Vuorijonotkin

Kääntäjän etunimi on supisuomalainen, mutta hänen sukunimensä viittaa englanninkieliseen aviomieheen. Olen huomannut, että kääntäjän koulutuksen, kokemuksen ja tiedot voi muutamien ihmisten mielestä korvata tällä lailla näppärästi ja käden käänteessä naimalla ulkomailta. (Tuo vuoristolapsus tuli kyllä käsittääkseni melko kokeneelta kääntäjältä, mitä kovin kummastelin.)

Kritisoin täällä jokin aika sitten erään halpiskanavan kääntäjän tekstiä, joka meni riman alta mahallaan ryömien, ja pari kommentoijaa tuli kiukuttelemaan ymmärtämättä ollenkaan asian ydintä. Tässä vuoristojutussakaan en arvostellut sitä, että kääntäjä ei tiennyt vuoriston suomenkielistä nimeä, vaan sitä, että törmätessään uppo-outoon sanaan tai käsitteeseen hän turvautui puhtaasti arvaamiseen. Tällaisen arvaamisen määrä näyttää kasvavan tolkuttomasti kanavien lisääntymisen myötä.

Jos (kuten mainitsit) suomen hallinta on heikkoa, kulttuurintuntemus horjuu, historia tuntuu tarpeettomalta menneisyydeltä eikä sanavarastokaan ole kovin laaja, kääntäjä voi päästä välttäviin tuloksiin sinnikkään (mutta kovasti aikaa vaativan) taustatyön avulla. Jos taas kielikorva ei millään kerro, milloin pitäisi lähteä etsimään lisätietoja tai edes sanakirjaa, pitäisi ymmärtää etsiä itselleen jokin toinen elinkeino.

Tekosyitä sille, ettei viitsitä ottaa vieraista asioista selvää, ei enää ole. Tietotekniikka on helpottanut kääntäjän työtä mittaamattomasti - kuvitelkaapa, millaista duuni oli vielä 20 vuotta sitten, kun monessa paikassa tuhrattiin vielä korjauslakan ja hiilipaperien kanssa ja kannettiin selkä vääränä suursanakirjoja paikasta toiseen. Jos halusi tarkistaa termin ja sen taustan, piti etsiytyä kirjastoon. Ihan totta, kuvitelkaa (tai muistelkaa) hetkinen! Oi niitä aikoja! :)

Siksi että kääntäjien koulutus meni ns. reisille kun ala muutettiin "akateemiseksi" eli diplomikielenkääntäjistä tuli filosofian maistereita. Ns. gradut näillä "käännöstiedettä" opiskelevillakin tahtoo mennä säälittävän puolelle. Laskevat jotain sanojen frekvenssiä ja muuta scheissea. Ei kääntäminen mitään tiedettä ole eikä siksi tule vaikka kuinka käytettäisiin tieteellisiä menetelmiä. Otetaan sana ja käännetään se toiselle kielelle ja jatketaan kunnes teksti on valmis.

Aikaisemmin opistotason kääntäjät keskittyivät työhönsä eivätkä haihatelleet mistään akateemisuudesta.

Mitä tulee suomen kielen osaamiseen, niin on sääli että vakiintuneita ns. sovinnaisnimiä on alettu jättää käyttämättä ja teksteihin otetaan -heikoin perustein- alkukielinen nimi. Epäilen että maisterit eivät taida edes tuntea noita sovinnaisnimiä enää vaikka suuri osa kansasta tuntee ne paremmin. Tonavasta tehdään Danube tai Donau. Miksi? Firenze kirjoitetaan nykyään monesti Florence vaikka tuo alkuperäinen italiankielinen on vanhastaan käytetty suomessa. Miksi?

