Mitä merkitsevät askeettiset ihanteet?

"Huolettomia, ilkkuvia, väkivaltaisia - sellaisia haluaa viisaus meidän olevan: se on nainen, se rakastaa aina vain sotilasta." Näin puhui Zarathustra

Kun tuo nainen joskus kasvaisi niin, että se rakastaisi sanaa tai henkeä. Vai onko todella niin, että tuo nainen on vain eläimellinen lihallinen kuvatus, joka kaikessa viettelevyydessään edustaa vain ruumiillista - kuolevaa.

Mitä merkitsevät askeettiset ihanteet?

45

646

    Vastaukset 45

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 8578576567654353432

      Onko sitaatti Nietzscheltä vai siltä oikealta Zarathustralta?

      • Ei liene merkitystä kummalta siteeraus on.

        Voisin esittää väittämän tuosta naisesta, että sen peitellyn amatsonin pitäisi vain kasvaa todella siksi, miksi sen pitikin tulla, sanaksi ja hengeksi - askeettiseksi vuoren jumalattareksi.


    • Se Sofia. Sen sotilaita kaikki taidetaan olla.

      • ...

        Sofiaparka ei tiedä rakkaudesta mitään.


    • dsfhu

      Nietzscheltähän tämä on. Oletko temppuilija lukenut koko kirjan?

      • Jeps ... mut tykkään enemmän niistä muista.


      • temppuilija kirjoitti:

        Jeps ... mut tykkään enemmän niistä muista.

        Toi lainaus on itse asiassa Moraalin Alkuperästä, mutta mielestäni ihan osuva juttu.


    • älyä vai ei

      Intellektuelli(?) John Lennonin kerrotaan lausuneen N.:n nimen Niitske.

    • Beatleshan teki

      jopa pitkätukkateineistä intellektuelleja,mutta Erkki Tuomioja säilytti silti naisellisen sielun
      eli tajunnan.

    • dfasd

      Onpa sekava palsta. Halutaanko tässä sanoa jotakin vai ainoastaan kysyä askeettisten ihanteiden merkitystä? Ja jos kysytään vain merkitystä niin kysytkö niiden mielekkyyttä vai ihan vain sitä, että mitä ne tarkoittavat?

      • Arvoja on oltava sekä itsetuntemusta, mutta materia, politiikka ja uskonnot ovat joutavia...vaikkakin Hegelin sekä spinozan näkemyksiä uskonnosta kannatan kyllä.


      • ebba.kiivi kirjoitti:

        Arvoja on oltava sekä itsetuntemusta, mutta materia, politiikka ja uskonnot ovat joutavia...vaikkakin Hegelin sekä spinozan näkemyksiä uskonnosta kannatan kyllä.

        Eikö ikuinen Jumala ole vain kompensaatio yksilön ainutkertaisuudelle, singulaarisuudelle, tietoisuudellemme henkemme rajallisesta muodosta?

        ---

        Alkuperäinen kysymykseni olisi pitänyt muotoilla tänne mielipidepalstalle sopivampaan muotoon:

        Mikä merkitys askeettisilla ihanteilla on nykyisin?

        merkitys sen vuoksi, koska se nivoutuu mielestäni onnellisuuden tunteisiin, mistä aloituksessa siteeraamassani lauseessa mielestäni pohjimmiltaan on kysymys


      • Ebba...
        temppuilija kirjoitti:

        Eikö ikuinen Jumala ole vain kompensaatio yksilön ainutkertaisuudelle, singulaarisuudelle, tietoisuudellemme henkemme rajallisesta muodosta?

        ---

        Alkuperäinen kysymykseni olisi pitänyt muotoilla tänne mielipidepalstalle sopivampaan muotoon:

        Mikä merkitys askeettisilla ihanteilla on nykyisin?

        merkitys sen vuoksi, koska se nivoutuu mielestäni onnellisuuden tunteisiin, mistä aloituksessa siteeraamassani lauseessa mielestäni pohjimmiltaan on kysymys

        Kyllä, onnellisuuden tunne...tuntea onnea...kun subjekti, persoona on kykenevä tietoisena toimijana valitsemaan sekä toimimaan itsellisesti itsestään käsin ja tällöin myös tavoittamaan itsestään käsin "yli-ihmisenä" ne elämisen, olemisen arvot mitkä tekevät hänen elämästään täyden on hän onnellinen. Askeettisuus on tietoista rajaamista. Materia ei tee ihmistä onnelliseksi, ehkäpä yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tekevät :)


      • Ebba... kirjoitti:

        Kyllä, onnellisuuden tunne...tuntea onnea...kun subjekti, persoona on kykenevä tietoisena toimijana valitsemaan sekä toimimaan itsellisesti itsestään käsin ja tällöin myös tavoittamaan itsestään käsin "yli-ihmisenä" ne elämisen, olemisen arvot mitkä tekevät hänen elämästään täyden on hän onnellinen. Askeettisuus on tietoista rajaamista. Materia ei tee ihmistä onnelliseksi, ehkäpä yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tekevät :)

        Askeettisesti voi elää myös yhteisössä -- periaatteessa sellaista vuorille vetäytymistähän ei kukaan enää näinä päivinä voi käytännössä toteuttaa, vaan jokainen on väistämättä osa yhteisöä, mutta kun puhutaan askeettisten ihanteiden merkityksestä nykyisessä määrän lisäämiseen tähtäävässä kulttuurissa, eikö silloin, kuten aina ennenkin pohjimmiltaan ole protestista vallitsevaa ahneuteen perustuvaa onnen irvikuvaa vastaan?


