Jäähdytysnesteen lämmittimen merkitys kulutukseen

Tiesitkö että jäähdytysneste johtaa lämpöä? Muutenhan se ei oikein toimisi jäähdytystarkoituksessa, eli ei sen veden tarvi kiertää. Vaikka sinun 80-luvun Volvo 360ssa on vaihdelaatikko takana, useimmissa se on pultattu moottorilohkoon kiinni ja kun lohko lämpiää, osa lämmöstä siirtyy myös vaihdelaatikkoon.

Aloittaja on ihan oikeassa että polttoainetta säästyy suuri määrä esilämmittämällä, jos kokeilee hetken, vaikka pari viikkoa, ajella ilman esilämmitystä, huomaa heti että jopa pitkän ajan keskikulutus nousee. Ero voi olla litroja/100km lämmitetty vs ei-lämmitetty ekan 5km aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Tiesitkö että jäähdytysneste johtaa lämpöä? Muutenhan se ei oikein toimisi jäähdytystarkoituksessa, eli ei sen veden tarvi kiertää. Vaikka sinun 80-luvun Volvo 360ssa on vaihdelaatikko takana, useimmissa se on pultattu moottorilohkoon kiinni ja kun lohko lämpiää, osa lämmöstä siirtyy myös vaihdelaatikkoon.

Aloittaja on ihan oikeassa että polttoainetta säästyy suuri määrä esilämmittämällä, jos kokeilee hetken, vaikka pari viikkoa, ajella ilman esilämmitystä, huomaa heti että jopa pitkän ajan keskikulutus nousee. Ero voi olla litroja/100km lämmitetty vs ei-lämmitetty ekan 5km aikana.

Lue lisää

Vaihdelaatikkoon siirtyy lämpöä lähinnä etuvetoisissa autoissa silloin kun rakenne ja öljytilat ovat kiinteästi toisiinsa yhteydessä "kyljittäin". Jos vaihdelaatikko on moottorin jatkeena, varsinkin takavetoisissa, lämmön siirtyminen on jo huonoa.

Mahtaako jäähdyttimen paksuun vesiletkuun asennettavia lämmittimiä enää olla koska todettiin ettei niistä neste kiertänyt kunnolla moottoriin. Ns. blokilämmitin, eli suoraan moottorin vesitilaan sijoitettu uppokuumennin on tehokas. Omassa autossani on sisätilanlämmittimen letkuihin liitetty sähkölämmitin kiertovesipumppuineen ja tämä on myös tehokas.

Anonyymi kirjoitti:

Vaihdelaatikkoon siirtyy lämpöä lähinnä etuvetoisissa autoissa silloin kun rakenne ja öljytilat ovat kiinteästi toisiinsa yhteydessä "kyljittäin". Jos vaihdelaatikko on moottorin jatkeena, varsinkin takavetoisissa, lämmön siirtyminen on jo huonoa.

Mahtaako jäähdyttimen paksuun vesiletkuun asennettavia lämmittimiä enää olla koska todettiin ettei niistä neste kiertänyt kunnolla moottoriin. Ns. blokilämmitin, eli suoraan moottorin vesitilaan sijoitettu uppokuumennin on tehokas. Omassa autossani on sisätilanlämmittimen letkuihin liitetty sähkölämmitin kiertovesipumppuineen ja tämä on myös tehokas.

Lue lisää

Lohkolämmittimiä oli muinoin, nyt ei varmaan mistään saa sellaista. Ei taida moottorin kyljessäkään enää olla paikkaa josta sen saisi vesitilaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tiesitkö että jäähdytysneste johtaa lämpöä? Muutenhan se ei oikein toimisi jäähdytystarkoituksessa, eli ei sen veden tarvi kiertää. Vaikka sinun 80-luvun Volvo 360ssa on vaihdelaatikko takana, useimmissa se on pultattu moottorilohkoon kiinni ja kun lohko lämpiää, osa lämmöstä siirtyy myös vaihdelaatikkoon.

Aloittaja on ihan oikeassa että polttoainetta säästyy suuri määrä esilämmittämällä, jos kokeilee hetken, vaikka pari viikkoa, ajella ilman esilämmitystä, huomaa heti että jopa pitkän ajan keskikulutus nousee. Ero voi olla litroja/100km lämmitetty vs ei-lämmitetty ekan 5km aikana.

