksen, joten taitaa olla enemmänkin kyse vanhojen veneiden myyjien puolustuspuheenvuorosta, kun pinnaa näin kovin puolustellaan. Venealalla on muitakin ajattelijoita kuin Antinoja, enkä mitenkään voi ymmärtää että hänen tekemänsä vene menisi pilalle rattiohjauksella, kun monissa muissa saman ajan S&S-veneissä rattiohjaus on vakiona, eikä ohjaustuntumaa kuulu moitittavan. Rattiohjaus on yksinpurjehtijalle verraton, kun siihen (halvemmalla kuin pinnaohjaukseen) liitetyn autopilotin voi kytkeä päälle napin painalluksella purjemanöveerien ajaksi. Ns. pinnapilottia kai kukaan ei vakavissaan esitä muuhun kuin pitkille legeille, lähinnä avomerikäyttöön. Rattiohjaus ei ole kovin monimutkaista teknologiaa, joten sen luotettavuus on yleensä hyvä.

Lue lisää

...vaillaolevana on pakko kysyä, mihin sitä "ohjaustuntumaa" tarvitaan? Ihan vakavissaan, en ymmärrä sitä käsitteenä. Minulle veneen ohjaus on sitä, että jos keula ei mene oikeaan suuntaan eli jossakin edessäpäin olevaa päämäärää kohti, niin ruoria käännetään, kunnes keula menee oikeaan suuntaan. Ei siinä mitään tuntumaa tarvita.

JRxxx kirjoitti:

...vaillaolevana on pakko kysyä, mihin sitä "ohjaustuntumaa" tarvitaan? Ihan vakavissaan, en ymmärrä sitä käsitteenä. Minulle veneen ohjaus on sitä, että jos keula ei mene oikeaan suuntaan eli jossakin edessäpäin olevaa päämäärää kohti, niin ruoria käännetään, kunnes keula menee oikeaan suuntaan. Ei siinä mitään tuntumaa tarvita.

Lue lisää

Eipä enää liity aiheeseen, mutta menköön... Ei kai sitä ohjaustuntumaa moottorimiehet tarvitse, mutta merimiehelle se on tärkeä apu purjeiden trimmaamisessa.

Pinnapaineesta tuntee heti, onko vene balanssissa. Kyllähän sen purjeveneenkin keulan saa peräsimellä väkisin kammettua haluamaansa suuntaan, mutta jos purjeet on väärin trimmattu, niin peräsin on silloin poikittain. Peräsinhän on veneen jarru.

JRxxx kirjoitti:

...vaillaolevana on pakko kysyä, mihin sitä "ohjaustuntumaa" tarvitaan? Ihan vakavissaan, en ymmärrä sitä käsitteenä. Minulle veneen ohjaus on sitä, että jos keula ei mene oikeaan suuntaan eli jossakin edessäpäin olevaa päämäärää kohti, niin ruoria käännetään, kunnes keula menee oikeaan suuntaan. Ei siinä mitään tuntumaa tarvita.

Lue lisää

Purjevene on siinä mielessä kiinnostava laite, että se pyrkii kääntämään itsensä asentoon, jossa tuulen paine purjeista poistuu. Purjetrimmin avulla tätä pyrkimystä voi vähentää, skuuttaamalla iso- ja keulapurje siten että vene kulkee lähes ohjaamatta. Tämä on toki hyvin venekohtaista, eli pitkäkölinen tai skegillä varustettu eväkölivene on tässä suhteessa paljon suuntavakaampi. liian suuri peräsinpaine on veneen kallistumisen lisäksi merkki liiallisesta purjepinta-alasta tuuleen nähden. Pyrin yleensä skuuttaamaan purjeet siten, että pinnasta ohjaus on mahdollista kevyellä sormiotteella. Silloin tuntee jopa peräsimen pienen värähtelyn sormissaan - sanoisin sitä tuntumaksi, kun välissä ei ole muuta kuin peräsinakseliin suoraan liittyvä pinna.(koskee tietysti vain kevyitä ja keskituulia - kovalla kelillä ohjaamiseen tarvitaan kyllä hieman tukevampaa otetta ja joskus hieman voimaakin)

Toki rattiohjauksellakin saa tuntuman, ainakin suuremmassa veneessä, mutta pinnasta näkee ja tuntee välittömästi, jos peräsinkulma alkaa kasvaa liian suureksi, jolloin peräsin jarruttaa. Rattiohjauksessa taas käytetään peräsinkulman ilmaisemiseen merkkejä.

tosiaan... kirjoitti:

Eihän kukaan nykyään halua venettä pinnaohjauksella, kun markkinoiden halvimmassakin uudessa veneessä on ratti. Monet käytetyn ostajatkin asettavat yhdeksi kriteeriksi rattiohjauksen, joten taitaa olla enemmänkin kyse vanhojen veneiden myyjien puolustuspuheenvuorosta, kun pinnaa näin kovin puolustellaan. Venealalla on muitakin ajattelijoita kuin Antinoja, enkä mitenkään voi ymmärtää että hänen tekemänsä vene menisi pilalle rattiohjauksella, kun monissa muissa saman ajan S&S-veneissä rattiohjaus on vakiona, eikä ohjaustuntumaa kuulu moitittavan. Rattiohjaus on yksinpurjehtijalle verraton, kun siihen (halvemmalla kuin pinnaohjaukseen) liitetyn autopilotin voi kytkeä päälle napin painalluksella purjemanöveerien ajaksi. Ns. pinnapilottia kai kukaan ei vakavissaan esitä muuhun kuin pitkille legeille, lähinnä avomerikäyttöön. Rattiohjaus ei ole kovin monimutkaista teknologiaa, joten sen luotettavuus on yleensä hyvä.

Lue lisää

Hyvän pinnapilotin saa melko edullisesti. Simrad TP 10:n hinta näyttää olevan 370 e. Raymarine ST 1000 Plus on 430 euroa. Asennuskin on helpompi kuin rattipiloteissa. Kiva pitää toista pinnapilottia varalaitteena, kun tekee pitempiä reissuja. Ihan käypä peli pinnapilotti on myös saaristossa. Turha liioitella sen olevan jotenkin hankala!
Ymmärrän kyllä, että rattiohjauksella varustetussa veneessä täytyy painella autopilotin nappuloita yhtenään voidakseen siirtyä ratin etupuolelle hoitelemaan purjemanöövereitä. Pinnaohjaus on siinä mielessä paljon helpompi yksinpurjehtijalle. Ohjauksen voi hoitaa samalla, kun skuuttailee purjeita. Nää on tietysti makuasioitakin osaksi, mutta rattiohjauksen mekanismissa on taatusti enemmän ongelmia kuin pinnaohjauksessa. Ei ollenkaan kiva, kun ohjausvaijeri katkeaa tai kvadrantin kiinnitys pettää. Esimerkkejä on aivan uusistakin veneistä. Turha ummistaa silmiä tosiasioilta. Rattiohjatuissa veneissä on onneksi pinna varaohjausjärjestelmänä - oletko muuten kokeillut omaasi?
Raskaammissa S&S veneissä oli/on rattiohjaus vakiona, mutta ei pikkuveneissä. Kerro missä kaikissa 30-jalkaisissa S&S-veneissä oli rattiohjaus vakiona. Antilla on 30-jalkainen. Osassa S&S Swan 36:sia on pinnaohjaus. Siinä ratti oli vaihtoehtoinen.

knh kirjoitti:

Eipä enää liity aiheeseen, mutta menköön... Ei kai sitä ohjaustuntumaa moottorimiehet tarvitse, mutta merimiehelle se on tärkeä apu purjeiden trimmaamisessa.

