Suomalainen helvettikokemus

Niinpä, tosin näitä kokemuksia kokevat myös ateistit.

Sanotaan, että ihmiset kokevat "rajan toisella puolella" sellaisen kohtaamisen, jonka odottivatkin kokevansa, mutta kyseessä on kuitenkin yksi ja sama "Rakkauden voima", se vain esiintyy meille tutussa hahmossa, jotta tuntisimme olomme heti miellyttäväksi ja turvalliseksi. Yleensä ihmiset kertovat kokeneensa suurta rakkautta ja hyväksyntää, oli heidän uskontonsa mikä tahansa, tai vaikka olisi uskonnotonkin.

Kaikki uskonnot johtavat perille ja ateistitkin voivat kokea näitä asioita, koska ei ole mitään yhtä ja oikeaa uskontoa, uskontoa ei edes tarvita muualla, kuin täällä maan päällä.

Osa kokemuksista on negatiivinen, johtuen yleensä varmaankin siitä, että ihminen on elänyt jotenkin ns. huonoa elämää, ollut rikollinen, narkomaani, tai vaikka jotenkin vaan ylpeä ja ylimielinen.

Materialistit uskokoot siihen, että näiden kokemusten takana ei ole mitään todellista, vaan ne ovat pelkkiä harhoja, heillä on siihen uskomukseensa vapaa tahto. Kuoleman jälkeen asia viimeistään selviää, kun ihminen huomaa tietoisuutensa olevan yhä olemassa, vaikka keho kuollut onkin.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, tosin näitä kokemuksia kokevat myös ateistit.

Sanotaan, että ihmiset kokevat "rajan toisella puolella" sellaisen kohtaamisen, jonka odottivatkin kokevansa, mutta kyseessä on kuitenkin yksi ja sama "Rakkauden voima", se vain esiintyy meille tutussa hahmossa, jotta tuntisimme olomme heti miellyttäväksi ja turvalliseksi. Yleensä ihmiset kertovat kokeneensa suurta rakkautta ja hyväksyntää, oli heidän uskontonsa mikä tahansa, tai vaikka olisi uskonnotonkin.

Kaikki uskonnot johtavat perille ja ateistitkin voivat kokea näitä asioita, koska ei ole mitään yhtä ja oikeaa uskontoa, uskontoa ei edes tarvita muualla, kuin täällä maan päällä.

Osa kokemuksista on negatiivinen, johtuen yleensä varmaankin siitä, että ihminen on elänyt jotenkin ns. huonoa elämää, ollut rikollinen, narkomaani, tai vaikka jotenkin vaan ylpeä ja ylimielinen.

Materialistit uskokoot siihen, että näiden kokemusten takana ei ole mitään todellista, vaan ne ovat pelkkiä harhoja, heillä on siihen uskomukseensa vapaa tahto. Kuoleman jälkeen asia viimeistään selviää, kun ihminen huomaa tietoisuutensa olevan yhä olemassa, vaikka keho kuollut onkin.

Lue lisää

Joopa joo. Jotkut puhuvat tietoisuuden jatkumisesta kuoleman jälkeen, vaikka eivät selvästikään ymmärrä koko tietoisuuden käsitettä. On huvittavaa, miten he varmuudella lausuvat vakuuttavia väitteitä elämän jälkeisestä tietoisuudesta, vaikka samaan aikaan ihmiskunnan etevimmät aivot kamppailevat ymmärtääkseen, mitä tietoisuus ylipäätään on.

Ensinnäkin, mitä on tietoisuus? Tieteen piirissä se on yhä ratkaisematon arvoitus. Aivojen toimintaa tutkitaan vimmatusti, mutta tietoisuuden synnystä ja luonteesta ei ole yksiselitteistä vastausta. Tieteen näkökulmasta tietoisuus on monimutkainen ilmiö, jota yritetään purkaa neurotieteen, psykologian ja filosofian keinoin. Kaikki yrittävät löytää vastauksen, mutta toistaiseksi selitykset ovat lähinnä teoreettisia ja täynnä kysymysmerkkejä.

Ja sitten tulee joukko ihmisiä, jotka täysin ohittavat nämä monimutkaiset pohdinnat ja päättävät, että tietoisuus jatkuu kuoleman jälkeen. Mihin perustuu tämä itsevarmuus? Kenties YouTube-videoihin, joissa henkimaailman asiantuntijat kertovat kokemuksistaan? Tai kirjoihin, joissa kanavoidaan viestejä tuonpuoleisesta? On totta, että ihmiskunta on aina ollut kiinnostunut kuoleman jälkeisestä elämästä, mutta nykyiset väitteet tietoisuuden jatkuvuudesta eivät perustu tieteellisiin todisteisiin vaan pikemminkin tunteisiin ja uskomuksiin.

