Teologi, psykologi, filologi mutta agronomi, miksi?

-logi/-nomi?

Hei!

Kuuntelin radiota, jossa haastateltiin argologi-pariskuntaa.
Jutut eivät täsmänneet yliopisto-opintoihin, joten aloin tarkistaa titteliä.

Hämmästyksekseni huomasin, että logi-päätteinen titteli ei koskekaan
Maatalous-metsätieteellisestä valmistunutta, vaan heitä kutsutaan argonomeiksi!
Tosin kuin muita yliopistossa opiskelleita: teologi, psykologi, filologi jne.

Mistä ero johtuu?

Agronomi kuulostaa alemmalta tutkinnolta ja agrologi korkeammalta,
mutta onkin päinvastoin!

15

2542

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • -logi/-nomi?

      Mietin vielä itse tuota, josko ero olisi, että luonnontieteissä olisi nomi-pääte?

      Mutta sekään "sääntö" ei toimisi:

      Fysiologi - fysiologia
      Biologi - biologia

      Kun taas:
      Agronomi - agronomia
      Astronomi - astronomia

      • Kollimaattori

        Astronomia nyt ainakin on nimetty astrologian tilalle kuvaamaan oikean tieteen tekemistä huuhaan sijaan, mutta noilla muilla esimerkeilläsi ei taida olla moista historiallista merkityseroa.

        Entäs ekologi ja ekonomi? ; )

      • -logi/-nomi?
        Kollimaattori kirjoitti:

        Astronomia nyt ainakin on nimetty astrologian tilalle kuvaamaan oikean tieteen tekemistä huuhaan sijaan, mutta noilla muilla esimerkeilläsi ei taida olla moista historiallista merkityseroa.

        Entäs ekologi ja ekonomi? ; )

        Tuo "ekopariskunta" onkin vielä yksi merkillisyys!
        Hyvä huomio! :)

      • hallinto vaikuttaa?

        Kaupallisen alan kaikilla nykyisillä koulutusasteilla on -nomi-pääte: merkonomi, tradenomi, ekonomi. Vaikuttaako se, että kyseessä on hallinnon ala (julkishallinto, sihteeri, laskentatoimi, laatujohtaminen jne.)?

    • Yucca

      Tutkintonimikkeistä ja vastaavista on turha etsiä logiikkaa; sitä ei niissä ole kuin paikoitellen. Tutkintoja ei ole nimetty minkään yhtenäisen periaatteen mukaan, vaan sitä mukaa kuin tutkintoja on otettu käyttöön tai muuteltu. Viime vuosikymmeninä koulutusta on muuteltu (”uudistettu”) niin, että nimikkeissäkin on saatu aikaan melkoinen sotku.

      ”Agronomi” on perua ajalta, jolloin maatalousalan ylin opetus muutettiin yliopistotasoiseksi, ja silloin ylio pistojen perustutkinnot olivat erilaisia kandidaatin tutkintoja. Ehkäpä maatalousalalle haluttiin nimike, joka kuulostaa selvemmin ammattitutkinnolta. Ja kun Suomi-elokuvassa kulkurin, tukkijätkän tms. todellinen identiteetti paljastuu, on toki paljon kätevämpää huudahtaa ”hän onkin ylioppilas ja akronoomi!” kuin ”hän onkin ylioppilas ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti!”

      Nykyisin (vuodesta 1979) ”agronomi” ei ole tutkintonimike, vaan arvonimi, joka myönnetään jokaiselle maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneelle, joka sitä anoo. Tämä on tietysti silkkaa pelleilyä, mutta kaipa se tuo valtiolle tuiki tarpeellista lisärahaa. (Arvonimestä jouduttaneen maksamaan vero, tosin varmaankin aika pieni.)

      ”Agrologi” keksittiin opistotason tutkinnon nimikkeeksi, eikä sitä muodostettaessa juuri ajateltu muuta kuin statuksen hankkimista tutkinnolle. Tavallisimmin -nomi-loppuiset nimikkeet olivat opistotasoisia, -logi-loppuiset yliopistotasoisia, mutta tässä kävi toisin päin, koska ”agronomi” siis jo oli käytössä. Nykyisin kai ”agrologi” ei ole käytössä yksinään, vaan sen perään pitää kirjoittaa pönkityslyhenne ”(AMK)”.