Pinnapaineesta tuntee heti, onko vene balanssissa. Kyllähän sen purjeveneenkin keulan saa peräsimellä väkisin kammettua haluamaansa suuntaan, mutta jos purjeet on väärin trimmattu, niin peräsin on silloin poikittain. Peräsinhän on veneen jarru.

Lue lisää

Näe ratin asennosta, että vene yrittää nousta tuuleen?

alle 400 euroa kirjoitti:

Hyvän pinnapilotin saa melko edullisesti. Simrad TP 10:n hinta näyttää olevan 370 e. Raymarine ST 1000 Plus on 430 euroa. Asennuskin on helpompi kuin rattipiloteissa. Kiva pitää toista pinnapilottia varalaitteena, kun tekee pitempiä reissuja. Ihan käypä peli pinnapilotti on myös saaristossa. Turha liioitella sen olevan jotenkin hankala!
Ymmärrän kyllä, että rattiohjauksella varustetussa veneessä täytyy painella autopilotin nappuloita yhtenään voidakseen siirtyä ratin etupuolelle hoitelemaan purjemanöövereitä. Pinnaohjaus on siinä mielessä paljon helpompi yksinpurjehtijalle. Ohjauksen voi hoitaa samalla, kun skuuttailee purjeita. Nää on tietysti makuasioitakin osaksi, mutta rattiohjauksen mekanismissa on taatusti enemmän ongelmia kuin pinnaohjauksessa. Ei ollenkaan kiva, kun ohjausvaijeri katkeaa tai kvadrantin kiinnitys pettää. Esimerkkejä on aivan uusistakin veneistä. Turha ummistaa silmiä tosiasioilta. Rattiohjatuissa veneissä on onneksi pinna varaohjausjärjestelmänä - oletko muuten kokeillut omaasi?
Raskaammissa S&S veneissä oli/on rattiohjaus vakiona, mutta ei pikkuveneissä. Kerro missä kaikissa 30-jalkaisissa S&S-veneissä oli rattiohjaus vakiona. Antilla on 30-jalkainen. Osassa S&S Swan 36:sia on pinnaohjaus. Siinä ratti oli vaihtoehtoinen.

Lue lisää

Siis pinnapilottihan on kyllä halpa, mutta jos pinnaohjukseen aikoo liittää yhdellä napilla kytkettävän autopilotin, niin kalliiksi tulee sisäänrakennettu järjestelmäpilotti. No, ei taida ihan 30-jalkaisista S&S-veneistä löytyä rattiohjauksella varustettuja, mutta pitää huomioida että tuon tyylisuunnan ja aikakauden jalat ovat vähän lyhyitä nykymittapuun (eli siis sisätilojen ) mukaan arvioituina. S&S 34 ja She 36 ainakin ovat rattiohjauksella ja olisin maininut vielä Swan 36:nkin, mutta tiesit sen olevan vakiona pinnalla, joten uskomme tämän tiedon.

Sitä sitten kirjoitti:

Näe ratin asennosta, että vene yrittää nousta tuuleen?

Näkeehän sen ratin asennosta, ja voihan siihen laittaa vaikka ruorikulma-anturin, niin voi sitten katsella sitä näytöltä vaikka navigointipöydän ääressä kahvia ryystäessä, mutta mikähän näistä mahtaa olla herkin ja yksinkertaisin ratkaisu?

Kun haetaan viimeistä trimmiä, niin erot pinnapaineessa ovat joskus todella pieniä. Kun pinna on toisessa kädessä, ja skuutti tai levangin säätö toisessa, niin takaisinkytkentä on todella nopea.

Toisaalta, ohjaustuntumasta kyselijän mielestä meidät kilpapurjehtijat pitäisi muutenkin tappaa sukupuuttoon, joten ei varmaan kannata tästä asiasta enempää jauhaa. Asuntovaunun matkustusmukavuus tuskin kärsii kovin paljon, jos lapa on pari astetta enemmän poikittain...

tosiaan... kirjoitti:

Siis pinnapilottihan on kyllä halpa, mutta jos pinnaohjukseen aikoo liittää yhdellä napilla kytkettävän autopilotin, niin kalliiksi tulee sisäänrakennettu järjestelmäpilotti. No, ei taida ihan 30-jalkaisista S&S-veneistä löytyä rattiohjauksella varustettuja, mutta pitää huomioida että tuon tyylisuunnan ja aikakauden jalat ovat vähän lyhyitä nykymittapuun (eli siis sisätilojen ) mukaan arvioituina. S&S 34 ja She 36 ainakin ovat rattiohjauksella ja olisin maininut vielä Swan 36:nkin, mutta tiesit sen olevan vakiona pinnalla, joten uskomme tämän tiedon.

Lue lisää

No jo on uskovia veljiä tällä palstalla, ihan kuin olisi kysytty lupaa ruorin rakentamiseen !
Rakenna ihmeessä jos itse haluat.

Omassa moottoripurressani (ei N-cat) sattuu olemaan molemmat ohjausvälineet, toki ruori on "bryggalla" mutta kyllä siitäkin hienosti ohjailee purjeillakin ajaessa. On toteutettu kaapelivälityksellä tehdastekoisena.

Eiköhän niitä käytännön neuvoja löydy laitetoimittajilta tai sitten veneenrakentajilta, ubnohtamatta oman seuran kavereita. Tämä palsta on vain uskovaisille...>00

ruori ja pinna kirjoitti:

No jo on uskovia veljiä tällä palstalla, ihan kuin olisi kysytty lupaa ruorin rakentamiseen !
Rakenna ihmeessä jos itse haluat.

Omassa moottoripurressani (ei N-cat) sattuu olemaan molemmat ohjausvälineet, toki ruori on "bryggalla" mutta kyllä siitäkin hienosti ohjailee purjeillakin ajaessa. On toteutettu kaapelivälityksellä tehdastekoisena.

Eiköhän niitä käytännön neuvoja löydy laitetoimittajilta tai sitten veneenrakentajilta, ubnohtamatta oman seuran kavereita. Tämä palsta on vain uskovaisille...>00

Lue lisää

vehkeitä ja mittapiirroksia että voi sovittaa omman veneeseensä. Itse kun olen aloitellut purjehtimaan joskus liki 40 v. sitten (jollalla) en oikein ymmärrä miksi hankkia johonkin alle 35 jalkaiseen rattia, kun voimat ei pinnassa kuitenkaan kasva niin suureksi, että pinnaa ei jaksaisi pitää. Vrt. aiemmat kommmentit tuntumasta/purjetrimmistä. Ja erityisesti satamassa pinnan saa kätevästi pois tieltä toisin kuin ratin.

ruori ja pinna kirjoitti:

No jo on uskovia veljiä tällä palstalla, ihan kuin olisi kysytty lupaa ruorin rakentamiseen !
Rakenna ihmeessä jos itse haluat.

Omassa moottoripurressani (ei N-cat) sattuu olemaan molemmat ohjausvälineet, toki ruori on "bryggalla" mutta kyllä siitäkin hienosti ohjailee purjeillakin ajaessa. On toteutettu kaapelivälityksellä tehdastekoisena.