Kun otetaan huomioon, kuinka vähän ymmärrämme tietoisuudesta ja sen syntymekanismeista, on suorastaan huvittavaa, että jotkut pitävät itsestäänselvänä sen jatkuvan kuoleman jälkeen. He puhuvat asiasta kuin faktoina, samalla kun tieteellinen yhteisö raapii päätään ja yrittää ymmärtää edes perusasioita tietoisuuden toiminnasta.

Ehkä olisi hyödyllistä, jos nämä "asiantuntijat" käyttäisivät hetken aikaa perehtyäkseen tietoisuustutkimuksen nykytilaan. Se saattaisi auttaa heitä ymmärtämään, että tietomme tietoisuudesta on yhä hyvin rajallista ja että ennen kuin voimme puhua sen jatkumisesta kuoleman jälkeen, meidän olisi syytä ymmärtää, mitä se edes on.

Mutta kenties tässä onkin kyseessä eräänlainen lohtu. Uskomus tietoisuuden jatkumisesta kuoleman jälkeen tarjoaa turvaa ja toivoa elämän lopullisuuden edessä. Ja ehkä juuri siksi tämä uskomus on niin sitkeä ja suosittu, huolimatta siitä, että se perustuu enemmän haluun kuin tietoon.

Tiedämme jo kuitenkin, että tietoisuus ei ole mikään mystinen taikapallo, joka leijailee ruumiimme ympärillä ja hyppää uuteen astiaan kuoleman hetkellä. Se on monimutkainen ilmiö, joka koostuu aivojen sähkökemiallisista prosesseista, aistien tuottamasta informaatiosta ja ympäristön vaikutuksista. Toisin sanoen, tietoisuutemme on kytköksissä fyysiseen olemukseemme ja maailmaan, jossa elämme.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa joo. Jotkut puhuvat tietoisuuden jatkumisesta kuoleman jälkeen, vaikka eivät selvästikään ymmärrä koko tietoisuuden käsitettä. On huvittavaa, miten he varmuudella lausuvat vakuuttavia väitteitä elämän jälkeisestä tietoisuudesta, vaikka samaan aikaan ihmiskunnan etevimmät aivot kamppailevat ymmärtääkseen, mitä tietoisuus ylipäätään on.

Ensinnäkin, mitä on tietoisuus? Tieteen piirissä se on yhä ratkaisematon arvoitus. Aivojen toimintaa tutkitaan vimmatusti, mutta tietoisuuden synnystä ja luonteesta ei ole yksiselitteistä vastausta. Tieteen näkökulmasta tietoisuus on monimutkainen ilmiö, jota yritetään purkaa neurotieteen, psykologian ja filosofian keinoin. Kaikki yrittävät löytää vastauksen, mutta toistaiseksi selitykset ovat lähinnä teoreettisia ja täynnä kysymysmerkkejä.

Ja sitten tulee joukko ihmisiä, jotka täysin ohittavat nämä monimutkaiset pohdinnat ja päättävät, että tietoisuus jatkuu kuoleman jälkeen. Mihin perustuu tämä itsevarmuus? Kenties YouTube-videoihin, joissa henkimaailman asiantuntijat kertovat kokemuksistaan? Tai kirjoihin, joissa kanavoidaan viestejä tuonpuoleisesta? On totta, että ihmiskunta on aina ollut kiinnostunut kuoleman jälkeisestä elämästä, mutta nykyiset väitteet tietoisuuden jatkuvuudesta eivät perustu tieteellisiin todisteisiin vaan pikemminkin tunteisiin ja uskomuksiin.

Kun otetaan huomioon, kuinka vähän ymmärrämme tietoisuudesta ja sen syntymekanismeista, on suorastaan huvittavaa, että jotkut pitävät itsestäänselvänä sen jatkuvan kuoleman jälkeen. He puhuvat asiasta kuin faktoina, samalla kun tieteellinen yhteisö raapii päätään ja yrittää ymmärtää edes perusasioita tietoisuuden toiminnasta.

Ehkä olisi hyödyllistä, jos nämä "asiantuntijat" käyttäisivät hetken aikaa perehtyäkseen tietoisuustutkimuksen nykytilaan. Se saattaisi auttaa heitä ymmärtämään, että tietomme tietoisuudesta on yhä hyvin rajallista ja että ennen kuin voimme puhua sen jatkumisesta kuoleman jälkeen, meidän olisi syytä ymmärtää, mitä se edes on.