      Käytännössä nykyisin agrologin ja agronomin ero on lähinnä siinä, että agronomin koulutus on teoreettisempi – koulutuksen laajuus lienee samaa luokkaa. On kyseenalaista, onko syytä puhua alemmasta ja ylemmästä tutkinnosta; se kertoo enemmän puhujan asenteista kuin mistään muusta. Asenteet ovat toki osittain vahvasti juurtuneita.

      Mutta arvovaltasyyt ja asenteet estävät sen, että nimikkeet saataisiin jotenkin järkevälle mallille esimerkiksi niin, että on yksi nimike ja sitä sitten tarvittaessa tarkennetaan kertomalla, mistä oppilaitoksesta on valmistuttu. Eikähän sekään olisi kovin toimivaa, koska oppilaitosten nimet saattavat olla pellenimiä tai kilometrin mittaisia selostuksia, ja lisäksi niitä muutetaan milloin mistäkin syystä.

      ”Teologi” on yleisnimitys, joka kertoo, mitä ihminen tekee, eikä sinänsä merkitse, että ihminen olisi suorittanut tietyn tutkinnon. (Tosin arkikielessä teologiksi voidaan sanoa myös esimerkiksi teologian kandidaatin tutkinnon suorittanutta henkilöä, joka ei lainkaan harjoita teologiaa vaan on mennyt ihan muihin hommiin.) Sama koskee sanaa ”filologi”. Sen sijaan ”psykologi” taitaa olla suojattu ammattinimike, jonka käytöllä on määrätyt edellytykset, mutta sekään ei ole tutkintonimike.

      • Teologi vm. 1986

        " ”Teologi” on yleisnimitys, joka kertoo, mitä ihminen tekee, eikä sinänsä merkitse, että ihminen olisi suorittanut tietyn tutkinnon. "

        Mitä tarkoitat tuolla?

        Kurssitoverini Teologisesta tiedekunnasta ovat teologeja.
        Muita ammattialojen edustajia taas kutsutaan heidän koulutuksensa mukaan.

      • Yucca
        Teologi vm. 1986 kirjoitti:

        " ”Teologi” on yleisnimitys, joka kertoo, mitä ihminen tekee, eikä sinänsä merkitse, että ihminen olisi suorittanut tietyn tutkinnon. "

        Mitä tarkoitat tuolla?

        Kurssitoverini Teologisesta tiedekunnasta ovat teologeja.
        Muita ammattialojen edustajia taas kutsutaan heidän koulutuksensa mukaan.

        Esimerkiksi Nykysuomen sanakirja selittää teologi-sanaa näin: "teologian tutkija tai opiskelija, jumaluusoppinut". Opiskelijoiden kutsuminen teologeiksi on kuitenkin lähinnä leikillistä – omanarvontunnon pönkittäjänä sellainen kielenkäyttö on turhan läpinäkyvää. Eihän lääketieteen opiskelijoita sanota lääkäreiksi saati lääketieteen tutkijoiksi, matematiikan opiskelijoita matemaatikoiksi jne.

        Oikeasti ”teologi” on siis teologian tutkija. Nykyisin sellaiseksi ryhdytään lähinnä sen jälkeen, kun on opiskeltu yliopistossa teologiaa ja sitten todettu, että tutkimus kiinnostaa enemmän kuin papin työ tai vastaava. Mutta mikään ei estä ihmistä itse opiskelemasta teologiaa ja sen tutkimusmenetelmiä – tai opiskelemasta niitä esimerkiksi jonkin uskonsuunnan omissa oppilaitoksissa.

      • Teologi :)
        Yucca kirjoitti:

        Esimerkiksi Nykysuomen sanakirja selittää teologi-sanaa näin: "teologian tutkija tai opiskelija, jumaluusoppinut". Opiskelijoiden kutsuminen teologeiksi on kuitenkin lähinnä leikillistä – omanarvontunnon pönkittäjänä sellainen kielenkäyttö on turhan läpinäkyvää. Eihän lääketieteen opiskelijoita sanota lääkäreiksi saati lääketieteen tutkijoiksi, matematiikan opiskelijoita matemaatikoiksi jne.

