Olen juoppo renttu, joka tuhlaa elämänsä ja rahansa paheisiin.
Väitetään harrastavan erilaista epäsosiaalista, moraalisesti tai eettisesti arveluttavaa toimintaa.
Sanon nyt ihan suoraan, että tämä on paskapuhetta.
Maailmassa on ainakin kaksi sairautta, joita ei voida parantaa: Alkoholismi ja tyhmyys. Ja totta helvetissä minä kärsin molemmista mutta se ei, toisin kuin kuvitellaan korreloi moraaliini missään suhteessa.
Moraalissani ei ole yhtään mitään vikaa.
Elämänohjeitani:
Järjen jättömailla päivä kerrallaan. Eilistä en muista, huomisesta en tiedä... (Miksi huominen edes kiinnostaisi?)
'Jos tässä olisi jotain järkeä, en ymmärtäisi mitään.'
-Juice Leskinen-
'Maailmaa en voi parantaa, eikä maailma minua.'
-tuntematon juoppo-
IN
-Säälistä saaminen
- Sukupuolitauti kaverilla. Kateudesta sikiävää vahingoniloa. Siitäs sait, kun sait.
- Bootsit
- Alan mestat
- Väkevät väkijuomat. Viski aina ykkönen mutta ellei ole sattumoisin rahaa lippuviinakin kyllä käy. Litra lippuviinaa ja päikkärit päälle.
- Lintat tai muut kasilla kulkevat romut. Ei V8 ole Mossen työntötankomoottoria kummempi sinänsä mutta onhan siinä munaa erityisen paljon enemmän.
- Rakas. Ehdottomasti. Huumorintajuineen ja olankohautuksineen, ai jaa, että näin nyt... Erittäin korrekti ja asiallinen suhtautumistapa arkiseen kauppareissuun, joka päättyi Berliiniin. Ehdotin vain kantabaarissa kavereille, että vaihdetaanko baaria.
- Kissat. Kissat kehrää aina. Naisesta ei aina tiedä.
- Käänteiset listat
OUT
- Kapiset rakit, jotka tulevat kusemaan kintuille
- Markkinoilta itsensä ulos hinnoitelleet vanhat huorat
- Kusipäät. Pois lukien itseni. Tietenkin.
- Laimeat drinkit
- Menneisyyteni turkulaisena
Myös Dominat kiehtovat minua. Valitettavasti koulutus ei vain ole tuottanut tulosta... Aivan sama paskiainen olen kuin ennenkin.
Kiinnostukseni sub-henkisiä narttuja kohtaan onkin vain looginen seuraus edellisestä. Toisin sanoen: minä koulutan Dominani itse.
No, olisi tämän voinut lyhyemminkin ilmaista, siispä:
Merkityksettömiä negatiivisia vivahteita lukuunottamatta pidän itseäni luonnollisesti aivan verrattomana tyyppinä. Persoonallisuuttani hallitseva vakava luonnehäiriö ei ole sen suurempi ongelma, kuin koiranpaskaan astuminen. Minulle.
Onko tuo kaikki edes totta? Jospa se on jossain valheen ja totuuden puolivälissä? PS. tämä ei ole seuranhakuprofiili läheisriippuvaisille renttuja rakastaville naisille. Eikä miehille.