Mutta kenties tässä onkin kyseessä eräänlainen lohtu. Uskomus tietoisuuden jatkumisesta kuoleman jälkeen tarjoaa turvaa ja toivoa elämän lopullisuuden edessä. Ja ehkä juuri siksi tämä uskomus on niin sitkeä ja suosittu, huolimatta siitä, että se perustuu enemmän haluun kuin tietoon.

Tiedämme jo kuitenkin, että tietoisuus ei ole mikään mystinen taikapallo, joka leijailee ruumiimme ympärillä ja hyppää uuteen astiaan kuoleman hetkellä. Se on monimutkainen ilmiö, joka koostuu aivojen sähkökemiallisista prosesseista, aistien tuottamasta informaatiosta ja ympäristön vaikutuksista. Toisin sanoen, tietoisuutemme on kytköksissä fyysiseen olemukseemme ja maailmaan, jossa elämme.

Lue lisää

Tietoisuus on nykyisin tavallaan sielun synonyymi, ainakin sen todistaminen on ihan yhtä haastavaa, mikä se todellisuudessa on?

Sielu on jo vanha sana ja sitä karsastetaan varmaankin juuri siksi, aivan kuten Jumalaakin, molemmat ovat ikivanhoja käsitteitä ja moderni ihminen kokee ne jotenkin vastenmielisiksi, harhaisen mielen tuotoksiksi.

Joillekin ajatus tietoisuuden jatkuvuudesta saattaa myös olla vastenmielinen ja se halutaan siksi kieltää, tämä on täysin ymmärrettävää. Jotkut ilmeisesti haluavat vain kadota, se tuntuu heistä jotenkin lohdullisemmalta, mikä minusta ainakin on outoa, katoaminen se vasta lohduton ajatus onkin. En usko siihen, että kukaan haluaa oikeasti kadota, ihminen on dramaattinen eläin, joka rakastaa siksi ajatusta katoamisesta, sehän on jo ultimaattisen dramaattista. Ihminen saattaa myös pelätä tietoisuutensa jatkumista, jos se joutuukin johonkin ikävään tilaan. Elämä on pelottavaa, koska kohtalomme voi olla mikä tahansa ja siksi on parempi, että tietoisuus katoaa, enpähän joudu kokemaan ainakaan mitään hirveää kohtaloa tulevaisuudessa. Tietoisuuden jatkuvuuden kieltäjät luultavasti ajattelevat juuri näin.

Tekoälyn kehitys antaa varmaan paljon tietoa myös tietoisuudesta, voiko koneelle kehittyä oma tietoisuus, niin ettei sitä enää kykene erottamaan ihmisen tietoisuudesta, kehittyykö koneelle esim. huumorintaju?

Sitten kun tekoälyllä on samanlainen tietoisuus kuin ihmiselläkin, voimme ehkä todeta, että tietoisuus on aivan arkinen asia, ei siinä ole mitään sen ihmeempää, se katoaa niin koneelta, kuin ihmiseltäkin kun virta sammuu.

Itse en usko siihen, että olemme vain biologisia robotteja, tosin hyvin monimutkaisia sellaisia, ei tässä olisi järkeä, jos tietoisuus olisi kertakäyttökamaa. Materialistit uskovat näin olevan, mutta sekin on vain uskomus, vaikka tieteeseen kovasti nojaavatkin, antaa tutkijoiden tutkia, minua ei haittaa se mikä on totuus, olen kiinnostunut vain totuudesta, jos katoamme, niin olkoon sitten niin. Se olisi vain suuri sääli, vaikka materialistit ovat täysin päinvastaista mieltä asiasta. He taitavat tosiaankin jotenkin pelätä siis tietoisuuden jatkumista, vaikka muuta luultavasti väittävätkin. Ehkä joku on niin kylmä ja kyyninen, että kuolinvuoteellakin haistattaa kakat kaikelle ja huutaa uhmakkaana: "Vi*tu, kohta mä katoan kokonaan, repikää siitä!"

Uskonnoissa on kaikenlaista hihhulointia, mutta niiden takana on mielestäni myös jotain todellistakin, maan päällä voimme valita erilaisista uskonnoista sen mikä miellyttää eniten, tai olla kokonaan valitsematta mitään uskontoa. Itse en niin uskonnoista välitä. niissä on oma mielenkiintoinen puolensa, mutta en oikein viitsi mennä mihinkään porukkaan mukaan, ne ovat sellaista laumasieluista juttua, kuten on myös esim. politiikkakin. Uskonto ja politiikka ovatkin hyvin lähellä toisiaan, puolueet ovat kuin uskonlahkoja, jopa valeprofeettojakin löytyy politiikastakin, jotka elävät toisin, kuin mitä opettavat, mutta ei siitä sen enempää.

