Focus Maleta Disc vm.2011 (kallein mutta myös kovin tarjous 1199€)
Nishiki RH80 1000€
Rossano Trekking 1150€
Nishiki 501 550€
Crescent Sarek 799€
Rossano Hybrid Deore disc 750€
Tuossa muutamia mitä tullut vastaan ja kysyisin että mitä saa kun maksaa kaksinkertaisen hinnan? Esim. Tuo Focus houkuttaa todella paljon koska ainakin paperilla laadukas paketti.
Rossano miellytti (trekking) mutta hintaa mielestäni kuitenkin liikaa suhteessa osiin.
Nishiki RH80 1000€
Rossano Trekking 1150€
Nishiki 501 550€
Crescent Sarek 799€
Rossano Hybrid Deore disc 750€
Tuossa muutamia mitä tullut vastaan ja kysyisin että mitä saa kun maksaa kaksinkertaisen hinnan? Esim. Tuo Focus houkuttaa todella paljon koska ainakin paperilla laadukas paketti.
Rossano miellytti (trekking) mutta hintaa mielestäni kuitenkin liikaa suhteessa osiin.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Noillakin merkeillä on paremmin retkipyöräksi sopivia pyöriä. Esimerkiksi Nishikillä Cross Road ja Rossanolla Tourin 105.
Aika yleisesti terästä pidetään kuitenkin parhaana runkomateriaalina retkipyörään. Eli vilkaise sellaisia malleja kuin: Kona Sutra, Surly LHT, Salsa Casseroll tai GT Peace Tour yms. Milanillakin on retkipyörärunko nykyään, mutta en muista ulkoa mallinimeä. Olisi aika namu Velocen palikoilla.
ei ainakaan nishiki, tehdään romu alumiinista ja hajoaa kuulemma ja kypärä päässä oleva poika on loukkaantunut vakavasti ja joku ydinfyysikkokin tai kirunki kun ei ollut varaa muuhun pyörään voi voi ja vielä kerra voi, asiantuntija hopottaja sanoi että raleighit ja bilteman pyörät on tehty romu alumiinista siis siks mini on sitten tehty siitä samasta (6061) käyttäkää järkee ja kokeilkaa pyöriä ja se mikä tuntuu hyvältä sitä myös yleensä on älkää välittäkö vaikka hinta olisi vain alle 300 se ei ole huonon merkki vaan pienempi kate tai vöähemmän tunnettu merkki jne
Eihän tässä nyt mitään 10-vuotta vanhaa hyppykepillä varusteltua pyörää ollakkaan ostamassa? Vai? En ole kuullut että noita Nishikin runkoja olis mennyt poikki. Toki yks surullisen kuuluisa tapaus jossa 5v vanhan? kaupunkimaasturin RST hyppykepin jousi oli ruostunut poikki ja jossain töyssyssä tipahtanut pois. Nykyään suurimmasta osasta löytyy Suntourin kepit edestä, mutta onneksi moni malli löytyy ihan jäykkänäkin. B-kaupaltahan löytyy useita esimerkkejä missä on ihan runko mennyt poikki.
Polkupyörän runko saattaa lähteä resonoimaan, jolloin fillari karkaa käsistä. Yksi tieto raskaasti lastatulla Nishikillä ajetusta onnettomuudesta on vuosien takaa. Se on ajettu Norjassa jossain jossain jyrkässä alamäessä.
Nuo ovat lähinnä Alppien ja Norja tunturien ongelma. Saksassa oli muutama vuosi sitten useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia maantiepyörillä Alppien laskuissa. Kesti aikansa, ennen kuin halpapyörien valmistaja myönsi vastuunsa.
Laita linkki missä mainitaan juuri Nishiki. Tiedän kyseisen ilmiön kyllä mutta ei pelkookaan että sitä esiintyisi niissä nopeuksissa kuin Nishikeillä ajetaan. Järki käteen näissäkin touhuissa. Se tärinäkin pysyy hallinnassa aika hyvin kun alkaa hidastamaan eikä irrota käsiä tangosta ja rupea ihmettelemään tätä ihmeellistä ilmiötä.
Ainiin, onhan niitä videoita Youtube täynnä missä monen tonnin hiilarivehkeetkin lähtevät lapasesta.
Siitä vaikka: http://www.youtube.com/watch?v=xODNzyUbIHo
Noita sattuu aina silloin tällöin, Suomessakin ja kalustolla ei ole väliä. Ei tunnu kovin mukavalta. :)
Kato perkele. Siinäkin autto kun laitto kädet tankoon :o
Mut juu, toi on yksi esimerkki niistä videoista. Tuon kyseisen olen nähny aikasemminkin pariin otteeseen. Saattaa ollaan useemman kerron tuolla.
