mies ja lemmikkieläin

mutta jos mies rupeaa vaatimaan valintoja itsensä tai koiran välillä, ei valinta ole kovinkaan vaikea: Mies pihalle ja välittömästi.

Mietipä itse kumpi näistä kahdesta on loppujen lopuksi sinulle se uskollisempi ja luotettavampi kumppani. Koira voittaa 10-0

olet selvästikin koiraihminen, joten sinulla tulisi ehkä aina olemaan koira. jos pidät miehen niin jatkossa kun tämän koirasi pävitä ovat vietetyt hän ei suostuisi enää koiraan.

minä en ikimaailmassa luopuisi koirastani, myös koira on perheenjäsen. en vaikka mieheni tulisi sille allergiseksi - ellei sitten saisi astmaa tai muuta hengenvaarallista.

olette olleen yhdessä vasta vuoden. se ei ole kovin pitkään. vielä ei ole päivänselvää että suhteenne tulee edes toimimaan, siis niin että viettäisitte loppuelämänne yhdessä. joten odota vielä.

mies ei voi pakottaa sinua valitsemaan hänen ja koiran väliltä, ja jos niin tekee niin ukko ei ole valitsemisen arvoinen.

Jos asutte niin yhteisomistuksessa? vuokralla?

kukaan ei vaatisikaan sinua koirastasi luopumaan. Se olis mun mielestä han liian itsekässtä.
Ihme kun miehesi alunperinkin aloitti suhteen kanssasi, jos se koira kerran niin suuri inhon aihe hänelle on. Vai onko se saanut alkunsa vasta hiljattain?

Mun mielestä kellään ei pitäisi olla oikeutta haukkua toisen lemmikeitä tai vaatia luopumaan niistä. Allergiatapaukset voisi olla asia erikseen, mutta toisaalta on mulla itselläkin todettu koira-allergia, joka ei koskaan ole kylläkään oireillut jos mulla on ollut koira eikä kyllä muidenkaan koirien läheisyydessä eli se siedätyshoito varmasti toimii usein siinäkin tapauksessa. Ainakin olen monelta kuullut, et oma koira ei aiheuta allergiareaktiota, vaikka toiset koirat sen saattaisivatkin tehdä.

Ylipäätään epäilyttää ihmiset, jotka vihaavat eläimiä.

Ikävä tilanne :(

Mä en osaa edes kuvitella kuinka pahalta tuo tuntuu, tärkeimmät miehet mun elämässä ovat olleet eläinrakkaita, eikä koskaan ole tarvinnut edes harkita eläimistä luopumista miehen takia. Enkä varmaan kyllä luopuiskaan muuta kuin allergian takia.

Voisiko miehesi opetella koiran sietämistä sinun takiasi? Jos syinä on "vain" karvat ja kerjääminen... Jollei kyse ole allergiasta tms, niin tietäen kuinka paljon koirasi sinulle merkitsee, olisi mun mielestä mieheltä itsekästä vaatia sinua luopumaan koirastasi.

valintoja. Ehkä noin totaalisen ehdoton suhtautuminen kuullostaa pikkasen oudolta, mäkään en välttämättä älyttömästi tykkää elukoista mutta eipä se nyt toisaalta maailmaakaan kaatais. Mutta siitähän lähdetään että en panis tikkuakaan ristiin sen elukan eteen, se kuka sen on ottanu myös hoitaa ja huolehtii siitä 100%.

Sanot sille ukolle, että jos sä et pysty elämään koiran kanssa, niin sitten sun pitää lähteä etsimään koiraton nainen.

Ja olen yrmion kanssa samaa mieltä, että jokainen hoitakoon 100%:sti omat lemmikkinsä.

ei ihan yks oikonen tilanne.

Toisaalta parisuhteelta voi odottaa kompromisseja ja toisaalta taas ei eläintä pie asettaa ihmisen asemaan.

Kumminki en koe että jos kerta sulla on ollu koira jo teidän parisuhteen alussa niin sillä koiralla on oikeus olla siinä loppuun saakka. Eli kyllä mieki kallistun sen koiran puolelle, mut niitä kompromisseja. Koiraa ei pölistellä sisällä vaan se harjataan pihalla päivittäin eikä päästetä sänkyyn tai sohville. (vanhan koiran opettaminen on vähän hankalampi tietty) Ja sit tilanne voi olla semmonen että esim koira ei saa olla makkarissa tms. Pitää ymmärtää miestäki, mut tässä tapauksessa ei pie lähtee tanssimaan sen pillin mukaan.

Mihinkäpä se koira karvoistaan pääsee.... Se ei kumminkaa ole koiran vika.

Tyhmä mies sinulla, ainakin tuossa asiassa. Itse olen päättänyt, että en ala seurustelemaan naisen kanssa, jolla on koira, sillä en siedä koiria, vaikken olekaan allergikko.