Lue lisää

EI se vaihdelaatikko mihinkään lämpene, vesi lämpenee ja letku ja hieman moottori, mutta ei tuo teho jaksa oikeasti lämmittää kuin nimeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Vaihdelaatikkoon siirtyy lämpöä lähinnä etuvetoisissa autoissa silloin kun rakenne ja öljytilat ovat kiinteästi toisiinsa yhteydessä "kyljittäin". Jos vaihdelaatikko on moottorin jatkeena, varsinkin takavetoisissa, lämmön siirtyminen on jo huonoa.

Mahtaako jäähdyttimen paksuun vesiletkuun asennettavia lämmittimiä enää olla koska todettiin ettei niistä neste kiertänyt kunnolla moottoriin. Ns. blokilämmitin, eli suoraan moottorin vesitilaan sijoitettu uppokuumennin on tehokas. Omassa autossani on sisätilanlämmittimen letkuihin liitetty sähkölämmitin kiertovesipumppuineen ja tämä on myös tehokas.

Lue lisää

> Mahtaako jäähdyttimen paksuun vesiletkuun asennettavia lämmittimiä enää olla koska todettiin ettei niistä neste kiertänyt kunnolla moottoriin

Tämä letkuun asennettu ratkaisu oli lähes yhtä tehokas kuin perinteinen lohkolämmitin - olihan niissä tehokin samaa luokkaa eli noin 600 W.

Vaan ei enään tätäkään vaihtoehtoa tarjolla - nykyään melkein poikkeuksetta sekä Defan että Calixin luettelot tarjoaa vain näitä naurettavia 250-300 W pintakiinnityslämmittimiä. VTT on näitä mittaillut - moottori/öljyt kyllä näiläkin lämpenee, mutta venttiilikoneisto voi silti olla pakkasen puolella eikä jäähdytysnestekään paljoa lämpene. Siitä sitten seuraa, ettei auton omasta lämmityslaitteesta saa heti startin jälkeen minkäänlaista hönkäystä estämään tuuliliasin huurtumista ... eli voi alkaa lasit huurtumaan, kun sisätilanlämmittimen lämpö haihtuu ajoon lähdettyä.

Kiertopumppu letkulämmitin, jos on sähköä tarjolla, muutoin webasto.

Tosin uusiin autoihin täytyy joku huijaus rakentaa tehokkaiden lämmityslaitteiden kanssa Autojen kuuluu jonkin aivopierun seurauksena sytyttää moottorin vikavalo, jos useamman tunnin seisoneen auton moottori on X astetta ulkoilmaa lämpimämpi!

Tällä kait pyrittiin ehkäisemään, ettei lauhassa ilmastossa etelän vetelät paahtaisi autoja saunaksi polttoainekäyttöisillä lämmittimillä. Pesuveden mukana meni pohjoisten maiden tarpeet ja sähkölämmittimet...

Anonyymi kirjoitti:

EI se vaihdelaatikko mihinkään lämpene, vesi lämpenee ja letku ja hieman moottori, mutta ei tuo teho jaksa oikeasti lämmittää kuin nimeksi.

Kyllä sen vaan huomaa manuaalivaihteisessa missä paksut vaihteistoöljyt, jonkun verran lämpenee kyllä kun lämpimästä lohkosta siirtyy lämpöä vaihdelaatikkoon.

Anonyymi kirjoitti:

> Mahtaako jäähdyttimen paksuun vesiletkuun asennettavia lämmittimiä enää olla koska todettiin ettei niistä neste kiertänyt kunnolla moottoriin

Tämä letkuun asennettu ratkaisu oli lähes yhtä tehokas kuin perinteinen lohkolämmitin - olihan niissä tehokin samaa luokkaa eli noin 600 W.

Vaan ei enään tätäkään vaihtoehtoa tarjolla - nykyään melkein poikkeuksetta sekä Defan että Calixin luettelot tarjoaa vain näitä naurettavia 250-300 W pintakiinnityslämmittimiä. VTT on näitä mittaillut - moottori/öljyt kyllä näiläkin lämpenee, mutta venttiilikoneisto voi silti olla pakkasen puolella eikä jäähdytysnestekään paljoa lämpene. Siitä sitten seuraa, ettei auton omasta lämmityslaitteesta saa heti startin jälkeen minkäänlaista hönkäystä estämään tuuliliasin huurtumista ... eli voi alkaa lasit huurtumaan, kun sisätilanlämmittimen lämpö haihtuu ajoon lähdettyä.

Kiertopumppu letkulämmitin, jos on sähköä tarjolla, muutoin webasto.