      • dfasd
        temppuilija kirjoitti:

        Askeettisesti voi elää myös yhteisössä -- periaatteessa sellaista vuorille vetäytymistähän ei kukaan enää näinä päivinä voi käytännössä toteuttaa, vaan jokainen on väistämättä osa yhteisöä, mutta kun puhutaan askeettisten ihanteiden merkityksestä nykyisessä määrän lisäämiseen tähtäävässä kulttuurissa, eikö silloin, kuten aina ennenkin pohjimmiltaan ole protestista vallitsevaa ahneuteen perustuvaa onnen irvikuvaa vastaan?

        Merkitseväthän askeettiset ihanteet paljon muutakin kuin materiasta luopumista, ainakin mikäli vielä on puhe siitä mitä Nietzsche niillä käsitti.

        Onni on aika vaikea käsite. Mistä tiedät nyky hetken olevan onnen irvikuva? Osaako ihminen sanoa "Nyt olen onnellinen" epäilemättä itseään? Enkä nyt puhu mistään hetkellisestä olotilasta.

        Minusta alkuperäinen siitaatti erittäin tiivistettynä tarkoittaa sitä, ettei elämää ja asioita pitäisi ottaa niin ylettömän vakavasti. On turha risttiinnaulita itseään minkään asian tähden. Mielestäni itsensä ristiinnaulitsemisessa on myös Nietzschen kuvaamien askeettisten ihanteiden ydin.


      • dfasd kirjoitti:

        Merkitseväthän askeettiset ihanteet paljon muutakin kuin materiasta luopumista, ainakin mikäli vielä on puhe siitä mitä Nietzsche niillä käsitti.

        Onni on aika vaikea käsite. Mistä tiedät nyky hetken olevan onnen irvikuva? Osaako ihminen sanoa "Nyt olen onnellinen" epäilemättä itseään? Enkä nyt puhu mistään hetkellisestä olotilasta.

        Minusta alkuperäinen siitaatti erittäin tiivistettynä tarkoittaa sitä, ettei elämää ja asioita pitäisi ottaa niin ylettömän vakavasti. On turha risttiinnaulita itseään minkään asian tähden. Mielestäni itsensä ristiinnaulitsemisessa on myös Nietzschen kuvaamien askeettisten ihanteiden ydin.

        Nietzschellä on mielestäni hyvä näkökulma marttyyriuteen ... itse tulkitsen N. teksteistä ajatuksia kärsimyksen merkityksestä ilon löytämisessä elämään.

        Kärsimyksen merkitys muuttuu, kun kantakuva, arvomaailma muuttuu, vaikka persoona, temperamentti säilyy samana. Se mikä näyttää nyt kärsimykseltä, voi asennemuutoksen, arvojen uudelleenarvioinnin jälkeen ollakin kuin dionysoslainen nautinto. Edelleen ajankohtainen juttu. Juttelin äitini kanssa, vanha viisas nainen - hän sanoi: "Temppu hyvä, nauti elämästä!"

        Se miten N kirjoittaa 'käänteisestä' ajattelusta, tulkinnat niistä, on nimenomaan johtanut myöhemmin esimerkiksi logoterapian kehittymiseen, joka korostaa nimenomaan merkitystä, ja vaikuttanut esim. jungilaiseen psykologiaan - 'on vielä niin paljon mitä emme tiedä' ... 'uskonnoillakin on merkitys'


      • -t-
        temppuilija kirjoitti:

        Nietzschellä on mielestäni hyvä näkökulma marttyyriuteen ... itse tulkitsen N. teksteistä ajatuksia kärsimyksen merkityksestä ilon löytämisessä elämään.

        Kärsimyksen merkitys muuttuu, kun kantakuva, arvomaailma muuttuu, vaikka persoona, temperamentti säilyy samana. Se mikä näyttää nyt kärsimykseltä, voi asennemuutoksen, arvojen uudelleenarvioinnin jälkeen ollakin kuin dionysoslainen nautinto. Edelleen ajankohtainen juttu. Juttelin äitini kanssa, vanha viisas nainen - hän sanoi: "Temppu hyvä, nauti elämästä!"

        Se miten N kirjoittaa 'käänteisestä' ajattelusta, tulkinnat niistä, on nimenomaan johtanut myöhemmin esimerkiksi logoterapian kehittymiseen, joka korostaa nimenomaan merkitystä, ja vaikuttanut esim. jungilaiseen psykologiaan - 'on vielä niin paljon mitä emme tiedä' ... 'uskonnoillakin on merkitys'

        merkityksen ja tarkoituksen löytäminen on se juttu - vie aikaa sisäistää joitain juttuja ;)


    • Askeettisuus materiasta on ok., askeettisuus uskonnoista ja politiikasta on ok.

    • teologi-filosofi

      Minusta aikamme kaipaa kipeästi askeesin renesanssia - laajasti ymmärrettynä.

      Ihmiselle mielekkäitä asioita on kahdenlaisia, ja niitä havainnollistavat kreikan kaksi tekemistä kuvaavaa sanaa praksis ja poiesis:

      a) Praksis, "tekeminen, harjoittaminen", on sitä, mistä saa välittömän tyydytyksen, ja millä on itsetarkoitus. Esimerkiksi auringonlaskun katselu lienee useimpien mielestä itsetarkoitus, ei päämäärä jonkin muun saavuttamiseksi.

      b) Poiesis, "tekeminen, valmistaminen" on päämäärään tähtäävää toimintaa, jonka merkitys ei ole itse tekemisessä vaan lopputuloksessa jota tavoitellaan. Talon rakentaminen on useimpien mielestä tällaista, harva tekee sitä pääasiassa vain siksi että nauttii naulaamisesta.

