Veroista

tietää. Punikin horinoita.

ei ihme että puolue häviää kaikki vaalinsa, puhuu yhtä ja tekee toista.

Unelmia kyllä piisaa

ministeritasolta tullut vakava sosialisointiesitys oli kun maalaisliiton/kepun ministeri esitti margariiniteollisuuden sosialisointia. Tämän esityksen sosialidemokraatit torjuivat suoralta kädeltä, edes ehdotuksesta keskustelematta. Ettekö te typerät änkyrät tunne puolueenne historiaa? Maataloudesta on sosialisoitu riski, kerroppa paljonko, siis montako % viljelijät maksavat omista eläkkeistään? Nekin on "sosialisoitu" veronmaksajien maksettavaksi.

Nykyinen hallitus on herättänyt henkiin erään pöytälaatikkoyrityksen, muistaakseni Spondan, joka alkaa ostaa yritysten osakkeita valtion haltuun! Siis sosialisoimaan. Tämä on hauska saitti... en ikäpäivänä olisi uskonut, että laisiasi typeryksiä on Suomessa. No ÄNKYRYYS velvottaa.

En ole ollut vaatimassa verotuksen määrän nostamista. Verotulojen kokonaismäärän tulee olla suunnilleen sellainen, että sillä katetaan menot. Kysymys on tässä vain siitä, miten verotaakkaa jaetaan. Kansantaloudellisesti on edullista suosia pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, koska näiden käteen jäävän tulon tidetään kokemuksen perusteella menevän melko lailla kokonaisuudessaan kulutukseen, mikä puolestaan kasvattaa työllisyyttä ja tulee arvonlisäveroina takaisin yhteiskunnalle. Tuloerojen supistamisella on voittopuolisesti myönteinen vaikutus kansantaloudelle.

Esimerkkisi pienempituloinen ansaitsee nettona noin 1800 euroa ja suurituloisempi 3100 euroa eli noin 70 % enemmän kuin pienituloinen. Minusta suurempituloisen palkinto on vielä verotuksenkin jälkeen siten kohtuullisen hyvä. Palkanero on euroissa 1300. Jos ajatellaan, että suurempituloinen on ansainnut korkeamman palkkansa esim. sen vuoksi, että hän on kouluttautunut ammattiinsa kolme vuotta kauemmin kuin pienituloinen, tämä ero kuroutuu esimerkkitapauksessasi kiinni jo noin neljän vuoden palkkatuloerolla. Sen jälkeen kyse on eroista työn vaativuudessa ja vastuullisuudessa yms. Yli 70 %:n palkka on minusta ihan kohtuullinen korvaus tällaisista asioista.

En ole niinkään vaatinut tässä sitä, että verotusta pitäisi kiristää esille ottamissasi tuloluokissa. Jos sitä on varaa jossain kiristää, se koskee yli 5000 euroa ansaitsevia. Verotusta voitaisiin puolestaan keventää nimenomaan johonkin 2500 ansaitseviin saakka nimenomaan siitäkin syystä, että se on kansantaloudelle edullisinta. Lisäksi tällainen veronkevennys pienituloisilla loisi juuri niitä oikeiston vaatimia kannustumia ottaa matapalkkaisia töitä vastaan. Se on siis sitäkin kautta kansantaloudelle edullinen, jos uskomme tähän oikeiston kannustinteoriaan. Ja miksemme uskoisi.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole ollut vaatimassa verotuksen määrän nostamista. Verotulojen kokonaismäärän tulee olla suunnilleen sellainen, että sillä katetaan menot. Kysymys on tässä vain siitä, miten verotaakkaa jaetaan. Kansantaloudellisesti on edullista suosia pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, koska näiden käteen jäävän tulon tidetään kokemuksen perusteella menevän melko lailla kokonaisuudessaan kulutukseen, mikä puolestaan kasvattaa työllisyyttä ja tulee arvonlisäveroina takaisin yhteiskunnalle. Tuloerojen supistamisella on voittopuolisesti myönteinen vaikutus kansantaloudelle.

Esimerkkisi pienempituloinen ansaitsee nettona noin 1800 euroa ja suurituloisempi 3100 euroa eli noin 70 % enemmän kuin pienituloinen. Minusta suurempituloisen palkinto on vielä verotuksenkin jälkeen siten kohtuullisen hyvä. Palkanero on euroissa 1300. Jos ajatellaan, että suurempituloinen on ansainnut korkeamman palkkansa esim. sen vuoksi, että hän on kouluttautunut ammattiinsa kolme vuotta kauemmin kuin pienituloinen, tämä ero kuroutuu esimerkkitapauksessasi kiinni jo noin neljän vuoden palkkatuloerolla. Sen jälkeen kyse on eroista työn vaativuudessa ja vastuullisuudessa yms. Yli 70 %:n palkka on minusta ihan kohtuullinen korvaus tällaisista asioista.

En ole niinkään vaatinut tässä sitä, että verotusta pitäisi kiristää esille ottamissasi tuloluokissa. Jos sitä on varaa jossain kiristää, se koskee yli 5000 euroa ansaitsevia. Verotusta voitaisiin puolestaan keventää nimenomaan johonkin 2500 ansaitseviin saakka nimenomaan siitäkin syystä, että se on kansantaloudelle edullisinta. Lisäksi tällainen veronkevennys pienituloisilla loisi juuri niitä oikeiston vaatimia kannustumia ottaa matapalkkaisia töitä vastaan. Se on siis sitäkin kautta kansantaloudelle edullinen, jos uskomme tähän oikeiston kannustinteoriaan. Ja miksemme uskoisi.

Lue lisää

Mitä tapahtuisi jos ei olisi tuloeroja, pystyisikö kukaan työllistämään toisiaan?
Entä pääomatulojen verotus, mitä sille pitäisi tehdä, vastaa hyvä mies, koska kehuit tietäväsi kaiken verotuksesta!

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole ollut vaatimassa verotuksen määrän nostamista. Verotulojen kokonaismäärän tulee olla suunnilleen sellainen, että sillä katetaan menot. Kysymys on tässä vain siitä, miten verotaakkaa jaetaan. Kansantaloudellisesti on edullista suosia pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, koska näiden käteen jäävän tulon tidetään kokemuksen perusteella menevän melko lailla kokonaisuudessaan kulutukseen, mikä puolestaan kasvattaa työllisyyttä ja tulee arvonlisäveroina takaisin yhteiskunnalle. Tuloerojen supistamisella on voittopuolisesti myönteinen vaikutus kansantaloudelle.

Esimerkkisi pienempituloinen ansaitsee nettona noin 1800 euroa ja suurituloisempi 3100 euroa eli noin 70 % enemmän kuin pienituloinen. Minusta suurempituloisen palkinto on vielä verotuksenkin jälkeen siten kohtuullisen hyvä. Palkanero on euroissa 1300. Jos ajatellaan, että suurempituloinen on ansainnut korkeamman palkkansa esim. sen vuoksi, että hän on kouluttautunut ammattiinsa kolme vuotta kauemmin kuin pienituloinen, tämä ero kuroutuu esimerkkitapauksessasi kiinni jo noin neljän vuoden palkkatuloerolla. Sen jälkeen kyse on eroista työn vaativuudessa ja vastuullisuudessa yms. Yli 70 %:n palkka on minusta ihan kohtuullinen korvaus tällaisista asioista.

En ole niinkään vaatinut tässä sitä, että verotusta pitäisi kiristää esille ottamissasi tuloluokissa. Jos sitä on varaa jossain kiristää, se koskee yli 5000 euroa ansaitsevia. Verotusta voitaisiin puolestaan keventää nimenomaan johonkin 2500 ansaitseviin saakka nimenomaan siitäkin syystä, että se on kansantaloudelle edullisinta. Lisäksi tällainen veronkevennys pienituloisilla loisi juuri niitä oikeiston vaatimia kannustumia ottaa matapalkkaisia töitä vastaan. Se on siis sitäkin kautta kansantaloudelle edullinen, jos uskomme tähän oikeiston kannustinteoriaan. Ja miksemme uskoisi.

Lue lisää

OK

Olisit siis kiristämässä yli 5000 E/kk ansaitsevien verotusta. Kuinka paljon olisi sitten kohtuullinen taso 10 000 ansaitsevien verotukselle kun he nyt maksavat melko tarkkaan puolet tuloistaan veroina tai veroluonteisina maksuina.

Ja mihin saakka alle 2500 ansaitsevien verotusta tulisi keventää, kun 1500 / kk ansaitseva maksaa tällä hetkellä veroina ja veroluonteisina maksuinaan keskimäärin 326 E/kk? Kuinka alas tuo tulisi laskea?

Vastaa kerrankin kiemurtelematta selkeillä luvuilla

tarkkana kirjoitti:

OK

Olisit siis kiristämässä yli 5000 E/kk ansaitsevien verotusta. Kuinka paljon olisi sitten kohtuullinen taso 10 000 ansaitsevien verotukselle kun he nyt maksavat melko tarkkaan puolet tuloistaan veroina tai veroluonteisina maksuina.

Ja mihin saakka alle 2500 ansaitsevien verotusta tulisi keventää, kun 1500 / kk ansaitseva maksaa tällä hetkellä veroina ja veroluonteisina maksuinaan keskimäärin 326 E/kk? Kuinka alas tuo tulisi laskea?

Vastaa kerrankin kiemurtelematta selkeillä luvuilla

Lue lisää

Pyrin aina vastaamaan suoraan ja kiemurtelematta. Valitettavasti on vaan niin, että maailma ei ole ihan niin yksinkertainen, että se kääntyisi suoraan joksikin luvuiksi. Sen vuoksi minä puhun mieluummin verotuksen kirityksen tai löysentämisen suunnista ja kohderyhmistä.

Tämä on tietysti arvokysymys mutta myös kansantaloudellinen asia kuten edellä toin esille. Arvokysymys se on sillä tavoin, että yhteiskunnassa on minusta suurempi arvo taata se, että jokainen tulee palkallaan kohtuullisesti toimeen kuin turvata se, että jotkut voisivat rikastua tuloillaan. Tämä ei ole pelkästään eettinen arvovalinta, vaan myös yhteiskunnallinen näkemys. Suurten tuloerojen maissa sikiää aina rikollisuuttaa ja sosiaalisia ongelmia, joista sitten koko yhteiskunta kärsii. Tähän suuntaan ei minusta ole järkevää mennä. Sen vuoksi on myös suurituloisten etu, että pienituloisilla menee vähintäänkin kohtuullisesti.

1500 euroa ansaitsevan tulot menevät helposti jokapäiväisen elämän kattamiseen, ruokaan, asumiseen, lapsiin, sairaanhoitokuluihin jne. Yhteiskunnan kanbaltakin voisi olla eduksi, että heille jäisi rahaa myös vaikkapa säästämiseen omaa asuntoa varten, mikä taas lisäisi halukkuutta rakentaa asuntoja eli työllistäisi ihmisiä ja toisi lisää verotuloja sitä kautta. Näin esim. juuri 1500 euroa ansaitsevan verojen pitäisi mieluummin lähentyä nollaa. Tätä enemmän ansaisevat eivät tarvitse niin suuria veronkevennyksiä, mutta titenkin sellaisia, että veroprogressio alapäässä jyrkentyisi liian voimakkaasti. Suurituloisilla nykyinen veroprogressio voi olla ihan riittävä niin, ettei sitä ehkä tarvitse korottakaan, koska pienituloisten ostovoiman kasvu voi jo sinällään tuoda osan verotuloista muina veromuotoina takaisin ja kertaantua tämän työllistävän ja taloutta elvyttävän vaikutuksen takia.

