”Supercell yhdeksän kertaisti liikevaihtonsa...”
http://www.iltalehti.fi/talous/2014021218032631_ta.shtml
Nyt pitäisi vielä tietää, mikä tuo ”Supercell yhdeksän” on ja mitä on tuo ”kertaistaminen” ilman minkäänlaista suuruusluokkatietoa.
Mistähän nuo ilta päivä lehdet oikein palkkaavat otsikko nikkari toimittajansa? Ei tee mieli juuri vilkaistakaan juttujen sisältöä, kun otsikot ovat jo tuota tasoa.
http://www.iltalehti.fi/talous/2014021218032631_ta.shtml
Nyt pitäisi vielä tietää, mikä tuo ”Supercell yhdeksän” on ja mitä on tuo ”kertaistaminen” ilman minkäänlaista suuruusluokkatietoa.
Mistähän nuo ilta päivä lehdet oikein palkkaavat otsikko nikkari toimittajansa? Ei tee mieli juuri vilkaistakaan juttujen sisältöä, kun otsikot ovat jo tuota tasoa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Valitettavasti tuo on jokapäiväistä lepsuilua. Se hyppii silmille joka päivä varsinkin iltapäivälehtien sivuilta. Onko syy tuo englannin kieli jota tungetaan joka paikkaan? Teineiltä ja vähän vanhemmiltakin menevät kahden kielen säännöt sekaisin. Toimittajien koulutukseen olisi saatava tosi tiukka kielikoe, ennenkuin niitä päästetään tekemään ensimmäistäkään juttua julkiseen sanaan!
Suomen Kielitoimistolle pitäisi antaa valtuus sakottaa törkeimpiä mokeltajia!
Näissä jutuissa voi aina niinsanotusti äänestää lompakollaan. Noita typeriä kielivirheitä ei todellakaan ole pakko lukea. Älä osta tyhmiä lehtiä.
Ilta-Sanomissa ja varsinkaan Iltalehdessä ei usein ole edes sisällön kannalta lukemisen arvoisia juttuja. Ainakaan minä en ole löytänyt sellaisia.
Toinen juttu on, että kyseisten lehtien nettiversioiden kieli on vielä monin verroin kammottavampaa kuin paperilehtien. Nettilehtien tekstittäjiä ei pitäisi kutsua toimittajiksi, koska he ilmiselvästi eivät ole sitä.
Määräysvalta ei siis ole Kielitoimistolla vaan lehtien lukijoilla. Jos kerran juntit lukijat sietävät kielivirheitä ja suostuvat maksamaan niistä, miksipä kustantaja palkkaisi osaavampaa henkilökuntaa?
Mitäpä jo lakkaisitte lukemasta iltapäivälehtien höpöhöpöjuttuja?
Minun rahoillani ei iltapäivälehtiä juuri ostella. Ikävää asiassa on se, että niitä ja niiden verkkoversioita julkaisevat nimekkäät viestintäkonsernit. Niinpä monikin epävarma lukija saattaa olettaa julkaisujen kielen edustavan käypää tasoa. Virheellisyyksiä ei tunnisteta ja ne pääsevät leviämään viruksen tavoin.
" Älä osta tyhmiä lehtiä."
Erittäin hyvä neuvo, Hakro! Itse ostin kesällä 1984 Iltalehden, jonka lööpissä luki "SIPILÄ TAISTELI KUIN LEIJONA". Sipilä oli suomalainen painija, jonka finaaliottelu oli aamuyöllä noin kello 5 Suomen aikaa. Sipilä selätettiin alle minuutissa. Lehti oli myynnissä aamuseitsemältä. Koska se oli painettu tietysti jo edellisenä päivänä tai viimeistään keskiyön jälkeen, siinä ei ollut sanaakaan lööpissä mainitusta kamppailusta.
Minä toki tiesin lehden ostaessani, ettei siinä voinut olla selostusta painiottelusta, enkä edes ole kiinnostunut painista. Olin vain kiinnostunut näkemään, mitä lehteen oli keksitty kirjoittaa.
Sen jälkeen en ole ostanut yhtään Iltalehden numeroa, mutta pari Ilta-Sanomaa on kioskista käteen jäänyt. Esitän julkisen anteeksipyynnön hömppälehden tukemisesta.
Taisitpa tehdä itsekin yhdyssanavirheen haukkuessasi muiden kielen osaamista. Vai onko muka "niinsanotusti" yhdyssana?
Nykysuomen sanakirjan mukaan "niinsanotusti" on yhdyssana. Tosin Kielitoimisto taitaa nykyisin suositella sen kirjoittamista kahdeksi sanaksi, kun lukihäiriöiset eivät osaa oikein hahmottaa kuin enintään viisikirjaimisia sanoja.
Tulkitset väärin sanakirjan merkintöjä. Ensinnäkään siinä ei ole lainkaan hakusanaa "niinsanotusti" (joka on adverbi), vaan "niinsanottu" (joka on adjektiivi). Ja sen kohdalla on merkintä "a. (partis.) par. ⌒; ks. niin A.I.1.b". Tässä "par." tarkoittaa paremmin ja "⌒" (pieni kaari, jota tässä merkitsen yläpuolisella puoliympyrällä paremman puutteessa" tarkoittaa erikseen kirjoittamista. Ja hakusanan "niin" kohdassa, johon tuossa viitataan, onkin kirjoitettu suositellulla tavalla "niin sanottu".
Normit eivät ole muuttuneet.
On vähän tulkinnanvaraista, onko "niin sanotusti" erikseen kirjoitettunakaan hyvää suomea. Se kyllä mainitaan listassa "Yhdyssana vai sanaliitto?" "http://www.kotus.fi/index.phtml?i=465&s=2608", mutta rakenteeltaanhan se on vähän outo. Partisiipeista ei yleensä muodosteta -sti-johdoksia, poikkeuksena merkitykseltään erikoistunut "tietysti".
Se, että kielessä ei yleensä tehdä jotain, on kyllä huono perustelu sille, että jotain ei pitäisi tehdä. "Niin sanotusti" on täysin ymmärrettävä, loogisesti muodostettu ja yleisesti käytössä oleva ilmaisu. Miksei se muka voisi olla kelpo kieltä?
Mielenkiintoista. Milloinkohan nuo suositukset ovat muuttuneet – ja miksi? Nykysuomen sanakirja lienee nykyään jo vanhentunut, mutta tuskinpa sen mukaisia muotoja voi pitää väärinä.
Kadonnut ei ole yhdyssanaäly, vaan peruskoulun oppimäärä. Se on ehkä ollutkin liikaa vaadittu.