Ruotsi supisti asevoimiaan vuoden 1925 puolustuspäätöksen perusteella. Vuosittain koulutettiin 44 000;sta miehestä vain 25 000. Palvelusaika oli 140 päivää eli vajaa viisi kuukautta. Sotakelpoista(?) henkilöstöä tämä tuotti noin
300 000 miestä. Väkiluku oli kahdeksan miljoonaa.
Vuonna 1936 tehtiin uusi puolustuspäätös, jolla asevoimia lähdettiin hitaasti vahventamaan. Mm. sodan ajan divisioonien määrä nostettiin neljästä kuuteen. Ilmavoimia ja meripuolustusta vahvennettiin. Tavoite oli tarkoitus saavuttaa 1940.
Talvisodan syttyessä Ruotsi kutsui palvelukseen pohjoiseen sijoitetun II AK:n kaksi divisioonaa ja ratsuväkiprikaatin elio noin 40 000 miestä sekä meri- ja ilmapuolustusjoukkoja. Kaikkiaan palveluksessa oli vajaa 100 000 miestä.
Valmiina oli suunnitelmat siirtää Suomen avuksi 4,5 divisioonaa, mutta hallitus kieltäytyi virallisesta avusta Saksaa peläten. Suomea avustettiin kuitenkin siinä määrin, että kuudes divisioona täytyi jättää perustamatta.
Ruotsin apu oli Talvisodan merkittävin.
Ruotsin sotilaallinen valmius 1939-1945
33
774
Vastaukset
- Moskovan tauhan
jälkeen Ruotsi aloitti joukkojen kotiuttamisen. Se keskeytyi kuitenkin Saksan hyökkäykseen Norjaan. Ruotsi oli aloittanut jo 6. huhtikuuta valmiuden kohottamisen.
Saksa vaati 9.huhtikuuta Ruotsilta ehdotonta puolueettomuutta ja lkp:n keskeyttämistä.
Ruotsi kuitenkin jatkoi valmiuden kohottamista.Talvisodan 90 000 verrattuna joukkojen vahvuus nousi jo huhtikuun lopussa 320 000:een ja oli suurimmilaan noin 400 000.
Kesällä -40 siirryttiin vähitellen suojajoukkovalmiuteen eli palveluksessa oli noin
100 000 miestä. Niitä vaihdettiin ja koulutustasoa nostettiin. Samoin varustus parani.
Sinänsä Norjan miehitys loi kokonaan uuden uhkasuunnan. - 1930-1940
Tage Erlanderin muistelmissa on oma lukunsa Suomen Talvisota, s. 239-262.
Sivulla 246-247 kerrotaan kuinka Ruotsin puolustusvoimain esikuntapäällikkö Rappe oli 22.2.1940 pidetyssä Ruotsin hallituksen istunnossa esittänyt Hanssonille, miten Ruotsin 200 000 miehen joukot yhdessä suomalaisten kanssa turvaisivat pohjoisen rajan ja valtaisivat Karjalan kannaksen takaisin. Tällöin oli Hansson kysynyt, että mitä Ruotsin joukot tämän tehtävän suoritettuaan tekisivät. Hiukan epäröityään Rape oli vastannut: - No sitten kai sota on päättynyt. Per Albin Hansson oli kommentoinut esittelyä sanoilla "Helvetin paskapuhetta". Erlanderin mukaan Hanssonin analyysi vaikuttaa täysin tyhjentävältä.
Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
Tammi, 1973, 288 s., 1.p
Turtolan kirja Torniojoelta rajajoelle antaa ehkä realistisimman kuvan Ruotsin todellisesta asenteesta Suomen avustamiseen: Mitäpä se Ruotsille kuului sillä sehän oli Suomen käymä sota. Tosin Molotovin Ruotsista esittämät sanat kuuluivat näin: (Erlander Muistelmia 1901-1941, s. 244) - Suomen sota, sehän oli teidän sotanne. (Wingfors: Minnen III)
Onkohan Turtola vai Erlander erehtynyt päivämäärässä (22.2.1940 vai 21.2.1940) ?
Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4261
Martti Turtolan väitöskirjan mukaan Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmentä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan.
Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua: (s. 13) "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Turtola Martti (väitöskirja) Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto, WSOY, 1984, 259 s. - Ruotsin apu?
"Ruotsin apu oli Talvisodan merkittävin."
Toki kaikenlaista saatiin, mutta miten se menikän?
Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.
Tuota samaa viivytystaktiikkaa harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan. Tämä tykistökranaatteja koskeva esimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne kranaatit tulivat ja naapuri teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se Ruotsin kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...
Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Täälläkin on aiheesta jotain:
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1879- Turhaa höpinää!!!
Kun miehte tulevar yksi kerrallaan ja heidät on sijoitetttava, varustettava ja koulutettava ensin mieskohtaisesti ja sitten joukkoina , niin se vie aikaa, Ei yksittäisten miesten tai ryhmien lähettämisessä rintamalle ole mitään järkeä.
Nuo väitteet avustusten tahallisesta viivyttämisestä ovat täysin järjettömiä ja on oiottu moneen kertaan. - Turkitko puuttui?