      Moni hyvänä pidetty elämän perusasia, kuten syöminen, juominen ja rakastelu, voidaan mieltää molempiin kategorioihin näkökulmasta riippuen. Nykyään on kuitenkin tapana tarkastella näitä asioita pääosin praksis-näkökulmasta. Varsinkin seksuaalisuus ja juominen, mutta jossain määrin myös syöminen, on nykyihmiselle praksista, itsetarkoitusta, ei niinkään väline korkeamman päämäärän saavuttamiseksi (suvunjatkaminen, terveyden ylläpitäminen). Näin ei ole aina ollut eikä tule aina olemaan.

      Askeesi voidaan ymmärtää pyrkimyksenä liiasta praksiksesta kohti poiesista: Kieltäydytään tietoisesti välitöntä tyydytystä tuovista asioista pitkäjänteisemmän päämääärän hyväksi. Päämäärä voi olla tämänpuoleinen tai tuonpuoleinen - niin tai näin, askeesi on epämuodikasta koska se edellyttää itsekuria, laajempaa katsantokantaa ja vastuun ottamista elämästään.

      Valitettava tosiasia on, että jos tyydymme pelkkään praksikseen, yhteiskunta rappeutuu ja maapallo tuhoutuu. Tai uskonnollisesti ilmaisten: jos rakastamme maailmaa enemmän kuin Jumalaa, joudumme helvettiin. Tarvitaan siis askeesia, eli yksinkertaisesti sitä että ihmiset ajattelisivat nenäänsä pitemmälle.

      • Ebba....

        No...jos unohdamme edes hetkeksi nämä satuilut taivaasta ja helvetistä ja pohdimme onnellisuutta sekä toimintaa, toiminta kuvaa ajatuksenakin elämää, osallisuutta sekä aktiivisuutta. Kun ihminen on aktiivinen, itsetietoinen toimija, osallistuva yhteisönsä jäsen olisiko hän tuolloin onnellinen? Ja jos toiminta on "tietoista" sekä hyvään pyrkivää, yhteisölliseen hyvään tässä ainokaisessa ja todellisessa elämässä, niin tietynlainen askeettisuus välittömän mielihyvän saamiseksi lienee tarpeen. Voisiko myös olla niin, että askeettisuus mahdollistaa ajattelua kun ei jokahetki ole halujensa vietävissä?" Minähän" on haluamista. Mietin, että kykeneekö ihminen tällaiseen "yli-ihmisyyteen"? Rakastaminen on elämää, elämä on rakastamista. Mutta osaako ihminen rakastaa???


    • teologi-filosofi

      Tärkeitä ydinkysymyksiä, Ebba. Muotoilen hiukan uudestaan sen mikä itselleni tuosta avautui: Onko todellinen rakkaus askeesia? Onko askeettinen rakkaus yli-inhimillistä ja meidän tavoittamattomissamme?

      Rakkaus-sanaa käytetään monessa merkityksessä. Raamatun ajan hellenistisessä maailmassa tunnettiin "eros"-rakkaus, joka on askeesin vastakohta, pariutumisvietti. Tämän ohella puhuttiin "platonisesta rakkaudesta", joka miellettiin aineettomaksi ja siksi korkeammaksi (ymmärtämättä, että myös ei-eroottiseen kiintymykseen liittyy, kuten nykyään tiedämme, biokemikaalisia ilmiöitä). Raamatussa mainitaan veljesrakkaus, "filadelfia".

      Näiden lisäksi Raamattu käyttää rakkaudesta sanaa "agape". Kyseessä on hepreasta lainattu uudissana, joka viittaa Jumalalliseen, pyyteettömään rakkauteen, joka ei edellytä kohteeltaan rakastettavuutta, vaan luo sitä. Tästä voinemme sanoa, että se on "yli-inhimillistä", "askeettista" rakkautta. Kristinuskonkaan mukaan ihminen ei kykene siihen - ilman Jumalan apua.

      Entä nykyään? Nykykreikassa "agapi" tarkoittaa myös romanttista rakkautta, eli sitä mitä yleensä rakkaudella tarkoitamme. Romanttisen rakkauden käsite on suhteellisen uusi; se on eräänlainen hybridi antiikin rakkaus-käsityksistä. Siinä miehen ja naisen välinen vetovoima nähdään maailmaa ylläpitävän jumalallisen rakkauden ensisijaisena ilmentymänä, ei rakkauden alempana muotona kuten antiikin aikana. Romanttinen mediagenre ylläpitää tätä käsitystä, joka kiteytyy kliseeseen "he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti".

      Uskon että romanttisen rakkauden illuusio on suurin syy askeesin kohtalokkaaseen epäsuosioon ja nykyisen yhteiskunnan rappiotilaan. Ihmiset ovat oppineet ajattelemaan, että se mikä tuntuu hyvältä, on hyvää myös eettisessä mielessä, ja jos seuraa mielihalujaan, tulee onnelliseksi, tekee muutkin onnelliseksi ja maailma pelastuu. Todellisuudessa tällainen uskomus on johtanut avioerojen ja salasuhteiden kasvuun ja siitä seuraavaan lasten turvattomuuteen, joka tekee tuleville polville entistä vaikeammaksi oppia, mitä rakkaus on tai voisi olla.

      Älkää ymmärtäkö väärin, en ole mitenkään seksuaali- tai nautintokielteinen. Uskon vain että rakkaus on jotain muuta, ja tätä "muuta" tarvitaan, jotta yhteiskunta pysyy pystyssä. Itse olen teologinan tottunut puhumaan siitä "Jumalan rakkauden", "agapen" nimellä, mutta sana ""askeesi" kuvaa ehkä paremmin tämän palstan lukijoille sitä, mistä siinä on kysymys.