Laitetaan tähän vielä kyssäri? Mitä tarkoittaa Universitas ja mitä se mahdollistaa?

ketä tietää kirjoitti:

Siksi että kääntäjien koulutus meni ns. reisille kun ala muutettiin "akateemiseksi" eli diplomikielenkääntäjistä tuli filosofian maistereita. Ns. gradut näillä "käännöstiedettä" opiskelevillakin tahtoo mennä säälittävän puolelle. Laskevat jotain sanojen frekvenssiä ja muuta scheissea. Ei kääntäminen mitään tiedettä ole eikä siksi tule vaikka kuinka käytettäisiin tieteellisiä menetelmiä. Otetaan sana ja käännetään se toiselle kielelle ja jatketaan kunnes teksti on valmis.

Aikaisemmin opistotason kääntäjät keskittyivät työhönsä eivätkä haihatelleet mistään akateemisuudesta.

Mitä tulee suomen kielen osaamiseen, niin on sääli että vakiintuneita ns. sovinnaisnimiä on alettu jättää käyttämättä ja teksteihin otetaan -heikoin perustein- alkukielinen nimi. Epäilen että maisterit eivät taida edes tuntea noita sovinnaisnimiä enää vaikka suuri osa kansasta tuntee ne paremmin. Tonavasta tehdään Danube tai Donau. Miksi? Firenze kirjoitetaan nykyään monesti Florence vaikka tuo alkuperäinen italiankielinen on vanhastaan käytetty suomessa. Miksi?

Laitetaan tähän vielä kyssäri? Mitä tarkoittaa Universitas ja mitä se mahdollistaa?

Lue lisää

Kirjoitustaitosi ja tietojesi surkeus paljastaa sen, ettet ole ehtinyt vielä lukioonkaan asti. Pysy siis noissa ikiomissa aloitusmöläytyksissäsi, mutta älä sorki muiden keskusteluja, jooko?

asialla ;) kirjoitti:

Kirjoitustaitosi ja tietojesi surkeus paljastaa sen, ettet ole ehtinyt vielä lukioonkaan asti. Pysy siis noissa ikiomissa aloitusmöläytyksissäsi, mutta älä sorki muiden keskusteluja, jooko?

Lue lisää

Universitas? En tiedä, olen käynyt vain high schoolin.

ketä tietää kirjoitti:

Siksi että kääntäjien koulutus meni ns. reisille kun ala muutettiin "akateemiseksi" eli diplomikielenkääntäjistä tuli filosofian maistereita. Ns. gradut näillä "käännöstiedettä" opiskelevillakin tahtoo mennä säälittävän puolelle. Laskevat jotain sanojen frekvenssiä ja muuta scheissea. Ei kääntäminen mitään tiedettä ole eikä siksi tule vaikka kuinka käytettäisiin tieteellisiä menetelmiä. Otetaan sana ja käännetään se toiselle kielelle ja jatketaan kunnes teksti on valmis.

Aikaisemmin opistotason kääntäjät keskittyivät työhönsä eivätkä haihatelleet mistään akateemisuudesta.

Mitä tulee suomen kielen osaamiseen, niin on sääli että vakiintuneita ns. sovinnaisnimiä on alettu jättää käyttämättä ja teksteihin otetaan -heikoin perustein- alkukielinen nimi. Epäilen että maisterit eivät taida edes tuntea noita sovinnaisnimiä enää vaikka suuri osa kansasta tuntee ne paremmin. Tonavasta tehdään Danube tai Donau. Miksi? Firenze kirjoitetaan nykyään monesti Florence vaikka tuo alkuperäinen italiankielinen on vanhastaan käytetty suomessa. Miksi?

Laitetaan tähän vielä kyssäri? Mitä tarkoittaa Universitas ja mitä se mahdollistaa?

Lue lisää

Jollei kääntäjät olisi niin täynnä scheissea ja jos ne olisi älykkäämpiä.

Näihin kielihommiin on hakeutunut perinteisesti vähemmän älykkäitä opiskelijoita, mutta kun ne on muutaman vuoden yliopistossa niin niille nousee kusi päähän ja ne unohtavat, että heidän lahjakkaammat ikätoverinsa menivät muihin tiedekuntiin.