Osta auto

siili1

Huomasinpa tässä yllätyksekseni, että sanon ilman jäännöslopuketta sanaparit, joiden väliin se kuuluisi, jos jälkimmäinen sana alkaa vokaalilla.

Käytän siis jäännöslopuketta sellaisissa kuin

oleh hiljaa
lähdek kouluun

mutten sellaisissa kuin

osta auto
ota aurinkoa
mene edellä

Onkohan tuo yleisesti katoamassa tuollaisista yhteyksistä vai onko tämä ihan omaa idiolektia? :) Kuinka teillä ja mistä päin olette kotoisin? Itse olen Lounais-Suomesta.

7

122

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • En osta

      Kyllä täällä Savossa jonkinlainen lopuke kuuluu. En usko, että muuallakaan lausuttaisiin täsmälleen niin kuin kirjoitetaan. Kuulostaa omituiselta, kun kokeilen. Se onnistuu luontevasti vain luettaessa muotoa "osta-auto".

    • siili1

      Kiitos vastauksesta. Ihmettelin tuota tosiaan itsekin, kun porilaistyyppinen "tervetuloa" ilman jäännöslopuketta kuulostaa korvaani kuitenkin niin vieraalta. Mitenhän tuo minulta on päässyt katoamaan noista tietynlaisista sanapareista. Pitääpä alkaa kuunnella korva tarkkana muita täkäläisiä ja etenkin omia vanhempia.

    • ”Jäännöslopuke” on epäasiallinen nimitys ja on aiheuttanut laajasti väärinkäsityksiä. Nykyisin sitä yleensä vältetään kielitieteessä; esimerkiksi Iso suomen kielioppi puhuu rajageminaatiosta:
      http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=34

      Rajageminaation esiintyminen vaihtelee sanatyypin ja murteen mukaan, osittain myös sen mukaan, millaisella äänteellä geminaatioon osallistuvan sanaparin jälkimmäinen sana kuuluu. Kaikkiaan voidaan erottaa parikymmentä sanatyyppiä, ja niissä esiintyminen vaihtelee erittäin yleisestä lähes hävinneeseen. Ks.
      http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/cab.html

      Käytännössä esimerkiksi ”lähde kouluun” ääntyy yleiskielessä ”lähdek kouluun” – vaikka tällainenkin geminaatio puuttuu joistakin murteista – , mutta h:n kahdentuminen on harvinaista (”ole hiljaa” ääntyy yleensä kirjoituksenmukaisesti); syynä on varmaankin paljolti se, että sananalkuisena /h/-foneemi toteutuu suomessa varsin heikkona äänteenä.

      Rajageminaatiota ei esiinny yleiskielessä silloin, kun jälkimmäinen sana alkaa vokaalilla. Ks.
      http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/jaannoslopuke.htm

      Sen sijaan laajasti savolaismurteissa ja pohjoispohjalaismurteissa esiintyy ilmiö, joka on tulkittu muun muassa kahdentuneeksi glottaaliklusiiliksi. Kyseisten murteiden puhujien kielessä se saattaa esiintyä silloinkin, kun he tavoittelevat yleiskielistä puhetta. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ilmiötä ei tunneta eikä sitä ole opetuksessa kuvattu, ainakaan oikein, joten sitä ei tunnisteta eikä siksi pidetä murteellisuutena.

      Normatiiviset kieliopit eivät juuri ole ottaneet kantaa glottaalityyppiseen rajageminaatiota. Se on saatettu kuvata joidenkin puhujien kielessä esiintyväksi, mutta sitä ei ole kielletty eikä vaadittu. On mahdollista, että se on aiemmin ollut tavallisempi yleiskieliseksi tulkittavassa puheessa.

    • siili1

      Jäännöslopuke on mielestäni sanana informatiivisempi kuin tuo rajageminaatio. Esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa se esiintyy murteissa silloin, kun seuraava sana alkaa vokaalilla, ei ole kyse geminoitumisesta, vaan nimenomaan edeltävän sanan jäännöslopukkeen ilmenemisestä.

      Itse sanoisin ehdottomasti "oleh hiljaa". Erikoista, että asiaa tutkineet näkevät asian toisin.

      "Rajageminaatiota ei esiinny yleiskielessä silloin, kun jälkimmäinen sana alkaa vokaalilla."

      Kiitokset linkistä, tuo oli minulle uutta tietoa. Itsellänikin glottaaliklusiili tulisi kyllä sanaparissa esille, jos sanoisin jollekulle tuskastuneesti: "No osta auto!"