Minusta on siis tärkeämpi tarkastella sitä, kuinka kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat tulla tuloillaan kohtuullisesti toimeen. Tähän nähden on sitten toissijainen kysymys se, sallitaanko joidenkin tulla toimeen hieman paremmin kuin muiden. Tässä ahkeruustekijät puoltavat eettisestikin parempaa ansaintaa mutta satunnaisten markkinavoimien vaikutus taas ei ole mitenkään työntekijöiden ansiota, joten sitä on järkevää tasata progressiivisella verotuksella. Siis esimerkkinä voi sanoa, että aiemmin parjattujen paperimiesten muita korkeampaa duunaritulotasoa on ollut ihan oikeudenmukaista tasata verotuksen keinoin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pyrin aina vastaamaan suoraan ja kiemurtelematta. Valitettavasti on vaan niin, että maailma ei ole ihan niin yksinkertainen, että se kääntyisi suoraan joksikin luvuiksi. Sen vuoksi minä puhun mieluummin verotuksen kirityksen tai löysentämisen suunnista ja kohderyhmistä.

Tämä on tietysti arvokysymys mutta myös kansantaloudellinen asia kuten edellä toin esille. Arvokysymys se on sillä tavoin, että yhteiskunnassa on minusta suurempi arvo taata se, että jokainen tulee palkallaan kohtuullisesti toimeen kuin turvata se, että jotkut voisivat rikastua tuloillaan. Tämä ei ole pelkästään eettinen arvovalinta, vaan myös yhteiskunnallinen näkemys. Suurten tuloerojen maissa sikiää aina rikollisuuttaa ja sosiaalisia ongelmia, joista sitten koko yhteiskunta kärsii. Tähän suuntaan ei minusta ole järkevää mennä. Sen vuoksi on myös suurituloisten etu, että pienituloisilla menee vähintäänkin kohtuullisesti.

1500 euroa ansaitsevan tulot menevät helposti jokapäiväisen elämän kattamiseen, ruokaan, asumiseen, lapsiin, sairaanhoitokuluihin jne. Yhteiskunnan kanbaltakin voisi olla eduksi, että heille jäisi rahaa myös vaikkapa säästämiseen omaa asuntoa varten, mikä taas lisäisi halukkuutta rakentaa asuntoja eli työllistäisi ihmisiä ja toisi lisää verotuloja sitä kautta. Näin esim. juuri 1500 euroa ansaitsevan verojen pitäisi mieluummin lähentyä nollaa. Tätä enemmän ansaisevat eivät tarvitse niin suuria veronkevennyksiä, mutta titenkin sellaisia, että veroprogressio alapäässä jyrkentyisi liian voimakkaasti. Suurituloisilla nykyinen veroprogressio voi olla ihan riittävä niin, ettei sitä ehkä tarvitse korottakaan, koska pienituloisten ostovoiman kasvu voi jo sinällään tuoda osan verotuloista muina veromuotoina takaisin ja kertaantua tämän työllistävän ja taloutta elvyttävän vaikutuksen takia.

Minusta on siis tärkeämpi tarkastella sitä, kuinka kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat tulla tuloillaan kohtuullisesti toimeen. Tähän nähden on sitten toissijainen kysymys se, sallitaanko joidenkin tulla toimeen hieman paremmin kuin muiden. Tässä ahkeruustekijät puoltavat eettisestikin parempaa ansaintaa mutta satunnaisten markkinavoimien vaikutus taas ei ole mitenkään työntekijöiden ansiota, joten sitä on järkevää tasata progressiivisella verotuksella. Siis esimerkkinä voi sanoa, että aiemmin parjattujen paperimiesten muita korkeampaa duunaritulotasoa on ollut ihan oikeudenmukaista tasata verotuksen keinoin.

Lue lisää

Et sinä raukka taaskaan muuta saanut aikaan kuin sekavan sepustuksen jossa jurismilla (sanojen sekamelskalla) koetetaan peittää asiasilsältö.

Jos tuosta nyt jotain ymmärsin, niin olisit poistamassa verot kokonaan noin 1500 tienaavilta mutta et olisikaan lisäämässä isotuloisten verotusta. Vai mitä tuo juristikapulakielesi suomeksi tarkoittaa?

Mielipidepankki kirjoitti:

Pyrin aina vastaamaan suoraan ja kiemurtelematta. Valitettavasti on vaan niin, että maailma ei ole ihan niin yksinkertainen, että se kääntyisi suoraan joksikin luvuiksi. Sen vuoksi minä puhun mieluummin verotuksen kirityksen tai löysentämisen suunnista ja kohderyhmistä.

Tämä on tietysti arvokysymys mutta myös kansantaloudellinen asia kuten edellä toin esille. Arvokysymys se on sillä tavoin, että yhteiskunnassa on minusta suurempi arvo taata se, että jokainen tulee palkallaan kohtuullisesti toimeen kuin turvata se, että jotkut voisivat rikastua tuloillaan. Tämä ei ole pelkästään eettinen arvovalinta, vaan myös yhteiskunnallinen näkemys. Suurten tuloerojen maissa sikiää aina rikollisuuttaa ja sosiaalisia ongelmia, joista sitten koko yhteiskunta kärsii. Tähän suuntaan ei minusta ole järkevää mennä. Sen vuoksi on myös suurituloisten etu, että pienituloisilla menee vähintäänkin kohtuullisesti.

1500 euroa ansaitsevan tulot menevät helposti jokapäiväisen elämän kattamiseen, ruokaan, asumiseen, lapsiin, sairaanhoitokuluihin jne. Yhteiskunnan kanbaltakin voisi olla eduksi, että heille jäisi rahaa myös vaikkapa säästämiseen omaa asuntoa varten, mikä taas lisäisi halukkuutta rakentaa asuntoja eli työllistäisi ihmisiä ja toisi lisää verotuloja sitä kautta. Näin esim. juuri 1500 euroa ansaitsevan verojen pitäisi mieluummin lähentyä nollaa. Tätä enemmän ansaisevat eivät tarvitse niin suuria veronkevennyksiä, mutta titenkin sellaisia, että veroprogressio alapäässä jyrkentyisi liian voimakkaasti. Suurituloisilla nykyinen veroprogressio voi olla ihan riittävä niin, ettei sitä ehkä tarvitse korottakaan, koska pienituloisten ostovoiman kasvu voi jo sinällään tuoda osan verotuloista muina veromuotoina takaisin ja kertaantua tämän työllistävän ja taloutta elvyttävän vaikutuksen takia.

Minusta on siis tärkeämpi tarkastella sitä, kuinka kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat tulla tuloillaan kohtuullisesti toimeen. Tähän nähden on sitten toissijainen kysymys se, sallitaanko joidenkin tulla toimeen hieman paremmin kuin muiden. Tässä ahkeruustekijät puoltavat eettisestikin parempaa ansaintaa mutta satunnaisten markkinavoimien vaikutus taas ei ole mitenkään työntekijöiden ansiota, joten sitä on järkevää tasata progressiivisella verotuksella. Siis esimerkkinä voi sanoa, että aiemmin parjattujen paperimiesten muita korkeampaa duunaritulotasoa on ollut ihan oikeudenmukaista tasata verotuksen keinoin.

Lue lisää

Kansantalouden kannalta paras arvokysymys olisi se, että rikkaita tulisi lisää mahdollisimman paljon, joska heidän tuloistaan voi verottaa suuremman osuuden kuin köyhien tulosta.

Näin saisi verottaja huimasti enemmän veroeuroja yhteisten menojen katteeksi.

Toinen olennainen arvokysymys on saada talous toimimaan tavalla, joka sallii yritysten korottaa matalapalkka-alojen palkkatasoa. Se poistaisi köyhyyttä luonnollisimmalla tavalla ja myös kasvattaisi verotuloja, koska palkankorotuksen marginaalivero tuottaa verottajalle miltei "puhdasta käteen", joidenkin laskelmien mukaan nettopalkkaan lisätty euro tuo valtiolle aina kaksi euroa.

Veronalennusten idea, kun niillä yritään vauhdottamaan talouden toimintaa niin kuin nyt, laman aikana, on juuri siinä, ettei valtio otakaan täyttä kahta euroa euron nettopalkan korotuksesta, vaan hieman vähmmän, jotta ostovoiman lisäykseen jäisi enemmän rahaa palkansaajan käyttöön.

Oikeudenmukaisuuskysymys on sekin, että ihmisten pitäisi sallia tulla juuri niin hyvin toimeen, millä hinnalla he pystyvät työpanoksensa työmarkkinoilla myymään. Yhteiskunnan motiivi ei koskan saa olla ahkeruuden haittaverottaminen.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole ollut vaatimassa verotuksen määrän nostamista. Verotulojen kokonaismäärän tulee olla suunnilleen sellainen, että sillä katetaan menot. Kysymys on tässä vain siitä, miten verotaakkaa jaetaan. Kansantaloudellisesti on edullista suosia pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, koska näiden käteen jäävän tulon tidetään kokemuksen perusteella menevän melko lailla kokonaisuudessaan kulutukseen, mikä puolestaan kasvattaa työllisyyttä ja tulee arvonlisäveroina takaisin yhteiskunnalle. Tuloerojen supistamisella on voittopuolisesti myönteinen vaikutus kansantaloudelle.

Esimerkkisi pienempituloinen ansaitsee nettona noin 1800 euroa ja suurituloisempi 3100 euroa eli noin 70 % enemmän kuin pienituloinen. Minusta suurempituloisen palkinto on vielä verotuksenkin jälkeen siten kohtuullisen hyvä. Palkanero on euroissa 1300. Jos ajatellaan, että suurempituloinen on ansainnut korkeamman palkkansa esim. sen vuoksi, että hän on kouluttautunut ammattiinsa kolme vuotta kauemmin kuin pienituloinen, tämä ero kuroutuu esimerkkitapauksessasi kiinni jo noin neljän vuoden palkkatuloerolla. Sen jälkeen kyse on eroista työn vaativuudessa ja vastuullisuudessa yms. Yli 70 %:n palkka on minusta ihan kohtuullinen korvaus tällaisista asioista.

En ole niinkään vaatinut tässä sitä, että verotusta pitäisi kiristää esille ottamissasi tuloluokissa. Jos sitä on varaa jossain kiristää, se koskee yli 5000 euroa ansaitsevia. Verotusta voitaisiin puolestaan keventää nimenomaan johonkin 2500 ansaitseviin saakka nimenomaan siitäkin syystä, että se on kansantaloudelle edullisinta. Lisäksi tällainen veronkevennys pienituloisilla loisi juuri niitä oikeiston vaatimia kannustumia ottaa matapalkkaisia töitä vastaan. Se on siis sitäkin kautta kansantaloudelle edullinen, jos uskomme tähän oikeiston kannustinteoriaan. Ja miksemme uskoisi.