      • teologi-filosofi

        Tarkennuksena edelliseen pari sanaa Raamatun ja erotiikan suhteesta.

        Raamattu ei puhu eroottisesta rakkaudesta halveksittavana; joidenkin kristittyjen halveksiva asenne on peräisin hellenismistä, ei Raamatusta. Miehen ja naisen suhde nähdään Raamatussa Jumalallisen rakkauden peilinä, mutta rikkoutuneena sellaisena, koska ihminen on langennut syntiin. Asian voisi kiteyttää aforismiksi näin: Parisuhde ei pelasta ihmistä Jumalan rakkauteen, mutta Jumalan rakkaus voi pelastaa parisuhteen.


    • Ebba...

      Mutta uskonnot ja tuo himputin jumala ovat vain ihmisen itsensä luoma satu, jolla yhteiskunnassa ikäänkuin valtaa käyttäen jaetaan ihmiset hyviksi sekä pahoiksi. Ihminen ei ole pelkästään hyvä tai paha. Askeettisuus mitä kirkko ns. ulkoinen taho julistaa on vallankäyttöä. Askeettisuus esm. ulkoista manipulaatiota kohtaan esm. uskontoa/kirkkoa kohtaan on tärkeää, jotta ihmisyys ja hyvyys sekä yhteisöllisyys voisi minusta ja meistä löytyä...ns. yli-ihminen meistä, mutta tämä vaatiikin kamelin, leijonan,lapsen löytymistä meistä, vahvuutta, herkkyyttä sekä sitkeyttä ajatella itse...uskallusta ottaa vastuu omasta elämästä, toiminnasta, puheistaan,ennen kaikkea uskallusta rakastaa? Rakastaminen, voisiko se olla nöyryyttä, rehellisyyttä, iloa, hellyyttä, leikkisyyttä, rohkeutta...voisiko se olla minän tietoista tuntemista, sellaista, jossa ymmärtää syntisyyden olevan satua, vallankäyttöä...sellaista ettei siirrä niitä ikäviä tunteitaan muiden syyksi, ...sellaista että iloitsee seksuaalisuudestaan, iloitsee yhteisöllisyydestä, iloitsee elämästä tässä ja nyt ja näkee toisen tasavertaisena. Nietzscheä kannattaa lukea :)

    • Ebba...

      Agapistinen rakkaus, pietasajattelu,täysisydämisyys...
      unohda uskonnot, nämä ovat asioita, jotka ovat kaikkien subjektien vapaan toiminnan ulottuvilla (Hegel)...

    • teologi-filosofi

      "...lapsen löytymistä meistä, vahvuutta, herkkyyttä sekä sitkeyttä ajatella itse...uskallusta ottaa vastuu omasta elämästä, toiminnasta, puheistaan,ennen kaikkea uskallusta rakastaa..."

      Ebba, tuohon sanon totisesti ja aamen, kaikkea tuota minäkin tavoittelen ja peräänkuulutan. En kuitenkaan usko että Jumalan kieltäminen, uskontojen demonisointi edesauttaa noiden päämäärien saavuttamista. VIestisi alkuosa "uskonnot ja tuo himputin jumala ovat vain ihmisen itsensä luoma satu" jne on hyvin usein kuulemani mantra, joka ei ilmennä itsenäistä, kriittistä ajattelua "vastuun ottamista omasta elämästä", vaan takertumista toisten luomaan yksipuoliseen stereotypiaan.

      Minä olen kristitty, mutta se ei estä minua arvostelemasta kirkkoa tai näkemästä ei-kristityissä hyvää. Samanlaista asennetta toivon toisella tavalla ajattelevilta.

      Nietzsche ei ollut tyhmä. Hän oli tarkkanäköinen ja näki uskonnon merkityksen olevan murroksessa omana aikanaan. Hän tosin teki hätiköityjä johtopäätöksiä perinteisen uskonnon katoamisesta, mutta oli oikeassa siinä, että säilyttääkseen uskottavuutensa uskonnot eivät voi puhua vain tuonpuoleisesta elämästä, vaan tämäkin elämä on otettava tosissaan. Siinä määrin kun me kristityt olemme noudattaneet Nietzchen kehotusta, olemme palanneet juurillemme, juutalais-kristilliseen maailmankuvaan, jonka mukaan tämä maailma, ongelmineenkin, on lähtökohtaisesti hyvä paikka - toisin kuin useimmat antiikin filosofit ajattelivat.

      Uskon kuitenkin että yksi tärkeä asia jäi Nietzscheltä oivaltamatta: Maailmassa on niin paljon pahaa, että usko parempaan tulevaisuuteen edellyttää uskoa tuonpuoleisuuteen. Jos hyvyyden lähteen oletetaan olevan ihmisessä, tai tässä maailmassa, on väistämätön johtopäätös että tuo lähde on kuivunut jo ajat sitten. Usko hyvään Jumalaan, joka on kaiken yläpuolella (myös uskonnon),on minusta paljon humanismia uskottavampi perusta toivolle paremmasta maailmasta.

      • teologi-filosofi

        Nietzschen aika 1800-luvun lopulla oli voimakkaan kehitysuskon aikaa. Niin teistit kuin ateistitkin ajattelivat teknisen ja henkisen kehityksen olevan pisteessä jolloin primitiivinen sodankäynti on käynyt tarpeettomaksi. Utooppiseeen tulevaisuuteen uskominen oli normaalia, ihmiset tosissaan uskoivat parempaan tulevaisuuteen.