Videon kommenteissa tulikin oikea lääke, eli polvet kiinni yläputkeen tai kankku pois satulasta. Harmi vain, että nuo eivät tule välttämättä heti ensimmäisenä mieleen kun vatkaus alkaa.
Pari kuukautta sitten laskettelin 50-60km/h vilkkaasti liikennöidyllä maantiellä kun heittely yhtäkkiä alkoi, ihan jännää puuhaa..
Milani Fango Puro
http://www.milanicycles.com/#go:special
Maahantuoja on pyorahuolto.com
Luettelemasi tapaukset ovat itse asiassa kaikki Bilteman Yosemitella ajettuja kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia. Vain yksi Nishikille sattunut onnettomuus on Suomessa tappanut ihmisen. Kyseisessä onnettomuudessa huoltamaton RST:n keula katkesi alta.
Turkulainen aivokirurgi kuoli Yosemite comfortilla rungon katkettua alta. 14-v turkulainen poika loukkantui päähän hyvin vakavasti kun Yosemite High Sierra katkesi alta pienessä hypyssä. Ydinfyysikko loukkaantui hänkin nimenomaan Yosemitella. Maskussa 50-kymppinen mies kuoli kun Yosemite katkesi alta. Googlella löytyy helposti ja paljon tapauksia, joissa Yosemite on joko tappanut jonkun tai sitten ihminen on loukkaantunut vakavasti siksi, että pyörän rungossa lukee Yosemite. Biltema ei tietenkään ota mitään vastuuta vaikka joku kuolisi Yosemiten kanssa.
Totuushan on se, että Bilteman Yosemite on ihan yhtä vaarallinen romualumiinista tehty tekele kuin joku saman hintaluokan Raleigh tai city marketin myymät Soliferin nimen alla kulkevat tappokoneet. Nishikillä kuolemiseen pitää joko olla täysi poropeukalo pyörän kanssa tai jättää se kokonaan huoltamatta niin, että joustokeula ruostuu pilalle sisältä. Joustokeula pitää avata ja putsata 50 ajotunnin välein ja laittaa paksusti rasvaa komponentteihin ja kasata paketti uudelleen huolellisesti kasaan. Ja pyörän oikea säilytyspaikka on kotona sisällä eikä ulkona ruostumassa.
Mulla on reilu neljä vuotta/viisi kesää ollut Rossanon Touring -malli (eli vähän edullisempi kuin tuo Trekking) ja olen tykännyt. Teen retkiä etu- ja takalaukkujen kanssa ja pyörä on vakaa vaikka rekan ohittaessa. Välityksiä en ole muuttanut ja ovat riittäneet hyvin.
En ole erityisen kiinnostunut pyöristä vaan enemmän pyörällä liikkumisesta, joten en osaa kommentoida eri mallien hinta/laatu -suhteita. Ketjuja, rattaita, renkaita, vanteita ja ehkä jopa vaihtajia joutuu uusimaan, jos käyttää enemmän ja säätää ja huoltaa vähemmän. Siksi en itse niille laittaisi liikaa painoa, ellei ole raha tosi tiukalla.
Rossanon vahvuusalueita ovat juuri retkipyörät ja juuri nuo Touring-mallit. Crossaritesteissäkin Rossanon crossaria on usein kehuttu hyväksi retkipyörän aihioksi. Retkipyörää en itse ostaisi suoralla tangolla, jos tarkoitus ei ole lähteä valloittamaan Afrikkaa. Touringmalleissa on joko normaali pässinsarvitanko (josta itse pidän) tai perhostanko, joka on harvinaisempi.
Runkona normaali timantti on suositeltavampi kuin ns. naisten malli. Jäykkyydessä ja painossa on iso ero. Oikein tehty naistenmalli näyttää samalta kuin miestenpyöräkin, mutta on muutaman sentin lyhyempi. Aika useille naisille voi sovittaa myös miestenrungon stemmiä lyhentämällä.
Retkeillä voi monenlaisen varustuksen kanssa. Se vaikuttaa pyörävalintaan. Osmo Soininvaara ajoi läpi Euroopan Helsingistä Nizzaan maantiepyörällä ja varusteet olivat mukana repussa. Toisena ääripäänä on Jukka Salminen, joka taas ajaa maapalloa ympäri jäykkäperäisestä maasturista modatulla kulkupelillä ja täysillä laukuilla. Ajateltu varustemäärä vaikuttaa pyörävalintaan. Jotkut ovat luopuneet kokonaan laukuista ja ajavat peräkärryillä.
vaihtoehto: Cicli B.