Lue lisää

Ellen aivan väärin ole ymmärtänyt, niin tämä nykyinen "porvarihallitus" on paljolti kokoomuksen aloitteesta Sata-komiteassa (vai mikä sen nyt oli) ajamassa putkeen sellaista uudistusta, joka sallisi työtömyyskorvausten ja tilapäistöiden yhdistämisen tavalla, joka lisää ihmisen tuloja ikä vähennä niitä niin kuin nykyinen, sosialidemokraattien luoma, järjestelmä, jossa työtömyyspäivärahasta heti leikataan, jos joku tienaa sentinkään palkkaa.

Eikö sinustakin ole hienoa, että porvaripuolueet korjaavat sdp:n virhet ja siten poistavat mm. harmaalla taloudella kenottelun mahdollisuuden, jonka tämä demareiden tiukkaakin tiukempi työttömyyskorvauspolitiikka on synnyttänyt.

Vai haluatko sen jatkuvan, että työtön ei voi ollenkan ottaa vastaan muuta kuin kokopäivätyötä, kun hänen on pysttävä kokoaikatyöttömänä saadakseen päivärahansa.

Jos haluat, niin haluat varmaan harmaiden markkinoidenkin toimivan, jossa työttömän "saavutettu etu" on korvausten nostaminen ja pimeän työn teko siinä sivussa.

Täsä muuten on ollut yksi keskeinen pitkäaikaistyöttömyyden syy: eduista ei haluta luopua, vaan työ tehdään pimeänä.

Minä vaan kirjoitti:

Ellen aivan väärin ole ymmärtänyt, niin tämä nykyinen "porvarihallitus" on paljolti kokoomuksen aloitteesta Sata-komiteassa (vai mikä sen nyt oli) ajamassa putkeen sellaista uudistusta, joka sallisi työtömyyskorvausten ja tilapäistöiden yhdistämisen tavalla, joka lisää ihmisen tuloja ikä vähennä niitä niin kuin nykyinen, sosialidemokraattien luoma, järjestelmä, jossa työtömyyspäivärahasta heti leikataan, jos joku tienaa sentinkään palkkaa.

Eikö sinustakin ole hienoa, että porvaripuolueet korjaavat sdp:n virhet ja siten poistavat mm. harmaalla taloudella kenottelun mahdollisuuden, jonka tämä demareiden tiukkaakin tiukempi työttömyyskorvauspolitiikka on synnyttänyt.

Vai haluatko sen jatkuvan, että työtön ei voi ollenkan ottaa vastaan muuta kuin kokopäivätyötä, kun hänen on pysttävä kokoaikatyöttömänä saadakseen päivärahansa.

Jos haluat, niin haluat varmaan harmaiden markkinoidenkin toimivan, jossa työttömän "saavutettu etu" on korvausten nostaminen ja pimeän työn teko siinä sivussa.

Täsä muuten on ollut yksi keskeinen pitkäaikaistyöttömyyden syy: eduista ei haluta luopua, vaan työ tehdään pimeänä.

Lue lisää

Kyllähän Suomessa on jo iät ja ajat ollut käytössä sovellettu päiväraha. Ansaitut eurot ovat tosiaan vähentäneet maksettua työttömyyskorvausta, mutta myös työttömyyspäivät ovat vähentyneet.

Mainio systeemi sellaisissa tapauksissa, kun kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla, mutta silloin tällöin joitain päiviä. Pysyy työelämän syrjässä kiinni, eikä putoa pois korvaussysteemistä.

Verotus on aina ollut kansantaloudellinen ohjauskeino niin meillä kuin muualla. En minä ole tässä mitään uutta esittämässä. Aivan tässä noin viikko sitten kokoomuslainen EK:n puhemies Sauli Niinistö fundeerasi sitä, että verotuksen kevennystä voisi kansantaloudellisista syistä kohdentaa lapsiperheisiin. Tämäkö on sitä vasemmistolaista propagandaa mistä nyt puhut?

Hallitus on puolestaan päministerin suulla ihan vähän aikaa sitten vihjannut, että palkkamalttia voitaisiin hallituskauden lopulla palkita veronkevennyksillä. Eikö tämä ole juuri sitä puuttumista yrityksen ja työntekijän sopimusvapauteen palkkojen suhteen. Sehän on selvää painostusta. Jos palkkoja ei sovita niin kuin yhteiskunta toivoo, verojakaan ei kevennetä. Matti Vanhanenko on vasemmistolainen sosialisti näin sanoessaan?

Pyyhihän aamurähmät silmiltäsi ja mieti asiaa toisenkin kerran.

Mielipidepankki kirjoitti:

Verotus on aina ollut kansantaloudellinen ohjauskeino niin meillä kuin muualla. En minä ole tässä mitään uutta esittämässä. Aivan tässä noin viikko sitten kokoomuslainen EK:n puhemies Sauli Niinistö fundeerasi sitä, että verotuksen kevennystä voisi kansantaloudellisista syistä kohdentaa lapsiperheisiin. Tämäkö on sitä vasemmistolaista propagandaa mistä nyt puhut?

Hallitus on puolestaan päministerin suulla ihan vähän aikaa sitten vihjannut, että palkkamalttia voitaisiin hallituskauden lopulla palkita veronkevennyksillä. Eikö tämä ole juuri sitä puuttumista yrityksen ja työntekijän sopimusvapauteen palkkojen suhteen. Sehän on selvää painostusta. Jos palkkoja ei sovita niin kuin yhteiskunta toivoo, verojakaan ei kevennetä. Matti Vanhanenko on vasemmistolainen sosialisti näin sanoessaan?

Pyyhihän aamurähmät silmiltäsi ja mieti asiaa toisenkin kerran.

Lue lisää

Kansantaloudellinen ohjauskeino verotus nimenomaan on ja sellaisena se pitäisi pitääkin. Sosiaalipolitiikka tulonsiirtoineen on aivan muuta kuin kansantalouden ohjausta.

Palkkamaltti ja veronkevennykset liittyvät yhteen sitä kautta, ettei vahvojen mmattijärjestöjen annettaisi lakkouhkauksillaan kasvattaa inflaatiota, kun valtio antaisi osan ostovoimasta pidättäytymällä veronkorotuksista.

Tässä ohjataan sopimusvapautta kansantaloudellisesti järkevään suuntaan, koska inflaatio on hyvin paha haitta kaikille.

Aamurähmistä puheenollen, käyppä peilin edessä katsomassa omia silmiäsi. ;-))

Mielipidepankki kirjoitti:

Verotus on aina ollut kansantaloudellinen ohjauskeino niin meillä kuin muualla. En minä ole tässä mitään uutta esittämässä. Aivan tässä noin viikko sitten kokoomuslainen EK:n puhemies Sauli Niinistö fundeerasi sitä, että verotuksen kevennystä voisi kansantaloudellisista syistä kohdentaa lapsiperheisiin. Tämäkö on sitä vasemmistolaista propagandaa mistä nyt puhut?

Hallitus on puolestaan päministerin suulla ihan vähän aikaa sitten vihjannut, että palkkamalttia voitaisiin hallituskauden lopulla palkita veronkevennyksillä. Eikö tämä ole juuri sitä puuttumista yrityksen ja työntekijän sopimusvapauteen palkkojen suhteen. Sehän on selvää painostusta. Jos palkkoja ei sovita niin kuin yhteiskunta toivoo, verojakaan ei kevennetä. Matti Vanhanenko on vasemmistolainen sosialisti näin sanoessaan?

Pyyhihän aamurähmät silmiltäsi ja mieti asiaa toisenkin kerran.

Lue lisää

Menipä mielipidepunikilla taas jauhot suuhun.

heh, heh.

Minä vaan kirjoitti:

Kansantaloudellinen ohjauskeino verotus nimenomaan on ja sellaisena se pitäisi pitääkin. Sosiaalipolitiikka tulonsiirtoineen on aivan muuta kuin kansantalouden ohjausta.

Palkkamaltti ja veronkevennykset liittyvät yhteen sitä kautta, ettei vahvojen mmattijärjestöjen annettaisi lakkouhkauksillaan kasvattaa inflaatiota, kun valtio antaisi osan ostovoimasta pidättäytymällä veronkorotuksista.

Tässä ohjataan sopimusvapautta kansantaloudellisesti järkevään suuntaan, koska inflaatio on hyvin paha haitta kaikille.

Aamurähmistä puheenollen, käyppä peilin edessä katsomassa omia silmiäsi. ;-))

Lue lisää

Siirryit sujuvasti sosiaalipolitiikan sektorille, vaikka puhuttiin verotuksesta. Mikäs siinä. Väitteesi siitä, ettei sosiaalipolitiikalla voitaisi ohjata kansantaloutta on virheellinen. Sosiaalipolitiikan tulonsiirtojen avulla annetaan kansalaisille mahdollisuus mm. kouluttautua ja pyritään pitämään heidät työkykisinä ja vähintään työvoimareservinä. Minusta on aika kummallista, jos et näe tällä olevan kansantaloudellista merkitystä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Siirryit sujuvasti sosiaalipolitiikan sektorille, vaikka puhuttiin verotuksesta. Mikäs siinä. Väitteesi siitä, ettei sosiaalipolitiikalla voitaisi ohjata kansantaloutta on virheellinen. Sosiaalipolitiikan tulonsiirtojen avulla annetaan kansalaisille mahdollisuus mm. kouluttautua ja pyritään pitämään heidät työkykisinä ja vähintään työvoimareservinä. Minusta on aika kummallista, jos et näe tällä olevan kansantaloudellista merkitystä.

Lue lisää

Oli miten vaan, mutta omasta mielestäni koetin kyllä tehdä selvän eron vero- ja sosiaalipolitiikan välille, kun sinä et sitä tehnyt, van käsitteit niitä ikään kuin samana kokonaisuutena, yhtenä populistisena mössönä.

Sosialipolitiikan kansantalousohjeuksesta en ole sanonut toistaiseksi vielä mitään, mutta myönnän toki sen, että nimenomaan tulojen tasaaminen tulonsiirtojen avulla tasaa ostovoiman jakautumista. Ei se kuitenkaan kokonaisostovoimaa kasvata, pikemminkin vaikuttaa vain kulutuksen ja säästämisen suhteeseen, koska tulonsiirrot kasvattavat kulutusta matalissa tuloluokissa ja vähentävät säästämistä korkeissa tuloluokissa, josta tuloja siirretään.

Kansantaloudellisesti olisi tärkeintä luoda sellainen yhteikunta, jossa kaikilla, myös köyhimmillä, on mahdollisuus rikastua työllään. Ihminen nimittäin pyrkii luonnostan aina parempaan elintasoon ja elämänlaatuun, jos se suinkin on mahdollista.

Vakava este tällaiselle, ihmisen luontaiselle pyrkimykselle on liian jyrkkä progressio ja liian korka marginaalivero, koka vero vie pois liian ison osan siitä palkkiosta, jonka yrittäminen ja ahkeruus muuten tuottaisivat.

Ihannehan kansantalouden kannalta olisi, jos valtion budjetin sosiaalimenot voitaisi minimoida ja samalla minimoida tulojen tasaukseen käytettävät tulonsiirrot tarpeettomina.

Eikö tällainen kansantalous olisikin tavoittelemisen arvoinen - sosiaalisestikin?

Minä vaan kirjoitti:

Oli miten vaan, mutta omasta mielestäni koetin kyllä tehdä selvän eron vero- ja sosiaalipolitiikan välille, kun sinä et sitä tehnyt, van käsitteit niitä ikään kuin samana kokonaisuutena, yhtenä populistisena mössönä.