        Oikeasti ”teologi” on siis teologian tutkija. Nykyisin sellaiseksi ryhdytään lähinnä sen jälkeen, kun on opiskeltu yliopistossa teologiaa ja sitten todettu, että tutkimus kiinnostaa enemmän kuin papin työ tai vastaava. Mutta mikään ei estä ihmistä itse opiskelemasta teologiaa ja sen tutkimusmenetelmiä – tai opiskelemasta niitä esimerkiksi jonkin uskonsuunnan omissa oppilaitoksissa.

        Teologisen tiedekunnan opiskelijana ja sieltä valmistuneena sekä teologin erilaisissa työtehtävissä toimineena kommentoin tekstiäsi:

        "Opiskelijoiden kutsuminen teologeiksi on kuitenkin lähinnä leikillistä – omanarvontunnon pönkittäjänä sellainen kielenkäyttö on turhan läpinäkyvää. "

        Teologian ylioppilaita eli Teologisessa tiedekunnassa opiskelivija kutsutaan "teologeiksi" aivan asiallisesssa ja normaalissa puheessa, sillä em. termit ovat liian pitkiä. Satoja teologeja tuntevana voin vakuuttaa, ettei kyse ole "omanarvontunteen" pönkittämisestä vaan yksinkertaisesti napakasta ilmaisusta monisanaisen "tittelin" sijasta. :)

        "Eihän lääketieteen opiskelijoita sanota lääkäreiksi saati lääketieteen tutkijoiksi, matematiikan opiskelijoita matemaatikoiksi jne."

        Eihän teologian opiskelijoitakaan kutsuta papeiksi vaan nimenomaan teologeiksi.


        Seurakuntapastori on myös teologi, toisin kuin monesti esim. esim. ns. maallikkosaarnaaja, joka nimensä mukaisesti on maallikkopuhuja. Samoin koulun uskonnonopettaja on useimmiten teologi. Teologi voi toimia myös tutkijana. Teologeja on myös monissa muissa työtehtävissä tutkinnon yleissivistävyyden ansiosta. Näitä ovat esim. toimittaja, konsultti, johtaja, kirjailija jne. Eli teologi on yleisnimitys teologisen korkeakoulutuksen hankkineille.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Teologi

        Nomi, logi tai joku muu..
        Jokaista tarvitaan ja työntekijä on aina tärkeä paikallaan!

    • tittelinkipeä

      "Nykyisin (vuodesta 1979) ”agronomi” ei ole tutkintonimike, vaan arvonimi, joka myönnetään jokaiselle maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneelle, joka sitä anoo. Tämä on tietysti silkkaa pelleilyä, mutta kaipa se tuo valtiolle tuiki tarpeellista lisärahaa. (Arvonimestä jouduttaneen maksamaan vero, tosin varmaankin aika pieni.)"

      Agronomin tutkinto oli ja vastaa edelleen alempaa korkeakoulutukintoa.

      Noinhan se oli ennen, vielä 1990-luvun alussa "filosofiassakin" eli maisterin tittelin filosofian kandidaatit saivat anomalla ja toisaan pienellä maksulla. Nyttemmin kyseinen titteli on muuttunut tutkintonimikkeeksi, eikä filosofian kandidaatteja enää valmistu lainkaan. Alempi tutkinto oli ennen ja on vieläkin nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin/luonnontieteiden kandidaatin tutkinto.

      Eli oppiarvot ovat yleensäkin päässeet melko sekaviksi.

      Entäs se, kun kenraaliluutnantti on aina ollut ylempi arvo kuin kenraalimajuri.

      • Yucca

        Agronomin arvon saaminen edellyttää nykyisin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista (maatalous- ja metsätieteiden maisteri, sorry että kirjoitin vahingossa kandidaatista). Ja asetuksella on säädetty, että aikoinaan käytössä olleen agronomin tutkinnon suorittaneiden katsotaan suorittaneen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

      • tittelinkipeä
        Yucca kirjoitti:

        Agronomin arvon saaminen edellyttää nykyisin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista (maatalous- ja metsätieteiden maisteri, sorry että kirjoitin vahingossa kandidaatista). Ja asetuksella on säädetty, että aikoinaan käytössä olleen agronomin tutkinnon suorittaneiden katsotaan suorittaneen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

        Minä en tosiaankaan tiedä tästä agnomista paljon. Viittaan nyt tähän:
        http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/maatalousharjoittelu/agronomi/
        Siinä tosiaan puhutaan maisterista.