Turhaa höpinää!!! kirjoitti:
Kun miehte tulevar yksi kerrallaan ja heidät on sijoitetttava, varustettava ja koulutettava ensin mieskohtaisesti ja sitten joukkoina , niin se vie aikaa, Ei yksittäisten miesten tai ryhmien lähettämisessä rintamalle ole mitään järkeä.
Nuo väitteet avustusten tahallisesta viivyttämisestä ovat täysin järjettömiä ja on oiottu moneen kertaan.Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940 tai 1941-1944? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen kaiken kaikkiaan?
Kahta samansuuruista lukemaa ei eri kirjoista löydy, mutta tässä on eräs näkemys asiasta:
Suomen asiasta tuli omani -kirjassa on esitetty suuntaa antavia lukumääriä Talvisodan rintamalla olleista ruotsalaisista vapaaehtoisista.
Orvar Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 30 kuinka "Lopulta Ruotsalaiseen vapaaehtoisjoukkoon kuului 8260 ruotsalaista, 727 norjalaista ja 60 suomalaista tulkkia." - "Noin 200 ruotsalaista vapaaehtoista palveli Vaasan tykistössä, runsaat satakunta Turun ilmatorjuntajoukoissa ja melkein yhtä monta Pellingin rannikkopuolustuksessa."
Sisältyikö ruotsalainen lentolaivue F 19 henkilökuntineen tuohon lukuun, ei sattunut löytymään tuosta Nilssonin kirjasta. Lisäksi oli vapaaehtoisia mekaanikoja ja asentajia siviilipuolella.
Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 55, kuinka Mannerheim vieraili Märkäjärvellä Talvisodan päätyttyä. 26.3.1940 olivat kaikki ruotsalaiset SFK:n vapaaehtoiset joukot I ja II taisteluosastoista ryhmittyneet Paikanselän kukkulan länsiosaan suureen avoneliöön. "Taisteluosasto SFK:n päällikkö, eversti Arthur Nordenswan ilmoitti ylipäällikölle. Mannerheim tervehti meitä: "Hyvää päivää, ruotsalaiset vapaaehtoiset." Noin 4000 kurkusta kajahti mahtava vastaus: "Hyvää päivää, herra sotamarsalkka."
Samassa kirjassa kerrotaan sivulla 270 luvussa Muistomatkoja, kuinka kahden Ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon yhteisvahvuus öisillä siirtomarsseilla Märkäjärvelle 1940 oli 3000 miestä. Taisteluosastojen kokonaislukumääräksi on siis sanottu 3000, mikä vastaa hyvin monissa kirjoissa kerrottua mielikuvaa kahdesta vahvennetusta pataljoonasta.
I Taisteluosasto kulki 22.2.1940 alkaen 3 yömarssin kuluessa Kemijärven Isostakylästä Märkäjärven rintamalle.
II Taisteluryhmälle tuli sotareissun kovimmat tappiot paleltumisina, kun 1500:sta miehestä paleltui 70 miestä kokonaan pois muonavahvuudesta. (s. 35-38)
Pakkasmarssiksi ristityllä siirtomarssilla 24.-25.2.1940 pakkasen kerrotaan olleen aluksi -18 ja sitten kiristyneen, ollen jopa -49 astetta ja matka olikin alkuperäisen 28 km:n sijasta liki 40 km. Tuo virhearvio matkan pituudesta vei monelta mieheltä sormia, varpaita, raajan tai jopa nenänkin. Vaikka turkit päällä hiihdettiin, niin Nilsson kertoo siltikin palelleensa.
Ruotsalaisten turkeista tulikin mieleeni tällainen juttu Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:
"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle... - Jatketaan vielä
Turhaa höpinää!!! kirjoitti:
Kun miehte tulevar yksi kerrallaan ja heidät on sijoitetttava, varustettava ja koulutettava ensin mieskohtaisesti ja sitten joukkoina , niin se vie aikaa, Ei yksittäisten miesten tai ryhmien lähettämisessä rintamalle ole mitään järkeä.
Nuo väitteet avustusten tahallisesta viivyttämisestä ovat täysin järjettömiä ja on oiottu moneen kertaan.Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:
Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185.
---------------------------------------------------
Lukemat vapaaehtoisista ja heidän tappioista vaihtelevat hieman lähteestä riippuen, mutta nyt siis Talvisodan historia 1-4 sarjan mukaan se menee näin:
Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:
Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185. Näistä paleltuneita n. 140
Sivulla 51 mainitaan näin: "Sen tappioluvut muodostuivat 33 kaatuneesta ja noin 50 haavoittuneesta. Lisäksi noin 130 miestä sai enemmän tai vähemmän vakavia paleltumisvammoja. Frivilligkåren lisäksi oli Suomessa erillisiä ruotsalaisia osastoja ilmatorjunnassa-, rannikkotykistö- ja kenttätykistöaselajeissa. Turussa ruotsalaisia vapaaehtoisia oli noin 80 ja Vaasassa noin 230. Joissakin suomalaisissa aluksissa oli ruotsalainen ilmatorjuntamiehistö. Tämän lisäksi oli muutamia ruotsalaisia suomalaisissa joukko-osastoissa. SFK:n ulkopuolella olevia ruotsalaisia vapaaehtoisia oli yhteensä n. 420 miestä."