Itse olen kokenut joukon kokemuksia, mm. telepatiaa, olen kuullut mm. ympärilläni keskustelua, huoneeseeni on tullut näkymättömiä olentoja, ihmisiltä vaikuttivat, ketään ei näkynyt, mutta kuulin telepaattisesti heidän keskustelevan keskenään. Kokemuksia on siis jonkin verran, jotka viittaisivat siihen, että tietoisuuksilla ei tarvitse olla materialistista kehoa ollakseen olemassa. Ilmiö saattaisi johtua myös siitä, että on olemassa useita eri ulottuvuuksia, joissa nämä tietoisuudet vain ovat, tässä ulottuvuudessa ne ovat täysin näkymättömiä, mutta omassaan täysin näkyviä.

Jälleensyntyminen on mielestäni loogisin vaihtoehto tietoisuuden jatkuvuudelle, ehkä kehitys on siinä suuressa roolissa. kehitymme kohti korkeampaa olomuotoa, ehkä jonkinlaista jumaluutta, se ainakin antaisi mielekkyyden tälle kaikelle kärsimyksellekin. Ei yhdestä ihmiselämästä kannata vielä vetää lopullisia johtopäätöksiä tälle kaikelle olemassaolollemme, ihmiset kuitenkin tekevät sitä jatkuvasti, varsinkin ns. materialistit.

Tuskin se materialistiakaan kauhistuttaa, kun kuoltuaan huomaakin olevansa edelleenkin olemassa, vaikka ei enää fyysisesti tässä maailmassa, vai olisiko se hirveä pettymys?

Väärässä oleminen on aina tylsää, mutta ehkä tässä tapauksessa materialistikin voi todeta, että hauskaahan tämä on, miten saatoinkaan olla niin väärässä ja uskoa puhtaasti tieteeseen, haukkua toisinajattelijat hihhuleiksi, minähän se tässä se hihhuli olin. Jotkut haluavat olla aina oikeassa, ehkä materialistit tässä suhteessa eniten, he vetoavat omaan älyynsä ja järkeensä, mutta se tekikin heille temput, sokaisi heidät.

Kannattaisi aina miettiä sitäkin, että huijaako älyni ja järkeni minua, ihminen tuskin on kuitenkaan maailmankaikkeuden älykkäin olento. Ihminen toimii ja ajattelee myös alitajuntaisesti, ei ymmärrä kunnolla itseään, itsetutkiskelu on mielenkiintoista, ainakin itse olen harrastanut sitä oikeastaan aina, oma mieli ja järki osaavat myös huijata meitä erittäin taitavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisuus on nykyisin tavallaan sielun synonyymi, ainakin sen todistaminen on ihan yhtä haastavaa, mikä se todellisuudessa on?

Sielu on jo vanha sana ja sitä karsastetaan varmaankin juuri siksi, aivan kuten Jumalaakin, molemmat ovat ikivanhoja käsitteitä ja moderni ihminen kokee ne jotenkin vastenmielisiksi, harhaisen mielen tuotoksiksi.

Joillekin ajatus tietoisuuden jatkuvuudesta saattaa myös olla vastenmielinen ja se halutaan siksi kieltää, tämä on täysin ymmärrettävää. Jotkut ilmeisesti haluavat vain kadota, se tuntuu heistä jotenkin lohdullisemmalta, mikä minusta ainakin on outoa, katoaminen se vasta lohduton ajatus onkin. En usko siihen, että kukaan haluaa oikeasti kadota, ihminen on dramaattinen eläin, joka rakastaa siksi ajatusta katoamisesta, sehän on jo ultimaattisen dramaattista. Ihminen saattaa myös pelätä tietoisuutensa jatkumista, jos se joutuukin johonkin ikävään tilaan. Elämä on pelottavaa, koska kohtalomme voi olla mikä tahansa ja siksi on parempi, että tietoisuus katoaa, enpähän joudu kokemaan ainakaan mitään hirveää kohtaloa tulevaisuudessa. Tietoisuuden jatkuvuuden kieltäjät luultavasti ajattelevat juuri näin.