        Sitten tulivat maailmanhistorian verisin 1900-luku, joka romutti haaveet maanpäällisestä paratiisista. Tilalle tulivat ongelmien pysyvyyteen alistuva reaalipolitiikka, hetkeen tarttuva hedonismi ja uskonnollisuuden uusi tuleminen. Mikään näistä ei myöskään ole ratkaissut ongelmia, vaan ongelmat tuntuvat koko ajan pahenevan. Siksi on ymmärrettävää, että NIetszcheä ja hänen aikalaisiaan taas luetaan. Ennen kuin kuvitellaan heistä pelastajaa maailmalle on kuitenkin hyvä asettaa heidät laajempaan perspektiiviin. Viisaimmatkin filosofit olivat oman aikansa lapsia, eikä mikään menneen ajan filosofinen ihanne ole sellaisenaan sovellettavissa nykypäivään.


      • teologi-filosofi
        teologi-filosofi kirjoitti:

        Nietzschen aika 1800-luvun lopulla oli voimakkaan kehitysuskon aikaa. Niin teistit kuin ateistitkin ajattelivat teknisen ja henkisen kehityksen olevan pisteessä jolloin primitiivinen sodankäynti on käynyt tarpeettomaksi. Utooppiseeen tulevaisuuteen uskominen oli normaalia, ihmiset tosissaan uskoivat parempaan tulevaisuuteen.

        Sitten tulivat maailmanhistorian verisin 1900-luku, joka romutti haaveet maanpäällisestä paratiisista. Tilalle tulivat ongelmien pysyvyyteen alistuva reaalipolitiikka, hetkeen tarttuva hedonismi ja uskonnollisuuden uusi tuleminen. Mikään näistä ei myöskään ole ratkaissut ongelmia, vaan ongelmat tuntuvat koko ajan pahenevan. Siksi on ymmärrettävää, että NIetszcheä ja hänen aikalaisiaan taas luetaan. Ennen kuin kuvitellaan heistä pelastajaa maailmalle on kuitenkin hyvä asettaa heidät laajempaan perspektiiviin. Viisaimmatkin filosofit olivat oman aikansa lapsia, eikä mikään menneen ajan filosofinen ihanne ole sellaisenaan sovellettavissa nykypäivään.

        Eikä siis raamatullinen uskontokaan ole "sellaisenaan sovellettavissa nykypäivään", vaan sieltä on uutettava se ajaton ydin, joka kestää aikojen patinan. Minun nähdäkseni tämä ydin on, lyhyesti ilmaistuna, agape-rakkaus, joka on lähtökohtaisesti Jumalan, ei ihmisen ominaisuus. Historiallisen Jeesuksen merkitystä tämän rakkauden välikappaleena ei voi sivuuttaa historiallis-kriittisillä huomautuksilla tai ylihengellistävällä symbolistisella tulkinnalla.


      • ...
        teologi-filosofi kirjoitti:

        Nietzschen aika 1800-luvun lopulla oli voimakkaan kehitysuskon aikaa. Niin teistit kuin ateistitkin ajattelivat teknisen ja henkisen kehityksen olevan pisteessä jolloin primitiivinen sodankäynti on käynyt tarpeettomaksi. Utooppiseeen tulevaisuuteen uskominen oli normaalia, ihmiset tosissaan uskoivat parempaan tulevaisuuteen.

        Sitten tulivat maailmanhistorian verisin 1900-luku, joka romutti haaveet maanpäällisestä paratiisista. Tilalle tulivat ongelmien pysyvyyteen alistuva reaalipolitiikka, hetkeen tarttuva hedonismi ja uskonnollisuuden uusi tuleminen. Mikään näistä ei myöskään ole ratkaissut ongelmia, vaan ongelmat tuntuvat koko ajan pahenevan. Siksi on ymmärrettävää, että NIetszcheä ja hänen aikalaisiaan taas luetaan. Ennen kuin kuvitellaan heistä pelastajaa maailmalle on kuitenkin hyvä asettaa heidät laajempaan perspektiiviin. Viisaimmatkin filosofit olivat oman aikansa lapsia, eikä mikään menneen ajan filosofinen ihanne ole sellaisenaan sovellettavissa nykypäivään.

        mielestäni esimerkiksi Sokrateen (mitä heijastuksia siitä on jäänyt jäljelle) ja Nietzschen ajattelu on tähän meidänkin aikaamme sopivaa - edelleen ... kysehän on henkisen kollektiivisen ajattelun jatkumosta, jonka ymmärtämiseksi koko ketju pitää käyvä läpi Platon, Aristoteles, Descartes, Kant, Hegel, Marx ...


    • Ebba...

      Usko pois, usko ja fantasioi. Kasvu itselliseksi aikuiseksi on kinkkistä. Hegel sekä spinoza tavoittavat uskonnosta sen ytimen ja ymmärtävät, että sielu on tajunta. Onnellisuus, rakkaus ja ilo tuovat ihmisen lähemmäksi "jumalaa" luontoa. Rakkaus, agapistinenkin on ihmisessä sekä tahto toimia.

      "Aktiivinen ajattelu lisää myönteisten tunteiden voimaa ja vahvistaa omaa minuuttasi. Toimimisen kyky tuottaa itsearvostusta ja itsensä arvostaminen on korkeinta, mitä voimme kokea."

      :)

      • Ebba...

        Aktiivisella toimimisella tarkoitan, ymmärrän tarkoitettavan vastuullista ja yhteisöllistä, eettistä toimintaa. Itsearvostus johtaa toisen arvostamiseen sekä kunnioittamiseen, mikä johtaa onnellisuuteen...