Svenska frivilligkåren 1939-40
http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html
---
Ruotsalaisia oli Jatkosodassakin:
Orvar Nilssonin kirjan mukaan Jatkosodan alussa toimi Hangon rintamalla Ruotsalainen vapaaehtoispataljoona, jonka vahvuus nousi 1941 syyskuun aikana 630:een mieheen. Muissa Hangon rintaman yksiköissä palveli viitisenkymmentä ruotsalaista vapaaehtoista.
Ruotsalaisia vapaaehtoisia oli pieniä määriä vuodesta 1941 alkaen mm. seuraavissa joukko-osastoissa: ErP 1, ErP 18, JR 24, JR 13 ja JR 61. Suomen armeijassa palveli 170 ruotsalaista automekaanikkoa ja panssarivaunumekaanikkoryhmässä ehti palvella kaikkiaan 99 mekaanikkoa joulukuuhun 1942 mennessä. Samoin moottoripyörämekaanikkoja oli 1942-43 kaikkiaan 18. (s. 77-78)
Tammikuussa 1942 perustettiin Ruotsalainen vapaaehtoiskomppania joka sijoitettiin 150 vahvuisena aluksi I/JR 13:een. Nilsson kertoo mm. sivuilla 78 ja 250 kuinka Jatkosodassa Ruotsalainen vapaaehtoiskomppania oli ainoa riikinruotsalainen yksikkö, joka taisteli Suomen puolustusvoimissa Jatkosodan viimeisen 33 kuukauden aikana.
Komppaniassa ehti palvella kaikkiaan 404 vapaaehtoista tuona aikana eri pituisin sopimuksin. Komppania sijoitettiin 1943 alusta II/JR 13:een ja sen kokonaistappiot oli kaikkiaan 41 kaatunutta ja 84 haavoittunutta tai "henkisesti luhistunutta".
Kirjavahvuus oli 1943-44 vuodenvaihteessa huvennut 83:een mieheen eli liki puoleen alkuperäisestä vahvuudesta ja vahvuus oli lakkauttamispäivänä 26.9.1944 34 miestä, joista 9 oli täydet 33 kuukautta palvelleita.
Komppanian merkitys lienee ollut lähinnä "edustuksellinen" ja eräänlainen "opintomatka" silloisesta sodankäynnistä. Orvar Nilssonista tulikin ammattisotilas Ruotsin armeijaan ja hän jäi eteni everstiluutnantiksi saakka. Kirjan lopussa on taulukot vahvuksista yms. henkilöluetteloita.
Nilsson Orvar Suomen asiasta tuli omani
Schildts, 2003, 318 s., 1. painos
ISBN 951-50-1354-2
Suomentanut Tarmo Haarala / Alkuteos När Finlands sak blev min / noin 310 sivua
---
Suomen torjuntataisteluiden ruotsalaisasiantuntija on kuollut
21.12.2008
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2008/12/suomen_torjuntataisteluiden_ruotsalaisasiantuntija_on_kuollut_443927.html
Talvi- ja jatkosodan vapaaehtoinen, ruotsalainen everstiluutnantti Orvar Nilsson on kuollut sunnuntaina 89-vuotiaana kotimaassaan. Nilsson kuoli kotikaupungissaan Halmstadissa.
- Vertailun vuoksi
Pirkko Kanervo
Italia ja Suomen Talvisota
http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm
Italian apu Talvisodan aikana oli arvoltaan 790 miljoonaa mk. Armeijan 1938 seitsemän vuoden perushankintaohjelman loppusumma oli 2,7 miljardia mk
Ruotsin apu Suomelle oli rahallisesti suurin ja Englannin ja Ranskan avut olivat pienempiä kuin Italian.- Apua tuli!!!
Nykyisten tietojen mukaan Suomi sai taloudellista tukea noin 4,6 miljardia markkaa, jotta sen suuruudesta saisi jonkin käsityksen niin ko. summa on 70 % suurempi kuin Suomen vuoden 1938 koko seitsenvuotisen perushankintaohjelman loppusumma (2,7 miljardia).
Suurimpia avun antajia olivat:
Ruotsi 1470 milj. markkaa
Italia 790 milj. markkaa
Ranska 600 milj. markkaa
Englanti 500 milj. markkaa
Belgia 500 milj. markkaa
USA 270 milj. markkaa
jne.
Myöskin vapaaehtoisia ilmottautui kolmen kuukauden aikana kaikkiaan n. 28 000 miestä, tosin kaikkia ei voitu hyväksyä, eikä osaa saatu paikalle kuljetusvaikeuksien takia. Talvisotaan osallistui n. 8000 ruotsalaista, jotka sodan lopulla hoitivat Sallan suunnan puolustuksen.