http://www.pyorahuolto.com/show.php?type=maantie&id=14
520
http://www.trekbikes.com/us/en/bikes/road/520/520/
Tämän hetken perus retkipyörä, SURLY LHT on mainittu, mutta linkki puuttuu:
http://surlybikes.com/bikes/long_haul_trucker_complete/
Maahantuoja on FoxComp, joka tuo myös Sunrace'n osia. Joten niistä voisi saada kasaan kohtuu edullisen pelin.
ajetaanko iltaretkelle lähimaastoon, vai ihanko oikeasti matkaillaan pyörällä. Pikkuretkille kelpaa melkeimpä pyörä kun pyörä, mutta matkailupyörä on sitten oma juttunsa. Matkailu/retkipyörää ostettaessa ostetaan oikeastaan hyvä aihio, hyvällä rungolla. Matkailupyörä muotoutuu kilometrien kuluessa omistajansa tottumusten ja kokemusten mukaiseksi. Alkuperäiset osat vaihtuvat kulumisen ja/tai paremmin mieltymyksiin sopimisen vuoksi uusiin ja matka jatkuu.
Asenteesta myös paljon kiinni. Matti Rämö esim. polkaisi saharaan ja takaisin Helkaman hybridillä. Varmaan ois krossari ollu parempi, hybridihän ei sovi mihinkään käyttöön :-)
Katelkaapa tuolta OIKEAA retkipyöräilijää, joka on OIKEASTI AJANUT kirjoittamansa kilometrit, eli puhuu kokemuksen tuomalla tiedolla.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=&a=7034
Rämön fillari oli kaikenkaikkiaan varoittava esimerkki, minkälaista pyörää ei saa ottaa retkipyöräksi. :) Samoin se oli malliesimerkki, miten pyörää ei saa lastata! :D Paino oli kokonaan takana, mikä sitten aiheuttikin kaikenlaisia seikkailuja matkalla.
Päiväkirjan muotoon kirjoitettu kirja kannattaa lukea! Se kertoo todella huiman tarinan. Kirja on lyhyttä ja tiivistä tekstiä. Samalla se on läpileikkaus eurooppalaisuudesta.
Rämö taitaapi enemmän keskittyä ajamiseen ja kokemiseen eikä osien speksaamiseen ja pätemiseen kuten moni palstan fillarinörteistä.
Tää Rämö ei taida kuitenkaan olla se sama kaveri joka lähti pyörämatkalle 199,- markettifillarilla? Siinä on meinaan jo aika epeli. Toki tuohonkin sit vaihdettiin muistaakseen ainakin kunnon pistosuojatut renkaat ja Mavicin kehillä olevat kiekot deoren v-jarrunavoilla ja DT:n Competion puolilla. Laukut tais olla Bilteman laatua. Harmi kun en löytäny linkkiä tähän hätään.
Jep. :) Toisaalta moni ainakin ensimmäisen kirjan hankaluuksista olisi jäänyt kokematta speksaamalla vähän tarkemmin. ;) Kuten sanoin, kirja kannattaa lukea.
Myös Jääkärillä on retkeilty. Salonen ajoi sellaisella Australian poikki. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Jääkäri olisi paras mahdollinen retkipyörä.
http://www.extreme-matkat.com/australia07/paasivu
Retkipyörä on aikojen saatossa muotoutunut:
- timantti runko terästä,
- tankona monipuoliset otemahdollisuudet antava pässinsarvi tai perhonen ja
- kulmat rauhalliset sekä pituutta n. 50mm maantiepyörää enemmän laukkujen takia.
Saksalaiset käyttävät trekkingpyöriään, mutta etenemisen ajatus on vähän toinen. Toisaalta Audax-pyörät on myös suunniteltu pitkille taipaleille keveillä pakkauksilla. Visa-kortti retkeilystä puhutaan, kun liikutaan hyvin keveillä pakkauksilla maantiepyörällä tai sen kaltaisella pyörällä syöden ravintoloissa ja yöpyen majataloissa.
Kirja on luettu ja toinen Intiaa käsittelevä lopuillaan.
"Rämön fillari oli kaikenkaikkiaan varoittava esimerkki, minkälaista pyörää ei saa ottaa retkipyöräksi. :) Samoin se oli malliesimerkki, miten pyörää ei saa lastata!"
Minusta ainut virhe oli tuo kuorman taakse laittaminen ja hiukan turhankin paljon tavaraa matkassa, minkä Rämö "korjasikin" Intian reissuun. Ei katkeilleet pinnat Intiassa :-) Vaikka mielestäsi Rämön Helkama oli väärä valinta, sillä kuitenkin herra reissun (reilu 9000km) teki.
Lukaseppa tuo Rämön toinen kirja, tulee Helkamasta hiukan erilainen kuva. Eli kuski ratkaisee, ei pyörä.