Sosialipolitiikan kansantalousohjeuksesta en ole sanonut toistaiseksi vielä mitään, mutta myönnän toki sen, että nimenomaan tulojen tasaaminen tulonsiirtojen avulla tasaa ostovoiman jakautumista. Ei se kuitenkaan kokonaisostovoimaa kasvata, pikemminkin vaikuttaa vain kulutuksen ja säästämisen suhteeseen, koska tulonsiirrot kasvattavat kulutusta matalissa tuloluokissa ja vähentävät säästämistä korkeissa tuloluokissa, josta tuloja siirretään.

Kansantaloudellisesti olisi tärkeintä luoda sellainen yhteikunta, jossa kaikilla, myös köyhimmillä, on mahdollisuus rikastua työllään. Ihminen nimittäin pyrkii luonnostan aina parempaan elintasoon ja elämänlaatuun, jos se suinkin on mahdollista.

Vakava este tällaiselle, ihmisen luontaiselle pyrkimykselle on liian jyrkkä progressio ja liian korka marginaalivero, koka vero vie pois liian ison osan siitä palkkiosta, jonka yrittäminen ja ahkeruus muuten tuottaisivat.

Ihannehan kansantalouden kannalta olisi, jos valtion budjetin sosiaalimenot voitaisi minimoida ja samalla minimoida tulojen tasaukseen käytettävät tulonsiirrot tarpeettomina.

Eikö tällainen kansantalous olisikin tavoittelemisen arvoinen - sosiaalisestikin?

Lue lisää

En vastusta köyhien rikastumista. Kyse on vaan siitä, millä tavoin. Otetaan nyt esimerkiksi naisvaltaisilta aloilta vaikka siivooja ja miesvaltaisilta bussikuski. Minkälaisia mahdollisuuksia näillä on rikastua omassa työssään.

Minulla on sellainen näkemys, että molemmilla em. työaloilla palkat ovat pysyneet matalalla tasolla kovan kilpailun ja kilpailutuksen ansiosta. Tämä on johtanut työtahdin kiristymiseen ja laadun heikkenemiseen. Itsekin toimin oppaana yhden viikon bussikuskeille, kun näitä vaihtui päivittäin ko. linjalla. Opastus oli pakollista, jos halusi päästä perille, koska kuskit tuppasivat valitsemaan ajoreitit vähän niin kuin mutu-tuntumalta.

Kun esim. Helsingin sisääisen liikennöinnin aiemmin hoitivat puhtaasti kunnan palkoissa olevat omat kuskit, väkeä töihin riitti eikä reitiltä eksytty. Sama koskee siivousta. Kun ennen siivottiin kunnolla, nyt levitetään lähinnä roskia yhdestä nurkasta toiseen. Vaihtuvuus on suurta enkä ihmettele, koska ei tällainen hutilointityö ketään motivoi. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä esimerkki vanhusten ruokapalveluista, kun se oli annettu ostopalveluna jollekin yritykselle. Vanhukset saivat maksaa ruuasta paljon kovempaa hintaa kuin muut. Kunta irtisanoi palvelun.

Mielipidepankki kirjoitti:

En vastusta köyhien rikastumista. Kyse on vaan siitä, millä tavoin. Otetaan nyt esimerkiksi naisvaltaisilta aloilta vaikka siivooja ja miesvaltaisilta bussikuski. Minkälaisia mahdollisuuksia näillä on rikastua omassa työssään.

Minulla on sellainen näkemys, että molemmilla em. työaloilla palkat ovat pysyneet matalalla tasolla kovan kilpailun ja kilpailutuksen ansiosta. Tämä on johtanut työtahdin kiristymiseen ja laadun heikkenemiseen. Itsekin toimin oppaana yhden viikon bussikuskeille, kun näitä vaihtui päivittäin ko. linjalla. Opastus oli pakollista, jos halusi päästä perille, koska kuskit tuppasivat valitsemaan ajoreitit vähän niin kuin mutu-tuntumalta.

Kun esim. Helsingin sisääisen liikennöinnin aiemmin hoitivat puhtaasti kunnan palkoissa olevat omat kuskit, väkeä töihin riitti eikä reitiltä eksytty. Sama koskee siivousta. Kun ennen siivottiin kunnolla, nyt levitetään lähinnä roskia yhdestä nurkasta toiseen. Vaihtuvuus on suurta enkä ihmettele, koska ei tällainen hutilointityö ketään motivoi. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä esimerkki vanhusten ruokapalveluista, kun se oli annettu ostopalveluna jollekin yritykselle. Vanhukset saivat maksaa ruuasta paljon kovempaa hintaa kuin muut. Kunta irtisanoi palvelun.

Lue lisää

Vai ajaa yksityinen bussikuski mihin sattuu ja kunnan palkkaama aina oikein.

Ja kunnan palkkaama siivooja siivoaa mutta ISS:n vain siirtelee roskia.

Miksiköhän sitten Helsigin Bussiliikenteeltä jää ajamatta eniten kaikista liikennöitsijöistä vuoroja, sehän on kapungin omistama? Miksi Concordia tai Connex pärjää laatumittauksissa paremmin? Vaikka heitä vastaan jopa lakkoiltiin mutama vuosi sitten. Miksiköhän kuljettajat menevät mieluummin näihin täysin yksityisiin firmoihin kuin HB:lle?

kysymyksiä kirjoitti:

Vai ajaa yksityinen bussikuski mihin sattuu ja kunnan palkkaama aina oikein.

Ja kunnan palkkaama siivooja siivoaa mutta ISS:n vain siirtelee roskia.

Miksiköhän sitten Helsigin Bussiliikenteeltä jää ajamatta eniten kaikista liikennöitsijöistä vuoroja, sehän on kapungin omistama? Miksi Concordia tai Connex pärjää laatumittauksissa paremmin? Vaikka heitä vastaan jopa lakkoiltiin mutama vuosi sitten. Miksiköhän kuljettajat menevät mieluummin näihin täysin yksityisiin firmoihin kuin HB:lle?

Lue lisää

Vertasinkin tilannetta ennen ja nyt. Ennen kilpailutusvouhotusta bussit kulkivat reitillään ja melko lailla ajallaankin. Nyt jää vuoroja ajamatta ja eksymiset alkavat olla arkipäivää. Olen itse törmännyt tähän ilmiöön pitkäaikaisena pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttäjänä.

kysymyksiä kirjoitti:

Vai ajaa yksityinen bussikuski mihin sattuu ja kunnan palkkaama aina oikein.

Ja kunnan palkkaama siivooja siivoaa mutta ISS:n vain siirtelee roskia.

Miksiköhän sitten Helsigin Bussiliikenteeltä jää ajamatta eniten kaikista liikennöitsijöistä vuoroja, sehän on kapungin omistama? Miksi Concordia tai Connex pärjää laatumittauksissa paremmin? Vaikka heitä vastaan jopa lakkoiltiin mutama vuosi sitten. Miksiköhän kuljettajat menevät mieluummin näihin täysin yksityisiin firmoihin kuin HB:lle?

Lue lisää

Kyse on siis siitä, että kilpailutuksella hinta on saatu alemmas, mutta niin on saatu myös laatu putoamaan. On kiinnitetty huomiota kovin yksipuolisesti vain hintaan laadun kustannuksella. Jokin tässä siis mättää ja se mättää myös kokoomusjohtoisissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vertasinkin tilannetta ennen ja nyt. Ennen kilpailutusvouhotusta bussit kulkivat reitillään ja melko lailla ajallaankin. Nyt jää vuoroja ajamatta ja eksymiset alkavat olla arkipäivää. Olen itse törmännyt tähän ilmiöön pitkäaikaisena pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttäjänä.

Lue lisää

Et taaskaan avstannut asiaan.

Miksi täysin yksityisten ajamat vuorot ovat täsmällisempiä, jäävät harvemmin ajamatta, ja saavat paremman asiakastyytyväisyyspalautteen YTV:n tutkimuksissa kuin kapungin omistaman liikelaitoksen linjat?

Onkohan niin, että kapungin liikelaitoksessa on vielä vanhaa kaupungin työntekijöiden asennetta jäljellä.

taaskaan kysymyksiin kirjoitti:

Et taaskaan avstannut asiaan.

Miksi täysin yksityisten ajamat vuorot ovat täsmällisempiä, jäävät harvemmin ajamatta, ja saavat paremman asiakastyytyväisyyspalautteen YTV:n tutkimuksissa kuin kapungin omistaman liikelaitoksen linjat?

Onkohan niin, että kapungin liikelaitoksessa on vielä vanhaa kaupungin työntekijöiden asennetta jäljellä.

Lue lisää

mieluummin tilannetta ennen ja nyt. Ennen tarkoittaa aikaa, jolloin liikennöinti oli täysin kunnallista ja nyt tilannetta, missä on tämä kilpailutus. Väitän, että ennen laatu oli olennaisesti parempaa kuin nyt. Sitä en tiedä, mikä taho selvityy nyt paremmin kuin joku toinen. Kilpailutus on vaan kokonaisuutena johtanut huonompaan tasoon. Tämä on se perusongelma, joka pitäisi ratkaista.

Verokeskustelun järkevintä tekstiä,sillä mielestäni ei ole kannustavaa mennä jokatoinen päivä töihin pelkästään verottajalle tekemään tulosta.
Kyllä hieman väheppikin pitäisi riittää,kun niitä veroja maksetaan monessa muodossa kuten arvonlisävero,kiinteistövero,autovero,ajoneunovero,puutavaran myyntivero,varainsiirto vero,Kiinteistöjen myyntivero,ynnäm,verot.

Mitä olisi vaikka 28% tasavero,siinäkin suurituloinen saattaa maksaa viisikin kertaa enempi veroa kuin pienituloinen.

Mielipidepankki kirjoitti:

En vastusta köyhien rikastumista. Kyse on vaan siitä, millä tavoin. Otetaan nyt esimerkiksi naisvaltaisilta aloilta vaikka siivooja ja miesvaltaisilta bussikuski. Minkälaisia mahdollisuuksia näillä on rikastua omassa työssään.

Minulla on sellainen näkemys, että molemmilla em. työaloilla palkat ovat pysyneet matalalla tasolla kovan kilpailun ja kilpailutuksen ansiosta. Tämä on johtanut työtahdin kiristymiseen ja laadun heikkenemiseen. Itsekin toimin oppaana yhden viikon bussikuskeille, kun näitä vaihtui päivittäin ko. linjalla. Opastus oli pakollista, jos halusi päästä perille, koska kuskit tuppasivat valitsemaan ajoreitit vähän niin kuin mutu-tuntumalta.

Kun esim. Helsingin sisääisen liikennöinnin aiemmin hoitivat puhtaasti kunnan palkoissa olevat omat kuskit, väkeä töihin riitti eikä reitiltä eksytty. Sama koskee siivousta. Kun ennen siivottiin kunnolla, nyt levitetään lähinnä roskia yhdestä nurkasta toiseen. Vaihtuvuus on suurta enkä ihmettele, koska ei tällainen hutilointityö ketään motivoi. Tämän päivän Hesarissa oli hyvä esimerkki vanhusten ruokapalveluista, kun se oli annettu ostopalveluna jollekin yritykselle. Vanhukset saivat maksaa ruuasta paljon kovempaa hintaa kuin muut. Kunta irtisanoi palvelun.

