Kumpi on oikea kirjoitusasu suomen kielessä? Kyseessä on siis eräs intialainen jumala. Google-haku ja suomenkielinen Wikipedia sanovat Shiva, mutta minusta luontevammalta tuntuisi Šiva.
Šiva vaiko Shiva?
11+18
8
73
Vastaukset
- Šuhonen
Suomen kielessä käytetään pääsääntöisesti yhden äänteen merkitsemiseen yhtä kirjainmerkkiä. Š-kirjaimen muodostaminen koettiin kirjoituskoneiden aikakaudella vaikeaksi, ja moni käytti kiertotienä kirjainyhdistelmää sh.
Nykyisin ei pitäisi olla mitään syytä käyttää suhu-š:n merkitsemiseen sh:ta, paitsi tietysti niissä latinalaista kirjoitusjärjestelmää käyttävissä vierasnimissä, joissa sh on jo alun perin. En rinnastaisi muista kirjoitusjärjestelmistä periytyvää Šivaa sellaisiin (Shirley tms.), vaan kirjoittaisin Šiva.
Rinnastus kyrilliikkaan: Tšaikovski ja Šostakovitš eikä Tshaikovski ja Shostakovitsh.Rinnastus kyrillikkaan ontuu, koska venäjän siirtokirjoituksesta suomen kielessä on kansallinen standardi, intialaisten siirtokirjoituksesta ei.
Tämän ei ole yhtä oikeaa vastausta: kielen normistossa on aukko.
Yleissääntö on, että erisnimi kirjoitetaan alkuperäkielen mukaan. Osa tutuista nimistä on eri tavoin mukautunut suomen kieleen (esimerkiksi Intia, Ateena, Daavid), mutta valtaosaa nimiä sellainen ei koske.
Usein on kuitenkin epäselvää, mikä on tulkittava alkuperäkieleksi – tässä tapauksessa kai lähinnä sanskrit. Koska sitä ei kirjoiteta latinalaisin kirjaimin, käytetään jotain siirtokirjoitusta; olisi liian hämmentävää, jos kirjoittaisimme शिवsta. Ei ole standardia eikä muuta virallista normia siitä, miten sanskritia siirtokirjoitetaan suomenkielisessä tekstissä.
Tieteessä sanskritia siirtokirjoitetaan yleensä IAST-järjestelmän mukaan, ja siinä asu olisi Śiva (alussa siis S, jossa on akuutti). Suomen kielessä on kuitenkin laajasti ja pitkään käytetty järjestelmää, jossa ś:n sijasta käytetään hattuässää š. Käytännössä syynä on yleensä se, että lähtökohtana pidetään englannin tavanomaista käytäntöä, jossa käytetään sh-yhdistelmää, ja kaavamaisesti korvataan sh suomen kielen mukaiseksi ajatellulla š:llä.
Asua ”Šiva” voi täten perustella perinteellä, mutta varsinaisista sovinnaisnimistä ei ole kyse, vaan intialaisten nimien kirjoittamisen yleisestä periaatteesta. Loogisempi perustelu olisikin, että suomessa käytetään tietynlaista sanskritin siirtokirjoitusta, vaikka käytettyä järjestelmää ei ole virallisesti määritelty. Asua ”Shiva” voisi vastaavasti perustella sillä, että käytetään kansainvälistä siirtokirjoitustapaa, nimittäin samaa kuin englannissa. Ja ”Śiva” olisi siis loogisin, mutta varmaankin lukijoille oudoin.
Sanskritissa ei tässä sanassa ole varsinaista suhuässää, vaan [ɕ], alveolaaris-palataalinen frikatiivi. Englanninpuhuja mieltää sen kuitenkin lähinnä oman kielensä sh-äänteen [ʃ] vastineeksi. Jos suomalainen kuulisi sen ilman, että hänelle on sanottu, että sanassa on suhuässä, hän luultavasti kuulisi sen epämääräisesti jonkinlaisena s-äänteenä.- Šuhonen
Kiitos asiallisista kommenteista!
Ehkäpä jaksat selittää meille senkin, miksi meillä kirjoitetaan japanilaiset nimet suhu-s:n osalta englantilaisittain (Hiroshima, Fukushima...), mutta joidenkin muiden äänteiden kohdalla englannista poikkeavasti (Jokohama, ei Yokohama). - 16+14
Joo, näinhän se taitaa olla. Ja sama koskee myös intialaisia henkilöiden nimiä; tuntuisi melko oudolta, jos esimerkiksi takavuosien presidentistä käytettäisiin kirjoitusasua Šankar Šarma.
Parasta käyttää kansainvälisen käytännön mukaista englantilaista asua. Onhan englanti hindin ohella toinen Intian virallisista kielistä ja laajalti käytössä silloin, kun intialaiset eivät puhu samaa kotoperäistä kieltä. Šuhonen kirjoitti:
Kiitos asiallisista kommenteista!
Ehkäpä jaksat selittää meille senkin, miksi meillä kirjoitetaan japanilaiset nimet suhu-s:n osalta englantilaisittain (Hiroshima, Fukushima...), mutta joidenkin muiden äänteiden kohdalla englannista poikkeavasti (Jokohama, ei Yokohama).Japanilaisissa nimissä on suomessa horjuvuutta; esimerkiksi myös asua "Yokohama" esiintyy, ja toisaalta aiemmin "Hirošima” oli melko tavallinen. Taustalla on, että aiemmin meillä käytettiin Hepburnin siirtokirjoitusjärjestelmän osittaista suomalaistusta, mutta tästä on yhä laajemmin luovuttu. Muutamat nimet – kuten ”Jokohama” – saatetaan kuitenkin käsittää sovinnaisnimiksi.
Lisää kirjavuutta aiheuttaa se, että japanista lainatut yleisnimet voidaan käsittää joko sitaattilainoiksi (geisha, shogun) tai varsinaisiksi lainasanoiksi (geiša, šoguni). Mielikuvatkin vaikuttavat asiaan; esimerkiksi ”sushi” kirjoitetaan näin, vaikka sana on jo aika kotiutunut suomeen.
Vähän tarkemmin ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#japani- दवनागरी
Onko tietoa, miksei devanagarin siirtokirjoituksesta ole koskaan laadittu suomalaista standardia. Ihmismäärällisesti mitattuna kyseessä on melko tärkeä kirjoitusjärjestelmä.
Joitain mielenkiintoisia sattumuksia voi seurata siitäkin, että urdun kieliset nimet translitteroidaan arabian kautta ja hindin kieliset englannin kautta, vaikka kyseessä on oikeasti sama kieli. - Känkkynen
Yucca kirjoitti:
Japanilaisissa nimissä on suomessa horjuvuutta; esimerkiksi myös asua "Yokohama" esiintyy, ja toisaalta aiemmin "Hirošima” oli melko tavallinen. Taustalla on, että aiemmin meillä käytettiin Hepburnin siirtokirjoitusjärjestelmän osittaista suomalaistusta, mutta tästä on yhä laajemmin luovuttu. Muutamat nimet – kuten ”Jokohama” – saatetaan kuitenkin käsittää sovinnaisnimiksi.
Lisää kirjavuutta aiheuttaa se, että japanista lainatut yleisnimet voidaan käsittää joko sitaattilainoiksi (geisha, shogun) tai varsinaisiksi lainasanoiksi (geiša, šoguni). Mielikuvatkin vaikuttavat asiaan; esimerkiksi ”sushi” kirjoitetaan näin, vaikka sana on jo aika kotiutunut suomeen.
Vähän tarkemmin ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#japani>Mielikuvatkin vaikuttavat asiaan; esimerkiksi ”sushi” kirjoitetaan
>näin, vaikka sana on jo aika kotiutunut suomeen.
Jos kerran pizzasta piti leipoa pitsa, niin kielenhuoltajien aika ei menisi hukkaan väännettäessä sushista susi.
Mielestäni pitsa ei ole kotiutunut suomeen eikä Suomeen – vai onko joku kuullut itsestään ”pitseria”-nimeä käyttävästä vatsantäyttämöstä ja sen ”pitsalistasta”?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t1143625Ikävä sinua..
Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va141580Riikka Purra: "Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista - Se ei meille käy"
Näin vakuutti persujen Purra edellisten eduskunta vaalien alla,. https://www.ku.fi/artikkeli/4910942-kun-uudessa-videos141468Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu181356Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt2871323Lindtmanin pääministeriys lähenee päivä päivältä
Suomen kansan kissanpäivät alkavat siitä hetkestä, kun presidentti Stubb on tehnyt nimityksen. Ainoastaan ylin tulodesi191206Kapiainen siviiliesimies, Herra suuri Herra
Sotilaana kyvytön, johtajana munaton ja kotona tossun alla. Se on upseerin uran tuen pää, seinään ajo. Mutta aina löytyy71881Väärä pää tutustumiseen
Mikä ihme on, että miehet haluavat ensimmäisenä sänkyyn? Onko nykyään niin helppo saada nainen peittojensa alle.. tai pä113822Tuntuuko sinusta mies
että olet jossain, mutta sydämessäsi haluat olla muualla. Suunnittelet kaikkea kivaa ja olet innolla mukana, mutta silti9812Mitä tapahtuisi....
Meidän välillä jos törmäisimme yöelämässä ilman häiriötekijöitä ja olisimme hieman huppelissa? Päättyisikö ilta kenties60769