      • Spinoza halusi mallintaa luonnon ja siinä samalla ihmisen matemaattisin keinoin. Ja oli deterministi. Mahtaako siltä pohjalta löytyä lopullinen viisaus...


      • bravo.bravi kirjoitti:

        Spinoza halusi mallintaa luonnon ja siinä samalla ihmisen matemaattisin keinoin. Ja oli deterministi. Mahtaako siltä pohjalta löytyä lopullinen viisaus...

        Mutta mikä on tuon lopullisen viisauden tahto? Että olisimme huolettomia, ilkkuvia, väkivaltaisia, kuin sotilaat?

        Kausaalinen, mutta tahtoon perustuva kuitenkin. Determinismi on ristiriidassa tahdon kanssa -- jos olisimme täysin viettiemme vietävissä, emme ymmärtäisi sitä iloa, minkä askeesi tuo - se dionysoslainen puritaaninen ilottelu ei voisi olla sitä mitä se on, ellei olisi tuota toista ääripäätä, jonne vain tahdon voima voi viedä.

        Voiko viisauden vastakohta olla tahto? Rakkauskin taitaa olla vain yksi tahdon ilmentymä ja silloin siitä on viisaus kaukana ...


      • br..
        temppuilija kirjoitti:

        Mutta mikä on tuon lopullisen viisauden tahto? Että olisimme huolettomia, ilkkuvia, väkivaltaisia, kuin sotilaat?

        Kausaalinen, mutta tahtoon perustuva kuitenkin. Determinismi on ristiriidassa tahdon kanssa -- jos olisimme täysin viettiemme vietävissä, emme ymmärtäisi sitä iloa, minkä askeesi tuo - se dionysoslainen puritaaninen ilottelu ei voisi olla sitä mitä se on, ellei olisi tuota toista ääripäätä, jonne vain tahdon voima voi viedä.

        Voiko viisauden vastakohta olla tahto? Rakkauskin taitaa olla vain yksi tahdon ilmentymä ja silloin siitä on viisaus kaukana ...

        Minä uskon, että ihminen kaikkine rationaalisine ja irrationaalisine piirteineen on niin monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus, että sitä on mahdotonta kattavasti mallintaa. Joissakin asioissa esimerkiksi on selvä kausaliteetti, mutta joissain ei ollenkaan. Maslowin tarvehierarkiassa on ideaa, tarpeiden kautta katsottuna. Tahto johtuu pitkälle tarpeista. Askeesin ihannointi on jonkinlainen puhdistautumisriitti. Askeesi ei tunnu houkuttelevalta ennen kuin on tarve puhdistautua - jostakin.


      • br.. kirjoitti:

        Minä uskon, että ihminen kaikkine rationaalisine ja irrationaalisine piirteineen on niin monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus, että sitä on mahdotonta kattavasti mallintaa. Joissakin asioissa esimerkiksi on selvä kausaliteetti, mutta joissain ei ollenkaan. Maslowin tarvehierarkiassa on ideaa, tarpeiden kautta katsottuna. Tahto johtuu pitkälle tarpeista. Askeesin ihannointi on jonkinlainen puhdistautumisriitti. Askeesi ei tunnu houkuttelevalta ennen kuin on tarve puhdistautua - jostakin.

        tarpeita voidaan luoda ja tarpeiden hierarkista järjestystä voidaan tahtoa manipuloimalla muuttaa .. esimerkiksi seksuaaliset tarpeet voidaan sopivalla manipulaatiolla ohjata "football is better than sex" jne ... askeesin ihannointi on jotain, minkä ymmärtää, kun on elänyt elämänsä dionysoslaisittain täytenä. "Otan maljani mieluummin täytenä"... riittävän monta täyttä maljaa, parisuhteet, lapset, työelämä, harrastukset jne... ja ne menettävät merkityksensä, koska ne on kokenut ja elänyt ... sikäli harmittaa, että N kuoli niin nuorena... olisi mielenkiintoista lukea vanhan N:n ajatuksista kuinka ne olisivat muuttuneet.

        Ehkäpä tuon keskeneräisyyden merkitys piilee siinä, että jokainen joutuu itse ottamaan tuosta jatkosta selvää ihan itse.

        Ei ole guruja.


      • Ebba...
        temppuilija kirjoitti:

        tarpeita voidaan luoda ja tarpeiden hierarkista järjestystä voidaan tahtoa manipuloimalla muuttaa .. esimerkiksi seksuaaliset tarpeet voidaan sopivalla manipulaatiolla ohjata "football is better than sex" jne ... askeesin ihannointi on jotain, minkä ymmärtää, kun on elänyt elämänsä dionysoslaisittain täytenä. "Otan maljani mieluummin täytenä"... riittävän monta täyttä maljaa, parisuhteet, lapset, työelämä, harrastukset jne... ja ne menettävät merkityksensä, koska ne on kokenut ja elänyt ... sikäli harmittaa, että N kuoli niin nuorena... olisi mielenkiintoista lukea vanhan N:n ajatuksista kuinka ne olisivat muuttuneet.

        Ehkäpä tuon keskeneräisyyden merkitys piilee siinä, että jokainen joutuu itse ottamaan tuosta jatkosta selvää ihan itse.

        Ei ole guruja.