Lue lisää

Älä sorru tuohon halpaan populismiin, että koetat amua hyvät tavoitteet alas sillä, ettei niiden saavuttamiseksi ole osoitettu kiistattomia keinoja.

Jatketaan vaan miettimistä sen ongelman ympärillä, millaisessa yhteiskunnassa köyhä rikastuisi, niin hyvään suuntaan mennään paljon varmemmin kuin toisiamme vastaan kinaamalla.

Julkisten palvelun ulkoistamisesta kerrot monta valaisevaa esimerkkiä. Se systeemi ei minunkaan mielestäni koskaan toimi, jos ostaja ei osaa ostaa, vaan huutokauppaa omia toimintojaan sille, joka ne halvimmlla suostuu hoitamaan ja sen jälkeen määrittelee uudelleen sen, mitä oltiin ulkoistamassa, lähes aina laadultaan huonommaksi, jotta palvelutuotannon itselleen huutanut osapuoli voisi toimia kannattavasti.

Ulkoistaminen ei koskaan onnistu, ellei ostaja osaa määritellä mitattavia ja selkeitä laatukriteerejä ja myös valvo niitä. Eikä ulkoistaminen onnistu silloinkaan, jos palveluntuottajaksi valitaan vain yksi suuri organisaatio korvaamaan toisen suuren organisaation. - Tätä voin tarvittaessa tarkentaa, jos se jotain kiinnostaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

mieluummin tilannetta ennen ja nyt. Ennen tarkoittaa aikaa, jolloin liikennöinti oli täysin kunnallista ja nyt tilannetta, missä on tämä kilpailutus. Väitän, että ennen laatu oli olennaisesti parempaa kuin nyt. Sitä en tiedä, mikä taho selvityy nyt paremmin kuin joku toinen. Kilpailutus on vaan kokonaisuutena johtanut huonompaan tasoon. Tämä on se perusongelma, joka pitäisi ratkaista.

Lue lisää

palvelu parempaa. Kyllä minä muistan nuo yrmyt kuljettajat, jotka odottivat, kunnes joku vähän myöhässä oleva tuli lähelle ovea ja sulkivat oven juuri nenän edestä. Lisäksi he purkivat kiukkuista krapulaansa kiihdyttämällä ja jarruttamalla, jotta matkustajilla olisi mahdollisimman hankalaa. Polttoainettakin kului tietenkin älyttäömästi. Tämä oli sinun mielestäsi hyvää palvelua. Voi tietysti olla, että maahanmuuttajat eivät aina tunne kunnolla reittiä, mutta kyllä he toivat ystävällisen palvelun, joka sittemmin levisi myös nuoriin suomalaiskuljettajiin. Nythän on ihan luonnollista, että kuskia tervehditään, mutta kai muistat, että nuo yrmyt eivät edes vastanneet tervehdykseen. ja kaikki tämä on tapahtunut kilpailuttamisen aikana.

Kaupunki keskustal, kirjoitti:

Verokeskustelun järkevintä tekstiä,sillä mielestäni ei ole kannustavaa mennä jokatoinen päivä töihin pelkästään verottajalle tekemään tulosta.
Kyllä hieman väheppikin pitäisi riittää,kun niitä veroja maksetaan monessa muodossa kuten arvonlisävero,kiinteistövero,autovero,ajoneunovero,puutavaran myyntivero,varainsiirto vero,Kiinteistöjen myyntivero,ynnäm,verot.

Mitä olisi vaikka 28% tasavero,siinäkin suurituloinen saattaa maksaa viisikin kertaa enempi veroa kuin pienituloinen.

Lue lisää

eiku tehhään tuon verotuksen kaa niin ku keskustalaiset haluaa että otetaan köyhiltä vaan edelleenkin entistä enemmän,,,

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse on siis siitä, että kilpailutuksella hinta on saatu alemmas, mutta niin on saatu myös laatu putoamaan. On kiinnitetty huomiota kovin yksipuolisesti vain hintaan laadun kustannuksella. Jokin tässä siis mättää ja se mättää myös kokoomusjohtoisissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Lue lisää

nyt jotain tuosta laadusta. Minä esimerkiksi olen ollut sekä julkisissa että yksityisissä sairaaloissa. Kyllä laatu on ollut yksityispuolella ratkaisevasti parempi. Laatuun lasken myös hyvän ja ystävällisen palvelun, vaikka taitaa hyvä palvelu olla demareille vähän sopimatonta. Vasemmistohan vastusti esim. kotitalousvähennystä, ettei palattaisi piikayhteiskuntaan. Me vaimoni kanssa ostamme siivouspalvelut erinomaiselta maahanmuuttajapariskunnalta, jotka ovat mielestäni paremmin ystäviä kuin piikoja. Niin, olemme tietysti melko iäkkäitä eläkeläisiä. Kotitalousvähennys on samansuuruinen nimenomaan veroista eikä tuloista, joten kaikki valtionveroa maksavat saavat sen samansuuruisena, vaikka taas väitit jossain sen hyödyttävän enemmän suurituloisia.

Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnallisen moraalin eräs tärkeimmistä arvoista (kardinaalihyve), sikäli on varsin vaikea uskoa, että arvo on noinkin väärin ymmärretty.

Oikeudenmukaisuuteen liittyviä asioita on varsin paljon, palkkaukseen liittyvänä sovelletaan länsimaista oikeudenmukaisuuskäsitettä, niistä tärkein tässä tapauksessa on:

Distributiivinen oikeudenmukaisuus, joka pitää sisällään se, että yhteisesti tuotettu hyvä jaetaan myös siten, että osalle ei tule kohtuuttomia rasituksia ja osalle liiaksi etuja. Pyrkimys on siis tasapuolisuuteen. Tämä oikeudenmukaisuus ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden. Erilaisuutta arvioitaessa on tärkeää nähdä, millaiset erot ovat merkityksellisiä etujen ja taakkojen jakamisen kannalta. Käsitykset eroista ovat merkittäviä ja ne johtavat (ainoastaan ne) näkemyksiin siitä, mitkä ovat niitä ryhmiä joiden taivalta olisi yhteiskunnallisin keinoin tasoitettava.

Ansioiden tasaamisen ihanne perustuu siis Distributiiviseen oikeudenmukaisuuteen ansioiden tasaamisen keinoin, pyrkimys on se , että ihmiset saavat yhteisesti tuotetusta hyvästä oikeudenmukaisen osuutensa.
Tasaavan ja tarpeeseen perustuvalla oikeudenmukaisuuden käsitteellä pyritään siihen, että tasa-arvo (yhteiskunnallinen ihanne) toteutuisi. Taustalla on kristillinen käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvosta.

Verotuksen keinoin pyritään toteuttamaan myös moraalisia yhteiskunnallisia arvoja, jotka yleismaailmallisiin käsityksiin oikeudenmukaisuudesta. Verotus ei siis ole koskaan ollut pelkästään valtion tulonkeruuautomaatti -ei oikeastaan historiallisesti ajatellen missään.

Verotusta voidaan pohtia hyvinkin monelta kannalta, mutta tuskin kukaan ajattelee yksittäisen ihmisen ansaitsevan oikeasti kymmenkertaisia määriä toisiin nähden -mikäli ajatellaan oikeudenmukaisuutta. Kaikkien yhtiöiden takana on paljon ihmisiä ja myös yhteiskunnallista panosta, joiden perustalla menestys on mahdollista. Ei ole oikeudenmukaista riipasta kaikkea yksilöille. Tasausta siis tarvitaan, mutta missä mitassa ja miten, se on ideologinen kysymys ja ainoastaan se.

Niinpä niin kirjoitti:

Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnallisen moraalin eräs tärkeimmistä arvoista (kardinaalihyve), sikäli on varsin vaikea uskoa, että arvo on noinkin väärin ymmärretty.

Oikeudenmukaisuuteen liittyviä asioita on varsin paljon, palkkaukseen liittyvänä sovelletaan länsimaista oikeudenmukaisuuskäsitettä, niistä tärkein tässä tapauksessa on:

Distributiivinen oikeudenmukaisuus, joka pitää sisällään se, että yhteisesti tuotettu hyvä jaetaan myös siten, että osalle ei tule kohtuuttomia rasituksia ja osalle liiaksi etuja. Pyrkimys on siis tasapuolisuuteen. Tämä oikeudenmukaisuus ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden. Erilaisuutta arvioitaessa on tärkeää nähdä, millaiset erot ovat merkityksellisiä etujen ja taakkojen jakamisen kannalta. Käsitykset eroista ovat merkittäviä ja ne johtavat (ainoastaan ne) näkemyksiin siitä, mitkä ovat niitä ryhmiä joiden taivalta olisi yhteiskunnallisin keinoin tasoitettava.

Ansioiden tasaamisen ihanne perustuu siis Distributiiviseen oikeudenmukaisuuteen ansioiden tasaamisen keinoin, pyrkimys on se , että ihmiset saavat yhteisesti tuotetusta hyvästä oikeudenmukaisen osuutensa.
Tasaavan ja tarpeeseen perustuvalla oikeudenmukaisuuden käsitteellä pyritään siihen, että tasa-arvo (yhteiskunnallinen ihanne) toteutuisi. Taustalla on kristillinen käsitys ihmisten yhdenvertaisuudesta ja ihmisarvosta.

Verotuksen keinoin pyritään toteuttamaan myös moraalisia yhteiskunnallisia arvoja, jotka yleismaailmallisiin käsityksiin oikeudenmukaisuudesta. Verotus ei siis ole koskaan ollut pelkästään valtion tulonkeruuautomaatti -ei oikeastaan historiallisesti ajatellen missään.

Verotusta voidaan pohtia hyvinkin monelta kannalta, mutta tuskin kukaan ajattelee yksittäisen ihmisen ansaitsevan oikeasti kymmenkertaisia määriä toisiin nähden -mikäli ajatellaan oikeudenmukaisuutta. Kaikkien yhtiöiden takana on paljon ihmisiä ja myös yhteiskunnallista panosta, joiden perustalla menestys on mahdollista. Ei ole oikeudenmukaista riipasta kaikkea yksilöille. Tasausta siis tarvitaan, mutta missä mitassa ja miten, se on ideologinen kysymys ja ainoastaan se.

Lue lisää

Jos työnantaja A ja korkasti koulutettu asiantuntija B tekevät työsopimuksen, niin palkka on silloin vain näiden kahden välinen sopimuskysymys.

Tätä palkkaa yhteiskunta verottaa, koska yhteiskunta tarvitsee rahaa yhteisiin menoihin.

Täydellisen epäoikeudenmukaisuuden puolelle mennään, jos yhteiskunta puuttuu tuohon kahdenväliseen sopimukseen perustelemalla korkeaa verotustaan sillä, että A ja B ovat sopineet keskenään "kohtuuttoman suuren" palkan suhteessa työnantajaan C ja siivoojaan D, joka saa vain minimipalkkaa.

Ei verotus ole mitään moraalipeliä. Moraali on ihan eri asia.