Ruotsi lähetti mm. YH:n aikana pst-tykkejä, jotka olivat korvaamaton apu sodan alkuvaiheessa. - Makaroonia tilalle
Apua tuli!!! kirjoitti:
Nykyisten tietojen mukaan Suomi sai taloudellista tukea noin 4,6 miljardia markkaa, jotta sen suuruudesta saisi jonkin käsityksen niin ko. summa on 70 % suurempi kuin Suomen vuoden 1938 koko seitsenvuotisen perushankintaohjelman loppusumma (2,7 miljardia).
Suurimpia avun antajia olivat:
Ruotsi 1470 milj. markkaa
Italia 790 milj. markkaa
Ranska 600 milj. markkaa
Englanti 500 milj. markkaa
Belgia 500 milj. markkaa
USA 270 milj. markkaa
jne.
Myöskin vapaaehtoisia ilmottautui kolmen kuukauden aikana kaikkiaan n. 28 000 miestä, tosin kaikkia ei voitu hyväksyä, eikä osaa saatu paikalle kuljetusvaikeuksien takia. Talvisotaan osallistui n. 8000 ruotsalaista, jotka sodan lopulla hoitivat Sallan suunnan puolustuksen.
Ruotsi lähetti mm. YH:n aikana pst-tykkejä, jotka olivat korvaamaton apu sodan alkuvaiheessa.Italian vapaaehtoiset taisi jäädä politiikan jalkoihin, samoin unkarilaiset.
"Hitlerin painostaessa 5000:lle vapaaehtoiseksi ilmoittautuneelle ei myönnetty passia, kirjeessään Hitlerille Mussolini kirjoitti Suomen hylänneen tarjouksen. "
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1879 - käppänä ebert ponzi
Makaroonia tilalle kirjoitti:
Italian vapaaehtoiset taisi jäädä politiikan jalkoihin, samoin unkarilaiset.
"Hitlerin painostaessa 5000:lle vapaaehtoiseksi ilmoittautuneelle ei myönnetty passia, kirjeessään Hitlerille Mussolini kirjoitti Suomen hylänneen tarjouksen. "
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1879Mussoman halusi sodan täällä jatkuvan, koska pelkäsi sodan leviävän reviirilleen Balkanille.
- Norjan miehitys
muutti täysin Ruotsin tilanteen. Pian solmitiin kauttakulklusopimus, jonka mukaan tulijoita ja menijöitö oli oltavav yhtä paljon. Kun menijöitä alkoi olla paljon tulijoita enemmän, Ruotsi huolestui ja pelkäsi suunnitteilla olevan maan valtauksen. Ruotsi kutsui 80 000 miestä lisää aseisiin.
Lopulta Ruotsi suostui myös kokonaisen 163. D:n kuljetuksen Ruotsin läpi Norjasta Suomeen.
Tammikuussa -42 Ruotsi epäili taas hyökkäystä Norjasta ja nosti joukkojensa määrän 200 000:een. - Vakava tilanne
syntyi -43 alkuopuolella. Silloin sai 25. PsD:n komentaja tehtäväksen laatia suunnitelman Ruotsin nopeaksi valtaamiseksi Norjasta lähtevillä joukoilla.
Tällöin kuusi divisioona ( mm. kaksi psdiv) käsittävät joukot iskisivät päävoimin
( neljä div) Oslon pohjoispuiolelta suoraan Tukholmaan. Pohjoisempana kaksi divisioonaa hyökkäisi Trondheimin alueelta.
Tällöin eteläinen ryhmä törmäisi Ruotsin II AK:n kahteen divisioonaan, mutta siltä jäisi 1,5 divisioonaa irti.
Pohjoinen ryhmä saisi vastaansa vain vahvennetun rykmentin.
Ruotsin I AK ( 2 div) jäisi etelässä taistelujen ulkopuolelle.
Olisiko Ruotsilla ollut mahdollisuuksia torjua tällainen hyökkäys? Siis kaksi psdiv, ja yksi mt sekä kolme jvdiv, joita maahanlaskut ja vahvat ilmavoimat tukevat?- joopa joo
Vai suunniteltiin Stalingradin jälkeen Ruotsin miehitystä. Mat Laar ja joku lihapullako kertoi.
- Lähteenä on
joopa joo kirjoitti:
Vai suunniteltiin Stalingradin jälkeen Ruotsin miehitystä. Mat Laar ja joku lihapullako kertoi.
mm. Ziemken "Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945." Et tietenkään tunne sotahistoriaa.
Kyse on kuitenkin siitä, että kenraaliluutnantti Adam Schellin laatiman suunnitelman vaatimia joukkoja ei Norjaan koskaan siirretty.
Oli vain Schellin oma 25. PsD, jolla oli noin 120 pääasiassa ranskalaista sotasaalisvaunua.
Ruotsi oli varustautunut rajusti vuoteen 1939 verraten. Sillä oli -43 noin 550 panssarivaunua ja 1 200 lentokonetta. Maavoimien vahvuus oli kaksinkertaistunut alkuoperäisestä kuudesta divisioonasta.
Tukholmaa suojasi Norjan rajalta laskien neljä linnoitusvyöhykettä.