Hiukan ihmetyttää Helkaman mallisto, koska heillä on tietotaito tehdä kohtuullinen retkipyörä. Teräsrunko-osaamista heillä on. Osaako Helkama käsitellä ohennettuja putkia? Vaikka ei osaisi käsitellä ohennuksia, niin kyllä edes jotain LHT:n tapaista odottaisi.
Kokojakauma on nykyään niin pieni, etten minä edes voi haaveilla Helkaman pyörästä. Olisi edes jenkkityyliin S - XXL koot saatavissa.
http://www.matkafillari.com/pyora.htm
Ei taida suomalais-tsekkiläisen Lukas Priklopilinkään kulkuväline kelvata raadille, kun ei ole käyriä sarvia.. Onneksi Rohloff-navalla saa sentään uskottavuuspisteitä.
Hyvää vauhtia tyyppi on kuitenkin kiertämässä palloa.
http://safebiking.wordpress.com/
Salmisen pyörä on myös maastopyörästä modattu, kuten jo mainitsin. Yhteistä molemmille on maapallon kiertäminen. Siitä voinee vetää johtopäätöksen :) Eurooppalaisella asfaltilla tarvitaan erilaista pyörää kuin Afrikan tai Aasian tiettömillä taipaleilla.
Juurikin tuo. Ihan täysin en vaihdettuja osia muistanu mutta melko lähelle. Kiitos linkistä. Aika epeli on kun tuollaisella uskalsi lähteä kyseisiin reissuihin. Saattaa olla melkein yhden tollasen reissun jäljiltä pakat ja ketjut finaalissa. Ajoasentokaan ei liene tuulisemmalla kelillä ihan optimi. Mites sitä tavataan sanoa... Kun ei paremmastakaan tiedä niin ei sitä osaa toivoa.
Vaikka joku tuossa sanoikin, että vähemmän speksausta ja enemmän ajoa, niin silti kysyn. ;) Olen ajanut sekä runkovaihtajilla että kahvavaihtajilla. Ymmärtääkseni tangonpäävaihtajien ergonomia on noiden väliltä. Silloin tuntuisi, että on järkevää laittaa se satanen lisää jenkkityylisiin pyöriin ja vaihtaa tangonpäävaihtajat normaaleihin kahvavaihtajiin?
Jos kurkkaat Shimanon kahvavaihtajiin sisälle (älä oikeasti tee niin!) niin siellä on aika paljon pientä tilpehööriä ja se ei ole huollettava. Tangonpäävaihtajat toimivatkin sitten yksinkertaisuudessaan kuin junan vessa.
Pääsääntöisesti kahvavaihtajat kestävät kyllä ihan hyvin ja käyttöergonomia on niissä tietenkin parempi mutta jos haluaa siitä kulkimestaan enemmän pomminkestävän niin tangonpäävaihtajat ovat silloin toki ihan perustellut.
Toi vois olla hyvä pohja rakentajalle jos hyväksyy alurungon.
http://www.chainreactioncycles.com/Models.aspx?ModelID=35560
hei jos te tietäisitte edes 1 % polkupyörien todellisesta maailmasta olisitte jo kaukana,
mutta ette edes sitä, jos todellisia asiantunjoita olisi täällä, olis ne jo jossain Tour de Francen tallin
asiantunijana, ei ole näkynyt... tämän palstan ammattiliaisia nimittäin
Tietämään edes se 1%, älä pihtaa tietoasi, auta!
Tuosta viestistäsi en kyllä löytänyt edes puolta prosenttia.....
Nimimerkki pelleilijät on ihan oikeassa. Jos tietäisivät kaiken, joku iso fillaritalo olisi jo ajat sitten palkannut minut pääsuunnittelijakseen. Jotain näinä harrastusvuosina on kuitenkin tarttunut mukaan.
Yksi iso periaate on se, että pääosalle täällä kyselevistä paras pyöränostopaikka on asiantunteva pyöräliike. Ei siis mikään urheilukauppa tms. marketti. Ongelma vain on löytää se asiantuntija. Jos on mahdollista käytää asiantuntevaa kaveria ostoapuna, voi harkita urheiluliikettä tai nettiä ostopailkana.
Myyjän asiantuntemusta voi vähän testata käyttämällä jotain netin kokolaskuria. Laskurin tulee vähintään ottaa huomioon sekä ajajan pituus että hänen jalkansa pituus. Monien merkkien suositustaulukoilla ei ole edes viihdearvoa. :)
Alkuperäinen kysyjä oli listannut joitain pyöriä. Niistä yksikään ei ole sovelias varsinaiseksi retkipyöräksi. Mukana oli joustokeulaisia hybridejä, joihin ei saa kiinni etulaukkuja normaalikärjestelyin ja muidenkin pakattavuus on kyseenalaista. Toivottavasti listaa ei ole tehty kyselemällä kauppiailta? Jos on, niin tilanne marketeissa on vielä huonompi, kuin olen kuvitellut. :(
tietäisi. "Yksi iso periaate on se, että pääosalle täällä kyselevistä paras pyöränostopaikka on asiantunteva pyöräliike. Ei siis mikään urheilukauppa tms. marketti."