      • logit ja nomit
        Yucca kirjoitti:

        Agronomin arvon saaminen edellyttää nykyisin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista (maatalous- ja metsätieteiden maisteri, sorry että kirjoitin vahingossa kandidaatista). Ja asetuksella on säädetty, että aikoinaan käytössä olleen agronomin tutkinnon suorittaneiden katsotaan suorittaneen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

        Kuten mainitsit, agronomi on ylempi korkeakoulututkinto. Mustialassa alkoi agronomin koulutus jo 1800-luvulla entisen opistoasteen koulutuksena, mutta vuonna 1909 opetus siirtyi Viikkiin ja muuttui korkeakoulututkinnoksi. Samalla Mustialassa alkoi agrologin koulutus (entinen opistoaste).

        Agrologi (AMK) on alempi korkeakoulututkinto (160 ov/240 op), josta voi halunsa mukaan jatkaa joko agronomiksi tai agrologi (ylempi AMK)-tutkintoon, joka vastaa maisteria ja siten myös agronomia. Sekä ylemmän AMK-tutkinnon että agronomin jälkeen voi jatkaa halutessaan vaikka tohtoriksi. Kaikki tiedot löytyvät Opetushallituksen sivuilta. Mainittavin ero yliopiston ja AMK:n välillä on työelämän tarpeisiin ja tutkimustarpeisiin vastaaminen. AMK on työelämälähtöisempi, yliopisto tutkimusläheisempi, vaikka työnantajat eivät ole vielä sisäistäneet eroa.

        Samassa viestissäni otan esille myös muita -logi/-nomi-ihmettelyjäni:

        sosiologi vs. sosionomi (yliopisto ja AMK)
        ekologi vs. ekonomi (yliopistotutkinnot)
        filologi vs. filosofi (FM molemmat)

      • tarv. opinnot
        Yucca kirjoitti:

        Agronomin arvon saaminen edellyttää nykyisin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista (maatalous- ja metsätieteiden maisteri, sorry että kirjoitin vahingossa kandidaatista). Ja asetuksella on säädetty, että aikoinaan käytössä olleen agronomin tutkinnon suorittaneiden katsotaan suorittaneen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426

        http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelu/perustutkintoopiskelijat/dokumentit/Agronomin arvoon vaadittavat opinnot_tkn 120612.pdf

        Tuossa näkyy, että vain tietyt pääaineet antavat agronomin arvonimen tiedekunnan kaikista pääaineista. Muistakin pääaineista valmistuu maatalous- ja metsätieteen maistereita. Ensin kyseisissä pääaineissa tietenkin valmistutaan MMK:ksi, mutta samasta pääaineesta suoritetaan myös maisterin paperit.

    • logis1

      "Nykyisin (vuodesta 1979) ”agronomi” ei ole tutkintonimike, vaan arvonimi, joka myönnetään jokaiselle maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneelle, joka sitä anoo. Tämä on tietysti silkkaa pelleilyä, mutta kaipa se tuo valtiolle tuiki tarpeellista lisärahaa."

      Jotta asia olisi vielä sekavampi, niin kandidaatin tutkinto on nykyisin alempi korkeakoulututkinto. Vanhoja kandidaatintutkintonimikkeitä voi kuitenkin käyttää sellainen, joka on valmistunut ennen bolognan prosessia.

    • tittelinkipeä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työsuhdepyörän veroetu poistuu

      Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan
      Pyöräily
      223
      6809

    2. Pakko tulla tänne

      jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää
      Ikävä
      40
      1221

    3. Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."

      Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1022

    4. Yksi kysymys

      Yksi kysymys, minkä kysyisit kaivatultasi. Mikä se olisi?
      Ikävä
      75
      881

    5. Hävettää muuttaa Haapavedelle.

      Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal
      Haapavesi
      47
      824

    6. Katseestasi näin

      Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a
      Ikävä
      59
      814

    7. Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä

      Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.
      Maailman menoa
      93
      784

    8. Toinen kuva mikä susta on jäänyt on

      tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.
      Ikävä
      38
      771

    9. Tietenkin täällä

      Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.
      Suomussalmi
      14
      726

    10. Jäähalli myynnissä!

      Pitihän se arvata kun tuonne se piti rakentaa väkisin.
      Äänekoski
      43
      723
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt