SOTEN MYÖTÄ MYÖS KIRKASVALOHOITO TERVEYSKESKUKSIIN

"Masennus ja valohoito

Hyvä, paha aurinko
22.1.2009
Matti Hannuksela
Kaamosmasennukseen kirkasvalohoitoa
Pysyvästi masentuneetkin saattavat hyötyä valohoidosta
Kosminen säteily ajaa itsemurhiin
Auringon koko säteilyn kirjo kosmisesta säteilystä näkyvään valoon saakka vaikuttaa mielialaamme yllättävän paljon. Asiasta kiinnostunut lukija löytää erityisesti kaamosmasennuksesta ja sen kirkasvalohoidosta kattavan esityksen dosentti Timo Partosen kirjasta Kaamoksesta kesään. Ympärivuotisen masennuksen valohoidosta valmistui vuonna 2004 professori Arja Tuunaisen johtaman työryhmän Cochrane-raportti.

Kaamosmasennukseen kirkasvalohoitoa

Kaamosmasennuksella tarkoitetaan samaan aikaan vuodesta toistuvia, yleensä loka- tai marraskuussa alkavia ja maaliskuussa helpottavia masennusoireita. Sellaisia henkilöitä on kolmisen prosenttia suomalaisista, siis melkoinen joukko. Oireista tavallisin on surullisuus. Sitä on 96 %:lla kaamosoireista kärsivillä. Yhtä yleinen on toimintatarmon lasku. Sitten tulevat ristiriidat ihmissuhteissa, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, työongelmat ja väsymys. Kaamosmasennuksen tarkemmasta mekanismista ei kuitenkaan tiedetä juuri mitään. Kaikki talvella masentuvat eivät kuitenkaan sairasta kaamosmasennusta. Jopa 10 % muista mielenterveyden häiriöistä kärsivistä masentuu talvella ilman, että heillä on kaamosmasennus.

Kirkasvalohoito oli muutama vuosi sitten hyvin esillä. Viime aikoina siitä on puhuttu vähemmän ja sen käyttökin lienee vähentynyt. Valohoidon käyttökelpoisuutta vähentää se, että aluksi kirkkaan valon ääressä pitäisi viettää kaksi tuntia aamuisin klo 6–10. Aikaa lyhennetään tai pidennetään hoidon jatkuessa vasteen mukaan. Valon kirkkaus on aluksi 2 500 luksia, ja se voidaan nostaa 10 000 luksiin asti. Hoitoa annetaan ensin päivittäin parin viikon ajan. Sitten se voidaan harventaa viiteen kertaan viikossa tai antaa hoitoa tarvittaessa 1–2 viikon jaksoissa.

Valohoidon vaikutuksen mekanismia on yritetty selvittää varsin niukasti. Arvellaan, että yksi tekijä olisi serotoniini, yksi aivojen välittäjäaineista. Muuta siitä ei juuri tiedetä. Myös kirkasvalohoidon spektrisiä ominaisuuksia on tutkittu jonkin verran. Valossa tulisi olla mukana sinisen, keltaisen ja vihreän valon aallonpituuksia. Punaisilla säteillä ei ole piristävää vaikutusta. Siten voisi ajatella, että vihreänä loistava luonto ympärillä piristää enemmän kuin iltarusko kivierämaassa.

Tutkimusten mukaan noin neljä viidestä kaamosmasentuneesta hyötyy kirkasvalohoidosta. Kolmisen prosenttia saa siitä haittoja, joista yleisimmät ovat silmien ärtyminen, päänsärky, pahoinvointi ja levottomuus. Jotkut piristyvät liikaa ja he tulevat hypomaanikoiksi. He rupeavat touhuamaan ympäristöä häiritsevästi ja heidän unensa saattaa häiriintyä.

Pysyvästi masentuneetkin saattavat hyötyä valohoidosta

Professori Arja Tuunainen ja hänen työtoverinsa analysoivat 20 tutkimusta, joissa ympärivuotisesti masentuneille henkilöille oli lääkehoidon lisäksi annettu kirkasvalohoitoa. Vaikka tutkimusten taso oli yleensä heikohko, analyysin tekijät katsoivat kirkasvalohoidon tarjoavan jonkin verran helpotusta ympärivuotisiin masennusoireisiin. Hoidon haittapuolena he pitävät vaaraa, että potilaista tulee kaamosmasennuspotilaiden tapaan touhukkaita hypomaanikkoja. Dementikoillakin on tehty joitakin tutkimuksia kirkasvalohoidon vaikutuksista, mutta tutkimukset ovat niin hatarasti tehtyjä, ettei niiden perusteella voi sanoa dementikkojen hyötyvän hoidosta mitään varmaa.

Ei ole itsestään selvää, että valon piristävä vaikutus koskisi vain kaamosmasentuneita ja että valo vaikuttaisi vain silmien kautta. Muusta säteilystä tulevat kyseeseen auringon UV-säteily unohtamatta kosmisiakaan säteitä. Ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta mielialaan on tehty vain muutama kontrolloitu tutkimus. Eräässä pienehkössä kanadalaisessa tutkimuksessa kaamosmasennusta hoidettiin kolmella eri tavalla: himmeällä (500 luksia) ja kirkkaalla (2 500 luksia) valolla sekä UV-säteilyä sisältäneellä kirkasvalolla. Himmeä valo ei vähentänyt oireita. Kahdesta muusta hoidosta UV-säteilyä sisältänyt valo oli tehokkaampaa kuin pelkkä kirkasvalo. Perinteiseen kirkasvalohoitoon ei UV-säteilyä pidä yhdistää, mutta UV-hoitojen merkitystä eri masennustyyppien hoidossa tulisi selvittää perusteellisemmin. Siinä vaikutuskanava olisivat iho ja siinä syntyneet välittäjäaineet."

jatkuu
Artikkelin tunnus: hpa00077 (007.012)
© 2014 Kustannus Oy Duodecim"