      • Mikähän se ”jäännöslopuke” sitten oikein olisi? Tavallisin tulkinta on, että vokaalialkuisen sanan edellä rajageminaation on kahdentunut (pidentynyt) glottaaliklusiili. Erikoista asiassa verrattuna rajageminaatioon on se, että esiintyy geminoituneena sellainen konsonantti, jota muuten ei yleensä esiintyisi lainkaan.

        Tosin itämurteissa on kuvattu esiintyvän ”lujaa aluketta” sellaisten sanojen alussa, jotka yleiskielessä ovat konsonanttialkuisia. Mutta yleisesti kyse tuskin on sellaisen geminoitumisesta. Pikemminkin sanojen rajalla esiintyy joissakin tilanteissa glottaaliklusiili, ja se ääntyy pitkänä analogian vaikutuksesta.


      • siili1
        Yucca kirjoitti:

        Mikähän se ”jäännöslopuke” sitten oikein olisi? Tavallisin tulkinta on, että vokaalialkuisen sanan edellä rajageminaation on kahdentunut (pidentynyt) glottaaliklusiili. Erikoista asiassa verrattuna rajageminaatioon on se, että esiintyy geminoituneena sellainen konsonantti, jota muuten ei yleensä esiintyisi lainkaan.

        Tosin itämurteissa on kuvattu esiintyvän ”lujaa aluketta” sellaisten sanojen alussa, jotka yleiskielessä ovat konsonanttialkuisia. Mutta yleisesti kyse tuskin on sellaisen geminoitumisesta. Pikemminkin sanojen rajalla esiintyy joissakin tilanteissa glottaaliklusiili, ja se ääntyy pitkänä analogian vaikutuksesta.

        Eivätkö kyseessä kuitenkin ole sanat, jotka ovat aiemmin olleet konsonanttiloppuisia vai onko tämäkin näkemys muuttunut sitten opiskeluaikojeni? Sana jäännöslopuke kuvaisi näin sitä, kuinka kadonnut loppukonsonantti reaalistuu assimiloituneena tietyissä tilanteissa.


      • siili1 kirjoitti:

        Eivätkö kyseessä kuitenkin ole sanat, jotka ovat aiemmin olleet konsonanttiloppuisia vai onko tämäkin näkemys muuttunut sitten opiskeluaikojeni? Sana jäännöslopuke kuvaisi näin sitä, kuinka kadonnut loppukonsonantti reaalistuu assimiloituneena tietyissä tilanteissa.

        "Jäännöslopukkeeseen" loppuvat sanat ovat joko konsonanttiloppuisia (vaikka ne yleiskielessä kirjoitetaan ilman loppukonsonanttia) tai – joissakin murteissa ja eräissä äänteellisissä asemissa – sellaisia, joista sanassa aiemmin ollut konsonantti on hävinnyt jälkeä jättämättä. Ei ole mitään jäännöstä eikä mitään lopuketta.

        Kolme perustapausta:

        ”Osta se”: Yleiskielessä lausutaan ”ostas se”, joissakin murteissa ”osta se”.

        ”Osta auto”. Yleiskielessä lausutaan kuten kirjoitetaan, joissakin murteissa ääntyy glottaalilklusiili, foneettisesti merkittynä [Ostɑʔ ʔɑutos]. Glottaaliklusiili on konsonantti.

        ”Osta”. Tässä ei liene mitään epäselvää: sana lausutaan kuten kirjoitetaan, ilman lopukkeita ja lipukkeita. Sanassa voi olla erityinen sävelkulku, mutta se johtuu merkityksestä, ei ”jäännöslopukkeesta”.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      25
      2426
    2. paras asia kaivatussasi?

      ❤️‍🔥
      Ikävä
      114
      2066
    3. Vihaan sua todella paljon.

      Tiedoksi vaan 🙃
      Ikävä
      115
      1681
    4. Syitä välttelyyn

      En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?
      Ikävä
      42
      1533
    5. Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.

      Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.
      Ähtäri
      9
      1477
    6. Miksi kaivattunne

      ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo
      Ikävä
      90
      1065
    7. Purrasta tehty huoli-ilmoitus

      Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b016
      Maailman menoa
      120
      1016
    8. Pelottaa kohdata hänet

      En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt
      Ikävä
      87
      965
    9. Olisin halunnu vaan tutustua

      Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno
      Ikävä
      35
      957
    10. Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu

      Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu
      Ikävä
      15
      949
    Aihe