Hei
Onko kukaan sattunut huomaamaan missään jatkosodan aikaa käsittelevässä kirjassa raskaan kenttätykistöpatteriston tarkkaa kokoonpanoluetteloa tai muuta vastaavaa?
Itse olen löytänyt vain sellaisen, jossa on mainittu miesmäärä seuraavista: esikunta, kolonna ja tulipatterit 3 kpl.
Mutta miten oli esikunta, kolonna ja tulipatterit koottu? Mitä tehtäviä niissä oli ja mitkä olivat tarkat miesmäärät?
Onko kukaan sattunut huomaamaan missään jatkosodan aikaa käsittelevässä kirjassa raskaan kenttätykistöpatteriston tarkkaa kokoonpanoluetteloa tai muuta vastaavaa?
Itse olen löytänyt vain sellaisen, jossa on mainittu miesmäärä seuraavista: esikunta, kolonna ja tulipatterit 3 kpl.
Mutta miten oli esikunta, kolonna ja tulipatterit koottu? Mitä tehtäviä niissä oli ja mitkä olivat tarkat miesmäärät?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Jatkosodan historia 1 tai Koskimaan "Murtajan tykistö". Tietysti Suoimen tykistön historia 2:ssa on tiedot myös.
Myös Lauri Jäntin kirjoissa löytyy asiasta runsaasti tietoa. Ainakin seuraavissa: 'Salainen sotapäiväkirjani' ja 'Tykin jyskeessä Jatkosodassa'. Hän palveli Jatkosodan Raskas Patteristo 14:ssa.
Hei,
Kiitos viesteistä. Sellainen tarkennus vielä, että yritän löytää kirjaa, jossa on siis tarkka kokoonpano koko raskaasta patteristosta. Siihenhän kuului yli 500 miestä.
Kirjoitin vähän huolimattomasti aloitusviestissä kun kyselin vain miesmäärää kussakin patteriston elimessä.
Olisi pitänyt kirjoittaa ettää miesmäärä tehtävä. Siis onkohan noissa kirjoissa kerrottu esim. tulenjohtueen täsmällinen miesmäärä ja siinä kunkin miehen tehtävä?
tapa "tutkia", eli teettää työ muilla.
Toinen tapa, jota moni noudattaa, on selvittää asia itse. Se kyllä aiheuttaa työtä enemmän kuin tuo edellinen.
Täsmälliset miesmäärät ja tehtävät selvinnevät varmuudella vain sodan ajan ohjesäännöistä.
Eli pyydä nyt, että joku tekisi työn puolestasi.
Tietääksen tulenjohtoryhmään kuului upseeri johtajana, tiedustelu- ja radioaliupseerit, neljä tiedustelijaa, kaksi radiomiestä ja ajomies. Jaksatko laskea vahvuuden?
No kyllä tämän ketjun avaus oli asiallisuudessaan raikasta vaihtelua tähän punikki/lahtari / suomi oli natsivaltio -paskanjauhantaan miksi palstan taso on ikävä kyllä tippunut.
Mutta samalla tuota "tekisikö joku kiltti tämänkin työn puolestani"- jahnausta.
Hei
Kai täällä saa kysyä asioita? En ole pyytänyt ketään tutkimaan mitään puolestani.
Sodasta on kirjoitettu tuhansia kirjoja, Kukaan ei pysty lukemaan ja hallitsemaan kaikkia kirjoja. Siksi kysyin - mielenstäni ihan asiallisesti - että:
"Onko kukaan sattunut huomaamaan missään jatkosodan aikaa käsittelevässä kirjassa raskaan kenttätykistöpatteriston tarkkaa kokoonpanoluetteloa tai muuta vastaavaa?"
Jos tuollaista kysymystä joku ei siedä, niin ehkäpä ko. henkilön tulisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja käydä vilkaisemassa peiliin?
ihan asiallisesti ja kehoitin ottamaan selvää osoittamistani lähteistä.
Taisi kalikka kalahtaa?
"Katso esimerkiksi Jatkosodan historia 1 tai Koskimaan "Murtajan tykistö". Tietysti Suomen tykistön historia 2:ssa on tiedot myös."
Nämä ovat jokapaikassa ja aina olleet samanlaisia. Heppavetoinen lienee lähinnä finljandiaa.
http://www.ibiblio.org/hyperwar/Japan/IJA/HB/fig/hb-40.jpg
http://www.custermen.com/ItalyWW2/ArmyOrg/OrgChart/Artillery.GIF
Miesmäärät voit vielä laskea teoreettisesti, mutta tykkikalusto oli kirjavaa: samassa patterissa saattoi olla erilaisia tykkejä. Patteristojen tykkimäärä vaihteli, laskeminen on vaikeaa.