Tosin uusiin autoihin täytyy joku huijaus rakentaa tehokkaiden lämmityslaitteiden kanssa Autojen kuuluu jonkin aivopierun seurauksena sytyttää moottorin vikavalo, jos useamman tunnin seisoneen auton moottori on X astetta ulkoilmaa lämpimämpi!

Tällä kait pyrittiin ehkäisemään, ettei lauhassa ilmastossa etelän vetelät paahtaisi autoja saunaksi polttoainekäyttöisillä lämmittimillä. Pesuveden mukana meni pohjoisten maiden tarpeet ja sähkölämmittimet...

Lue lisää

Siihen paksuun vesiletkuun asennettu lämmitin toimi huonosti tehostaan huolimatta, koska jäähdytysnesteen piti kiertää samaa letkua molempiin suuntiin ja vesipumppu vielä hidasti nestekiertoa (termostaattihan sulkee ylävesiletkun nestekierron).

Anonyymi kirjoitti:

Tiesitkö että jäähdytysneste johtaa lämpöä? Muutenhan se ei oikein toimisi jäähdytystarkoituksessa, eli ei sen veden tarvi kiertää. Vaikka sinun 80-luvun Volvo 360ssa on vaihdelaatikko takana, useimmissa se on pultattu moottorilohkoon kiinni ja kun lohko lämpiää, osa lämmöstä siirtyy myös vaihdelaatikkoon.

Aloittaja on ihan oikeassa että polttoainetta säästyy suuri määrä esilämmittämällä, jos kokeilee hetken, vaikka pari viikkoa, ajella ilman esilämmitystä, huomaa heti että jopa pitkän ajan keskikulutus nousee. Ero voi olla litroja/100km lämmitetty vs ei-lämmitetty ekan 5km aikana.

Lue lisää

Nykypäivän suoraruiskutus bensa tai diiselmoottori ei vie kylmänä juurikaan enempää polttoainetta , kuin lämpimänä ! Vanhan tekniikan moottorit on eriasia.

Anonyymi kirjoitti:

Nykypäivän suoraruiskutus bensa tai diiselmoottori ei vie kylmänä juurikaan enempää polttoainetta , kuin lämpimänä ! Vanhan tekniikan moottorit on eriasia.

Meinaatko tosissasi että käyvät kylmänä yhtä laihalla kuin kuumana? Eivät varmasti käy joten kyllä vie selvästi enemmän kylmänä.

Anonyymi kirjoitti:

Lohkolämmittimiä oli muinoin, nyt ei varmaan mistään saa sellaista. Ei taida moottorin kyljessäkään enää olla paikkaa josta sen saisi vesitilaan.

Autoni on vuosimallia 15 . Siinä on lohkolämmitin .

Anonyymi kirjoitti:

Meinaatko tosissasi että käyvät kylmänä yhtä laihalla kuin kuumana? Eivät varmasti käy joten kyllä vie selvästi enemmän kylmänä.

Olet väärässä !

Säästöt tietenkin, pohjolan markkinat liian pieniä että lohkoon kannattaisi varata paikkaa kunnon vesitila-lämmittimelle. Samasta syystähän autojen pohjat ovat pintaruosteen peitossa jo 5v iässä, ei pieniä pohjolan markkinoita varten laiteta mitään kunnollista ruostesuojausta tehtaalla.

Tolloloota vain kutsuu sitä pintakiinnityslämmitintä lohkolämmittimeksi, koska dementoitunut ja kekkoslovakian aikaa mielestään yhä elävä asiakaskunta ei näistä uudemmista jutuista - tai tekniikasta ylipäätään - mitään ymmärrä.

Sehän se syy vanhanaikaisen itäauton ostamiseen onkin....

Anonyymi kirjoitti:

Tolloloota vain kutsuu sitä pintakiinnityslämmitintä lohkolämmittimeksi, koska dementoitunut ja kekkoslovakian aikaa mielestään yhä elävä asiakaskunta ei näistä uudemmista jutuista - tai tekniikasta ylipäätään - mitään ymmärrä.

Sehän se syy vanhanaikaisen itäauton ostamiseen onkin....

Lue lisää

Ja tuoko on fiksua kielenkäyttöä. Oma sivistymättömyytesi heijastuu kirjoikuksestasi.
Puhuisit asiaa. Mutta kun taito loppuu, haukutaan muita.

Pääsi ei nouse yhtäään muita ylemmäksi vaikka yrität nuijia muita alas. Päinvastoin. Osoitat tyhmyytesi kaikille.