Obs1 kirjoitti:

palvelu parempaa. Kyllä minä muistan nuo yrmyt kuljettajat, jotka odottivat, kunnes joku vähän myöhässä oleva tuli lähelle ovea ja sulkivat oven juuri nenän edestä. Lisäksi he purkivat kiukkuista krapulaansa kiihdyttämällä ja jarruttamalla, jotta matkustajilla olisi mahdollisimman hankalaa. Polttoainettakin kului tietenkin älyttäömästi. Tämä oli sinun mielestäsi hyvää palvelua. Voi tietysti olla, että maahanmuuttajat eivät aina tunne kunnolla reittiä, mutta kyllä he toivat ystävällisen palvelun, joka sittemmin levisi myös nuoriin suomalaiskuljettajiin. Nythän on ihan luonnollista, että kuskia tervehditään, mutta kai muistat, että nuo yrmyt eivät edes vastanneet tervehdykseen. ja kaikki tämä on tapahtunut kilpailuttamisen aikana.

Lue lisää

Tässä kohdin saatat olla hyvinkin oikeassa. En minä näe erilaisessa kehityksessä joko pelkästään huonoja tai pelkästään hyviä puolia. Olen esim. sitä mieltä, että autokatsastus on muuttunut kilpailutuksen myötä suhteellisen miellittyväksi tapahtumaksi entisiin aikoihin verrattuna, vaikka siinä hintataso on tainnutkin vaan kohota.

Obs1 kirjoitti:

nyt jotain tuosta laadusta. Minä esimerkiksi olen ollut sekä julkisissa että yksityisissä sairaaloissa. Kyllä laatu on ollut yksityispuolella ratkaisevasti parempi. Laatuun lasken myös hyvän ja ystävällisen palvelun, vaikka taitaa hyvä palvelu olla demareille vähän sopimatonta. Vasemmistohan vastusti esim. kotitalousvähennystä, ettei palattaisi piikayhteiskuntaan. Me vaimoni kanssa ostamme siivouspalvelut erinomaiselta maahanmuuttajapariskunnalta, jotka ovat mielestäni paremmin ystäviä kuin piikoja. Niin, olemme tietysti melko iäkkäitä eläkeläisiä. Kotitalousvähennys on samansuuruinen nimenomaan veroista eikä tuloista, joten kaikki valtionveroa maksavat saavat sen samansuuruisena, vaikka taas väitit jossain sen hyödyttävän enemmän suurituloisia.

Lue lisää

En väitä sitä vastaan, etteikö yksityinen sairaalapalvelu olisi parempi kuin julkinen. Mutta on niissä hinnoissakin sitten roima ero. Pitää kai sitä nyt sentään jotain vastiketta silloin rahalle saadakin. Jos yksityinen sairaalapalvelu tuotettaisiin kunnallisena ostopalveluna, taso tuskin olisi kummoisempi kuin julkisella puolella.

Toki on kuitenkin niin, että joillain aloilla yksityinen palvelutuotanto voi olla laadukkaampi.

Kotitalousvähennys hyödyttää saajia tietysti samalla tavalla, jos on varaa käyttää tätä vähennystä. Kysymys onkin siitä, että vähennyksistä huomattava osa menee suurituloisimmalle kymmenykselle, koska näillä on varaa ostaa sellaisia palveluja, joista on oikeus kotitalousvähennykseen. Tästä jakaumasta oli jokin aika sitten juttu ja taulukko Hesarissa.

Minä vaan kirjoitti:

Jos työnantaja A ja korkasti koulutettu asiantuntija B tekevät työsopimuksen, niin palkka on silloin vain näiden kahden välinen sopimuskysymys.

Tätä palkkaa yhteiskunta verottaa, koska yhteiskunta tarvitsee rahaa yhteisiin menoihin.

Täydellisen epäoikeudenmukaisuuden puolelle mennään, jos yhteiskunta puuttuu tuohon kahdenväliseen sopimukseen perustelemalla korkeaa verotustaan sillä, että A ja B ovat sopineet keskenään "kohtuuttoman suuren" palkan suhteessa työnantajaan C ja siivoojaan D, joka saa vain minimipalkkaa.

Ei verotus ole mitään moraalipeliä. Moraali on ihan eri asia.

Lue lisää

Kaikessa inhimillisessa toiminnassa on moraalia mukana. Verotus ei poikkea tästä mitenkään. Lähes kaikki puolueetkin taitavat retoriikassaan vedota siihen, että verotuksen pitää olla oikeudenmukainen. Jos kyse olisi vain verotulojen kasaamisesta, silloin voitaisiin verottaa pienituloisilta lähes kaikki heidän tulonsa ja jättää suurituloiset verottomatta. Tällaisiakin verotusjärjestelmiä on feodaaliyhteiskunnan aikoina sovellettu.

Ole jälleen kerran kovasti samaa mieltä nimimerkin "niinpä niin" kanssa, joka on muutenkin erinomaisen sivistynyt keskustelija tällä palstalla sinun ohellasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kaikessa inhimillisessa toiminnassa on moraalia mukana. Verotus ei poikkea tästä mitenkään. Lähes kaikki puolueetkin taitavat retoriikassaan vedota siihen, että verotuksen pitää olla oikeudenmukainen. Jos kyse olisi vain verotulojen kasaamisesta, silloin voitaisiin verottaa pienituloisilta lähes kaikki heidän tulonsa ja jättää suurituloiset verottomatta. Tällaisiakin verotusjärjestelmiä on feodaaliyhteiskunnan aikoina sovellettu.

Ole jälleen kerran kovasti samaa mieltä nimimerkin "niinpä niin" kanssa, joka on muutenkin erinomaisen sivistynyt keskustelija tällä palstalla sinun ohellasi.

Lue lisää

Kiitos kehaisusta. ;-)

Verotuksessa kannattaa ymmärtää, ettei valtio ole sijoittajakapitalistia kummempi, kun se pyrkii aina maksimoimaan sen paljonko verotus tuottaa euroja, koska jokaisen kansanedustajan ja puoluejohtajan suurin unelma on päästä jakamaan budjetin menopuolesta mahdollisimman paljon rahaa sellaisiin tarkoituksiin, että puolueen valta lujittuu ja oman uudelleenvalinnan todennäköisyys kasvaa.

Näin raadollista se on ja ehkä sivistymätöntäkin. ;-))

Veroeurojen maksimointi ei vaan onnistu sillä, että pienituloisilta otettaisi suhteellisesti niin paljon kuin tarvittaisi. Heiltä voi ottaa vain sen verran, kun kohtuudella kehtaa ja loppu on otttava suurituloisemmilta. Tästä syntyy progressio, kun tasaveroprosentti olisi pienitulosille liian korkea.

Oikeudenmukainen verotuksen toki pitää olla. Suuri yksimielisyys alkaa jo vallita siitä, että ammatinharjoittajan (lääkärin, lakimiehen, mainostoimistoyrittäjän) valinnassa ei saisi olla sellaista mahdollisuutta, että tämä siirtää omalla päätöksellään palkkatulonsa pääomatuloksi ja maksaa siten vähemmän veroa.

Kyllä samansuuruisista palkoista pitää maksaa saman verran veroa.

Oikeudenmukaista suhtautumista toki tarvittaisi enemmän, kun lietsotaan kaunaista kateutta pääomatulojen verotusta kohtaan. Silloin ei muisteta ajatella sitä, että yritykseen sijoitettu pääoma tekee paljon töitä ennen kuin sille kertyy osinkoja maksettavaksi.

Pääomalla pyöritetään yritystoimintaa, eli saadaan aikaan kaikki muut verotuotot ja verolonteisten maksujenkin kertyminen. Näinhän on, että pääomasijoitukset ovat valtiolle tuottaneet jo tuloverot, työnantajamaksut, yhteisöverot ja jopa arvonlisäveronkin, jos yritys on tuotteensa myynyt ennen kuin prosessista syntyy voittoa, josta jaetaan osinkoja, joista maksetaan pienempää veroa kuin palkkatulosta.

Minusta tämä on moraalisesti oikein. Tai ei se ainakaan väärin ole, että markkinoilla oleva raha ohjataan sijoituksiksi yrityksiin, jotta yritykset voisivat kasvaa, menestyä ja tarjota töitä yhä useammalle.

Mielipidepankki kirjoitti:

En väitä sitä vastaan, etteikö yksityinen sairaalapalvelu olisi parempi kuin julkinen. Mutta on niissä hinnoissakin sitten roima ero. Pitää kai sitä nyt sentään jotain vastiketta silloin rahalle saadakin. Jos yksityinen sairaalapalvelu tuotettaisiin kunnallisena ostopalveluna, taso tuskin olisi kummoisempi kuin julkisella puolella.

Toki on kuitenkin niin, että joillain aloilla yksityinen palvelutuotanto voi olla laadukkaampi.

Kotitalousvähennys hyödyttää saajia tietysti samalla tavalla, jos on varaa käyttää tätä vähennystä. Kysymys onkin siitä, että vähennyksistä huomattava osa menee suurituloisimmalle kymmenykselle, koska näillä on varaa ostaa sellaisia palveluja, joista on oikeus kotitalousvähennykseen. Tästä jakaumasta oli jokin aika sitten juttu ja taulukko Hesarissa.

Lue lisää

Yksityinen terveydenhoito- ja sairaalapalvelu on laadukkaampaa ja maksaa saman tai jopa vähemmän kuin kunnallinen. Asiakkaalle yksityinen palvelu tosin maksaa paljon enemmän, sillä kunnallisesta palvelusta käyttäjä maksaa vain pienen osan.

En ymmärrä mitä trakoitat kun sanot; "jos yksityinen sairaalapalvelu tuotettaisiin kunnallisena ostopalveluna..." Sitäkö että kunnalta voisi ostaa palveluja yksityisille. Tätähän Keskusta ehdotti Vanhasen ykköshallituksen aikaan mutta se ei kelvannut SDP:lle. Idea siinä oli, että lääkärit voisivat käyttää kalliita, virka-ajan ulkopuolella tyhjänä seisovia, tiloja ja laitteita yksityisvastaanottoon, teitysti kunnalle siitä korvauksen maksaen, ja näin saataisiin sekä kunnalle lisätuloja että houkuteltua lääkäreitä pienemmillekin paikkakunnille. Tuo järjestely olisi varmasti parantanut kokonaispalveluja ja vähentänyt kuluja, mutta SDP ideologisista syistä ei voi hyväksyä järjen käyttöä.

Minä vaan kirjoitti:

Jos työnantaja A ja korkasti koulutettu asiantuntija B tekevät työsopimuksen, niin palkka on silloin vain näiden kahden välinen sopimuskysymys.

Tätä palkkaa yhteiskunta verottaa, koska yhteiskunta tarvitsee rahaa yhteisiin menoihin.

Täydellisen epäoikeudenmukaisuuden puolelle mennään, jos yhteiskunta puuttuu tuohon kahdenväliseen sopimukseen perustelemalla korkeaa verotustaan sillä, että A ja B ovat sopineet keskenään "kohtuuttoman suuren" palkan suhteessa työnantajaan C ja siivoojaan D, joka saa vain minimipalkkaa.

Ei verotus ole mitään moraalipeliä. Moraali on ihan eri asia.

Lue lisää

Kyse on sematiikasta, mikäli oikeudenmukaisuudesta puhutaan yhteiskunnallisena arvona, silloin on myös käytettävä termiä oikein.

