Parasiitti DNA

𝐏𝐚𝐫𝐚𝐬𝐢𝐢𝐭𝐭𝐢-𝐃𝐍𝐀: 𝐕𝐢𝐫𝐮𝐬𝐩𝐞𝐫𝐚̈𝐢𝐬𝐭𝐚̈ 𝐫𝐨𝐬𝐤𝐚𝐚 𝐠𝐞𝐧𝐨𝐦𝐢𝐬𝐬𝐚𝐦𝐦𝐞? 𝐎𝐬𝐚 𝟏
Vain noin 1,5 % ihmisen DNA:sta koodaa proteiineja. Loppu on luokiteltu roskaksi (tilke-DNA!), passiiviseksi fossiiliseksi jäänteeksi, jota luonnonvalinta ei ole kyennyt poistamaan. Tällainen ”jäänneselitys” on kuulunut evoluutioteoreetikkojen selitysapparaattiin Darwinin ajoista lähtien: Kun jonkin elimen, rakenteen tms. funktiota ei tiedetty, siihen lyötiin leima ”toimimaton kehitysopillinen jäänne”. Hyödyttömät jäänteet ovat siis evoluutioteorian (ja biologian!) sisään rakentuneita totuuksia ja siksi niitä ei tutkittu; synti tuhlata rahaa tunkion penkomiseen. Uuden lukion biologia 2 (WSOY 1986, s.74-75) kertoo, että ”Vastaavia surkastumia havaitaan myös aikuisyksilöissä, ihmisessäkin parisataa” (kursiivi alkuperäinen).
Molecular Biology of the Cell (Alberts ym.) on eräs arvostetuimmista biologian oppikirjoista. Vuoden 2008 painos toteaa: "Suurin osa meidän (proteiineja) koodaamattomasta DNA:sta on lähes varmasti hyödytöntä roskaa, joka on säilynyt kuin kasa vanhoja sanomalehtiä."
Roska-DNA:n olemassaoloa on toki kyseenalaistettu jo vuosia, erityisesti kreationististen tutkijoiden taholta. Suomenkielinen Wikipedia (5/2023) kuitenkin toteaa, että tilke-DNA:n olemassaolo todistettiin kokeellisesti vuonna 2004, kun U.S. Department of Energy Joint Genome Institute (JGI) poisti hiiren alkion perimästä miljoonia emäspareja ilman että mitään vaikutuksia ilmeni. Kokeita, joissa alkion kantasolujen geenejä mykistetään, kutsutaan poistokokeiksi (knockout): Jos jonkin geenin funktiota ei tunneta, se (+vastaava alleeli) mykistetään liittämällä siihen markkeri. Sitten katsotaan, minkälainen hiiri alkiosta syntyy. Yksi biologian suurista yllätyksistä on ollut se, että useimmiten knockout -alkiosta syntyy aivan tavallisia hiiriä. Ja vain pari prosenttia lituruohon (A. thaliana) 200 knockoutista ilmensi kehityshäiriötä. Leipähiivan geeneistä voitiin poistaa 60 % ilman että sillä oli mitään vaikutusta ilmiasuun!
Tämä ei sovi teoriaan, sillä sen mukaan kaikilla geeneillä täytyy olla valintaetu; jos sitä ei ole, valinta poistaa niitä kantavat yksilöt. Tämä siis tarkoittaa että: Kun elämä jatkoi kehitystään alun yksisoluisista eliöistä vähäisine geeneineen kohti monisoluisuutta ja monimutkaisuutta, piti syntyä uusia geenejä, jotka johtivat täysin uusiin piirteisiin. Teorian mukaan niiden piti