Katselin eilen illalla 20 vuotta sitten Ruotsin televisiosta nauhoittamaani amerikkalaista elokuvaa. Sana ”brandy” oli ruotsinnoksessa saanut muodon ”konjak”. Eikö ruotsissa ole sanaa alkoholijuomalle, jota ei ole valmistettu tietyssä Ranskan maakunnassa vaan jossakin muualla tai jopa toisessa maassa?
Brandy ruotsiksi
kierreporras
13282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihmekös tuo: eihän ruotsissa ole edes sanaa ikärasisti! Vai olenko väärässä, onko sittenkin?
Ei tietenkään ruotsissa voi olla sellaista sanaa kun ikärasisti = åldersrasist. Ruotsiksi se on "åldersdiskriminering".
Rasismi viittaa rotuun ja iällä ei ole mitään tekemistä rodun kanssa. Suomeksi pitäisi käyttää termiä "ikäsyrjintää".
Kummaa kun suomalaiset eivät osaa puhua suomea?
Iissä on kyllä jokin yhteys rotuun: minkä rotuinen oli esim Matusalem?
Monissa maissa ja kielissä käytettiin ennen konjakki- ja sen sukuisia nimityksiä, myös suomessa, vaikka se onkin sana, joka tulee Ranskan määräiseltä alueelta tuotetusta alkoholista, joka kypsytetään käytetyissä viinitynnyreissä.
Ranska sai vähitellen tekemillään sopimuksilla aikaan, että sanaa ei saanut käyttää muista kuin Gognacin alueen tuotteista. Tällöin tuli niihin kieliin, joissa oli vanhastaan käytetty ranskalaisperäistä ilmaisua kaikesta Gognac-tyyppisestä juomasta, käyttöön englantilaisperäinen sana brandy, brändi. Italiassa muuten käytetään sanaa branco.
Suurin Ranskan aluevaltaus varmaan oli Neuvostoliitto, joka tapahtui sopimuksella De Gaullen vieraillessa siellä. Sovittiin, että Neuvostoliitto ottaa ranscalaisen SECAM-väriteeveejärjestelmän, ja sovittiin, että Neuvostoliittossa ei enää markkinoida ei-ranskalaisia juomia nimillä шампанское, šampanskoje ja коньяк, konjak.
Ranska on siten saanut kansainvälisillä määräyksillä että kaksinkeskisillä sopimuksilla lopulta yksinoikeyden sanojen käyttöön.
Kuten useimmat kivat historialliset tarinat, kertomuksesi de Gaullen (sic) vierailun vaikutuksista ei ole tosi. Neuvostoliitossa valmistettiin ja myytiin Sovetskoje šampanskojea loppuun asti, ja sen jälkeenkin nimen käyttö on jatkunut Venäjällä ja muualla.
Tieto de Gaullen sopimuksesta perustui vierailun aikaisiin lehtiartikkeleihin. Mihin tietosi perustuu, ettei tällaista sopimusta tehty?
Nimiä edelleen käytettiin vastoin sopimusta, jos sellainen tehtiin. Kuohuviiniä myytiin ulkomaille nimellä Советское игристое, Sovetskoje igristoje, Neuvostoliittolainen kuohuviini, mutta kotimaassa edelleen nimellä Советское шампанское, Sovetskoje šampanskoje, Neuvotoliittolainen samppanja.
Vielä pitkään Neuvostoliiton hajoamisen ja Latvian itsenäistymisen jälkeen Latviassa käytettiin sanaa шампанское, mutta jo runsaan kymmenen vuotta игристое.
Tiedän hyvinkin, että Gaullen käyttämä näennäisaatelinen prepositio tulisi kirjoittaa pienellä. Virhe lipsahti. En avannut, että joku perfektionisti takertuisi siihen. Tapana on, että pieniin kielivirheisiin, jotka eivät haittaa ymmärrettävyyttä, ei netissä kiinnitetä huomiota.
Muistaakseni kerronkin sinulle jo aikaisemmin. Yliopiston latinanopettajani kertoi, kuinka muuan perfektionistinen oppilas oli aina vastannut oikein. Lopulta muut oppilaat vain nauroivat tämän vastatessa, koska hän taas vastasi oikein. :-)
Ja Suomessahan se on Jalkkari tai Jaloviina. Ihan täysin samaa törkyä ja maistuu niin herroille kuin spurguillekin. Kukaan ei vaan huomaa eroa eikä tajua muusta kuin etiketistä mitä ryystää olipa se konjakkia, brandyä tai jaloviinaa.
Kyllä eron huomaa, vaikka suu olisi tuohesta kuten minulla. Kaapissani sattuu olemaan tällä hetkellä sekä brandya, jallua että konjakkia, ja voin väittää erottavani nuo juomalajit toisistaan ilman muuta.
Yleensä ostan noista kolmesta brandya, koska olen pienituloinen, vähävarainen ja perso alkoholille. Jalkkarinkin olen ostanut kokeeksi itse omilla rahoillani; ostos on vähän näyttävämpään pulloon pakattua ja sekoitettuna tammikypsytettyä Suomi 100 v. -erikoiserää. Konjakkipullon olen saanut lahjaksi.
Alkokin luokittelee jaloviinat (sekä 1- että 2-tähtisen) juomaryhmään nimeltä ”Ginit ja Maustetut viinat” (koska juoma todellakin on aidolla konjakilla maustettua viljaviinaa). Toinen juomaryhmä käsittää nimikkeet ”Brandyt, Armanjakit ja Calvadosit” ja kolmas yksistään ”Konjakit”.
Sinänsä olen enemmän kallellani viskeihin päin.
Kun aamulla aikaiseen aloittaa, niin kyllä jo iltapäivällä alkaakin olla aika kallellaan sinne sun tänne.
Amerikassa käytetään yleisnimitystä ”brandy” väkevistä alkoholijuomista, jotka on valmistettu viinistä tislaamalla. Sen sijaan suomessa ja ruotsissa näitä yleisnimityksiä ei ole tapana käyttää muutamista sentyyppisistä juomista, vaan niistä käytetään spesifisempiä nimityksiä; lähinnä tämä koskee nimityksiä ”konjakki” ja ”armanjakki”.
Koska Amerikassa ”brandy” voi siis aivan hyvin tarkoittaa konjakkia mutta Suomessa tai Ruotsissa ei, kääntäjällä on pulma. Jos hän voi päätellä, että todellisuudessa juodaan konjakkia, valinta on selvä. Myös jos juoman tarkempaa tyyppiä ei tiedetä, päädytään yleensä konjakki-sanan. Kuulostaisi vähän omituiselta kysyä vieraalta ”Haluatko brandyn?” Sehän kuulostaisi siltä, että ei ole varaa tarjota konjakkia, vaikka ”Would you like a brandy?” ei sisällä mitään sellaista.
Yucca: "...päädytään yleensä konjakki-sanan."
Pitäisi olla: "...päädytään yleensä konjakki-sanaan." Onko sinulta unohtunut, että perfektionistin tulee olla tarkempi kuin muiden?
Minulle maistuisi molemmat.
Tarkemmin ajatellen kaikki.
Niin minullekin maistuisi, mutta kiintiö tuli täyteen jo 40 vuotta sitten. Olen pysynyt kuivilla.