Saksa ryhtyi kyllä kokoamaan Schellin edellyttämiä joukkoja, mutta tilanteen kehitys romutti kaikki haaveet.Kurskin taistelu, tappio Afrikassa ja maihinnousu Sisiliaan veivät kaiken huomion.
Myös 25. PsD oli kiireesti siirrettävä pois Norjasta.
Ruotsi pääsi pelkällä säikähdyksellä ja ryhtyi koventamaan suhtautumistaan Saksaan mm.. kieltämällä kauttakulun.
Ruotsi kumarsi aina siihen suuntaan, missä arveli olevan vahvemmat voimnat. Saksan aika oli ohi. - jooh jooh usko nik
Lähteenä on kirjoitti:
mm. Ziemken "Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945." Et tietenkään tunne sotahistoriaa.
Kyse on kuitenkin siitä, että kenraaliluutnantti Adam Schellin laatiman suunnitelman vaatimia joukkoja ei Norjaan koskaan siirretty.
Oli vain Schellin oma 25. PsD, jolla oli noin 120 pääasiassa ranskalaista sotasaalisvaunua.
Ruotsi oli varustautunut rajusti vuoteen 1939 verraten. Sillä oli -43 noin 550 panssarivaunua ja 1 200 lentokonetta. Maavoimien vahvuus oli kaksinkertaistunut alkuoperäisestä kuudesta divisioonasta.
Tukholmaa suojasi Norjan rajalta laskien neljä linnoitusvyöhykettä.
Saksa ryhtyi kyllä kokoamaan Schellin edellyttämiä joukkoja, mutta tilanteen kehitys romutti kaikki haaveet.Kurskin taistelu, tappio Afrikassa ja maihinnousu Sisiliaan veivät kaiken huomion.
Myös 25. PsD oli kiireesti siirrettävä pois Norjasta.
Ruotsi pääsi pelkällä säikähdyksellä ja ryhtyi koventamaan suhtautumistaan Saksaan mm.. kieltämällä kauttakulun.
Ruotsi kumarsi aina siihen suuntaan, missä arveli olevan vahvemmat voimnat. Saksan aika oli ohi.Saksa oli aloittanut perääntymisvaiheen itärintamalla, mutta suunnitteli pienen Ruotsin miehitystä. Nukkumatti on olemassa. Sen nimi on Måtson.
- ei merkitystä
Lopultahan venäläiset rakensi esimerkiksi Boforsin tinapyssyjen panokset kestäviä tankkeja. Boforsilla ei ollut mitään mikä Sotkan läpäisisi. Mitä talvisotaan tulee, niin korkeintaa ehkä viivyttää väistämätöntä. Kyllä Neuvostoliitolla patarautaa ja ukkoja löytyi. Ei niitä vaivaiset muutaman miljoonan kansat olisi pysäyttäneet. Sama pätee saksalaisiin.
- Näinhän se oli!!
Vuonna 1936 alinta palvelusaikaa (jalkaväki) pidennettiin 140:stä 175:een (aliupseerit ja erikoismiehet 225:een) päivään. Sodan jo sytyttyä 30.12.1941 kaikkia palvelusaikoja nostettiin vähintään 450 päivään (360 vakinaista palvelusta, 3 x 30 kertausharjoituksia, aliupseeri- ja upseerikoulutukseen osallistuvilla pitemmät ajat). Asevelvollisia olivat nyt 20-47 -vuotiaat miehet. Sodan aikana lisäksi otettiin uuteen harkintaan 70 000 rauhan vuosina terveydellisestä syistä vapautetun palveluskepoisuus, 55 000 määrättiin palvelukseen.
Sodan sytyttyä 1.9.1939 Ruotsi julistautui puolueettomaksi ja pyrkimys pysytellä sodan ulkopuolella oli muutenkin johtava ulkopolitiikan periaate koko sodan aikana. Suomen talvisodan aikana maan puolustusvalmiutta lisättiin noin 100 000 mieheen. Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 osittainen liikekannallepano lähes purettiin. Koska Ruotsin johdolle oli selvää, että lisääntyvä sekä saksalaisten että liittoutuneiden sotilaallinen toimeliaisuus pohjoisessa oli yhteydessä Pohjois-Ruotsin malmivarojen käytön kanssa, keskitettiin jäljelle jääneet maavoimat tänne. Kun saksalaiset hyökkäsivät Tanskaan ja Norjaan 9.4.1940, Ruotsin eteläosat olivat käytännössä täysin vailla puolustusta. Sotilaallinen heikkous olikin tärkeä syy siihen, että Ruotsi joutui jo huhtikuussa - aikana jolloin norjalaiset vielä yrittivät puolustautua - antamaan saksalaisille luvan käyttää aluettaan 'humanitaarisiin' siirtokuljetuksiin. Samanlaisiin myönnytyksiin maa joutui suostumaan myöhemminkin, mainittakoon vaikkapa ns. Engelbrecht-divisioonan rautatiekuljetus Norjasta Suomeen kesäkuun lopulla 1941 jatkosodan sytyttyä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan...divisioona ). Tanskan ja Norjan miehityksen jälkeen valmiutta lisättiin pysyvästi. Huhtikuusta lokakuuhun 1940 n. 400 000 miestä oli ainakin osittaisessa valmiudessa. Lisääntynyttä sotilaallista voimaa rohjettiin ensi kerran osoittaa helmikuussa 1942 Jämtlandissa, miehitetyn Norjan rajan tuntumassa, järjestetyillä näyttävillä sotaharjoituksilla. Varsinaisten vakituisten joukkojen rinnalle järjestäytyi vapaaehtoinen ja yhteiskunnalliselta taustaltaan hyvin monipuolinen vapaaehtoinen kodinturva, johon liittyi runsaasti väkeä. Rinnalla myös 1920-luvulla perustettu lottajärjestö tehosti toimintaansa. Oman sotilaallisen voiman lisääntymisen ohella tietysti myös suursodan käänne eli aloitteen siirtyminen Saksan vihollisille helpotti Ruotsin ulkopoliittista asemaa. Sodan loppuvaiheessa maan puolustusmenot olivat 14-kertaiset verrattuna vuonna 1936 hyväksyttyihin.