Tuo nyt on tiedetty jo kauan sitten (vuosi kymmeniä). "
Ongelma vain on löytää se asiantuntija"
Ei ole, liike joka keskittyy pyöräkauppaan koko vuoden, ammattitaitoinen huolto löytyy samoista tiloista, valikoimista löytyy useita merkkejä, myös kalliimpia.
Alkuperäinen kysyjä ei maininnut retkiensä laatua. Kuten aiemmin mainitsin, pikkuretkelle menee vaikka jopolla, isolle jollain muulla.
"Myyjän asiantuntemusta voi vähän testata käyttämällä jotain netin kokolaskuria. Laskurin tulee vähintään ottaa huomioon sekä ajajan pituus että hänen jalkansa pituus. Monien merkkien suositustaulukoilla ei ole edes viihdearvoa. :)"
Ei niinkään asiantuntemusta vaan rehellisyyttä. Jos varastossa on vain tiettyä kokoa ja tietämätön asiakas on myöntyväinen niin kiusaus väärän kokoisen rungon myymiseen lienee suuri.
"Niistä yksikään ei ole sovelias varsinaiseksi retkipyöräksi. "
Varmasti on.
Retkipyörän tulee olla hyvä ajettava lastattuna. Nähdäkseni yksikään noista alkuperäisen listan pyöristä ei sitä ole.
Jo neljä vuotta sitten retkipyöräksi Atala Undergroundin.
Enkä ole katunut päivääkään.
Edellinen pyörä oli hybridi Wheeler 2800.
Nykyinen pyörä on tasapainoinen ajettava joka kelissä.
Pyörän ostin Järvenpäästä, Chepici Oy.ltä.
Hinta tuolloin oli 600 euroa.
Alkuun tuntui ihan liian korkealta,mutta nyt tuntuu tosi hyvältä.
Itse en koskaan ole ajanut kovin kapeilla renkailla,vaan nimenomaan retkiajoon sopivalla rengastusella. Eli aika vakiorenkailla.
Pyörä on hyvä ja vakaa ajettava maantiellä.
"Nähdäkseni yksikään noista alkuperäisen listan pyöristä ei sitä ole. "
Tarkenna.
Päätelmä on tehty kuvien ja osasarjatietojen pohjalta. En ole ajanut kyseisillä pyörillä lastattuna. Omaa kokemusta on perheen lasten vastaavista Nishikeistä.
Hyppykeppiversiot (Focus Maleta Disc, Crescent Sarek) voi jättää suoraan pois laskuista. Ollakseen tasapainoinen ajettava, on retkipyörä voitava lastata tasapainoisesti. Perus varustus on taka-, etu-, satula- ja tankolaukku. Hyppykeppeihin on vaikea saada etulaukkuja kiinni.
Muita pyöriä (nyt puhutaan siis vain ns. miesten versioista) voisi ehkä ajatella, mutta kaikkien rungot ovat alumiinia ja mielestäni teräs on parempi vaihtoehto usein tuossa hintaluokassa. Hiukan pehmeämpi ajettava. Itse selkävaivaisena arvostan pyörää, joka ei hakkaa selkää.
Jos valinta on pakko tehdä noista, niin ehkä sitten Rossanot. Osasyynä on omat kokemukset Nishikin hybrideistä raskaina ja huonoina geometrialtaan. Samoin Nishikeissä menee polkimien lisäksi ainakin stemmi, satula ja tanko vaihtoon. Rengastuskin näyttäisi olevan Rossanoissa vähemmän huono.
Rossanot (jos osuin oikeisiin pyöriin sivuilla, kun linkit puuttuivat alkuperäiseltä kysyjältä) näyttävät geometrialtaan ihan samanlaisilta. Rossanon runkoja on pidetty pitkinä, joten pyörien sovittaminen naiskuskille voi olla mahdotonta. Päättelin kysyjän naiseksi, koska en löytänyt tuota listalla ollutta Cressua miesten mallina.
Rossanoista miettisin satulan ja polimien lisäksi ilman muuta tangon vaihtoa. Suoran tilalle saanee perhostangonilman ongelmia. Pässinsarvia (minun ykkösvaihtoehtoni) ei saa. Rossanolla on tosin malleja, joissa on perhostanko valmiiksi. Itse en ole sellaisella ajanut, mutta tuttu innokas pyöräretkeilijä kehuu sitä pässinsarvien veroiseksi.