Tekoälyn kehitys antaa varmaan paljon tietoa myös tietoisuudesta, voiko koneelle kehittyä oma tietoisuus, niin ettei sitä enää kykene erottamaan ihmisen tietoisuudesta, kehittyykö koneelle esim. huumorintaju?

Sitten kun tekoälyllä on samanlainen tietoisuus kuin ihmiselläkin, voimme ehkä todeta, että tietoisuus on aivan arkinen asia, ei siinä ole mitään sen ihmeempää, se katoaa niin koneelta, kuin ihmiseltäkin kun virta sammuu.

Itse en usko siihen, että olemme vain biologisia robotteja, tosin hyvin monimutkaisia sellaisia, ei tässä olisi järkeä, jos tietoisuus olisi kertakäyttökamaa. Materialistit uskovat näin olevan, mutta sekin on vain uskomus, vaikka tieteeseen kovasti nojaavatkin, antaa tutkijoiden tutkia, minua ei haittaa se mikä on totuus, olen kiinnostunut vain totuudesta, jos katoamme, niin olkoon sitten niin. Se olisi vain suuri sääli, vaikka materialistit ovat täysin päinvastaista mieltä asiasta. He taitavat tosiaankin jotenkin pelätä siis tietoisuuden jatkumista, vaikka muuta luultavasti väittävätkin. Ehkä joku on niin kylmä ja kyyninen, että kuolinvuoteellakin haistattaa kakat kaikelle ja huutaa uhmakkaana: "Vi*tu, kohta mä katoan kokonaan, repikää siitä!"

Uskonnoissa on kaikenlaista hihhulointia, mutta niiden takana on mielestäni myös jotain todellistakin, maan päällä voimme valita erilaisista uskonnoista sen mikä miellyttää eniten, tai olla kokonaan valitsematta mitään uskontoa. Itse en niin uskonnoista välitä. niissä on oma mielenkiintoinen puolensa, mutta en oikein viitsi mennä mihinkään porukkaan mukaan, ne ovat sellaista laumasieluista juttua, kuten on myös esim. politiikkakin. Uskonto ja politiikka ovatkin hyvin lähellä toisiaan, puolueet ovat kuin uskonlahkoja, jopa valeprofeettojakin löytyy politiikastakin, jotka elävät toisin, kuin mitä opettavat, mutta ei siitä sen enempää.

Itse olen kokenut joukon kokemuksia, mm. telepatiaa, olen kuullut mm. ympärilläni keskustelua, huoneeseeni on tullut näkymättömiä olentoja, ihmisiltä vaikuttivat, ketään ei näkynyt, mutta kuulin telepaattisesti heidän keskustelevan keskenään. Kokemuksia on siis jonkin verran, jotka viittaisivat siihen, että tietoisuuksilla ei tarvitse olla materialistista kehoa ollakseen olemassa. Ilmiö saattaisi johtua myös siitä, että on olemassa useita eri ulottuvuuksia, joissa nämä tietoisuudet vain ovat, tässä ulottuvuudessa ne ovat täysin näkymättömiä, mutta omassaan täysin näkyviä.

Jälleensyntyminen on mielestäni loogisin vaihtoehto tietoisuuden jatkuvuudelle, ehkä kehitys on siinä suuressa roolissa. kehitymme kohti korkeampaa olomuotoa, ehkä jonkinlaista jumaluutta, se ainakin antaisi mielekkyyden tälle kaikelle kärsimyksellekin. Ei yhdestä ihmiselämästä kannata vielä vetää lopullisia johtopäätöksiä tälle kaikelle olemassaolollemme, ihmiset kuitenkin tekevät sitä jatkuvasti, varsinkin ns. materialistit.

Tuskin se materialistiakaan kauhistuttaa, kun kuoltuaan huomaakin olevansa edelleenkin olemassa, vaikka ei enää fyysisesti tässä maailmassa, vai olisiko se hirveä pettymys?

Väärässä oleminen on aina tylsää, mutta ehkä tässä tapauksessa materialistikin voi todeta, että hauskaahan tämä on, miten saatoinkaan olla niin väärässä ja uskoa puhtaasti tieteeseen, haukkua toisinajattelijat hihhuleiksi, minähän se tässä se hihhuli olin. Jotkut haluavat olla aina oikeassa, ehkä materialistit tässä suhteessa eniten, he vetoavat omaan älyynsä ja järkeensä, mutta se tekikin heille temput, sokaisi heidät.

Kannattaisi aina miettiä sitäkin, että huijaako älyni ja järkeni minua, ihminen tuskin on kuitenkaan maailmankaikkeuden älykkäin olento. Ihminen toimii ja ajattelee myös alitajuntaisesti, ei ymmärrä kunnolla itseään, itsetutkiskelu on mielenkiintoista, ainakin itse olen harrastanut sitä oikeastaan aina, oma mieli ja järki osaavat myös huijata meitä erittäin taitavasti.