Tärkeä merkitys oli kotimaisella varusteluteollisuudella, joka nyt tavallaan herätettiin henkiin. 1920-luvun pasifistisessa ilmapiirissä se oli käytännössä purettu.
Puolueettomuusvartioinnin kannalta ilma- ja meritilan valvonnalla oli suuri merkitys.
Ilmavoimilla oli syyskuussa 1939 195 konetta, joista osa luovutettiin Suomelle. Jo enne sotia Ruotsi oli tilannut Yhdysvalloista amerikkalaisia J9-tyyppisiä hävittäjiä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Seversky_P-35 ). Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan näitä koneita kuljetettiin palasina Petsamon ja Suomen kautta. Vedoten Ison-Britannian suurempaan tarpeeseen USA lopetti toimitukset. Italiasta voitiin ostaa 216 konetta ja ne saatettiin v. 1941 lentää Ruotsiin saksalaisten tietäen (http://sv.wikipedia.org/wiki/J_11, http://sv.wikipedia.org/wiki/J_20, http://sv.wikipedia.org/wiki/B_16 ) Varsinkin Caproni-merkki (Ruotsissa B 16) osoittautui sopimattomaksi ja joutui useisiin onnettomuuksiin. Ensimmäinen kokoruotsalainen lentokone, hävittäjä ja tiedustelukone B 17 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Saab_17 ), valmistui sodan aikana kuten myös hävittäjä J 22. Jälkimmäistä valmistettiin sodan aikana ja pian sen jälkeen pari sataa kappaletta (http://fi.wikipedia.org/wiki/J22 ). Sodan lopulla ja pitkään sen jälkeenkin Ruotsi oli varsin merkittävä ilmamahti.
Ruotsalaiset telakat rakensivat sotavuosina mm. 11 hävittäjää, 19 sukellusvenettä, 36 miinanraivaajaa ja 15 moottoritorpedovenettä. Joitakin aluksia onnistuttiin ostamaan ulkomailtakin. Suurta huomiota herättivät Italiasta ostetut neljä alusta, jotka joutuivat v. 1940 Englannin laivaston saartamaksi ja jotka pääministeri Churchill vaati luovutettavaksi. Osaston ruotsalainen komentaja suostui vaatimukseen. Myöhemmin Ruotsin hallitus onnistui saamaan alukset takaisin (http://sv.wikipedia.org/wiki/Torsten_Hagman ).
Kotimaassa valmistuneita panssarivaunuja ehdittiin toimittaa sodan aikana yli 750.
Laajamittaisiin linnoitustöihin ryhdyttiin etelärannikolla (Skåne- eli Per Albin-linja), talvisodan jälkeen Suomen rajalla (Kalix-linja) ja Saksalaisten miehittämän Norjan rajalla.
Yksittäisen reserviläisen varustus luonnollisesti myös koheni sodan jatkuessa. Alkuaan monen piti tyytyä 1800-luvun kivääriin ja karoliinimallia jäljittelevään kolmikolkkahattuun.- Ja jatkoa..
Vaikka maa onnistuikin pysyttelemään sodan ulkopuolella, kohdistui siihen kuitenkin joitakin sotatoimia.
Useita kauppalaivoja upotettiin. Vuonna 1942 Itämerellä käytiin itse asiassa eräänlaista ruotsalais-venäläistä merisotaa. Helmikuussa 1940 neuvostoliittolaiset koneet pommittivat Pajalaa, helmikuussa 1944 Tukholmaa ja muutamia sen lähipaikkakuntia, englantilaiset taas Lundia marraskuussa 1943. Kysymyksessä saattoi kussakin tapauksessa olla pelkkä vahinko, mutta poliittisia tarkoituksiakin on voitu aavistella.