Koirissa ärsyttää melkein kaikki: ne räksyttää hermoja raastavasti, kuolaavat, nuolevat, varsinkin isommat koirat ovat koko ajan tiellä, niitä pitää ulkoiluttaa ainakin pari kertaa päivässä (halusit tai et)... kastuessaan niiden tuoksu karmea(paitsi jotku oli poikkeuksia kuulemma). Koirat myös tuntuvat vievän parisuhteelta paljon aikaa, mies saattaa jäädä koiran varjoon.

Pikkukoirat ovat ehkä hieman parempia, mutta suurin osa niistäkin on aivan älyttömän ärsyttäviä.

Kissoja kiitos.

Ja mitä siitäkin tulisi, jos toinen ei pidä toisen lemmikistä, ei hyvä. Toki miehesi voi yrittää tottua koiraan, jos pitää susta tarpeeksi...jomman kumman kompromissi.

miksi otit miehen, joka ei pidä eläimistä? Luulis, että elämänarvot ei muutenkaan silloin ole samantapaiset.

Sano miehelle, että koira oli ensin. Siihen on opeteltava tai lähdettävä menemään.

Tietysti sinun pitää itse olla varmasti tuota mieltä, ennen kuin menet sanomaan.

jos ei se inhoaisi, olisi hintti kyseessä. kyllä mäkin vihaan eläimiä

kin se on. Joten, jos luopumisen paikka tulee, niin mies lähtisi ainakin tästä huushollista. Miehestä luopuminen on helpompaa, sen saa aina johonkin hyvään kotiin, eikä lopettamista tarvitse pohtia. Myöskään miehestä luovuttuaan ei tarvitse miettiä hoidetaanko sitä uudessa paikassa hyvin, kohdellaanko siten kuin itse olisit kohdellut. Miehelle voi aina selittää, että sori mä en kestä sun kerjäämistä enkä karvojasi, koira ei ymmärrä vaikka kuinka puhuisi. Viaton luontokappale kun. Ei petä eikä jätä,ei puhu paskaa eikä valehtele. Ikinä.

että miehestä luopumisesta pääsisit helpommin yli, jos tilanne pääsisi niin pahaksi.

Juttele miehen kanssa ja tee selväksi, että hän tiesi minkälaisen paketin osti kun sinun kanssasi hynttyyt yksiin laittoi. Hänen puoleltaan on todella epäreilua rutkuttaa nyt, kun hänkin on valintansa tehnyt.

Mulla on jännät paikat vasta edessä, koska Poikaystävä ei ole lainkaan innoissaan tästä minun perheeni uudesta tulokkaasta (joka muuten syntyi lauantaiaamuna).

että jos talossa asustelee koirakin, pitää olla valmis tinkiin jonkin verran siitä siisteystasosta, johon on ehkä tottunut.

Koiran jaloissa kun tulee hiekkaa ja siitä irtoo karvoja, lisäksi moni asia ei haise yhtä pahalle, kuin märkä koira.

Mutta jos jätkä on tiennyt mihin lähtee, turha ruikuttaa enää.

Se olisi väärin, että toinen ottaisi vastoin toisen tahtoa minkä hyvänsä lemmikin, no ehkä akvaario on eri asia.

mies suurinpiirtein sanoi noin vuosi sitten, kun sai tiedon koirasta?

tarkoititko 'kerjäämisellä' koira istuu ruokapöydän vieressä ja kuola suupielessä katsoo anovasti "Mulle myös"?

Älä vaan anna koiraasi pois tollasen ruikuttavan miehen takia!! Se saa kyllä tottua sun koiraan kerta se ei ole edes allerginen sille!!
Koirat on ihania!!!

Koirasi on kuitenkin sinusta riippuvainen ja katuisit myöhemmin jos luopuisit koirastasi ymmärtämättömän miehen vuoksi.

Itse olen kumppanilleni jo suhteen alussa tehnyt selväksi että jos ei lemmikit miellytä niin ovi on tuossa ja takaisin ei ole tulemista.

Mies on mustasukkainen, koska koirasi saa enemmän hellyyttä sinulta? Koirasi on myös mustasukkainen ja käyttäytyy huonosti miestäsi kohtaan? ;D

pidetään ja etitään mies joka hyväksyy koiran.

noit tulee noit kasvukipui niinku suhteissaki.

koska koira ei voim puhuu, nii sen kundin pitäis puhuu. luulis, et se vois joustaa ainaki joissai kohdis.

ehkä se kundi kokis, et siitä ei välitetä, tai et se koira sais kaiken huomion? niinki vois olla, jos sillä ei oo koskaan ollu lemmikkei.

joko-tai tilanteet olis niinku pahoi. se perimmäine ongelma olis hyvä tietää. ei kai se vois mikää yksittäine karva olla..? ja miks se yleensä alkoi sun kans mitää, jos se ei vois sietää koirii, koska sulla oli se koira ja se kai ties siitä, kun te tapasitte? et se ei kai mikää uutine enää vuoden jälkeen olis..?

että jos mies suhtautuisi koiraani avoimen vihamielisesti, inhoavasti tai halveksuvasti, vähentäisi se miehen viehätysvoimaa minun silmissäni huomattavasti ja tekisi mahdollisen valintatilanteen itse asiassa todella helpoksi.