Sekä Nishikillä että Rossanolla on parempiakin malleja retkipyöriksi samaan hintaluokkaan, joten en ymmärrä noiden pyörien valintaa. Parempia ovat mielestäni ainakin Rossano Touring 105 tai halvempi Cross Tiagra ja Nishiki Cross Road. Rossanon crossareita on kehuttu useissa testeissä hyviksi retkipyöriksi.
Jos koko sopii, niin ensi kesän seikailuihin lähtisin Suomessa saatavissa olevista edullisista vahtoehdoista katsomaan ehkä tällä hetkellä GT Peace Touria. Itse vaihdattaisin siihen tosin kahvavaihtajat tangonpäävaihtajien tilalle ja tietysti lukkikset. Hiukan suuremmalla budjetilla olisi ehkä Salsa:n Casseroll mielenkiintoinen. Jos löytää sopivan hajakoon edullisesti, niin kaikki ylempänä olevat teräsrunkoiset vaihtoehdot ovat tutustumisen arvoisia.
Näillä perusteilla itse lähtisin ja suosittelen myös alkuperäiselle kysyjälle pientä uusintakierrosta asian tiimoilta.
http://thatswhatshesaidaboutyourbike.blogspot.com/2010/05/gt-peace-tour.html
Amerikkalainen näkemys amerikkalaisen brändin tuotteesta. Lähinnä näkyy tuossa vaihtava kysymyksessä, joku eurooppalainen kirjoittaja olisi voinut kyseenalaistaa vaihtajat.
GT:n ongelma on vain kokorajoitteisuus. Se ei ole "pienen ihmisen asialla", eikä kokoa ole myöskään isoille miehille. Siinä se eroaa esimerkiksi Surlyn LHT:stä.
Löytyikö ratkaisua, vai odotteletko kevään messuja? Yksi vaihtoehto on vielä ilman linkkiä. SAlsalla on Vaya niminen melko uusi retkipyörärunko:
http://salsacycles.com/bikes/vaya/
Salsa on saman talon tuotemerkkejä kuin SURLY:kin.
Pelkkä retkipyörä ei riitä. tarvitaan muutakin varustetta: pyörän varusteet, ajovarusteet ja retkivarusteet. Tässä vähän listaa pyörään kuuluvista varusteista, jotka tulee ottaa huomioon fillarin hinnassa:
- laukut
- lukkopolkimet
- juomapullot
- työkalut ja
- valot.
Perus setti on tankolaukku, takalaukut ja etulaukut. Jos ajaa todella pienellä tavaramäärällä, voi tankolaukun lisäksi olla esimerkiksi vain todella suuri satulalaukku. Laatulaukkujen valmistajista Ortlieb on yleisimmin kaupan Suomessa.
Laukut tarvitsevat telineet molempiin päihin. Takatarakan lisäksi tarvitaan etulaukkujen ripustukseen telineet etuhaarukkaan, jos käytetään etulaukkuja. Etulaukut taas mahdollistavat tasaisen painojakauman. Tubus on yksi laatumerkeistä tuolla saralla.
Biltemalla on halpa kopio Ortliebin peruslaukuista eteen ja taakse, jotka ovat kohtuu hyviä. Väri on tosin nykyään musta, mitä ei voi pitää kovin fiksuna valintana liikenteessä. Setistä puuttuu jostain syystä tankolaukku. Samoin kauppa myy tavaratelineitä sekä eteen että taakse, jotka ovat ihan siedettäviä.
Lukkopolkimet ovat mielestäni pakolliset. Kengän tyyppi ja sitä kautta lukkiksen tyyppi on makukysymys. Monet ajavat trekking kengillä, mutta muitakin on käytössä. Trekking kenkien etu on, että niillä voi myös kävellä.
Nestettä kuluu, joten pyörä kannattaa varustaa maksimi määrällä juomapulloja. Kaksi tai kolme pullopaikkaa on vakiona retkirungoissa. Lisää saa halutessaan vaikkapa satulan taakse.
Työkalut ja satulalaukku kuuluvat yhteen. Yksi oleellisimpia työkaluja on pumppum jossa on painemittari. Saa renkaat oikeisiin paineisiin, eikä tule rengasrikkoja niin usein. Työkalusetin lisäksi tarvitaan ainakin varasisärengas. Matkan pituuden mukaan myös muita varaosia.
Vaikka on tehnyt päätöksen, ettei aja kuin päivällä, kannattaa ottaa mukaan edes pienet led-valot. Joskus se matkanteko joko rengasrikon tai nähtävyyksien takia kuitenkin jää iltaan.
Varusteet on usein halvinta ostaa samalla kertaa kuin pyöräkin! Ainoa, joka voi olla järkevää tarjouttaa erikseen on laukut.
Kengät kannattaa ostaa polkimien kanssa samassa paketissa.