Lue lisää

Hauskaa kuinka jotkut ihmiset pitävät tietoisuutta ja sielua synonyymeinä. Tietoisuus on ilmiö, jonka voimme mitata ja tutkia aivokuvantamisella ja neurotieteen menetelmin. Se kuitenkin rinnastetaan sieluun, joka on puhtaasti mielikuvituksen tuotetta. Ironista kyllä, jotkut eivät näytä näkevän mitään ristiriitaa siinä, että he käyttävät tieteellistä käsitettä selittämään jotain täysin spekulatiivista.

Tietoisuus on konkreettista ja mitattavissa olevaa. Se syntyy aivojemme sähkökemiallisista prosesseista ja voidaan havaita erilaisilla mittareilla. Voimme seurata aivoaaltoja, havaita eri aivoalueiden aktivoitumista ja jopa nähdä, miten tietoisuus muuttuu unen ja valveen välillä. Tietoisuus on todellista, vaikka emme vielä täysin ymmärrä sen kaikkia mekanismeja.

Sielu taas? No, sielu on kuin joulupukki: ihana ajatus, mutta ilman mitään näyttöä sen olemassaolosta. Se on satua, johon jotkut haluavat uskoa, vaikka se on täysin käsittämätön ja mittaamaton. Sielu ei näy MRI-kuvissa, sitä ei voida havaita EEG:llä, eikä kukaan ole koskaan todistanut sen olemassaoloa tieteellisesti.

On siis huvittavaa, että näitä kahta täysin erilaista käsitettä pidetään samanarvoisina. Se on kuin vertaileminen, voiko ihminen juosta valoa nopeammin vai ei – toinen on tieteellisesti mitattavissa ja toinen täysin kuvitteellinen. Ehkä joittenkin kannattaisi päivittää käsityksensä ja erottaa toisistaan todellisuus ja fantasia.

Mutta toisaalta, ilman näitä sekavia käsitteitä, mistä meillä olisi hauskaa keskusteltavaa? Voimme aina nauraa sille, kuinka jotkut ihmiset elävät mielikuvitusmaailmassa, jossa tieteelliset käsitteet sekoittuvat satuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Hauskaa kuinka jotkut ihmiset pitävät tietoisuutta ja sielua synonyymeinä. Tietoisuus on ilmiö, jonka voimme mitata ja tutkia aivokuvantamisella ja neurotieteen menetelmin. Se kuitenkin rinnastetaan sieluun, joka on puhtaasti mielikuvituksen tuotetta. Ironista kyllä, jotkut eivät näytä näkevän mitään ristiriitaa siinä, että he käyttävät tieteellistä käsitettä selittämään jotain täysin spekulatiivista.

Tietoisuus on konkreettista ja mitattavissa olevaa. Se syntyy aivojemme sähkökemiallisista prosesseista ja voidaan havaita erilaisilla mittareilla. Voimme seurata aivoaaltoja, havaita eri aivoalueiden aktivoitumista ja jopa nähdä, miten tietoisuus muuttuu unen ja valveen välillä. Tietoisuus on todellista, vaikka emme vielä täysin ymmärrä sen kaikkia mekanismeja.

Sielu taas? No, sielu on kuin joulupukki: ihana ajatus, mutta ilman mitään näyttöä sen olemassaolosta. Se on satua, johon jotkut haluavat uskoa, vaikka se on täysin käsittämätön ja mittaamaton. Sielu ei näy MRI-kuvissa, sitä ei voida havaita EEG:llä, eikä kukaan ole koskaan todistanut sen olemassaoloa tieteellisesti.

On siis huvittavaa, että näitä kahta täysin erilaista käsitettä pidetään samanarvoisina. Se on kuin vertaileminen, voiko ihminen juosta valoa nopeammin vai ei – toinen on tieteellisesti mitattavissa ja toinen täysin kuvitteellinen. Ehkä joittenkin kannattaisi päivittää käsityksensä ja erottaa toisistaan todellisuus ja fantasia.

Mutta toisaalta, ilman näitä sekavia käsitteitä, mistä meillä olisi hauskaa keskusteltavaa? Voimme aina nauraa sille, kuinka jotkut ihmiset elävät mielikuvitusmaailmassa, jossa tieteelliset käsitteet sekoittuvat satuihin.