Eiköhän niitä käytännön neuvoja löydy laitetoimittajilta tai sitten veneenrakentajilta, ubnohtamatta oman seuran kavereita. Tämä palsta on vain uskovaisille...>00

Lue lisää

Riippuu tietysti veneestä, mutta ruorikoneiston asennus voi jopa heikentää veneen arvoa. Laitapa ratti esim. H-veneeseen, FE:hen tai muuhun pikkupurkkariin. Luulen, että rakkinetta voi olla vaikea sen jälkeen saada myydyksi. Jokainen saa tietysti muokata paattiaan niinkuin tahtoo. Siihen ei muilla ole oikeutta puuttua, mutta nyt varmaan haluttiin erilaisia mielipiteitä. Ei muuten ole pinna kireällä, vaikka pidän pinnaohjausta parempana pikkuveneisiin (alle 40 ft).

Haitat kirjoitti:

Pinna vie tilaa todella paljon.
Pinnan pää on aukon puolivälissä, eikä sen takapuolella paljoa voi oleskella.
Aina on pinnan sivulla istuvilla polvet edessä kun käännytään, genoaa hoitava on ohjaajan edessä kun vaihdellaan puolia.
Periaatteessa puolet isosta istuinaukosta jää hyödyntämättä.
Istuinaukossa olisi paljon enemmän tilaa oleskella, kun veneen takaosassa on jo penkkikin jolla rattiohjaaja istuisi.

Lue lisää

kiinnostaisi kuulla, vertailun vuoksi...

tosiaan... kirjoitti:

Eihän kukaan nykyään halua venettä pinnaohjauksella, kun markkinoiden halvimmassakin uudessa veneessä on ratti. Monet käytetyn ostajatkin asettavat yhdeksi kriteeriksi rattiohjauksen, joten taitaa olla enemmänkin kyse vanhojen veneiden myyjien puolustuspuheenvuorosta, kun pinnaa näin kovin puolustellaan. Venealalla on muitakin ajattelijoita kuin Antinoja, enkä mitenkään voi ymmärtää että hänen tekemänsä vene menisi pilalle rattiohjauksella, kun monissa muissa saman ajan S&S-veneissä rattiohjaus on vakiona, eikä ohjaustuntumaa kuulu moitittavan. Rattiohjaus on yksinpurjehtijalle verraton, kun siihen (halvemmalla kuin pinnaohjaukseen) liitetyn autopilotin voi kytkeä päälle napin painalluksella purjemanöveerien ajaksi. Ns. pinnapilottia kai kukaan ei vakavissaan esitä muuhun kuin pitkille legeille, lähinnä avomerikäyttöön. Rattiohjaus ei ole kovin monimutkaista teknologiaa, joten sen luotettavuus on yleensä hyvä.

Lue lisää

Itselläni on yksinpurjehduksilla käytössä pinnapilotti, joka kytkeytyy samoin napin painalluksilla käyttöön, tekee vendat ja toimii vaikkapa pinnalukkonakin tarvittaessa. Niinpä olen joskus voinut purjehtia pitkiäkin pätkiä ilman miehistöä. Rattiohjauskin on hyvä, eikä pienemmissä veneissä kyse ole kuin ehkä makuasioista.
Pinnan etuna ovat yksinkertaisuus, hinta, tuntuma ja ohjausliikkeiden nopeus, ratti puolestaan voi säästää tilaa sittiksessä. Sittiksen suunnittelusta riippuen rattikin voi vaikeuttaa liikkumista.

tosiaan... kirjoitti:

Siis pinnapilottihan on kyllä halpa, mutta jos pinnaohjukseen aikoo liittää yhdellä napilla kytkettävän autopilotin, niin kalliiksi tulee sisäänrakennettu järjestelmäpilotti. No, ei taida ihan 30-jalkaisista S&S-veneistä löytyä rattiohjauksella varustettuja, mutta pitää huomioida että tuon tyylisuunnan ja aikakauden jalat ovat vähän lyhyitä nykymittapuun (eli siis sisätilojen ) mukaan arvioituina. S&S 34 ja She 36 ainakin ovat rattiohjauksella ja olisin maininut vielä Swan 36:nkin, mutta tiesit sen olevan vakiona pinnalla, joten uskomme tämän tiedon.

Lue lisää

heitä pinna pois ja laita se vitun ratti siihen kiuluun, jos siltä tuntuu. Tuu sitten kertoo, oliko järkevä veto

jepetteri kirjoitti:

kiinnostaisi kuulla, vertailun vuoksi...

Seawind 32.

JRxxx kirjoitti:

...vaillaolevana on pakko kysyä, mihin sitä "ohjaustuntumaa" tarvitaan? Ihan vakavissaan, en ymmärrä sitä käsitteenä. Minulle veneen ohjaus on sitä, että jos keula ei mene oikeaan suuntaan eli jossakin edessäpäin olevaa päämäärää kohti, niin ruoria käännetään, kunnes keula menee oikeaan suuntaan. Ei siinä mitään tuntumaa tarvita.

Lue lisää

kuuluu sarjaan asioita, joita ymmärtävä ei kysy, ja kysyjälle ei kannata selittää.
Yritän nyt kuitenkin selittää vertauskuvalla. Laita polkupyörääsi ratti kuten autossasikin on, ja yritä ajaa mahdollisimman hitaasti. Tulet huomaamaan pinnan ja ruorin eron, kun olet nopeudessa, jossa ohjaustangon kanssa ei olisi ollut mitään ongelmaa, brouchannut ratteinesi turvallesi kasekseen.

On. kirjoitti:

Seawind 32.

Seawind on ihan hyvä vene ja sen verran tuttu, että voin vaikka taata asioiden menevän huonompaan suuntaan rattiohjauksella.

purkkarilla kirjoitti:

Purjevene on siinä mielessä kiinnostava laite, että se pyrkii kääntämään itsensä asentoon, jossa tuulen paine purjeista poistuu. Purjetrimmin avulla tätä pyrkimystä voi vähentää, skuuttaamalla iso- ja keulapurje siten että vene kulkee lähes ohjaamatta. Tämä on toki hyvin venekohtaista, eli pitkäkölinen tai skegillä varustettu eväkölivene on tässä suhteessa paljon suuntavakaampi. liian suuri peräsinpaine on veneen kallistumisen lisäksi merkki liiallisesta purjepinta-alasta tuuleen nähden. Pyrin yleensä skuuttaamaan purjeet siten, että pinnasta ohjaus on mahdollista kevyellä sormiotteella. Silloin tuntee jopa peräsimen pienen värähtelyn sormissaan - sanoisin sitä tuntumaksi, kun välissä ei ole muuta kuin peräsinakseliin suoraan liittyvä pinna.(koskee tietysti vain kevyitä ja keskituulia - kovalla kelillä ohjaamiseen tarvitaan kyllä hieman tukevampaa otetta ja joskus hieman voimaakin)

Toki rattiohjauksellakin saa tuntuman, ainakin suuremmassa veneessä, mutta pinnasta näkee ja tuntee välittömästi, jos peräsinkulma alkaa kasvaa liian suureksi, jolloin peräsin jarruttaa. Rattiohjauksessa taas käytetään peräsinkulman ilmaisemiseen merkkejä.

Lue lisää

Ilmeisesti on kuitenkin niin, että kaikki eivät koe tarpeelliseksi noin tiukasti optimoida purjeveneen kulkua, koska valtaosassa yli 33-jalkaisista purkkareista näyttää olevan ruori. Lienee vähän samanlainen juttu kuin autopuolella manuaali- ja automaattivaihteisen suosijat :) (Minä kuulun niihin automaattivaihteisen ystäviin.)

JRxxx kirjoitti:

Ilmeisesti on kuitenkin niin, että kaikki eivät koe tarpeelliseksi noin tiukasti optimoida purjeveneen kulkua, koska valtaosassa yli 33-jalkaisista purkkareista näyttää olevan ruori. Lienee vähän samanlainen juttu kuin autopuolella manuaali- ja automaattivaihteisen suosijat :) (Minä kuulun niihin automaattivaihteisen ystäviin.)