Esimerkkisi epäoikeudenmukaisuudesta pitäisi paikkansa silloin, jos tietyt ehdot täyttyisivät. Palkkauksen sopiminen olisi mahdollista, ilman yhteiskunnan puuttumista, täysin vapaasti, jos yhteiskunta ei osallistuisi koulutukseen, yhteiskunnan tukea ei annettaisi yritysten perustamisvaiheessa lainkaan, pankkijärjestelmällä ei olisi valtion takauksia, jne.. Näin yritykset ja yksilöt olisivat vapaita sopimaan keskenään kaikesta. Oikeudenmukaisuus toteutuisi, koska oikeudet ja vastuut (velvollisuudet) menisivät tasan. Näinhän yhteiskuntamme ei toimi, vaan yhteisen hyvän keräämiseen osallistuvat kaikki. Kukaan ei voi elää kuin elo pellossa, mikäli keskustelemme järjestäytyneestä valtiosta.

Verostus on moraalinen kysymys, kaikki yhteiskunnallinen toiminta on moraalista lähtöisin, muuten olisimme anarkiassa.

Niinpä niin kirjoitti:

Kyse on sematiikasta, mikäli oikeudenmukaisuudesta puhutaan yhteiskunnallisena arvona, silloin on myös käytettävä termiä oikein.

Esimerkkisi epäoikeudenmukaisuudesta pitäisi paikkansa silloin, jos tietyt ehdot täyttyisivät. Palkkauksen sopiminen olisi mahdollista, ilman yhteiskunnan puuttumista, täysin vapaasti, jos yhteiskunta ei osallistuisi koulutukseen, yhteiskunnan tukea ei annettaisi yritysten perustamisvaiheessa lainkaan, pankkijärjestelmällä ei olisi valtion takauksia, jne.. Näin yritykset ja yksilöt olisivat vapaita sopimaan keskenään kaikesta. Oikeudenmukaisuus toteutuisi, koska oikeudet ja vastuut (velvollisuudet) menisivät tasan. Näinhän yhteiskuntamme ei toimi, vaan yhteisen hyvän keräämiseen osallistuvat kaikki. Kukaan ei voi elää kuin elo pellossa, mikäli keskustelemme järjestäytyneestä valtiosta.

Verostus on moraalinen kysymys, kaikki yhteiskunnallinen toiminta on moraalista lähtöisin, muuten olisimme anarkiassa.

Lue lisää

Moraalisia velvoitteita meille toki syntyy sen perusteella, mitä saamme yhteiskunnan palveluina. Progressiivinen verotus kyllä pitää huolen siitä, että ne, joille on esim. koulutuksesta eniten rahallista hyötyä, myös maksavat osuutensa jälkikäteen takaisin korkempana veroprosenttinaan.

Ei se mitään moraalitonta pellossa elämistä ole, jos palkoista sovitaan vapaasti työnantajan ja työntekijän välillä ilman kolmansien osapuolien moralisointia siitä, että jonkun pitäisi tyytyä pienempään palkkaan, koska on saanut vaikkapa ilmaisen koulutuksen verovaroista.

Verotus on yhtä moraalista kuin mikä tahansa hinnoittelu: otetaan sieltä, mistä helpoimmin saadaan, esimerkkinä vaikkapa polttoaineiden verotus, jossa pumppuhinnassa on nykyisin kai jo liki 80% veroa ja vain 20% polttoaineen tukkuhintaa ja jakeluyhtiön myyntipalkkiota. Veroja tulee rutosti, koska hintajoustoa ei juurikaan ole. Kansa ajaa vaikka bensa maksaisi mitä ja verottaja hykertelee moraalisia käsiään.

Minä vaan kirjoitti:

Moraalisia velvoitteita meille toki syntyy sen perusteella, mitä saamme yhteiskunnan palveluina. Progressiivinen verotus kyllä pitää huolen siitä, että ne, joille on esim. koulutuksesta eniten rahallista hyötyä, myös maksavat osuutensa jälkikäteen takaisin korkempana veroprosenttinaan.

Ei se mitään moraalitonta pellossa elämistä ole, jos palkoista sovitaan vapaasti työnantajan ja työntekijän välillä ilman kolmansien osapuolien moralisointia siitä, että jonkun pitäisi tyytyä pienempään palkkaan, koska on saanut vaikkapa ilmaisen koulutuksen verovaroista.

Verotus on yhtä moraalista kuin mikä tahansa hinnoittelu: otetaan sieltä, mistä helpoimmin saadaan, esimerkkinä vaikkapa polttoaineiden verotus, jossa pumppuhinnassa on nykyisin kai jo liki 80% veroa ja vain 20% polttoaineen tukkuhintaa ja jakeluyhtiön myyntipalkkiota. Veroja tulee rutosti, koska hintajoustoa ei juurikaan ole. Kansa ajaa vaikka bensa maksaisi mitä ja verottaja hykertelee moraalisia käsiään.

Lue lisää

Pragmaattisesti ajatellen, asiahan on juuri noin kuin esitit. Kuitenkin, yhteiskunta ei koskaan toimi noin käytännöllisesti (myöskään verotuksellisesti), mikäli jonkinlainen oikeusjärjestelmä ja moraali vallitsee. Verotuksen tehtävänä ei ole maksimoida yhteiskunnan tuloja, se on vain eräs osa-alue.

Moralisointia ei ole se, että puututaan siihen, ettei osa voi kohtuuttomasti nauttia niistä eduista, joita ollaan yhdessä tuotettu. Kyse ei ole pelkästään yksilöiden koulutuksesta, vaan koko infrastruktuurista. Mikään laitos, tehdas, työnantaja tms. ei tule toimeen ilman toiminnan perusedellytyksiä. Tietenkin, mahdollistuttajilla on sananvaltaa ja täytyykin olla.

Verotuksen tehtävänä on tuoda tuloja ja myös pyrkiä oikeudemukaiseen tulojakoon, siten ettei osa jäisi kohtuuttoman vähälle ja osalle tulisi liiankin kanssa "yhteistä hyvää".

Arvonlisäverotus on hieman eri asia kuin palkkatulon verotus, arvonlisillä pyritään myös ohjamaan kulutuskäyttäytymistä, sikäli se on moraalinen verotusmuoto vielä selvemmin.

Käyttäjä maksaa kirjoitti:

Yksityinen terveydenhoito- ja sairaalapalvelu on laadukkaampaa ja maksaa saman tai jopa vähemmän kuin kunnallinen. Asiakkaalle yksityinen palvelu tosin maksaa paljon enemmän, sillä kunnallisesta palvelusta käyttäjä maksaa vain pienen osan.

En ymmärrä mitä trakoitat kun sanot; "jos yksityinen sairaalapalvelu tuotettaisiin kunnallisena ostopalveluna..." Sitäkö että kunnalta voisi ostaa palveluja yksityisille. Tätähän Keskusta ehdotti Vanhasen ykköshallituksen aikaan mutta se ei kelvannut SDP:lle. Idea siinä oli, että lääkärit voisivat käyttää kalliita, virka-ajan ulkopuolella tyhjänä seisovia, tiloja ja laitteita yksityisvastaanottoon, teitysti kunnalle siitä korvauksen maksaen, ja näin saataisiin sekä kunnalle lisätuloja että houkuteltua lääkäreitä pienemmillekin paikkakunnille. Tuo järjestely olisi varmasti parantanut kokonaispalveluja ja vähentänyt kuluja, mutta SDP ideologisista syistä ei voi hyväksyä järjen käyttöä.

Lue lisää

Valtio tukee yksityistä terveydenhoitoa mittavammin kuin kunnallista, sikäli hoito on kalliimpaa. Tuki kanavoituu Kelan tukien kautta ja valtaosan muodostaa työterveyshoitoon menevät rahat. Valtion tulon siirrot ovat siis merkittävästi suurempia, mikäli keskustelemme terveydenhuollosta, hyvätuloisille kuin matalasti tai ei juuri lainkaan ansaitseville. Työterveydenhuoltohan ei kosketa työttömiä, eräitä pätkätyöläisiä, eläkeläisiä, jne...

Kunnallisten tilojen käyttö yksityisvastaanottoihin ei ole aivan yksinkertainen prosessi, koska jatkohoito on järjestettävä myös. Ei ole oikeudenmukaista leikata yksityisesti ja käyttää valvontaan julkisenpuolen resursseja, koska näin syntyvä pullonkaula vähentäisi entisestään julkisenpuolen terveyspalveluja. Myös, kulumiseen vakuutuksiin, huoltoon ja hygieniaan liittyvät ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Kenen on vastuu ja kuinka korvaukset määritellään?

Yhteisin varoin tuotetun omaisuuden hävittäminen ei ole reilua ja epätasa-arvoisuuden lisääminen ei ole mielekästä sekään.

Niinpä niin kirjoitti:

Pragmaattisesti ajatellen, asiahan on juuri noin kuin esitit. Kuitenkin, yhteiskunta ei koskaan toimi noin käytännöllisesti (myöskään verotuksellisesti), mikäli jonkinlainen oikeusjärjestelmä ja moraali vallitsee. Verotuksen tehtävänä ei ole maksimoida yhteiskunnan tuloja, se on vain eräs osa-alue.

Moralisointia ei ole se, että puututaan siihen, ettei osa voi kohtuuttomasti nauttia niistä eduista, joita ollaan yhdessä tuotettu. Kyse ei ole pelkästään yksilöiden koulutuksesta, vaan koko infrastruktuurista. Mikään laitos, tehdas, työnantaja tms. ei tule toimeen ilman toiminnan perusedellytyksiä. Tietenkin, mahdollistuttajilla on sananvaltaa ja täytyykin olla.

Verotuksen tehtävänä on tuoda tuloja ja myös pyrkiä oikeudemukaiseen tulojakoon, siten ettei osa jäisi kohtuuttoman vähälle ja osalle tulisi liiankin kanssa "yhteistä hyvää".

Arvonlisäverotus on hieman eri asia kuin palkkatulon verotus, arvonlisillä pyritään myös ohjamaan kulutuskäyttäytymistä, sikäli se on moraalinen verotusmuoto vielä selvemmin.

Lue lisää

Minusta on selkämpää ajatella verotus valtion tulopuolen maksimoinnin keinona ja pitää moralisointi siitä erillään.

Minusta mennään upottavaan suohon, jos kolmannet osapuolet alkavat moralisoida toisten palkkojen kohtuullisuudesta tai kohtuuttomuudesta.

Yhteiskunta luo verotuksesta saamillaan tuloilla edellytyksiä yhteiskunnan ja yksityisen sektorin toiminnalle tavalla, joka mahdollistaa verotulojen maksimoinnin ja laadukkaiden julkisten palveluiden infrastruktuurin rakentamisen mahdollisimman alhaisella verokannalla.

Tällainen on minusta oikea julkisen ja yksityisen sektorin työnjako, josaa kaikki masavat veroja maksu- ja kulutuskykynsä mukaan.

Se, että verotuksella ohjaillaan kulutusta, kysntää, investointihalukkuutta ja taloudellista toimintaa kaiken kaikkiaan ei ole moraali- tai moraalittomuuskysymys.

Näin minä asian näen, joten eri mieltä olemme.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kaikessa inhimillisessa toiminnassa on moraalia mukana. Verotus ei poikkea tästä mitenkään. Lähes kaikki puolueetkin taitavat retoriikassaan vedota siihen, että verotuksen pitää olla oikeudenmukainen. Jos kyse olisi vain verotulojen kasaamisesta, silloin voitaisiin verottaa pienituloisilta lähes kaikki heidän tulonsa ja jättää suurituloiset verottomatta. Tällaisiakin verotusjärjestelmiä on feodaaliyhteiskunnan aikoina sovellettu.