Ruotsalaisia taisteli myös vieraiden lippujen alla. Suomen talvisotaan osallistui 8260, jatkosotaan noin 1500 ja Norjan puolustukseen v. 1940 ja sen vastarintaliikkeen eri vaiheisiin noin 900 henkeä. Saksan joukoissa taisteli muutama sata. Määrän vähäisyys kertoo ehkä ruotsalaisten kielteisestä asenteesta Saksaa kohtaan, mutta myös siitä, että Ruotsin hallitus pyrki kesästä 1941 pakkokeinoin estämään kansalaistensa värväytymisen vieraiden maiden (Suomea lukuun ottamatta) armeijaan. Huomattavan monet ruotsalaiset merimiehet työskentelivät sotavuosina vaarallisissa oloissa liittoutuneiden maiden kauppalaivastoissa.
Norjalaisia ja vähemmässä määrin tanskalaisia pakolaisia koulutettiin Ruotsissa vuodesta 1943 sotilastehtäviin. Sodan viime kuukausina varauduttiin siihen, että näitä joukkoja olisi käytetty kotimaissaan estämään vetäytyvien saksalaisjoukkojen mahdollisesti suorittamia tihutöitä (haluttiin siis estää Suomen Lapin kohtalo syksyllä 1944). Käytännössä tällaista pelättyä tilannetta ei kehittynyt.
Yhteensä sodassa kuoli yli kaksituhatta ruotsalaista, näistä noin 90 % merimiehiä - Svenskar I Krig
Ja jatkoa.. kirjoitti:
Vaikka maa onnistuikin pysyttelemään sodan ulkopuolella, kohdistui siihen kuitenkin joitakin sotatoimia.
Useita kauppalaivoja upotettiin. Vuonna 1942 Itämerellä käytiin itse asiassa eräänlaista ruotsalais-venäläistä merisotaa. Helmikuussa 1940 neuvostoliittolaiset koneet pommittivat Pajalaa, helmikuussa 1944 Tukholmaa ja muutamia sen lähipaikkakuntia, englantilaiset taas Lundia marraskuussa 1943. Kysymyksessä saattoi kussakin tapauksessa olla pelkkä vahinko, mutta poliittisia tarkoituksiakin on voitu aavistella.
Ruotsalaisia taisteli myös vieraiden lippujen alla. Suomen talvisotaan osallistui 8260, jatkosotaan noin 1500 ja Norjan puolustukseen v. 1940 ja sen vastarintaliikkeen eri vaiheisiin noin 900 henkeä. Saksan joukoissa taisteli muutama sata. Määrän vähäisyys kertoo ehkä ruotsalaisten kielteisestä asenteesta Saksaa kohtaan, mutta myös siitä, että Ruotsin hallitus pyrki kesästä 1941 pakkokeinoin estämään kansalaistensa värväytymisen vieraiden maiden (Suomea lukuun ottamatta) armeijaan. Huomattavan monet ruotsalaiset merimiehet työskentelivät sotavuosina vaarallisissa oloissa liittoutuneiden maiden kauppalaivastoissa.
Norjalaisia ja vähemmässä määrin tanskalaisia pakolaisia koulutettiin Ruotsissa vuodesta 1943 sotilastehtäviin. Sodan viime kuukausina varauduttiin siihen, että näitä joukkoja olisi käytetty kotimaissaan estämään vetäytyvien saksalaisjoukkojen mahdollisesti suorittamia tihutöitä (haluttiin siis estää Suomen Lapin kohtalo syksyllä 1944). Käytännössä tällaista pelättyä tilannetta ei kehittynyt.
Yhteensä sodassa kuoli yli kaksituhatta ruotsalaista, näistä noin 90 % merimiehiä>>Ruotsalaisia taisteli myös vieraiden lippujen alla. Suomen talvisotaan osallistui 8260, jatkosotaan noin 1500 ja Norjan puolustukseen v. 1940 ja sen vastarintaliikkeen eri vaiheisiin noin 900 henkeä. Saksan joukoissa taisteli muutama sata
- oooh jooh
Svenskar I Krig kirjoitti:
>>Ruotsalaisia taisteli myös vieraiden lippujen alla. Suomen talvisotaan osallistui 8260, jatkosotaan noin 1500 ja Norjan puolustukseen v. 1940 ja sen vastarintaliikkeen eri vaiheisiin noin 900 henkeä. Saksan joukoissa taisteli muutama sata
Ihanko muutamia kymmeniä. Misk ei miljoonia.
- Ruotsi nosti
taas valmiuttaan Normandien maihinnousun ja Lapin sodan aikana. Vahvuus oli suurimmillaan taas noin 300 000. Sillä vahvuudella väkeä jäi vielä riittävästi yhteiskunnan toimintojen pyörittämiseen.
Saksan lisäksi Ruotsi näki idästä tulervan uhkan. Laivaston ja rannikkotykistön valmiutta nostettiin suuresti.
Ruotsi pysyi suursodan ulkopuolella taitavan politiikan, hyvän onnen ja hyvin varustettujen asevoimien ansiosta.- pulkki puu ik damrd
Enimmäkseen onnen. Neuvostoliittoahan se ei olisi vuonna 1944 pysäyttänyt varustelusta huolimatta. Stalin olisi voinnut miehittää Ruotsin mikäli näin olisi halunnut. Mitäpä sitä mitättömyyksiin tuhlaamaan.
