Heippa! Opiskelen aineenopettajaksi, ja ensi vuonna minulla on opetusharjoitteluvuosi. Tuleva vuosi jännittää kamalasti jo nyt. Ajatus siitä, että luokassa on luokan oma ope ja mahdollisesti myös didaktikko ja muita opetusharjoittelijoita tarkkailemassa, tuntuu kauhistuttavalta. Olen kyllä ollut yläkoulussa sijaisena moneen otteeseen, ja tällöin olen ollut vapautunut, rento ja pidetty ope; myöskään koulunkäyntiavustajan läsnäolo luokassa ei ole jännittänyt. Mutta se opeharjoittelu... Yläkoulussa jännittää se, miten saan oppilaat kuriin ja lukiossa se, riittääkö oma aineenhallinta.
Muilla samantapaisia tuntemuksia? Tai tei jo opetusharjoittelun tehneet: miten selvisitte koitoksesta?
Opetusharjoittelu jännittää
11
3295
Vastaukset
- yläkoulun aineenope
Kyllä siitä selviää. Mua jännitti kanssa ennakkoon hirveästi se, että siellä on ylimääräinen auktoriteetti katsomassa, mutta loppujen lopuksi ei sitä sitten itse tunnilla muista/ehdi ajatella. Opetusharjoittelu itsessään on vähän omituinen kokemus. Yleensä ei opettajan oppaita saa käyttää ja omaa luovaa materiaalia odotetaan tuotettavan runsaasti. Tähän vielä lisäksi täytyy joka tunnille suunnitella minuuttiaikataulu. On aika haastavaa ja aika erilaista kuin oikea opettajan työ tulee olemaan. Yläkoululaiset on ihan jees, yleensä niille riittää, että se oma ope on siellä luokassa niin uskovat kyllä. Lukiolaiset pelottavat yhä näin valmistunutta opeakin (siis se aineenhallintapuoli)... :P
Mutta näin omasta kokemuksesta voin sanoa, että sulla on jo etumatkaa kun kerran olet opettajan sijaisuuksia tehnyt. Omana auskuvuotenani moni ei ollut koskaan ollut ennen luokan edessä ja se vasta jännää sitten olikin mennä sinne. Ja voin sanoa, että jos kerran pärjäät "oikeassa elämässä" luokan kanssa on opetusharjoittelu ihan helppo nakki. Tsemiä! - _Aloittaja_
Kiitos rohkaisevasta viestistäsi, yläkoulun aineenope. Ehkä se tästä. :)
- 5 ynnä 10
Se jännittää kaikkia, mutta se jännitys vaan kertoo siitä, että olet oikeasti kiinnostunut asiasta ja otat sen vakavasti. Eli jännitys on oikeasti positiivinen asia.
Samaa mieltä olen edellisen kanssa, että jos olet jo ollut ihan oikeassa työssä koulussa, niin kyllä selviät pedagogisistakin. Sillä lopulta pedagogiset ovat aika turvallinen paikka verrattuna sitten työelämässä olemiseen. Ja mitä negatiivista pedagogisissa voisi tapahtua? Kyllä ohjaavat opettajat, harjoittelukollegat ja muut tahot ovat harjoittelijan PUOLELLA ja pitävät huolen siitä, että homma onnistuu.
Kannattaa myös nauttia pedagogisten vuodesta, sillä se on myös hieno ja kasvattava kokemus ihmisenä, ja sen aikana oppii paljon uutta itsestään ja saa uusia ystäviä helpommin kuin tavallisilla yliopistokursseilla. Oi, jos saisin elää sen vuoden uudestaan!- ÖkyOpe
Ei kannata jännittää! Oma kokemus parinkymmenen vuoden takaa (kielet) oli aivan myönteinen. Meillä oli puolentusinaa "ohjaavaa" opettajaa, joista ehkä yksi oli oikeasti asiantunteva. Kun seurasi näiden opettajien omia tunteja, huomasi, ettei se viisaus nyt heissäkään aivan asu. Uusin sanasto hakusessa ja myös kurinpitovaikeuksia.