Esimerkkinä yksi hyvä patteristo, jossa oli melko yhdenmukainen kalusto:
Rask.Psto 1 oli Päämajan alainen yksikkö, joten sen varustus on saattanut olla keskimääräistä parempi.
Raskaat haupitsit 155 H/17, kaikilla kolmella patterilla 4 kpl. Kantama n. 10 km. Tykin paino osapuilleen kolme tonnia ja käytettyjen ammuksien paino oli hiukan alle 45 kg.
Patteristolla oli käytössä jatkosodassa Kurikasta ja lähipitäjistä kutsuttuja automiehiä kuorma-autoineen sekä joitakin uusia Citroen kuorma-autoja.
Rask.Psto 1:een kuului sodan aikana kolme tulipatteria: 1.Rask.Psto 1, 2.Rask.Psto 1 ja 3.Rask.Psto 1
Kuhunkin tulipatteriin kuului tulenjohtue. Tulenjohtueessa olivat:
tulenjohtaja
aputulenjohtaja
1.tulenjohtoryhmä
kaksi mittausaliupseeria
radioaliupseeri
kaksi tiedustelijaa
kolme radiomiestä
lähetti
2.tulenjohtoryhmä
kaksi mitatusaliupseeria
tiedustelualiupseeri
puhelinaliupseeri
kaksi taistelulähettiä
neljä tiedustelijaa
12 puhelinmiestä
lähetti
Tulenjohtueella oli käytössä neljä ajoneuvoa.
Tuota on hieman hankala niellä että samassa patterissa olisi voinut olla erilaisia tykkejä. Miten laskenta suoritettiin? Oliko joka tykkityypillä oma taso? Saattaisi hidastaa kummasti ammuntaa jos pitäisi suorittaa eri laskut joka tykille erikseen. Saattaa silti olla tottakin mutta meikäläisen tietämyksen mukaan ei onnistu.
Olet oikeassa. Minustakin sopii olla kriittinen tässä. Itse en ole patterilla ollut silloin, enkä ole tykkimies. Kaivoin pitkän aikaa, mistä olen kallooni napannut moisen idean ja löytyihän se. Putkinen mainitsee tekstissään "Jatkosodan kenttätykistö", että 1941 oli kevyitä joustolavettisia viittätoista eri tyyppiä, jotka tuottivat vaikeuksia kunnossapitoon, koulutukseen, ammushuoltoon ja tasotyöskentelyyn (eri ampumataulukot).
Toisessa kirjoituksessaan "Torjuntavoitto U-asemassa" hän mainitsee sitten suoraan, että "jopa samassa patterissa saattoi olla eri tykkejä". Kappaleen jälkeen ei kuitenkaan ole lähdettä suoraan ja välittömästi. Kenttätykistön käyttöä koskevat lähteet viittaavat yleensä Matti Koskimaahan.
Toistaiseksi asia on tarkistamaton.
Kiitos tarkennuksesta. Minulla on kenttätykistön tuliasemakoulutus vuosikymmenten takaa. Mietin itsekin lisää ja tuskin Putkinen sitten tuota itse on keksinyt. U-aseman tilanteessa on voinut ehkä tuollaista esiintyä ja ehkä laskenta on tosiaan suoritettu eri tykkityypeille erikseen mutta yhteislaukauksia tuollainen patteristo ei kykene ampumaan. On siis plausible vielä, ei kumota täysin.
olla saman tykkimallin eri versioita. Ampuma-arvojen laskennassa se otettiin huomioon tykkikohtaisena korjauksena mm. tarkistamalla erot lähtönopeusammunnoilla. Tulitoimintaa se ei mitenkään vaikeuttanut,
Tätä on aika vaikeaa uskoa, sillä eikös Nenosen oppien mukaisesti patteri ollut se pienin "tuliyksikkö" joka ampui. Ei siis siis ole mahdollista, että siinä olisi eri tyyppisiä tykkejä. Lukumäärä saattoi tietysti vaihdella, koska osa tykeistä menetettiin esim. vetäytymisvaiheen aikana, tuhoutui / vaurioitui tai oli korjattavana tms.
>>Tykkikalusto oli kirjavaa, jopa samassa patterissa voi olla erilaisia tykkejä. Patteristojen tykkimääräkin vaihteli, joten absoluuttisen tykkimäärän laskeminen on ”kiven takana”.