- 042
Ruotsin hallituksesta oli myös haittaa kun se julkisesti tiedotti että ei auta Suomea mikä herätti tyydytystä Moskovassa ja jouduttiin siten entistä isompia alueluovutuksia suorittamaan.
- Kyse oli siitä,
että Ruotsi ei valtiona lähde sotaan mukaan.Syynä oli Saksan pelottelu.
Ei se alueluovutuksiin mitään vaikuttanut. - 042
Kyse oli siitä, kirjoitti:
että Ruotsi ei valtiona lähde sotaan mukaan.Syynä oli Saksan pelottelu.
Ei se alueluovutuksiin mitään vaikuttanut.Mutta jos Ruotsi olisi ollut edes hiljaa niin Moskovassa oltaisi luultavimmin ajateltu että Ruotsi olisi aktiivisesti kokoajan auttamassa Suomea ja samalla ehkä länsikin , eikä Venäjä siten olisi uskaltanut vaatia Suomelta niin suuria alueita rauhanehdoksi koska Venäjällä oli omasta puolestaan sodan aikana tullut kiire tehdä rauha Suomen kanssa koska Stalin ei onnistunut valtaamaan Suomea parissa kuukaudessa eikä hän halunnut enää sen jälkeen ottaa vielä riskiä kaiken kukkuraksi joutua sotaan lännen kanssa.
- Ruotsin toimilla
042 kirjoitti:
Mutta jos Ruotsi olisi ollut edes hiljaa niin Moskovassa oltaisi luultavimmin ajateltu että Ruotsi olisi aktiivisesti kokoajan auttamassa Suomea ja samalla ehkä länsikin , eikä Venäjä siten olisi uskaltanut vaatia Suomelta niin suuria alueita rauhanehdoksi koska Venäjällä oli omasta puolestaan sodan aikana tullut kiire tehdä rauha Suomen kanssa koska Stalin ei onnistunut valtaamaan Suomea parissa kuukaudessa eikä hän halunnut enää sen jälkeen ottaa vielä riskiä kaiken kukkuraksi joutua sotaan lännen kanssa.
ei ollut vaikutusta suurvaltojen politiikksaan.
Ruotsi oli sotilaallisesti hyvin heikko 1939. Se tiedettiin Moskovassa erittäin hyvin.
Ruotsi pelkäsi sekä Moskovaa että Berliiniä ja koetti kaikin keinoin vältää joutumista sotaan. Suomen edut saivat silloin väistyä. Vapaehtoinen apu sallittiin. Saksa suorastaan kehoitti siihen. - älä veikkosta
Ruotsin toimilla kirjoitti:
ei ollut vaikutusta suurvaltojen politiikksaan.
Ruotsi oli sotilaallisesti hyvin heikko 1939. Se tiedettiin Moskovassa erittäin hyvin.
Ruotsi pelkäsi sekä Moskovaa että Berliiniä ja koetti kaikin keinoin vältää joutumista sotaan. Suomen edut saivat silloin väistyä. Vapaehtoinen apu sallittiin. Saksa suorastaan kehoitti siihen.Mutta mut mut ne boforsin it kanuunat. Mut mut niillähän olis lävistänyt Sotkatkin vaikka vuonna 1945.
- Ruotsin tavoite
älä veikkosta kirjoitti:
Mutta mut mut ne boforsin it kanuunat. Mut mut niillähän olis lävistänyt Sotkatkin vaikka vuonna 1945.
oli pysyä erossa suursodasta. Siinä se onnistui.
It-kanuunat olivat sivuseikka. - krueger parasaine ik
Ruotsin tavoite kirjoitti:
oli pysyä erossa suursodasta. Siinä se onnistui.
It-kanuunat olivat sivuseikka.Itsestään riippumattomista seikoista. Al Caponekin oli "menestyneempi" mitä kolme senttiä.
- 4567876543
Kovin on kärjekkäitä kommentteja täällä keskustelijoilla. Tuskin yksikään teistä on ollut siellä Sallan suunnalla oikeasti?
"Samassa poterossa ruotsalaisen kanssa".
http://www.kaleva.fi/tositarinoita-talvisodasta/samassa-poterossa-ruotsalaisen-kanssa/157388/- sinikeltaiset lasit
Ja sinäkö olet. Tietenkin siellä olleet suurentelee ja värittää asioita.
- yksi asia on varma
Sotien jälkeen ruotsalaiset varmasti kiittävät polvillaan Hannu Hanhea tai taivaan Ukko Ahti härre Thoria vuodesta 1809. Olisivat "kusseen joutuneet" mikäli Suomi olisi ollut osa Ruotsia vielä 1914.
- faanjälv
Roistovaltio Ruotsi. Ennen ja nytkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 854578
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺864416Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭433759Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli173572Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle402977Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102784En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä212711IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm392113Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1581758Savon murteella viäntäminen asiakaspalvelussa?
Olin äsken tekemisissä puhelimitse rahoitusalan firman asiakasneuvonnassa. Tyyppi väänsi leveää savoa oikein perusteelli1101316