Piilo-opetussuunnitelma: huomaat että osaat hommasi siinä missä muutkin.
- Opexi opizkellut
Olen itsekin käynyt pedakoomiset opinnot ja täytyy sanoa että ihan vitsihän ne olivat. Yksittäinen opetustunti sillointällöin, voi haloo??!? Oikeassa koulussa opetetaan yli 20 tuntia viikossa.
Ei pedagogisia pidä jännittää, enemmän niiden tulisi huvittaa. - 5 + 10
Opexi opizkelleen tekstistä huomaa nimimerkkiä myöten, että yläasteella työskennellessä seura tekee kaltaisekseen. Toki pedagogiset tuntuvat vuosia työelämässä olleesta lasten leikiltä, mutta kun opettamisesta on vasta niukasti tai ei ollenkaan kokemusta, niin tottakai ne harjoitustunnit jännittävät useimpia. Jos henkilö, joka ei koskaan ole hypännyt mäestä, menee hyppäämään ensi kertaa, niin varmasti hän suhtautuu siihen etukäteen eri tavalla kuin Janne Ahonen, joka on hypännyt vuosia ja jolle hyppääminen on rutiinia.
Eikä se määrä vaan laatu: itse kehtaan myöntää, että kyllä minä pedagogisten aikana tein usein paljon huolellisempia tuntisuunnitelmia, mitä teen työelämässä, jossa usein ei ole luokkaan sisään kävellessä mitään suunnitelmaa kuin korkeintaan päässä. Tekisi hyvää monelle alalla vuosia olleellekin mennä tekemään pedagogiset uudestaan ja saamaan kriittistä aspektia omaan opettajuuteen. Kuinka paljon sitten "jännittäisi", kun joutuisivatkin omat maneerit tarkkailun alle?- Opexi opizkellut
Nyt en malta olla kommentoimatta nimimerkille 5 10 (onko tämä nyt sitten viittaus alakoulun matematiikkaan?) että olen työskennellyt yläkoulun lisäksi mm. kahdessa eri opettajia kouluttavassa yksikössä eri korkeakouluissa. Meillä on jatkuvasti ulkopuolisia tarkkailijoita (opetusharjoittelijoita, muita didaktikkoja, vierailijoita jne) tunneilla. Se ei itseäni ole pahemmin jännittänyt.
En kiistänyt sitä etteivät pedagogisten opintojen tunnit voisi jännittää. Sen sijaan kommentoin että jännittäminen on turhaa. Pedagogisilla opinnoilla on hirveän vähän tekemistä todellisen koulun arjen kautta. Varsinkin yksittäiset harjoitustunnit ovat todella irrallaan koulun todellisuudesta.
Todellisessa koulumaailmassa korostuvat minuuttitarkan tuntisuunnitelman ja aineenhallinnan sijasta opettajan persoona ja ryhmänhallinta. Oppilaiden kanssa tullaan tutuksi aivan toisella tavalla kuin normaalikoulun yksittäisillä harjoitustunneilla. Opettajalla täytyy olla rohkeutta ottaa luokassa johtajan rooli. Hänen tulee olla persoonaltaan vakaa ja näyttää lapsille aikuisen mallia.
Siten onkin hienoa että AP on jo aiemmin työskennellyt koulussa sijaisena. Siten hän toivottavasit saa pedagogistista irti enemmän kuin aivan puskista tuleva noviisiharjoittelija. Hän toivottavasti kykenee reflektoimaan pedagogisten opintojen aikana tarjottavaa tietoa suhteessa aikaisempaan kokemukseensa. Eikä hän toivottavasti ota niitä todellisuudesta vierautuneiden proffien jorinoita liian tosissaan ;) - 5 + 10
Opexi opizkellut kirjoitti:
Nyt en malta olla kommentoimatta nimimerkille 5 10 (onko tämä nyt sitten viittaus alakoulun matematiikkaan?) että olen työskennellyt yläkoulun lisäksi mm. kahdessa eri opettajia kouluttavassa yksikössä eri korkeakouluissa. Meillä on jatkuvasti ulkopuolisia tarkkailijoita (opetusharjoittelijoita, muita didaktikkoja, vierailijoita jne) tunneilla. Se ei itseäni ole pahemmin jännittänyt.