Perus retkivarustus on:
- teltta
- patja
- makuupussi
- keitin
- ruokailuvälineet ja
- nykyään elektroniikka (kamera, kännykkä, GPS...)
Halpaa, hyvää ja kevyttä ei näillä markkinoilla ole. Toisaalta retkeiltäessä fillarilla ei välttämättä tarvitse lähteä viilaamaan grammaa. Toki valitessaan kevyet varusteet, voi samalla vapaammin valita käytettävän pyörän. Hiukan miettimällä saa telttailuvarustuksen painettua alle 15kg, jolloin vähän tulevammilla kiekoilla varustettu maantiepyörä on mahdollinen valinta retkipyöräksi.
Yhden hengen teltan löytää helposti alle 1kg luokasta. Eikä edes vielä olla ihan hipo malleissa. Kevyimmät menevän alle puolen kilon.
Kohtuuhintainenkin kesämakuupussi voi ola puolen kilon luokassa. Kaikkein vaikeimpana speksattavana olen pitänyt makuualustaa. Kevyet ja pieneen tilaan menevät makuualustat ovat kortilla.
Keitin- ja ruokailuvälineosastolla jyräävät ruotsalaiset perustavaralla. Pientä ja näppärää on mm. Trangian mallistossakin, joten hipo välineet eivät ole tarpeen.
Peräkärry voi olla varteenotetava vaihtoehto sivulaukuille.
Silloin olet vapaa ajamaan tyhjällä pyörällä heti,kun vain irroitat kärryn.Minulla kiinnitys on takanavalle.
Itse ostin kaksipyöräisen peräkärryn,sillä sitten sitä voi käyttää tavarankuljetukseen ilman pyörääkin.
Omani painaa 10 kiloa,mutta siihen todella mahtuu kaikki,mitä omatoiminen retkeilijä tarvitsee.
Makuualustoista tuolla oli mainintaa.
Mukavuudenhaluisena olen hyljännyt itsetäyttyvät kokonaan,ovat makuuni liian ohuita.
Minulla on solukumialusta ja puhallettava patja jonka paksuus on reilu 5 cm.
ja ompa mukava nukkua. Olen ostanut vieläpä normileveämmän,sillä nukun kyljelläni ja vakioalustalla silloin polvet ja peppu työntyy patjan ulkopuolelle.
Telttani ei ole mikään markkinoiden kevein,vaan ihan Halti Spirit,peruskupoli.
Tämä siitä syystä,että kaikki tavarat mahtuvat telttaan,eikä tarvitse niitä erikseen käydä ulkona hakemassa.
Lisäksi minulla on tarppi,josta viritän katoksen teltan eteen.
Vesipulloja en runkoon ole viritellyt. Peräkärryn suojakankaassa on iso tasku ja siellä kolme litran pulloa vettä.
Kun janottaa,pysähdyn ja otan huikat.Samalla saan jaloiteltua ja vedettyä henkosetkin.
Minulla ei ole kiire.
Pyörässäni ei ole käyriä sarvia,koska en pysty ajamaan niin etukumarassa.
Vaihteita on 3x7, yksi takaratas on rance-power,eli ei vielä ole tullut vastaam mäkeä jossa pitäisi nousta pyörältä. Olen ihan tavis peruskuntoinen akka ja pärjään omilla välineilläni oikein hyvin,vaikka muutama täällä kirjoittaneista ehkä sylkisikin kamoilleni.
Minulle retkipyöräilyn syvin olemus on elämyksissä,ei kilometrien määrässä. Taitaa pisin päivämatkani olla noin 85 kilometriä.
"Pyörässäni ei ole käyriä sarvia,koska en pysty ajamaan niin etukumarassa."
Hmm, joissakin käyräsarvisissa pyörissä on hyvinkin pysty ajoasento. Vaikkapa tuossa:
http://www.surlybikes.com/bikes/long_haul_trucker_complete/
Huomaa, että yleensä käsiä pidetään jarrukahvojen päällä, eikä ala-asennossa.
"...Pyörässäni ei ole käyriä sarvia,koska en pysty ajamaan niin etukumarassa..."
Lähinnä tulee mieleen rungon pituus, jos joskus olet kokeillut normaalia tankoa. Muuten komppaan tekstiäsi, mitä nyt raittiin ilman hengittämistä filtterin kautta en ymmärrä. ;)
"Yhden hengen teltan löytää helposti alle 1kg luokasta. Eikä edes vielä olla ihan hipo malleissa."
Mistä?
"Kaikkein vaikeimpana speksattavana olen pitänyt makuualustaa. Kevyet ja pieneen tilaan menevät makuualustat ovat kortilla. "
Kuplamuovi on ratkaisu hc-keventäjälle.
Ja 500g kohtuuhintainen makuupussikin kiinnostaisi.