Putkinen kirjoittaa omiaan. Patterissa saattoi siis olla saman tykkimallin eri versioita pienin eroin. Se hoidettiin tykkikohtaisilla korjauksilla.
Ainakin vielä jatkosodan alussa oli sekapatteristoja, joissa siis yksi patteri saattoi olla haupitseja ja muut kanuunoita.
Patteriston tykkimäärä oli 12. Sitä saattoi muuttaa kaluston rikkoutuminen ja tuhoutuminen. Varikoilta saatiin kuitenkin täydennys.
Jotkut patteristot saattoivat olla kaksipatterisia.
Absoluuttinen tykkimäärä selviää esimerkiksi Jatkosodan historian 6. osasta tai Kenttätykistön historian 2, osasta..
Pienin yksikkö on jaos tykkejä, näin oli jaoksittain tykit ripoteltu raskaassa Viipurissakin 1944.
Olisi suotavaa, että tykit pattereittain olsi samoja, sillä muuten käy kuten hämeen hitaalle noin 7 veljeksessä.
http://www.seepia.org/html/seepia2/ballistiikka/ballistiikka.shtml
alaosasto. Ei se mitään ripottelua ole.
Tuliyksikkönä käytettiin yleensä patteristoa tai useamman patteriston ryhmää, harvemmin patteria muussa kuin tarkistusammunnassa.
Sinulla on hyvät tiedot niin se tosiaan menee psto, ptri, jaos. Patteristo amppuu paljon kovemmin kuin patteri, olet käynyt rottakoulusi.
Esikunta ja esikuntapatteri unohtuivat
Näkyy talvisodassa puuttuvan, mutta tämä on oikeaa tietoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenttätykistöpatteriston_määrävahvuus_(talvisota)
Onkin tuo asemajaos, joka hoiti vastatykistötoimintaa mittaamalla suuulieskoja ja pauketta vastapuolelta.
Eikös asemajaos valmistellut tuliasemia. Mittaustiedustelu kuului KTR:n mittauspatterille.
Kenttätykistön ohjesäännöstä tarkat vahvuudet varmaan selviäisivät, niitä näkee aika usein antikvariaateissa.
Karkealla tasolla tuolla:
http://www.oocities.org/finnmilpge/fmp_kt_org39_40.html
Tuliasemien valmisteluun kuuluu mittaus, kyllä. Mittauspatteri tai mittauspatteristo kuuluu kyllä vähän eri kontekstiin. Tässä olet oikeassa, ja nimimerkki Mittapönttö sekoittaa nämä kaksi asiaa keskenään. Asemajaos siis mittasi tuliaseman sijainnin ja määritti sille ampumasuunnan. Sodan jälkeen ainakin, nykyajasta en tiedä, asemajaoksen korvasi tuliasemaosasto joka koottiin patteriston muusta organisaatiosta, mutta mittausryhmä siihen kyllä kuului erillisenä "erikoismiesjoukkona".
Tykistöprikaatin Mittauspatteristo.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mittauspatteristo
Mitä tapahtui vanhalle 3.:lle tulipatterille, jossa oli myös ammushuolto ja mittapönttö?
Sodan aikana se oli tietenkin tämä.
Esikuntapatteri (vastasi siis esikuntakomppaniaa)
Viestijaos
Asemajaos (valmisteli tuliasemia)
Toimitusjaos (talous-, lääkintä- ja eläinlääkintä)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenttätykistöpatteriston_määrävahvuus_(talvisota)
mikä oli tykistön tiedustelu aliupseerin koulutus ja tehtävä (RPSTO) ?
tiedustelualiupseerin koulutuksen kurssilla tai käytännössä. Tehtävänä oli maalitiedustelu tulenjohtajan apuna.
Kyllä te jv miehet olette aika uunoja. Lukekaa Kenttätykistön historiä tai suomalaisten joukko-osastojen kokoonpanot perustamisvaiheessa 1941 liikekannallepanossa.
Sinun pitää tutustua sellaiseen kenraaliin kuin Torvald Ekman, muualla maailmassa laitettiin tykkejä jeepien ja kuormurien perään.
On naurettavaa väittää, että saksalaiset eivät olisi tienneet taktiikoistamme, koska saksalaiset toimittivat parhaat tykistön tykit ja taisteluvälineet tänne, sekä antoivat suomalaisten tulenjohtajille tehtäviä,