Missä päin ei painoteta?

U.t.e.l.i.a.s.

Heipä hei!

Minua on askarruttanut jo vuoden eräs ongelma suomen kielen käytön suhteen.

Ongelma alkoi, kun katsoin Inno-sisustusohjelmaa neloselta. Sen juontaja puhui omituisesti, kuin ulkomaalainen toisinaan tiettyjen sanojen suhteen. Hän ei painota laisinkaan tiettyjen sanojen päitä ennen seuraavan sanomista. Pirun hankala sitä on tässä kuvailla, kun en tiedä oikeita termejäkään kieliopista, mutta annan pari esimerkkiä:

1. käytä peilejä

2. peruuta pidempään

Koettakaapa sanoa nuo sanat painottamatta ensimmäisien sanojen loppuja, kuin sanoisit vain pötköön molemmat sanat. Siinä ongelmani.

Tänään Puskuri-auto-ohjelmassa ajo-opettajalla oli sama "puhevika". Mistä päin Suomea tämä on peräisin? Pliiiis, kertokaa tai tulen hulluksi! :-D

11

3150

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • U.t.e.l.i.a.s.

      ...tuli vähän innoissaan kirjoitettua, enkä oikolukenut kysymystäni. Koettakaa kestää.

    • Herra huu

      Arvelen mistä on kyse. Tämän ilmiön nimi on esim. loppukahdennus tai jäännöslopuke.

      http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/jaannoslopuke.htm

      En osaa sanoa, keille se on ominaista. Olen itse yhdistänyt sen helsinkiläisten puheeseen, noin yleisesti, mutta kun täällä pohjoisessa asun, minulla on vähän oman korvan kokemusta televisiota lukuunottamatta. En siis voi sanoa tietäväni.

      • Amp

        Minä en ole koskaan kuullut kyseistä ilmiötä helsinkiläisten puheessa. Porin seudulla tuo ääntämistapa on ainoa käytössä oleva. Esimerkiksi Neumannin tunnisti aikoinaan porilaiseksi laulusta "Sinä ja minä liikennevaloissa". Lisäksi olen kuullut, että sama ilmiö esiintyy myös Kotkan seudun murteessa.
        Karjalan evakkojen olen kuuullut myös näin puhuvan, samoin suomenruotsalaisten, muistanette
        Marko Bjuströmin "tervetuloa" tv:ssä.


    • mutta, mutta..

      muistan oppikoulun oppikirjassa 70-luvulla olleen maininta,
      tällaisissa tilanteissa kuuluu "haamukirjain" ekan sanan lopussa, esimerkiksi
      "Painu(p) pois!"
      "Tule(t) tänne!"
      "Minne(m) menet?"

      Joissain murteissa haamukirjain ehkä jää pois,
      mutta ainain ymenlaaksossa haamukirjain kuuluu!!

      • Ja, sekä, sekä-että, -kä

        Yes! Meillä oli varmaan sama kirja kansakoulussa 60-luvulla. Siinä kerrottiin, että se mikä aloittajan mukaan siis puuttui hänen esimerkeistään, on aspiraatio eli loppuhenkonen.


      • Ja, sekä, sekä-että, -kä

        Itse alkuperäinen kysymys jäi repostelematta. Laajahkon murrekirjon läpikäyneenä sanoisin, että noin puhuu omaa murrettansa häpeilevä ihminen, joka yrittää olla "paavillisempi kuin paavi itse", tai sitten oikeakielisyysjeesustelua kritisoiva kielen taitaja.


    • Grrrrrrrrrrrrr

      Käytät vähän väärää sanaa: ei edellisen sanan loppua _painoteta_, vaan puheessa kuuluu seuraavan sanan tai sananosan alkukonsonantti. Yllähän tuota on selitetty linkillä.

      Käsitykseni mukaan ilmiö kuuluu kaikkiin suomen murteisiin (myös Helsingin seudun, vaikka joku yllä oli toista mieltä; olen stadilainen, joten turha inttää).

      • kylläpähän

        länsisuomalainen tapa. Jopa varsinaissuomalainen. Ettei peräti turkulainen...


    • AlliTilli

      Moikka,

      kyseinen murteen erityispiirre eli loppukahdennuksen puuttuminen esiintyy kymenlaakson murteissa, Innon entinen juontaja Marko on kotoisin Kotkasta.

      Meillä Kymissä syödään siis hernekeittoa, eikä hernekkeittoa.

      • AMP

        Myös Porin seudulla syödään hernekeittoa, ei hernekkeitoa, nin kuin suomen yleiskielessä.
        Ja kuten joku aiemmin mainitsi porilainen Neuman lauloi: sinä ja minä liikennevaloissa. Yleiskielinen suomalainen ääntäisi tuon liikennevvaloissa. Siis Porin seudulla, Kotkan seudulla ja luovutetussa Karjalassa
        puhutaan ilman konsonantin kahdennusta tai loppuhenkosta, millä nimellä sitten olemmekin sen koulusssa oppineet.


    • J.K.

      Vai niin .

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      99
      2053
    2. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      98
      1498
    3. Taidat tykätä linnuista paljon

      Mikä on sun lemppari ☺️😉🥹🦢🐦‍⬛🦉🦜🦚
      Ikävä
      121
      1253
    4. Tunnistebiisi

      Laita joku tunnistebiisi, niin tiedän ett oot täällä ja kaipaat ehkä mua
      Ikävä
      77
      1205
    5. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      112
      1187
    6. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      57
      1014
    7. Miks käyttäydyt noin?

      Välttelet kaikkia kohtaamisia...
      Ikävä
      51
      977
    8. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      58
      966
    9. Ei sun tarvi jännittää enää

      en yritä enää mitään. Tiedän että olin mauton ja sössin kaiken.
      Ikävä
      36
      892
    10. Minkälainen ääni mulla on mies

      Sinun mielestä?
      Ikävä
      33
      794
    Aihe