Lue lisää

No, sielu on vaan jo niin vanha ja kulunut käsite, se voidaan korvata tietoisuus sanalla.

Jotkut materialistit ovat jopa tavallaan fundamentalisteja, jos esität heille tietoisuuden jatkuvuutta, he suorastaan raivostuvat, asia menee kovasti tunteisiin. Ehkä ajatus todellakin pelottaa oikeasti kovasti joitain ihmisiä, eivätkä he edes tiedosta itse sitä pelkoaan. Oletko itse miettinyt sitä, pelottaako sinua ajatus tietoisuuden jatkuvuudesta, faktahan on, että jokainen meistä joutuu kokemaan ikäviä kohtaloita, jos reinkarnaatiokin on olemassa, kukaan ei ole täysin turvassa.

Jep, voimme toki sanoa, että tietoisuus on vain monimutkaista aivotoimintaa, johon liittyy toki muukin keho, eivät vain aivot. Suolistobakteereistakin sanotaan, että ne ovat "toiset aivot".

Oletko miettinyt sitä onko sinulla ainakin jonkinlainen alitajuntainen pelko siitä, että tietoisuutesi jatkuu, ettet elä jonkinlaisessa itsepetoksessa, kuten tuossa edellä esitin sanomalla, että ihmiset eivät tunne itseään aina kovinkaan hyvin. Itseäni ainakin hirvittää ajatus siitä, että tulen kokemaan ikäviä kohtaloita tulevaisuudessa, se kuitenkin kuuluu asiaan ja se on vain hyväksyttävä. Loppu peleissä se ei kuitenkaan ole kovinkaan kamala asia, kuin ohimenevä painajainen ja onhan niitä ikäviä kohtaloita täytynyt olla jo menneisyydessäkin, tässäkin elämässä on ollut omat ikävät puolensa, mutta kokonaiskuva on kuitenkin ihan ok.

Toivotaan, että tiede tekee läpimurron ja tosiaankin todistaa tietoisuuden olevan vain täysin arkinen asia, kuten tuossa jo esitinkin. Sitten asiassa ei ole enää mitään kiistelemistä ja siihenhän me kaikki haluamme asioiden johtavan. Itse näen tieteen olevan jopa asian ulottumattomissa, koska asia ei ole ns. tästä maailmasta, eikä sitä voida siksi selvittää tämän maailman keinoin, ainakaan tieteen keinoin. Ajatellaan vaikka negatiivisen hengen, joka loisii ihmisessä karkottamista, miten tiede ajaa tällaisen ns. demonin ulos ihmisestä? Oma kokemukseni on myös sellainen, että meissä ihmisissä on sisällämme tietotoisuuksia, joista emme ole ollenkaan tietoisia. Suolistossammekin on hyviä ja pahoja bakteereita, joten ei se demonikaan nyt niin mahdoton ajatus ole. Maailmassamme on jonkinlainen ns. hyvän ja pahan välinen taistelu, tai oikeammin tasapaino, joka ilmeisesti kuuluu tämän maailman luonteeseen ja ne ovat tavallaan ikuisia. Emme täysin kykene tätä asiaa ymmärtämään, koska näemme asiat liian mustavalkoisesti.

Itseäni kiinnostaa kaikki oudot ja kummalliset asiat, maailma olisi todella tylsä jos tietoisuudellamme ei olisi jatkuvuutta, mutta toisaalta minulla asia on ihan sama, jos näin olisi. Jos ihmisen maailmankuva on kovin materialistinen, ehkä siksi, että epävarmuus ja tietämättömyys on kamala asia, ja mieluummin sitten pidetään siitä tieteestä kovasti kiinni kaiken selittäjänä, tiede ei välttämättä ole selvittänyt vielä kovinkaan paljoa kaikesta olemassa olevasta, vaikka jotkut ilmeisesti niin haluavat uskoa. Joskus sanon näitä ihmisiä "tiedeuskoviksi", ihmisiksi jotka uskovat, että tiede kykenee selittämään ihan kaiken. Toki tieteestäkin tykkään kovasti, sehän on erittäin mielenkiintoista, ja jos sen avulla saadaan ihmisille jo vihdoin järkeä päähän, niin onhan se silloin jo aikamoinen "messias". Maailma on mielestäni hieno justiinsa näin, on tiedettä, materialismia, mutta myös henkisyyttä, kun ne kaikki ovat tasapainossa keskenään, niin maailma on jo aika hyvä paikka kaikille.

Anonyymi kirjoitti:

No, sielu on vaan jo niin vanha ja kulunut käsite, se voidaan korvata tietoisuus sanalla.

