miksi jumala loi ihmise?

Kova homma hoitaa pojallensa seuraa ku pitää kaikki tää vaiva nähdä et saa jonku nubuse ihmise jouko jeesukselle seuraksi...tietenki kai se työ minkä on alottanu pitää viedä päätökseen. ja saapa jeesus ikuisesti antaa lahjojasa ihmisilleen mitä rakastaa tulisesti...Isän lahja Pojalle, ihminen,kaunein luomakunnasta jeesuksen silmissä..

Uskon, ettei Jumalan olisi ollut mikään pakko luoda mitään. Hänessä on itsessään rakkauden täyteys. Uskon myös, että hän loi ihmisen omaksi kunniakseen ja rakkautensa kohteeksi. Jumala loi ihmisen vastuulliseen suhteeseen kanssaan ja vastuulliseen suhteeseen ihmisten kesken ja myös vastuulliseen suhteeseen muuhun luomakuntaan. Vaikka ihminen lankesi, uskon, että Jumala tiesi mitä hän teki.

Käsitys, jonka mukaan maailma ennen ihmisiä olisi sisältänyt vain tämän kristinuskon kolmiyhteisen jumalan, on raamatun vastainen. Raamatussa kerrotaan mm. kuinka useita jumalia kokoontuu jumalien neuvostoon. Lisäksi raamatussa kerrotaan kuika näillä useilla jumalilla oli myös useita poikia.

Joka väittää vastaan, on väärässä. Nuo kaikki löytyy nimittäin raamatusta. Se on taas eri asia onko raamatun teksteissä muutenkaan mitään järkeä.

Esimerkiksi maailmankaikkeuden koko. Jos jumala olisi luonut maailmankaikkeuden ja sinne ihmisiä niin miksi niin järjettömät mittasuhteet? Pelkkä aurinkokunta olisi riittänyt helposti, sehän on aivan järkyttävän valtava kooltaan. Meidän aurinkokuntamme taas on vain häviävän pieni pölyhiukkanen koko näkyvässä maailmankaikkeudessa. Koko näkyvä maailmankaikkeus taas on häviävän pieni osa kokonaisuutta, jota todellisuudessa hallitsee pimeä materia ja pimeä energia. Eihän ole mitään järkeä järjestää koko tuollaista valtavaa sirkusta vain muutaman karvattoman apinan takia?

Ainoa selitys onkin, että raamattu on vain muinaisten ihmisten satuja. Ei ole mitään syytä ottaa sitä vakavasti nyt kun tiedämme niin paljon paremmin.

Haluaisin sanoa, että klassisen kristinuskon mukaan Jumala on suvereeni. Kristinuskossa ei ole kyse sellaisesta dualismista, jossa Jumala ja Paha olisivat tasavertaiset. Kärsimyksen ongelma on vaikein ongelma teismissä. Jos Jumala on Kaikkivaltias ja hyvä, miksi on niin paljon pahaa? Kärsimys ei ole vain älyllinen ongelma, vaan vaikea myös emotionaalisesti, koska kohtaamme sitä omassa elämässämme ja näemme sitä myös lähimmäistemme elämässä.

Haluan myös sanoa, ettei käsitys siitä, että aluksi oli Jumala, ole Raamatun vastainen. Voi lukea vaikka Johanneksen evankeliumin 1 luvun prologin: "Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan kautta, ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä on syntynyt."

Vanhassa testamentissa toki puhutaan Jumalan pojista ja jumalten vuoresta. Ajattelen, että kyseiset kohdat liittyvät sen ajan uskonnollisuuteen. Israel eli polyteistisessa kontekstissa. Uskon, että VT on silti varsin monoteistinen, vaikka jotkut tutkijat ovatkin sitä mieltä, että sen vanhimmat osat ovat monolatrisia, eivät monoteistisia. Psalmin kirjoittajat halusivat käsittääkseni ottaa kantaa siihen, että Jahve on todellinen Jumala, "suurempi kaikkia jumalia". Toisaalla profeetat julistavat, että "muiden kansojen jumalat eivät edes ole jumalia".

Jos siltä tuntuu, voi Raamattua pitää muinaisten ihmisten myyttejä, legendoja ja kansantaruja sisältävänä kirjakokoelmana, johon ei voi juurikaan luottaa historiallisena lähteenä. Joka näin ajattelee, ei ole yksin ajatustensa kanssa, osa ammattitutkijoista on myös sitä mieltä. Kuitenkin kyseenalaistaisin sen, että tämä on ainoa mahdollinen selitys. Minua hieman häiritsee se, että täytyisi olla samaa mieltä asioista. Varsinkin kun on kyse asioista, joissa ei ole konsensusta edes ammattitutkijoiden kesken ja joihin liittyy myös maailmankatsomukselliset kysymykset. Emme voi todistaa metafyysisiä väitteitä.

Minusta voi myös perustellusti uskoa kristinuskon keskeisiin totuusväittämiin. Vaikka on paljon kristittyjä, jotka eivät vaivaa juurikaan päätään vaikeilla kysymyksillä, eivätkä perehdy eksegetiikan (raamatunselitysoppi), teologian, filosofian ja luonnontieteiden ongelmiin ja argumentoivat huonosti, varsinkin internetissä, on myös kristittyjä ammattitutkijoita, jotka tekevät väitöskirjoja, julkaisevat tieteellisiä artikkeleja ja argumentoivat huolellisesti. Heitä on ollut läpi kirkkohistorian.

Kysymys maailmankaikkeuden koosta on kiehtova. Etäisyydet universumissamme ovat niin suuret, että niitä on mahdoton edes kunnolla hahmottaa. Jos sen kokee teismin kannalta ongelmana, mikäs siinä. Minä en koe. Minusta vaikuttaa siltä, että maailmankaikkeudella on alku (alkuräjähdys). Jos sillä on alku, sillä on kai syykin. Itse uskon, että syy on Luoja. Muuten käsittääkseni maailmankaikkeuden täytyisi olla ikuinen.

Myös luonnonlait, jotka mahdollistivat galaksien, aurinkojen, planeettojen ja maan syntymisen, sekä kehittyneen älyllisen elämän, ovat saaneet monet vakuuttumaan (esim. Anthony Flew kääntyi deistiksi tutkittuaan antrooppista periaatetta ja yrittäessään todistaa ettei Luojaa ole) siitä, että joku on ne säätänyt.

Minusta on reduktionistista pitää ihmistä vain karvattomana apinana. Ehkä voimme fyysisesti sitä ollakin. Kuitenkin minusta ihminen on jotain enemmän. Tietoisuus, ajattelu, kieli, järki, taide, moraali ja rakkaus ei ole minusta vain evoluution tarkoitukseton sivutuote.

Sori, olen varmaan myöhässä, mutta jos todella haluat saada vastauksen kysymykseesi, ei sitä voi antaa paremmin kukaan muu kuin Jumala tai Jeesus. Raamatun alkulehdillä lukee jotain, että Jumala piti luomistyöstänsä, eli oli tyytyväinen tekemäänsä. Kysypä sitä suoraan Jeesukselta tai Jumalalta.