Lue lisää

Mun 36-jalkaista purjevenettä ohjataan pinnasta. Kyllä pinna antaa paremman tuntuman trimmiin kuin ratti. Kun trimmi on oikein, vene tosiaan kulkee lähes ohjaamatta oikeaan suuntaan tai vain yhdellä sormella hiukan kiinni pitäen. Riippuu tietenkin vähän kelistä, joskus voi joutua ohjaamaan reilustikin. Sen verran on rattiohjauksesta kokemusta, että itse pidän pinnaa parempana. Mukavuudesta voidaan kiistellä. Pinna myös on itse indikaattori peräsinkulman suhteen. Ei tarvita mitään ylimääräisiä härpäkkeitä. 3-4 astetta keskilinjasta on max kulma eli noin pari pinnan mittaa.

JRxxx kirjoitti:

Ilmeisesti on kuitenkin niin, että kaikki eivät koe tarpeelliseksi noin tiukasti optimoida purjeveneen kulkua, koska valtaosassa yli 33-jalkaisista purkkareista näyttää olevan ruori. Lienee vähän samanlainen juttu kuin autopuolella manuaali- ja automaattivaihteisen suosijat :) (Minä kuulun niihin automaattivaihteisen ystäviin.)

Lue lisää

Englanniksi rudder, ruotsiksi roder tarkoittaa suomenkielellä peräsin eli ruori. Näin lienee perinteisesti ollut. Sanakirjatkin kääntävät yhä näin, tsekkasin varmuuden vuoksi parista uudesta sanakirjasta.
Onko niin, että nyt puhekielessä ruori tarkoittaakin rattia, jolla ruoria eli peräsintä käännetään? Ennen puhuttiin ruoripinnasta ja ruoriratista. Onko nyt vakiintunut tapa puhua vain pinnasta ja ruorista?? Mikä nykyisin on ruorimies? Sitäkö ei enää ole, jos veneessä on pinnaohjaus?

Ei ollut tarkoitus saivarrella.
Rattiohjauksen vertaaminen auton automaattivaihteeseen tuntuu kuitenkin hassulta. On vaikea ymmärtää yhtäläisyyksiä. Sen sijaan voisi verrata hyvin auton ohjaustuntumaan. Sellainen puuttuu joistakin autoista, toisissa se on. Veneen rattiohjaus heikentää ohjaustuntumaa ja siinä pinna on aina parempi. Turha uskotella, että pinnaohjaus olisi muinaismuisto menneiltä ajoilta.

ruori tarkoittaa? kirjoitti:

Englanniksi rudder, ruotsiksi roder tarkoittaa suomenkielellä peräsin eli ruori. Näin lienee perinteisesti ollut. Sanakirjatkin kääntävät yhä näin, tsekkasin varmuuden vuoksi parista uudesta sanakirjasta.
Onko niin, että nyt puhekielessä ruori tarkoittaakin rattia, jolla ruoria eli peräsintä käännetään? Ennen puhuttiin ruoripinnasta ja ruoriratista. Onko nyt vakiintunut tapa puhua vain pinnasta ja ruorista?? Mikä nykyisin on ruorimies? Sitäkö ei enää ole, jos veneessä on pinnaohjaus?

Ei ollut tarkoitus saivarrella.
Rattiohjauksen vertaaminen auton automaattivaihteeseen tuntuu kuitenkin hassulta. On vaikea ymmärtää yhtäläisyyksiä. Sen sijaan voisi verrata hyvin auton ohjaustuntumaan. Sellainen puuttuu joistakin autoista, toisissa se on. Veneen rattiohjaus heikentää ohjaustuntumaa ja siinä pinna on aina parempi. Turha uskotella, että pinnaohjaus olisi muinaismuisto menneiltä ajoilta.

Lue lisää

...yleiskielessä ruorilla on aina tarkoitettu sitä "rattia". Jotkut tekevät sitten eron sen mukaan, onko ulkokehä sileä vai onko siinä ne "pykälät" ja kutsuvat vain jälkimmäistä ruoriksi. En tiedä, onko jossakin veneilijöiden tai veneenrakentajien tai ammattimerimiesten ryhmässä ollut mitenkin vakiintuneena tuo "sanakirjatarkkuus" eli että ruoriksi kutsuttaisiin vain itse peräsintä? Eipä tuo epätavallista ole, että saman tai samanjuurisen sanan merkitys on eri kielissä erilainen.

Käytin tuota vertausta siksi, että mielestäni asenneyhtäläisyys on havaittavissa. Autojen manuaalivaihteistoa kannatetaan samankaltaisella perusteella eli "paremmalla" hallittavuudella. Panen sanan "parempi" lainausmerkkeihin siksi, että ko. ero ei nähtävästi ole kaikille merkityksellinen. Aivan kuten kaikkia ei autonratissa kiinnosta se "lisäarvo", jonka manuaalivaihteistosta saa, ei ilmiselvästi läheskään kaikille purjeveneilijöillekään ole merkitystä ohjaustuntuman eroissa. Ei kai niitä ruoreja muuten olisi valtaosassa veneistä?

Minä kysyin "ohjaustuntuman" käsitteestä siksi, etten moottoriveneilijänä (tai autossakaan) sitä tunnistanut. Minulle veneen ohjaaminen on sitä, että rattia käännetään siihen suuntaan, johon halutaan keulan kääntyvän enkä mieti asiaa yhtään sen enempää. Tuskin sillä moottoriveneessä mitään merkitystä on muillekaan. Mutta kiinnosti tietää...

JRxxx kirjoitti:

...yleiskielessä ruorilla on aina tarkoitettu sitä "rattia". Jotkut tekevät sitten eron sen mukaan, onko ulkokehä sileä vai onko siinä ne "pykälät" ja kutsuvat vain jälkimmäistä ruoriksi. En tiedä, onko jossakin veneilijöiden tai veneenrakentajien tai ammattimerimiesten ryhmässä ollut mitenkin vakiintuneena tuo "sanakirjatarkkuus" eli että ruoriksi kutsuttaisiin vain itse peräsintä? Eipä tuo epätavallista ole, että saman tai samanjuurisen sanan merkitys on eri kielissä erilainen.

Käytin tuota vertausta siksi, että mielestäni asenneyhtäläisyys on havaittavissa. Autojen manuaalivaihteistoa kannatetaan samankaltaisella perusteella eli "paremmalla" hallittavuudella. Panen sanan "parempi" lainausmerkkeihin siksi, että ko. ero ei nähtävästi ole kaikille merkityksellinen. Aivan kuten kaikkia ei autonratissa kiinnosta se "lisäarvo", jonka manuaalivaihteistosta saa, ei ilmiselvästi läheskään kaikille purjeveneilijöillekään ole merkitystä ohjaustuntuman eroissa. Ei kai niitä ruoreja muuten olisi valtaosassa veneistä?

Minä kysyin "ohjaustuntuman" käsitteestä siksi, etten moottoriveneilijänä (tai autossakaan) sitä tunnistanut. Minulle veneen ohjaaminen on sitä, että rattia käännetään siihen suuntaan, johon halutaan keulan kääntyvän enkä mieti asiaa yhtään sen enempää. Tuskin sillä moottoriveneessä mitään merkitystä on muillekaan. Mutta kiinnosti tietää...

Lue lisää

Jos et ole kohdannut autoa, josta ohjaustuntuma puuttuu, on se sitten vain hyvää säkää tai kokemuksen puutetta. Kuvittelepa auto, jonka ohjaus ei keskitykään itse. Sellaisen ajaminen on jatkuvaa ohjausta, aivan kuten elokuvissa tehdään. Inhottavin kokemus itsellä on ollut ajo hieman vääntyneellä raidetangolla, joka vain teki ohjauksen hiukan jäykäksi, ratti jäi siihen asentoon, mihin sen käänsi. Jos tämän tilanteen osaat kuvitella, tiedät myös, mitä ohjaustuntuma purjeveneessä tarkoittaa. Siis aivan jotain muuta kuin automaatti- ja käsivaihteen ero.

Toisaalta, jos veneenä on pitkäkölinen ja pieniperäsiminen moottoripurjehtija, ei sellaisessa ohjaustuntumasta voi muutenkaan puhua. Siten yllä esitetyt kommentit erilaisten ohjausmekanismien toimivuudesta pitävät tältä osin paikkansa. Jopa hydraulisena toteutettu rattiohjaus toimii veneen pitämiseksi suunnassa.

JRxxx kirjoitti:

...yleiskielessä ruorilla on aina tarkoitettu sitä "rattia". Jotkut tekevät sitten eron sen mukaan, onko ulkokehä sileä vai onko siinä ne "pykälät" ja kutsuvat vain jälkimmäistä ruoriksi. En tiedä, onko jossakin veneilijöiden tai veneenrakentajien tai ammattimerimiesten ryhmässä ollut mitenkin vakiintuneena tuo "sanakirjatarkkuus" eli että ruoriksi kutsuttaisiin vain itse peräsintä? Eipä tuo epätavallista ole, että saman tai samanjuurisen sanan merkitys on eri kielissä erilainen.

Käytin tuota vertausta siksi, että mielestäni asenneyhtäläisyys on havaittavissa. Autojen manuaalivaihteistoa kannatetaan samankaltaisella perusteella eli "paremmalla" hallittavuudella. Panen sanan "parempi" lainausmerkkeihin siksi, että ko. ero ei nähtävästi ole kaikille merkityksellinen. Aivan kuten kaikkia ei autonratissa kiinnosta se "lisäarvo", jonka manuaalivaihteistosta saa, ei ilmiselvästi läheskään kaikille purjeveneilijöillekään ole merkitystä ohjaustuntuman eroissa. Ei kai niitä ruoreja muuten olisi valtaosassa veneistä?

Minä kysyin "ohjaustuntuman" käsitteestä siksi, etten moottoriveneilijänä (tai autossakaan) sitä tunnistanut. Minulle veneen ohjaaminen on sitä, että rattia käännetään siihen suuntaan, johon halutaan keulan kääntyvän enkä mieti asiaa yhtään sen enempää. Tuskin sillä moottoriveneessä mitään merkitystä on muillekaan. Mutta kiinnosti tietää...

Lue lisää

Remes väittää että "...yleiskielessä ruorilla on aina tarkoitettu sitä "rattia"".
Näin ei ole. Katsotaanpa vaikka tietosanakirjasta. Myös sen mukaan ruori = peräsin.
Yleiskielen ilmauksia voisi tutkia myös vaikkapa Nykysuomen sanakirjasta.

Se että ratin ulkokehä vaikuttaisi sen nimitykseen, oli itselleni uutta. Olisiko terminologian epäselvyys jokin paikallinen murreasia?

Haluan okaista myös sen Remeksen virheellisen käsityksen, että rattiohjauksella varustettu purjevene olisi jotenkin paremmin hallittavissa kuin pinnaohjauksella varustettu. Asia voikin olla juuri päinvastoin. Pinna on "suora" ohjaus eli nopein tapa kääntää peräsintä. Kokonaan toinen asia on se, että aluksen koon kasvaessa pinnaohjaus voi tulla liian raskaaksi käsivoimin hallittavaksi. Mitä enemmän välitystä sitä kevyempi ja hitaampi (ja tunnottomampi) on ohjaus. Ohjauksen tunnottomuus ei lisää purjehduksen mukavuutta. Omasta mielestäni sekin asia on toisinpäin. Pinnaohjauksella pystyy ajamaan oikeaa luovikulmaa vaikka silmät ummessa. Siihen havahtuu, kun pinna alkaa painaa: purjeet ei ole trimmissä tai kurssi on muuttunut.
Turha tietysti kinata makuasioista...

autoissa kirjoitti:

Jos et ole kohdannut autoa, josta ohjaustuntuma puuttuu, on se sitten vain hyvää säkää tai kokemuksen puutetta. Kuvittelepa auto, jonka ohjaus ei keskitykään itse. Sellaisen ajaminen on jatkuvaa ohjausta, aivan kuten elokuvissa tehdään. Inhottavin kokemus itsellä on ollut ajo hieman vääntyneellä raidetangolla, joka vain teki ohjauksen hiukan jäykäksi, ratti jäi siihen asentoon, mihin sen käänsi. Jos tämän tilanteen osaat kuvitella, tiedät myös, mitä ohjaustuntuma purjeveneessä tarkoittaa. Siis aivan jotain muuta kuin automaatti- ja käsivaihteen ero.

Toisaalta, jos veneenä on pitkäkölinen ja pieniperäsiminen moottoripurjehtija, ei sellaisessa ohjaustuntumasta voi muutenkaan puhua. Siten yllä esitetyt kommentit erilaisten ohjausmekanismien toimivuudesta pitävät tältä osin paikkansa. Jopa hydraulisena toteutettu rattiohjaus toimii veneen pitämiseksi suunnassa.

Lue lisää

...nyt huomioon väärään asiaan. En tuossa vertauksessani tarkoittanut, että asia olisi teknisesti samanlainen, vaan sitä, että ilmiselvästi monet veneilijät kokevat pärjäävänsä ilman sitä "parempaa purjehdustuntumaa", aivan samoin kuin monet autoilijat kokevat, etteivät tarvitse sitä lisäkontrollin mahdollisuutta, jonka manuaalivaihteisto tarjoaa. Toisin sanoen: absoluuttisesti ottaen ero varmaan on olemassa, mutta sillä ei ole merkitystä läheskään kaikille purjeveneilijöille. Jos olisi, niin tokihan heillä sitten olisi veneessä pinna eikä ruoria?

Tuossa toisessa viestissä joku halusi kritisoida näkemystäni yleiskielen merkityksistä. Periaatteessa en koskaan vastaa viesteihin, joissa arvuutellaan henkilöllisyyttäni, joten kommentoin kieliasiaa tässä: yleiskielen merkitys on todellakin kuvaamani, eli ruorilla tarkoitetaan itse ratasta, ei peräsintä. Tämän huomaa mm. Perussanakirjasta (joka on ehkä hiukan realistisempi arkikielen suhteen, Nykysuomen sanakirja on "oikeaoppisempi"); siellä annetaan sanalle "ruori" myös merkitys "ruoriratas", joka sitten määritellään vielä erikseen. Mutta kuka tahansa, joka on vaikkapa lukenut suomenkielistä tai suomeksi käännettyä meriaiheista kirjallisuutta, tietää kyllä asian olevan juuri, kuten sanoin.
Suomalaisissa veneilylehdissäkin on muuten tästä toisinaan mainittu; arvosteltakoon heidän osaamistaan miten paljon halutaan, ei liene aihetta olettaa, että he käyttävät sanoja tyypillisesti väärin. Pikemminkin lienee todennäköistä, että jos he käyttävät jotain ilmausta eri tavalla kuin "merenkulkusanaston puritaanit", niin juuri heidän ilmaisunsa on yleiskieltä.

JRxxx kirjoitti:

...nyt huomioon väärään asiaan. En tuossa vertauksessani tarkoittanut, että asia olisi teknisesti samanlainen, vaan sitä, että ilmiselvästi monet veneilijät kokevat pärjäävänsä ilman sitä "parempaa purjehdustuntumaa", aivan samoin kuin monet autoilijat kokevat, etteivät tarvitse sitä lisäkontrollin mahdollisuutta, jonka manuaalivaihteisto tarjoaa. Toisin sanoen: absoluuttisesti ottaen ero varmaan on olemassa, mutta sillä ei ole merkitystä läheskään kaikille purjeveneilijöille. Jos olisi, niin tokihan heillä sitten olisi veneessä pinna eikä ruoria?

Tuossa toisessa viestissä joku halusi kritisoida näkemystäni yleiskielen merkityksistä. Periaatteessa en koskaan vastaa viesteihin, joissa arvuutellaan henkilöllisyyttäni, joten kommentoin kieliasiaa tässä: yleiskielen merkitys on todellakin kuvaamani, eli ruorilla tarkoitetaan itse ratasta, ei peräsintä. Tämän huomaa mm. Perussanakirjasta (joka on ehkä hiukan realistisempi arkikielen suhteen, Nykysuomen sanakirja on "oikeaoppisempi"); siellä annetaan sanalle "ruori" myös merkitys "ruoriratas", joka sitten määritellään vielä erikseen. Mutta kuka tahansa, joka on vaikkapa lukenut suomenkielistä tai suomeksi käännettyä meriaiheista kirjallisuutta, tietää kyllä asian olevan juuri, kuten sanoin.
Suomalaisissa veneilylehdissäkin on muuten tästä toisinaan mainittu; arvosteltakoon heidän osaamistaan miten paljon halutaan, ei liene aihetta olettaa, että he käyttävät sanoja tyypillisesti väärin. Pikemminkin lienee todennäköistä, että jos he käyttävät jotain ilmausta eri tavalla kuin "merenkulkusanaston puritaanit", niin juuri heidän ilmaisunsa on yleiskieltä.

Lue lisää

En kiinnitä huomiota väärään asiaan. Erityyppiset veneet tarvitsevat erilaisen ohjauksen erilaisten ominaisuuksiensa takia. Ei siis mitään yksikäsitteistä paremmuutta ole. Toisille rattiohjaus tosin on imagokysymys ja toiset... no kaikki eivät todellakaan osaisi edes hyödyntää sitä pinnatuntumaa. Ja vaikka osaisivatkin, esim. rullaiso vie joka tapauksessa mahdollisuudet vaikuttaa asiaan. Sama kai sitten se tuntumakin. Pysyivät useimmiten männävuosikymmenten amerikanlotjillakin tiellä ylitehostetusta simpukkaohjauksesta huolimatta.

JRxxx kirjoitti:

...yleiskielessä ruorilla on aina tarkoitettu sitä "rattia". Jotkut tekevät sitten eron sen mukaan, onko ulkokehä sileä vai onko siinä ne "pykälät" ja kutsuvat vain jälkimmäistä ruoriksi. En tiedä, onko jossakin veneilijöiden tai veneenrakentajien tai ammattimerimiesten ryhmässä ollut mitenkin vakiintuneena tuo "sanakirjatarkkuus" eli että ruoriksi kutsuttaisiin vain itse peräsintä? Eipä tuo epätavallista ole, että saman tai samanjuurisen sanan merkitys on eri kielissä erilainen.

Käytin tuota vertausta siksi, että mielestäni asenneyhtäläisyys on havaittavissa. Autojen manuaalivaihteistoa kannatetaan samankaltaisella perusteella eli "paremmalla" hallittavuudella. Panen sanan "parempi" lainausmerkkeihin siksi, että ko. ero ei nähtävästi ole kaikille merkityksellinen. Aivan kuten kaikkia ei autonratissa kiinnosta se "lisäarvo", jonka manuaalivaihteistosta saa, ei ilmiselvästi läheskään kaikille purjeveneilijöillekään ole merkitystä ohjaustuntuman eroissa. Ei kai niitä ruoreja muuten olisi valtaosassa veneistä?

Minä kysyin "ohjaustuntuman" käsitteestä siksi, etten moottoriveneilijänä (tai autossakaan) sitä tunnistanut. Minulle veneen ohjaaminen on sitä, että rattia käännetään siihen suuntaan, johon halutaan keulan kääntyvän enkä mieti asiaa yhtään sen enempää. Tuskin sillä moottoriveneessä mitään merkitystä on muillekaan. Mutta kiinnosti tietää...

Lue lisää

Ehkä purjehtijoita kiinnostaa, mitä sana ruori perinteisesti on tarkoittanut. Se ei ole ollut synonyymi sanalle ratti tai ruoriratas, vaikka joku täällä niin väitti.

Suomalainen Merisanakirja vuodelta 1863 toteaa:
”RUORI, roder: Niin kutsutaan perävantaassa saranoissaan ja tapeissaan kulkemaan kiinni-pantu sangen täydellinen ase, joka on tehty wahvasta wärkki-puusta, ja jonka aseen kumminkin puolin kääntelemällä aluksen kulku-suunta ruoripinnalla mieltä myöden hallitaan. Ruoria, ruoripinnaa ja rattia kutsuu Engelsmanni yhteisesti ”Helm”. Sen vuoksi käyttää Englesmanni sanaa ”Helm” joka paikassa, jossa laskeminen eli tyyrääminen on kysymyksessä, mutta ”Rudder”, koska kysymys on ruorista itsestään.”

vielä historiaa kirjoitti:

Ehkä purjehtijoita kiinnostaa, mitä sana ruori perinteisesti on tarkoittanut. Se ei ole ollut synonyymi sanalle ratti tai ruoriratas, vaikka joku täällä niin väitti.

Suomalainen Merisanakirja vuodelta 1863 toteaa:
”RUORI, roder: Niin kutsutaan perävantaassa saranoissaan ja tapeissaan kulkemaan kiinni-pantu sangen täydellinen ase, joka on tehty wahvasta wärkki-puusta, ja jonka aseen kumminkin puolin kääntelemällä aluksen kulku-suunta ruoripinnalla mieltä myöden hallitaan. Ruoria, ruoripinnaa ja rattia kutsuu Engelsmanni yhteisesti ”Helm”. Sen vuoksi käyttää Englesmanni sanaa ”Helm” joka paikassa, jossa laskeminen eli tyyrääminen on kysymyksessä, mutta ”Rudder”, koska kysymys on ruorista itsestään.”

Lue lisää

...asioita. "Merikieli" ja yleiskieli ovat eri asioita. Minä puhuin "ruorin" merkityksestä yleiskielessä, jota todellisuudessa suurin osa veneilijöistäkin käyttää. Ja väitänpä, että saat hakea melkoisen kauan löytääksesi suomenkielisen kirjan, jossa puhutaan ruorimiehestä tai ruorin kääntämisestä sellaisen aluksen kohdalla, jossa ei ole nimenomaan ruoriratasta.
Tein tuossa huvikseni nopean Google-haun. Ei kovin hedelmällinen, koska monet osumat eivät liittyneet enää lainkaan veneilyyn, mutta siihen liittyvät olivat ensimmäisen sadan joukossa poikkeuksetta minun selitykseni kanssa yhteensopivia. Olipa joukossa mm. Wikipedia...
Tiivistäen: ammattikielessä ruorilla saatetaan tarkoittaa peräsintä. Yleiskielessä ja siten myös pääosin veneilijöiden kielenkäytössä sillä tarkoitetaan ruoriratasta.

JRxxx kirjoitti:

...asioita. "Merikieli" ja yleiskieli ovat eri asioita. Minä puhuin "ruorin" merkityksestä yleiskielessä, jota todellisuudessa suurin osa veneilijöistäkin käyttää. Ja väitänpä, että saat hakea melkoisen kauan löytääksesi suomenkielisen kirjan, jossa puhutaan ruorimiehestä tai ruorin kääntämisestä sellaisen aluksen kohdalla, jossa ei ole nimenomaan ruoriratasta.
Tein tuossa huvikseni nopean Google-haun. Ei kovin hedelmällinen, koska monet osumat eivät liittyneet enää lainkaan veneilyyn, mutta siihen liittyvät olivat ensimmäisen sadan joukossa poikkeuksetta minun selitykseni kanssa yhteensopivia. Olipa joukossa mm. Wikipedia...
Tiivistäen: ammattikielessä ruorilla saatetaan tarkoittaa peräsintä. Yleiskielessä ja siten myös pääosin veneilijöiden kielenkäytössä sillä tarkoitetaan ruoriratasta.

Lue lisää

samanlaisesta termin lyhentymisestä puhekielessä kuin esim. jarru autossa. Jarrupoljinta kutsutaan yleisesti jarruksi, vaikka itse jarru on aivan eri paikassa. Samoin on laita kaasupolkimen eli kaasun kanssa.

JRxxx kirjoitti:

...asioita. "Merikieli" ja yleiskieli ovat eri asioita. Minä puhuin "ruorin" merkityksestä yleiskielessä, jota todellisuudessa suurin osa veneilijöistäkin käyttää. Ja väitänpä, että saat hakea melkoisen kauan löytääksesi suomenkielisen kirjan, jossa puhutaan ruorimiehestä tai ruorin kääntämisestä sellaisen aluksen kohdalla, jossa ei ole nimenomaan ruoriratasta.
Tein tuossa huvikseni nopean Google-haun. Ei kovin hedelmällinen, koska monet osumat eivät liittyneet enää lainkaan veneilyyn, mutta siihen liittyvät olivat ensimmäisen sadan joukossa poikkeuksetta minun selitykseni kanssa yhteensopivia. Olipa joukossa mm. Wikipedia...
Tiivistäen: ammattikielessä ruorilla saatetaan tarkoittaa peräsintä. Yleiskielessä ja siten myös pääosin veneilijöiden kielenkäytössä sillä tarkoitetaan ruoriratasta.

Lue lisää

JRxxx jaksaa olla itsepäinen ´kaikkitietävä´. Jos nyt sitten ruori onkin ratti tai ruoriratas, mikä on ruorijuoppo? Rajataanko se ainoastaan niihin veneen kuljettajiin, jotka kännissä ohjaavat kone- tai purjealusta siitä ruorirattaasta? Löytyykö wikipediasta? Entä mikä on ruorilapa tai ruoriakseli? Onko ruoripinna uudessa puhekielessä ruorirattaan tappi?

JRxxx kirjoitti:

...asioita. "Merikieli" ja yleiskieli ovat eri asioita. Minä puhuin "ruorin" merkityksestä yleiskielessä, jota todellisuudessa suurin osa veneilijöistäkin käyttää. Ja väitänpä, että saat hakea melkoisen kauan löytääksesi suomenkielisen kirjan, jossa puhutaan ruorimiehestä tai ruorin kääntämisestä sellaisen aluksen kohdalla, jossa ei ole nimenomaan ruoriratasta.
Tein tuossa huvikseni nopean Google-haun. Ei kovin hedelmällinen, koska monet osumat eivät liittyneet enää lainkaan veneilyyn, mutta siihen liittyvät olivat ensimmäisen sadan joukossa poikkeuksetta minun selitykseni kanssa yhteensopivia. Olipa joukossa mm. Wikipedia...
Tiivistäen: ammattikielessä ruorilla saatetaan tarkoittaa peräsintä. Yleiskielessä ja siten myös pääosin veneilijöiden kielenkäytössä sillä tarkoitetaan ruoriratasta.

Lue lisää

http://www.paatti.com/sanastopaatti/#r

pilaa kirjoitti:

Seawind on ihan hyvä vene ja sen verran tuttu, että voin vaikka taata asioiden menevän huonompaan suuntaan rattiohjauksella.

nimenomaan seawind 32:een, ratti mahtuu hyvin, pienentää kyllä oleellisesti mainion kokoisen takapunkan melkein puoleen. Miettisin kaksi kertaa ratin asennusta: heikentää peräsimen kestävyyttä, akseliin tulee välillä kova paine, ja ratin "ohjaimet" tai mitkä tukisysteemit ne nyt onkaan, pitää tehdä siten, että alkuperäinen tukirakenne revitään auki, ja uudet remppeet hitsataan peräsinakseliiin. Ei hyvä, koska hitsauksista saa veneeseen rikkoutumiselle alttiin rakenteen. Kysy Eiwind Stillin mielipidettä, todennäköisesti sanoo saman, kun siihen operaatioon, joka tehtiin yhdelle Antillalle, johon asennettiin ratti: "se vene on sitä myöten pilalla".. (meillä muuten on seawind 32, enkä rattia asentaisi).

pinnaan! kirjoitti:

Kyllä pikkuveneissä (esim. alle 36-jalkaisissa) pinnaohjaus on verraton. Miksi ihmeessä joku haluaa hävittää ohjaustuntuman ja vaihtaa pinnan tilalle vaurioalttiimman rattimekanismin? Täytynee olla jonkinlainen imagokysymys enemmän kuin selitys tilan tarpeesta. Rattihan häiritsee istuinlaatikossa liikkumista ja on tiellä erityisesti satamissa, kun perhe/miehistö kokoontuu istuinlaatikkoon. Yksinpurjehtijalle rattiohjaus on paljon hankalampi kuin pinna. Pinnan takaa ei ulotu skuuttaamaan jenniä. Hyvä jos pystyy säätelemään ison skuuttiakaan. Autopilottikin on kalliimpi, jos se asennetaan rattiohjaukseen. Puhun kahdeksan omistamani veneen kokemuksella: vaihda ratti pinnaan mieluummin kuin pinna rattiin. Ratti on tietysti välttämätön, jos vene on niin iso ettei lihasvoima ei riitä pinnaohjaukseen.

Siteeraan vielä Eikka Antinojaa, joka ihmetteli Antilla 30:een asennettua rattiohjausta: "siinä on sitten hyvä vene samalla pilattu, kun on laitettu ratti ....le ".

Lue lisää

Itsekään en kyllä pinnaohjauksesta luopuisi koska se on muuten paljon parempi. Ymmärrän kuitenkin hyvin tuon aloittajan tilakysymyksen. Mullakin on varsin iso avotila. Pinnan työalueen takia koko levangin takapuolinen osa, eli 2/3 avotilasta, on kuitenkin lähinnä pinnamiehen aluetta, jolloin istumapaikkoja onkin käytettävissä aika vähän.

jepetteri kirjoitti:

Itselläni on yksinpurjehduksilla käytössä pinnapilotti, joka kytkeytyy samoin napin painalluksilla käyttöön, tekee vendat ja toimii vaikkapa pinnalukkonakin tarvittaessa. Niinpä olen joskus voinut purjehtia pitkiäkin pätkiä ilman miehistöä. Rattiohjauskin on hyvä, eikä pienemmissä veneissä kyse ole kuin ehkä makuasioista.
Pinnan etuna ovat yksinkertaisuus, hinta, tuntuma ja ohjausliikkeiden nopeus, ratti puolestaan voi säästää tilaa sittiksessä. Sittiksen suunnittelusta riippuen rattikin voi vaikeuttaa liikkumista.

Lue lisää

Kerro lisää. Olen luullut, että pinnapilotit ovat kaikki niitä palikoita, jotka laitetaan pinnan ja penkin väliin silloin kun niitä tarvitaan. Onko omasi vastaava, mutta jonkinlaisella vapaakytkimellä? Vai kytkeytyykö suoraan peräsinakseliin (jolloin ei taida oikeastaan olla enää pinnapilotti)?

JRxxx kirjoitti:

...nyt huomioon väärään asiaan. En tuossa vertauksessani tarkoittanut, että asia olisi teknisesti samanlainen, vaan sitä, että ilmiselvästi monet veneilijät kokevat pärjäävänsä ilman sitä "parempaa purjehdustuntumaa", aivan samoin kuin monet autoilijat kokevat, etteivät tarvitse sitä lisäkontrollin mahdollisuutta, jonka manuaalivaihteisto tarjoaa. Toisin sanoen: absoluuttisesti ottaen ero varmaan on olemassa, mutta sillä ei ole merkitystä läheskään kaikille purjeveneilijöille. Jos olisi, niin tokihan heillä sitten olisi veneessä pinna eikä ruoria?

Tuossa toisessa viestissä joku halusi kritisoida näkemystäni yleiskielen merkityksistä. Periaatteessa en koskaan vastaa viesteihin, joissa arvuutellaan henkilöllisyyttäni, joten kommentoin kieliasiaa tässä: yleiskielen merkitys on todellakin kuvaamani, eli ruorilla tarkoitetaan itse ratasta, ei peräsintä. Tämän huomaa mm. Perussanakirjasta (joka on ehkä hiukan realistisempi arkikielen suhteen, Nykysuomen sanakirja on "oikeaoppisempi"); siellä annetaan sanalle "ruori" myös merkitys "ruoriratas", joka sitten määritellään vielä erikseen. Mutta kuka tahansa, joka on vaikkapa lukenut suomenkielistä tai suomeksi käännettyä meriaiheista kirjallisuutta, tietää kyllä asian olevan juuri, kuten sanoin.
Suomalaisissa veneilylehdissäkin on muuten tästä toisinaan mainittu; arvosteltakoon heidän osaamistaan miten paljon halutaan, ei liene aihetta olettaa, että he käyttävät sanoja tyypillisesti väärin. Pikemminkin lienee todennäköistä, että jos he käyttävät jotain ilmausta eri tavalla kuin "merenkulkusanaston puritaanit", niin juuri heidän ilmaisunsa on yleiskieltä.

Lue lisää

Ilman muuta monet, tai ehkäpä useimmat, purjehtijat pärjäävät vallan hyvin ilman sitä pinnan tarjoamaa tuntumaa. Tuolla merellä kulkiessa vaikuttaa siltä, että valtaosa ylipäänsä purjehtii vain tuulen sattuessa sivu- tai myötätuuleksi, jolloin tuntumalla on vähemmän merkitystä. Eikä useimmilla mitään erityistä pyrkimystä nopeuden maksimointiin näytä olevan, kun kuljetaan trimmeillä, jotka ihan ulkopuolelta katsottunakin ovat kaukana optimista.

Tuo ylläoleva koskee minuakin aina välillä. Kilparadalla tai muuten innostuessa viilataan kyllä trimmejä ja roikutaan laidalla, mutta monesti muuten keskitytään enemmän nauttimaan auringosta, seurasta ja kylmistä juomista. Persettä ei välttämättä jaksa nostaa trimmatakseen, kunhan jotenkin edetään eivätkä purjeet ole vaarassa kärsiä väärästä trimmistä.

http://www.ricability.org.uk/reports/report-mobility/carcontrols/otherways.htm

Kiintoisa keskustelu. Mitä nyt tyypilliset minimum 50% joko kiihkoilua tai ylilyöntejä.

Onko käytännössä ainoa mahdollisuus about 10 metriseen mekaaninen välitys? Tutussa 39-jalkaisessa moottoripurressa välitys on hydraulinen, myös autopilotti ohjaa hydraulipumppua eikä ratti pyöri autopilottiohjauksessa. Tuntemassani 35 jalkaisessa purkkarissa taas mekaaninen, autopilotti pyörittää rattia.

H:ssa tai FE:ssä totta vie en menisi vaihtamaan pinnaa rattiin. Niiden koko onkin kaukana 32 jalkaisesta. Mainittu yhden napin painallus pilotin (ST1000) käynnistämiseen on totta. Tai melkein totta. Jo ennen rannasta lähtöä on härveli nostettu paikalleen ja sähköjohto laitettu kiinni. Sen jälkeen pilotin nosto pinnaan kiinni ja AUTO-napin painallus kestää noin 2 sekuntia. Ei paha.

FE-Sillanpää kirjoitti:

Kiintoisa keskustelu. Mitä nyt tyypilliset minimum 50% joko kiihkoilua tai ylilyöntejä.

Onko käytännössä ainoa mahdollisuus about 10 metriseen mekaaninen välitys? Tutussa 39-jalkaisessa moottoripurressa välitys on hydraulinen, myös autopilotti ohjaa hydraulipumppua eikä ratti pyöri autopilottiohjauksessa. Tuntemassani 35 jalkaisessa purkkarissa taas mekaaninen, autopilotti pyörittää rattia.

H:ssa tai FE:ssä totta vie en menisi vaihtamaan pinnaa rattiin. Niiden koko onkin kaukana 32 jalkaisesta. Mainittu yhden napin painallus pilotin (ST1000) käynnistämiseen on totta. Tai melkein totta. Jo ennen rannasta lähtöä on härveli nostettu paikalleen ja sähköjohto laitettu kiinni. Sen jälkeen pilotin nosto pinnaan kiinni ja AUTO-napin painallus kestää noin 2 sekuntia. Ei paha.

Lue lisää

kannattaa kokeilla jotain venettä jossa on ruori ohjaus. Varsinkin hydrauliikka tekee ohjauksesta tunnottoman jos työsylineri on liian suuri. Tämä ongelmana esim jossain jeanneau veneissä.

Ohjauksessa tärkeää, että säilyy tuntuma peräsinpaineeseen. Kertoo heti onko vene balanssissa tai suunnan muutoksen tuuleen nähden, jos unohtuu katselemaan maisemia.

pinna parempi kirjoitti:

kannattaa kokeilla jotain venettä jossa on ruori ohjaus. Varsinkin hydrauliikka tekee ohjauksesta tunnottoman jos työsylineri on liian suuri. Tämä ongelmana esim jossain jeanneau veneissä.

Ohjauksessa tärkeää, että säilyy tuntuma peräsinpaineeseen. Kertoo heti onko vene balanssissa tai suunnan muutoksen tuuleen nähden, jos unohtuu katselemaan maisemia.

Lue lisää

Mitäs pinnaohjattavia veneitä nykyään on enää uusina tarjolla. Linjett 34 ja Rassy 310 ovat ainoat, jotka tiedän. Luetelkaapa muut.

Erityisesti kiinnostavat nuo halvemman pään uudet veneet. Näihin ei ole varaa.

https://www.hamnen.se/wp-content/uploads/2019/11/Linjett-34-electric-segling.jpg