Kohtuu hinta on tietysti suhteellsita, mutta teltta on seikkailu-urheilu malli Outdoor Storen poistomyynnistä (eli Partiovarusteesta) ja pussi Lassin viimeisestä alennusmyynnistä. Sitä hyvää alustaa etsin vielä.
Erityisesti telttaa ostaessani pisti silmään Haltin mainos, jossa todettiin uuden mallin kiinitysten vihdoin kestävän. :D No on se vanhakin malli palvellut ihan hvyin.
Itse olen alennusmyyntien kannattaja. Miksi ostaisit jotian täyteen hintaan, kun sen saa parin kuukauden päästä halvemmalla. Kevään Fillari ja Retki-messut ovat hyvä paikka metsästellä tarjouksia.
"Yhden hengen teltan löytää helposti alle 1kg luokasta. Eikä edes vielä olla ihan hipo malleissa. Kevyimmät menevän alle puolen kilon. "
"Outdoor Storen poistomyynnistä (eli Partiovarusteesta) ja pussi Lassin viimeisestä alennusmyynnistä"
Tarkoitat nyt varmaan bivy-pusseja etkä varsinaisia vaellustelttoja? Yhden hengen vaellusteltat pyörivät enemmän siinä 1.5 - 2 kg luokassa. Joinain heikkoina hetkinä tekisi mieli vaihtaa nykyinen 1.9kg 1-2 hengen teltta kevyempään mutta painoero tuntuu jäävän aina niin pieneksi, että en saa perusteltua hankintaa. Etenkään bivyyn en vaihtaisi, sillä elintilat jäävät silloin merkittävästi pienemmäksi (tai täysin olemattomaksi) kuin 1-2 hengen teltassa. Ja pitää tietty muistaa, että taakan kantaminen pyörän rungossa on hieman eri juttu kuin vaellusrinkassa.
Kevyempää kohtuuhintaista kesämakuupussia olen etsimässä, joten vinkkejä otetaan vastaan. Nykyinen 900g.
Haltin skabateltta menee alle kilon. Tätä ei, eikä sitä parannettua mallia ole enää Haltin mallistossa. Keveimmät yhden hengen teltat, mitä nyt olen katsellut ovat karvan verran alle 500g. Itselläni ei ole tarvetta säästää tuota viimeistä 500g:a - ainakaan vielä. :)
Nykyisen Haltin Cave lite'n painoksi ilmoitetaan 1,9kg. Vanhakin vastaava menee kuljetuspusseineen itseasiassa yli kilon. Yritin löytää pikaisesti alle visisataagrammaista, josta juuri luin, mutta nyt ei osu linkki silmään. Tuossa tyypillinne 900g:nen.
http://www.tarptent.com/productsheets/moment.pdf
Jos speksataan varustus noin kevyeksi, niin silloin voi pyöränä käyttää tavallista maantiepyörää. Säästyy pyörän hinnassa äkkiä noiden kevyiden varusteiden hinta. Mukavuudesta voi joutua vähän tinkimään.
http://ultralightcycling.blogspot.com/
Hei
Oletko jo tehnyt päätöksen, vai odotteletko kevään messuja?
kyllä te olette huvittavia, ei voi muuta sanoa. Itse retkeilen 300 € pyörällä ja lihaksilla ja sitkeydellä-voi vittu teidän hinttareiden kanssa-
Kukin taaplaa tyylillään. Kolmella sataa saa retkipyörän käytettynä, kun vain sattuu osumaan oikeaan paikkaan. Se tarkoittaa ilmaista teräsrunkoista pyörää roskalavalta ja sen kunnostamista itse. Vaatii taitoa, mutta silloin saa juuri sellaisen pyörän kuin haluaa.
Ne, jotka haluavat valmiin pyörän kaupasta, jotuvat pulittamaan paljon enemmän. Retkipyörien hintataso on tuhannesta eurosta ylöspäin, kun pyörä on varusteltu valmiiksi.
...retkipyörien hintataso on...
Voi Sviddu,se hintataso on tasan se,mihin kullakin on varaa.
Älköön kukaan miettikö sitä,miksi asiat on niin kuin ne on.,...
Raha ratkaissee,mitä se ratkaissee.,..
Hyvä uusi retkipyörä on hintaluokassa 1500€ - 3000€, kun se on varusteltu. Syystarjouksista voi saada halvemmalla, kuten nyt GT:n Peace Touria. Senkin hinta menee varusteltuna yli 1000€. Haaste on vajaa kokojakauma.
Suomalaisten elintaso vain on niin kaukana länsi-eurooppalaisesta, että se kirpaisee harrastusvälineitä ostettaessa. Syynä on kova verotus. Muualla Länsi-Euroopassa tuon säästää helposti pienemmästäkin palkasta.