Ole jälleen kerran kovasti samaa mieltä nimimerkin "niinpä niin" kanssa, joka on muutenkin erinomaisen sivistynyt keskustelija tällä palstalla sinun ohellasi.

Lue lisää

Sinä sotket pahasti kateuden ja moraalin. Niinpä niin on siinä suhteessa sivistyneenpi, anteeksi vaan.

Moraalista kannattaisi puhua niiden kesken jotka noita kerärryjä verovaroja käyttävät. Onko hyvätuloisen moraalisesti oikein käyttää julkisia palveluja kun hänellä olisi varaa maksaa yksityisistäkin palveluista.

Eihän meillä tarvitse mennä kovinkaan kauas taaksepäin kun vaikkapa opiskelijoiden opintoraha ja muut tuet oli sidottu vanhempien tulotasoon, eli hyvätuloisten lapsille ei rahaa herunut. Oliko se moraalisesti parempi kuin se, että nyt Wahlroosin tai Herlinin lapset nauttii samaa opintotukea kuin työttömän yksinhuoltajan?

Niinpä niin kirjoitti:

Valtio tukee yksityistä terveydenhoitoa mittavammin kuin kunnallista, sikäli hoito on kalliimpaa. Tuki kanavoituu Kelan tukien kautta ja valtaosan muodostaa työterveyshoitoon menevät rahat. Valtion tulon siirrot ovat siis merkittävästi suurempia, mikäli keskustelemme terveydenhuollosta, hyvätuloisille kuin matalasti tai ei juuri lainkaan ansaitseville. Työterveydenhuoltohan ei kosketa työttömiä, eräitä pätkätyöläisiä, eläkeläisiä, jne...

Kunnallisten tilojen käyttö yksityisvastaanottoihin ei ole aivan yksinkertainen prosessi, koska jatkohoito on järjestettävä myös. Ei ole oikeudenmukaista leikata yksityisesti ja käyttää valvontaan julkisenpuolen resursseja, koska näin syntyvä pullonkaula vähentäisi entisestään julkisenpuolen terveyspalveluja. Myös, kulumiseen vakuutuksiin, huoltoon ja hygieniaan liittyvät ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Kenen on vastuu ja kuinka korvaukset määritellään?

Yhteisin varoin tuotetun omaisuuden hävittäminen ei ole reilua ja epätasa-arvoisuuden lisääminen ei ole mielekästä sekään.

Lue lisää

ilmeisesti tahallisesti väärin. Kela (valtio) tietysti maksaa enemmän korvauksia maksullisista kuin ilmaispalveluista, mutta unohdat kokonaan kunnanllisen hoidon omat kustannukset, joita tietysti pääosin myös valtio tukee.

Niinpä niin kirjoitti:

Valtio tukee yksityistä terveydenhoitoa mittavammin kuin kunnallista, sikäli hoito on kalliimpaa. Tuki kanavoituu Kelan tukien kautta ja valtaosan muodostaa työterveyshoitoon menevät rahat. Valtion tulon siirrot ovat siis merkittävästi suurempia, mikäli keskustelemme terveydenhuollosta, hyvätuloisille kuin matalasti tai ei juuri lainkaan ansaitseville. Työterveydenhuoltohan ei kosketa työttömiä, eräitä pätkätyöläisiä, eläkeläisiä, jne...

Kunnallisten tilojen käyttö yksityisvastaanottoihin ei ole aivan yksinkertainen prosessi, koska jatkohoito on järjestettävä myös. Ei ole oikeudenmukaista leikata yksityisesti ja käyttää valvontaan julkisenpuolen resursseja, koska näin syntyvä pullonkaula vähentäisi entisestään julkisenpuolen terveyspalveluja. Myös, kulumiseen vakuutuksiin, huoltoon ja hygieniaan liittyvät ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Kenen on vastuu ja kuinka korvaukset määritellään?

Yhteisin varoin tuotetun omaisuuden hävittäminen ei ole reilua ja epätasa-arvoisuuden lisääminen ei ole mielekästä sekään.

Lue lisää

Hoidon tuottaminen maksaa kunnallisella puolella yhtä paljon tai enemmän kuin yksityisellä.

Se miten hoito kustannetaan vahtelee.

Kunnallisella puolella lähes kokonaan verovaroin, yksityisellä myös yritysten ja yksityishenkilöiden omalla maksuosuudella

Mielipidepankki kirjoitti:

En väitä sitä vastaan, etteikö yksityinen sairaalapalvelu olisi parempi kuin julkinen. Mutta on niissä hinnoissakin sitten roima ero. Pitää kai sitä nyt sentään jotain vastiketta silloin rahalle saadakin. Jos yksityinen sairaalapalvelu tuotettaisiin kunnallisena ostopalveluna, taso tuskin olisi kummoisempi kuin julkisella puolella.

Toki on kuitenkin niin, että joillain aloilla yksityinen palvelutuotanto voi olla laadukkaampi.

Kotitalousvähennys hyödyttää saajia tietysti samalla tavalla, jos on varaa käyttää tätä vähennystä. Kysymys onkin siitä, että vähennyksistä huomattava osa menee suurituloisimmalle kymmenykselle, koska näillä on varaa ostaa sellaisia palveluja, joista on oikeus kotitalousvähennykseen. Tästä jakaumasta oli jokin aika sitten juttu ja taulukko Hesarissa.

Lue lisää

noin haluat asiaa johdatella, niin kyllä hyvätuloiset maksavat enemmän julkisista palveluista kuin yksityisistä, nimittäin veroina.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä kohdin saatat olla hyvinkin oikeassa. En minä näe erilaisessa kehityksessä joko pelkästään huonoja tai pelkästään hyviä puolia. Olen esim. sitä mieltä, että autokatsastus on muuttunut kilpailutuksen myötä suhteellisen miellittyväksi tapahtumaksi entisiin aikoihin verrattuna, vaikka siinä hintataso on tainnutkin vaan kohota.

Lue lisää

varmasti oikeassa tuossa kodinhoitopalvelujen käytössä. Mutta eikö ole oikein, että se on paljolti poistanut pimeän palvelun tältä alalta, nostanut esim. siivoojien ansioita, varmistanut heille esim. työttömyysturvan ja eläkkeen. Tietysti sinun mielestäsi asialla on se paha puoli, että se myös hyödyttää meitä kohtuullisesti toimeentulon saajia. Pitäisikö meitä siitä jotenkin rangaista esim. veroja korottamalla.

Obs1 kirjoitti:

noin haluat asiaa johdatella, niin kyllä hyvätuloiset maksavat enemmän julkisista palveluista kuin yksityisistä, nimittäin veroina.

Hyvätuloiset maksavat progressiivisina veroinaan omat palvelunsa (joita eivät käytä, kun käyttävät yksityisiä palveluja) ja sen lisäksi vielä köyhien palvelut, koska köyhien maksamat verotulot eivät riitä heidän tarvitsemiensa palvelujen kustannuksiin.

Minä vaan kirjoitti:

Älä sorru tuohon halpaan populismiin, että koetat amua hyvät tavoitteet alas sillä, ettei niiden saavuttamiseksi ole osoitettu kiistattomia keinoja.

Jatketaan vaan miettimistä sen ongelman ympärillä, millaisessa yhteiskunnassa köyhä rikastuisi, niin hyvään suuntaan mennään paljon varmemmin kuin toisiamme vastaan kinaamalla.

Julkisten palvelun ulkoistamisesta kerrot monta valaisevaa esimerkkiä. Se systeemi ei minunkaan mielestäni koskaan toimi, jos ostaja ei osaa ostaa, vaan huutokauppaa omia toimintojaan sille, joka ne halvimmlla suostuu hoitamaan ja sen jälkeen määrittelee uudelleen sen, mitä oltiin ulkoistamassa, lähes aina laadultaan huonommaksi, jotta palvelutuotannon itselleen huutanut osapuoli voisi toimia kannattavasti.

Ulkoistaminen ei koskaan onnistu, ellei ostaja osaa määritellä mitattavia ja selkeitä laatukriteerejä ja myös valvo niitä. Eikä ulkoistaminen onnistu silloinkaan, jos palveluntuottajaksi valitaan vain yksi suuri organisaatio korvaamaan toisen suuren organisaation. - Tätä voin tarvittaessa tarkentaa, jos se jotain kiinnostaa.

Lue lisää

Jos jollain puolueell olisi halua perehtyä julkisten palvelujen ulkoistamiseen ja siinä yhteydessä palvelun tuottajalta edellytettävien laatukriteereiden ja -mittareiden suunnitteluun, niin Suomesta kyllä löytyy asiantuntemusta.

Moni ei tiedä, mutta Suomi oli jo 1080-luvulla maailman kärkimaita palvelualojen tutkimisessa. Maailman kolmesta ensimmäisestä palvelualojen markkinoinnista väitelleestä tohtorista oli kaksi suomalaisia: Christian Grönroos ja Jarmo R. Lehtinen.

Heidät kannattaisi nimetä toimikuntiin, joissa suunnitellaan puitteet sille, miten julkishallinnon tulisi palveluja ostaa.

vai mikä? kirjoitti:

Hoidon tuottaminen maksaa kunnallisella puolella yhtä paljon tai enemmän kuin yksityisellä.

Se miten hoito kustannetaan vahtelee.

Kunnallisella puolella lähes kokonaan verovaroin, yksityisellä myös yritysten ja yksityishenkilöiden omalla maksuosuudella

Lue lisää

Tietenkin, hoidon kustannukset maksavat julkisella puolella enemmän kuin yksityisellä. On laskettu, että elämän viimeiset kaksi viikkoa maksavat julkisenterveydenhuollon kustannuksista noin 25-30%, nämä menot johtuvat tehohoidon kalleudesta. Jako yksityisen- ja julkisenhoidon välillä on se, että julkisella puolella hoidetaan vaikeasti vammautuneet ja kuolemaa tekevät ts. ne joiden hoito on hintavinta. Siitä huolimatta valtio maksaa käyntiä kohti yksityisistä hoidoista enemmän, siis per. käynti ja henkilö. Tämä laskentatapa luonnollisesti unohtaa pitkäaikaishoidon kustannuksista kaiken muun kuin ne ensimmäiset käyntikerrat. Pitkäaikaista sairaalatyyppistä palveluahan yksityiset toisaalta harvoin tarjoavat, paitsi ostopalveluna.

Kunnallisethoidot maksetaan lähes kokonaan verovaroin se on totta. Totta on myös se, että Suomen terveydenhoitomenot ovat laskennallisesti länsimaiden alhaisemmat, Portugali kilpailee kanssamme, siellä hoitoa antaa merkittävästi kirkko/nunnat, kilpailuasetelma on sikäli epäreilu, koska hoidon palkkamenot ovat (jopa) pienemmät. Mikäli vertaillaan valtioihin ,joissa pääosin hoidosta ja ruuan tarjoamisesta vastaavat omaiset, siitäkin huolimatta täällä tuotetaan terveyspalveluja halvemmalla. Suomen hoidontaso on myös laadullisesti hyvää, hoitovirheitä, infektioita, haavoja, tms. on vähän.