En kiistänyt sitä etteivät pedagogisten opintojen tunnit voisi jännittää. Sen sijaan kommentoin että jännittäminen on turhaa. Pedagogisilla opinnoilla on hirveän vähän tekemistä todellisen koulun arjen kautta. Varsinkin yksittäiset harjoitustunnit ovat todella irrallaan koulun todellisuudesta.
Todellisessa koulumaailmassa korostuvat minuuttitarkan tuntisuunnitelman ja aineenhallinnan sijasta opettajan persoona ja ryhmänhallinta. Oppilaiden kanssa tullaan tutuksi aivan toisella tavalla kuin normaalikoulun yksittäisillä harjoitustunneilla. Opettajalla täytyy olla rohkeutta ottaa luokassa johtajan rooli. Hänen tulee olla persoonaltaan vakaa ja näyttää lapsille aikuisen mallia.
Siten onkin hienoa että AP on jo aiemmin työskennellyt koulussa sijaisena. Siten hän toivottavasit saa pedagogistista irti enemmän kuin aivan puskista tuleva noviisiharjoittelija. Hän toivottavasti kykenee reflektoimaan pedagogisten opintojen aikana tarjottavaa tietoa suhteessa aikaisempaan kokemukseensa. Eikä hän toivottavasti ota niitä todellisuudesta vierautuneiden proffien jorinoita liian tosissaan ;)Ei ole viittaus matematiikkaan 5 10, vaan Suomi24-palstan varmennelaskun tulos. Ja kyllä sinä kiistit jännittämisen, kun sanoit, että "ei pedagogisia pidä jännittää, enemmän niiden tulisi huvittaa." Mielenkiintoista myös, että otit itseesi siinä määrin, että rupesit selittelemään. Jos olisin ilkeä, voisin sanoa, että tuossako on vakaan aikuisen malli, jollaisesta puhut?
Siitä olen samaa mieltä, että pedagogiset eroavat paljon tavallisen koulun arjesta. Pedagogisissa palautetta saa jatkuvasti, ensisijainen vastuu tunnin onnistumisesta on ohjaavalla opettajalla ja tilanteista ja oppilaista keskustellaan jälkeenpäin. Kun itse menin "oikealle" yläasteelle "oikean" opettajan hommiin suoraan pedagogisen vuoden jälkeen, niin kyllä huomasin nopeasti, miten siellä seistään paljon enemmän omillaan. Mutta oli kyllä isompi kynnys aloittaa ne pedagogiset (itsellä ei ollut mitään opetuskokemusta ennen niitä) kuin niiden jälkeen mennä töihin, sillä oman opettajuuden perusta kyllä syntyi pedagogisissa ja sillä perustalla ollaan yhä.
Lähinnä olennaisena erona on se, että pedagogisissa kaiken piti onnistua ja yleensä onnistuikin, mutta sitten tavallisella yläasteella joutuu hyväksymään sen, että toisinaan tulee "katastrofitunteja." En kuitenkaan lähtisi rakentamaan vastakkainasettelua pedagogisten ja oikean työelämän välille, koska mielestäni itse kunkin opettajuus tarvitsee sekä teoriapohjaa että käytännön taitoa. Ja opettajan jos kenen luulisi tietävän, että aina voi oppia uutta ja kehittyä paremmaksi ;-). - Ökyope
5 + 10 kirjoitti:
Ei ole viittaus matematiikkaan 5 10, vaan Suomi24-palstan varmennelaskun tulos. Ja kyllä sinä kiistit jännittämisen, kun sanoit, että "ei pedagogisia pidä jännittää, enemmän niiden tulisi huvittaa." Mielenkiintoista myös, että otit itseesi siinä määrin, että rupesit selittelemään. Jos olisin ilkeä, voisin sanoa, että tuossako on vakaan aikuisen malli, jollaisesta puhut?