        Pohdin, että N kirjoitti omasta tahdosta, tahtomisesta, että asiat olisi kohdattava kriittisesti, kriittisyydestä syntyy ilo elämään, elämäntapa, jossa pidetään välimatkaa valtavirtaan. Tekeekö ihminen valintoja itse? Ympärillämmehän pauhaa jatkuva ärsyketulva, piilomainontaa, piiloviestintää, osaammeko lukea mediaa riittävän kriittisesti ynm. Askeettisuus on hauskaa, se on tahtomista, se on välimatkaa valtavirtaa vastaan, se on uusien arvojen ottamista...tahtoa tässä ja nyt, havahtua hereille nauttimaan aisteilla. Arvoni ovat omani, se riittää.


    • Matka muinaiseen Spartaan antaisi vastauksia. Ellei anna, kiva reissu piristää aina.

      Naisen olemus on paljon monimutkaisempi kuin aloituksessa on kuvattu. Lihallinen kuvatus sopii paremmin mieheen, joka on luonnostaan askeettisempi, jos sitä mitataan välttämättömillä tarpeilla.

    • teologi-filosofi

      Minä luulin että tämä filosofia-palsta on aidosti ja avoimesti asioita pohtivien ihmisten palsta. Sen sijaan täälläkin ihmisillä tuntuu olevan vastaukset valmiina. Taidan siirtyä takaisin uskontopalstalle, siellä on sittenkin enemmän oikeaa dialogia.

    • köyhäilijä

      "Mikä merkitys askeettisilla ihanteilla on nykyisin?"
      Hyvä kysymys.Etenkin näin joulun alla.Tarvitseeko ihminen ympärilleen niin paljon tavaraa,ollakseen olemassa.Joku on sanonut,että kun ostaa tavaroita,silloin tuntee olevansa olemassa.
      Pidättäytyminen tavaran paljoudesta antaa tilaa lähestyä elämää elämänä.
      Elämän perustarkoitus on ravinnon hankkiminen.Jotkut metsästää,kalastaa,kerää luonnon antimia -vieläkin,jotkut turvautuu kaupan hyllyihin.
      Jos lähtee hyvinkin askeettiseksi,eikä paljon turvaudu kaupan hyllyihin-minkään tarvitsemansa suhteen,kulutus vähenee,työpaikat vähenee.
      Mutta säästyykö luonto.Ovatko ihmiset terveempiä.Kun pidättäytyy liiallisesta autoilusta,liikkuu mahdollisimman paljon kävellen,pyöräillen,se auttaa moneen kansansairauteen.
      Olisko näin,että askeettisuuden myötä löytää sen elämisen perusjujun.Elämiselle tulee syvempi tarkoitus ja tietty haaste ja mielenkiinto,että miten tästä selviää.
      En ajattele nyt ollenkaan askeettisuuden sitä puolta,että sen myötä tutustuisi jumalaan ja tuon puoleiseen.Ajattelen lähinnä sitä puolta,että askeettisuuden myötä tutustuisi elämään mahdollisimman niukin luonnonvaroin ja mahdollisimman niukin tavaroin,joita ihminen on kehitellyt.Esim.syötkö sormin paistettua kalaa vai syötkö desing-haarukoin pitkälle jalostettua kalaa.

      • Unna...

        Minusta on kiva ostaa kirpparilta vaatteet, syödä itsetekemää hyvää ruokaa ilman lisäaineita, kännykkäni on vanha, kävelen työmatkat, en tarvitse tavaraa, mutta kirjoja ja taidetta kyllä ostan. Työni on innostavaa, sen lisäksi opiskelen, sillä pidän oppimisesta ja ajttelemisesta. Koti, uskonto ja isänmaa-arvot eivät ole minun arvojani. Minulla ei ole lainaa. Luonto on kauneinta ja tärkeintä. Olen vapaa ja onnellinen :). Nietzscheä kannattaa lukea.


      • Unna... kirjoitti:

        Minusta on kiva ostaa kirpparilta vaatteet, syödä itsetekemää hyvää ruokaa ilman lisäaineita, kännykkäni on vanha, kävelen työmatkat, en tarvitse tavaraa, mutta kirjoja ja taidetta kyllä ostan. Työni on innostavaa, sen lisäksi opiskelen, sillä pidän oppimisesta ja ajttelemisesta. Koti, uskonto ja isänmaa-arvot eivät ole minun arvojani. Minulla ei ole lainaa. Luonto on kauneinta ja tärkeintä. Olen vapaa ja onnellinen :). Nietzscheä kannattaa lukea.

        Minun mielestä Nietzschen filosofia on naurettavaa.


    • äsh6893

      Ihmisillä on taipumus olla edelleen keräilijöitä, muodossa jos toisessa. Toiset keräilee öhöm. vaikka pornoa, toiset kerää kirjoja, toiset musiikkia, toiset muumimukeja. Elämä on käynyt liian helpoksi ruuan suhteen ja sen huomaa ylipainossa, ja liikunnan vähäisyydessä. Tekemisen puute yllättää helposti.
      Materia tuo enemmän ahdistusta kuin onnea. Ei silti täysin askeettinen elämä hyvä vaihtoehto ole. Kultainen keskitie on paras.

      Vanhoissa filosofeissa on ollut paljon älykkäitä ihmisiä. Mm. vanhat latinalaiset sanonnat pitää edelleen paikkansa. Hauskaa, että joku on huomannut ne jo ammoisina aikoina ja kirjoittanut muistiin. "Ei mitään uutta auringon alla", "ihminen on ihmiselle susi", "uni on kuoleman kuva", jne.
      Typerää on pohdiskella itsestään selviä asioita, kuten sitä, että onko eläimillä sielu. Tottakai on. Sana anima tarkoittaa sielua, voi päätellä paljon. Kuuluisa matemaatikko Pythagoras sen sanoi, että sodat ja paha olo loppuvat maailmasta vasta sitten, kun ihmiset eivät enää tee pahaa eläimille. Niinhän se on. Monet maailmankuulut tieteilijät ja taitelijat, kirjailijat kannattavat tätä ikivanhaa totuutta ja ovat siten kasvissyöjiä monet muut fiksut, tavalliset ihmiset. Uskonnoissakin on tarkkoja viittauksia kasvissyöntiin, eikä turhan takia.