Siitä olen samaa mieltä, että pedagogiset eroavat paljon tavallisen koulun arjesta. Pedagogisissa palautetta saa jatkuvasti, ensisijainen vastuu tunnin onnistumisesta on ohjaavalla opettajalla ja tilanteista ja oppilaista keskustellaan jälkeenpäin. Kun itse menin "oikealle" yläasteelle "oikean" opettajan hommiin suoraan pedagogisen vuoden jälkeen, niin kyllä huomasin nopeasti, miten siellä seistään paljon enemmän omillaan. Mutta oli kyllä isompi kynnys aloittaa ne pedagogiset (itsellä ei ollut mitään opetuskokemusta ennen niitä) kuin niiden jälkeen mennä töihin, sillä oman opettajuuden perusta kyllä syntyi pedagogisissa ja sillä perustalla ollaan yhä.
Lähinnä olennaisena erona on se, että pedagogisissa kaiken piti onnistua ja yleensä onnistuikin, mutta sitten tavallisella yläasteella joutuu hyväksymään sen, että toisinaan tulee "katastrofitunteja." En kuitenkaan lähtisi rakentamaan vastakkainasettelua pedagogisten ja oikean työelämän välille, koska mielestäni itse kunkin opettajuus tarvitsee sekä teoriapohjaa että käytännön taitoa. Ja opettajan jos kenen luulisi tietävän, että aina voi oppia uutta ja kehittyä paremmaksi ;-).No joo... Kyllä varmaan hyvä idea on aloittelijan suhtautua pedagogisiin vakavasti, samoin opetusharjoitteluun. Parhaillaan sieltä saa aivan hyviä vinkkejä. Mutta suhteuttaa asiat kannattaa: ei noilla ohjaavilla didaktikoilla oikeasti ole mitään sen suurempaa salattua tietoa. Opetuksessa, vuosien ja vuosikymmenten varrella, persoona ratkaisee. Myös sen jaksaako tätä työtä.
Ja aineenhallinnasta: se ei ole kenelläkään täydellinen, ei aloittavalla opella eikä ko.aineen proffalla. Jokaisella opella on jossakin vaiheessa joku häntä fiksumpi oppilas, näin sen tulee ollakin.
Ei muuta kun opettamaan ja oman osaamisen avulla myös sivubisnekset pyörimään ja ökymaasturilla ajamaan!
- opesta siivojaksi
JOO, Ei siitä selviä. Tiedän kokemuksesta, että paskat housussa jo edellisenä päivänä. Vaihda alaa.
- ölövi
Itse tykkäsin siitä, että luokan perällä oli muita auskuja sekä vastaava opettaja katsomassa. Tunnin jälkeen purettiin opetustuokio ja keskusteltiin mikä oli hyvää ja missä olisi parantamisen varaa. Sain tuosta irti ihan mielettömästi! Olisi mukavaa, jos nyt ammatissakin joskus moinen ryhmä tulisi luokkahuoneeseen ja voitaisiin yhteistuumin keskustella tunnista.
Meillä oli ainakin ihan mielettömän hyvä auskuporukka ja kaikki rohkaisivat toisiaan ja ollaan pidetty myöhemminkin yhteyttä.
Parhaimmillaan saat hienoja ideoita tulevaan ammattiin ja mielenkiintoisia ajatuksia.
Tosin joskus ohjaavat opettajat eivät ole asian tasalla ja silloin kannattaa miettiä mitä ohjeita ottaa mukaansa...
Itsellä ei ollut mitään kokemusta ennen auskultointia ja jännitti todella paljon. Hyvin tunnit kuitenkin menivät. Tosin realististahan ei noiden opetustuntien suunnittelu ole, ei oikeassa elämässä suunnitella yhtä tuntia viikkoa. Etkä myöskään voi tunkea kaikkia opetusmetodeja normaalistu yhteen tuntiin yms...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 844562
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺854411Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭433759Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli163483Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle402977Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102764En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä212701IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm392083Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1581748Savon murteella viäntäminen asiakaspalvelussa?
Olin äsken tekemisissä puhelimitse rahoitusalan firman asiakasneuvonnassa. Tyyppi väänsi leveää savoa oikein perusteelli1031291