      • ja muuten

        filos sofia tarkoittaa, viisauden ystävää ;)


      • 57580
        ja muuten kirjoitti:

        filos sofia tarkoittaa, viisauden ystävää ;)

        "viisas ymmärtää vähemmästäkin."


    • Joko sinä valitset itse pelkkiä tissejä tai tissit valitsevat sinut.
      Aloituksestasi voisi päätellä jotain tähänastisesta naismaustasi. Itsehän ne valitsit.

      Kyllä on olemassa naisia jotka rakastavat enemmän henkeä ja ajatusta.
      Eivätkä välttämättä edes pidä ns ruumiillisista iloista tai ole muutenkaan ruumiillinen kuvatus.

      Miten naisen ominaisuudet ja sinun naisvalinnat liittyvät asketismiin?

    • askeettion3

      1.Asketismin ihanne on materialiasuudesta kieltäytymistä.

      2.Asketismi antaa aikaa lukemiselle, aiheen saa valita jokainen itse.

      3.Vallitsevasta negatiivisestä ympäristöstä pois pääsemistä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra on mukana Suomen huutokauppakeisari -sarjassa

      Suomen huutokauppakeisari on tavallisten suomalaisten ohjelma. Sarjan suosiosta kertoo se, että nyt alkaa jo 19. kausi t
      Maailman menoa
      113
      1224
    2. Paljonko on etäisyytesi kiinnostavaan naiseen km?

      Kaipailen tärkeää miestä ja pohdin hänen ajatuksiaan... ❤️
      Ikävä
      89
      939
    3. Kuuleppas

      ensimmäiset naissuhteet toimii miehelle eräänlaisena oppikouluna, mutta hän ei välttämättä itse ymmärrä oppineensa mitää
      Ikävä
      239
      921
    4. On meillä harvinaisen törkeä valtuuston puheenjohtaja

      Ja tyhmä! Kannattaisi googlettaa "julkisuuslaki" ja nojata siihen vasta sitten. Samalla voisi googlettaa muiden kuntien
      Kemijärvi
      75
      747
    5. Mitä näät

      Siinä miehessä?
      Ikävä
      54
      744
    6. Olet aika julma minua kohtaan

      Antaisit vähän armoa.
      Ikävä
      66
      657
    7. Olet mieleni päällä edelleen, J

      En voi sille mitään. Ja olen yrittänyt voida, monen monta kertaa. Miten jäinkin näin kiinni sinuun... 😞
      Ikävä
      34
      652
    8. Olisitko valmis

      Siihen?
      Ikävä
      42
      592
    9. Oletko miettinyt

      Mikä minusta tekee sinulle niin erityisen? Onko se samanlaiset lapsuusmaisemat? Työpaikan liian pitkät katseet? Selvittä
      Ikävä
      30
      575
    10. Mikko Leppilampi loi TTK:ssa ankaran tavan - Jatkaako Veronica Verho haastavaa perinnettä?

      Suorien lähetysten juontaminen vaatii rautaista ammattitaitoa ja kovaa työtä. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa on näh
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      567
    11. Provider miehistä..

      Tietyt miehet puhuvat ilkeästi naisista, jotka haluavat elää miehen tuloilla. Eikö? Mutta miksi tietyt miehet siitä pah
      Ikävä
      168
      535
    12. Mulla ei ole Suomessa enää mitään

      4 vuotta joutuu asumaan henkisessä vankilassa. Sitten voi muuttaa takaisin ulkomaille.
      Turku
      124
      492
    13. Miksi älyllinen ponnistelu ei ole kaikille ihanaa?

      Auttakaa minua, en ymmärrä. 🥵 Miten on mahdollista, että joku ei pidä pähkäilystä ja älyllisestä ponnistelusta? Minus
      Sinkut
      95
      485
    14. Mihin hävisi Sofia?

      Palasiko mies ex-vaimon luo takaisin?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      198
      464
    15. Miten tehdään Todellavaikeeta hulluksi?

      Tässä on nainen, jolla on korkea vaatimustaso! Todellavaikeeta voisi lukea tämän ja kiehua kateudessaan. 🤭 "[Etunimi
      Sinkut
      91
      448
    16. Oulaisten kaupunki/ Honkamajan kuntolenkit

      Mikä ihme riivaa Oulaisten kaupunkia,kun honkamajan kuntopolut jääneet koko kesältä heinät ja pajut niittämättä? Kenelle
      Oulainen
      17
      437
    17. Olet oikeasti paras

      Mies, joka on kohdalleni sattunut. Oikeastaan liian hyvä, jos rehellisiä ollaan. Sinun paikkaasi ei kukaan vie, vaikka e
      Ikävä
      27
      436
    18. Kuinka nainen jaksat ja voit

      Toivottavasti hyvin.
      Ikävä
      27
      426
    19. Persut ovat hävinneet historiansa aikana kaikki vaalit

      Ja tulevat häviämään myös jatkossa. Ihan vaan muistutuksena persuhönöille. Hukkaan menee persujen ääni, koska persut
      Maailman menoa
      278
      423
    20. Paula hakenut rovaniemelle

      Ei vissiin seurakunnan hommat ollutkaan mieleen vai olisiko kenties joku muu syy?
      Kemijärvi
      19
      422
    Aihe