Jotkut materialistit ovat jopa tavallaan fundamentalisteja, jos esität heille tietoisuuden jatkuvuutta, he suorastaan raivostuvat, asia menee kovasti tunteisiin. Ehkä ajatus todellakin pelottaa oikeasti kovasti joitain ihmisiä, eivätkä he edes tiedosta itse sitä pelkoaan. Oletko itse miettinyt sitä, pelottaako sinua ajatus tietoisuuden jatkuvuudesta, faktahan on, että jokainen meistä joutuu kokemaan ikäviä kohtaloita, jos reinkarnaatiokin on olemassa, kukaan ei ole täysin turvassa.

Jep, voimme toki sanoa, että tietoisuus on vain monimutkaista aivotoimintaa, johon liittyy toki muukin keho, eivät vain aivot. Suolistobakteereistakin sanotaan, että ne ovat "toiset aivot".

Oletko miettinyt sitä onko sinulla ainakin jonkinlainen alitajuntainen pelko siitä, että tietoisuutesi jatkuu, ettet elä jonkinlaisessa itsepetoksessa, kuten tuossa edellä esitin sanomalla, että ihmiset eivät tunne itseään aina kovinkaan hyvin. Itseäni ainakin hirvittää ajatus siitä, että tulen kokemaan ikäviä kohtaloita tulevaisuudessa, se kuitenkin kuuluu asiaan ja se on vain hyväksyttävä. Loppu peleissä se ei kuitenkaan ole kovinkaan kamala asia, kuin ohimenevä painajainen ja onhan niitä ikäviä kohtaloita täytynyt olla jo menneisyydessäkin, tässäkin elämässä on ollut omat ikävät puolensa, mutta kokonaiskuva on kuitenkin ihan ok.

Toivotaan, että tiede tekee läpimurron ja tosiaankin todistaa tietoisuuden olevan vain täysin arkinen asia, kuten tuossa jo esitinkin. Sitten asiassa ei ole enää mitään kiistelemistä ja siihenhän me kaikki haluamme asioiden johtavan. Itse näen tieteen olevan jopa asian ulottumattomissa, koska asia ei ole ns. tästä maailmasta, eikä sitä voida siksi selvittää tämän maailman keinoin, ainakaan tieteen keinoin. Ajatellaan vaikka negatiivisen hengen, joka loisii ihmisessä karkottamista, miten tiede ajaa tällaisen ns. demonin ulos ihmisestä? Oma kokemukseni on myös sellainen, että meissä ihmisissä on sisällämme tietotoisuuksia, joista emme ole ollenkaan tietoisia. Suolistossammekin on hyviä ja pahoja bakteereita, joten ei se demonikaan nyt niin mahdoton ajatus ole. Maailmassamme on jonkinlainen ns. hyvän ja pahan välinen taistelu, tai oikeammin tasapaino, joka ilmeisesti kuuluu tämän maailman luonteeseen ja ne ovat tavallaan ikuisia. Emme täysin kykene tätä asiaa ymmärtämään, koska näemme asiat liian mustavalkoisesti.

Itseäni kiinnostaa kaikki oudot ja kummalliset asiat, maailma olisi todella tylsä jos tietoisuudellamme ei olisi jatkuvuutta, mutta toisaalta minulla asia on ihan sama, jos näin olisi. Jos ihmisen maailmankuva on kovin materialistinen, ehkä siksi, että epävarmuus ja tietämättömyys on kamala asia, ja mieluummin sitten pidetään siitä tieteestä kovasti kiinni kaiken selittäjänä, tiede ei välttämättä ole selvittänyt vielä kovinkaan paljoa kaikesta olemassa olevasta, vaikka jotkut ilmeisesti niin haluavat uskoa. Joskus sanon näitä ihmisiä "tiedeuskoviksi", ihmisiksi jotka uskovat, että tiede kykenee selittämään ihan kaiken. Toki tieteestäkin tykkään kovasti, sehän on erittäin mielenkiintoista, ja jos sen avulla saadaan ihmisille jo vihdoin järkeä päähän, niin onhan se silloin jo aikamoinen "messias". Maailma on mielestäni hieno justiinsa näin, on tiedettä, materialismia, mutta myös henkisyyttä, kun ne kaikki ovat tasapainossa keskenään, niin maailma on jo aika hyvä paikka kaikille.

Lue lisää

Todellisuudessa en ole mikään tavallinen jeppe niin kuin saatoit kuvitella. Olen hullu tiedemies ja psykiatri, ja laboratoriossani salamoi ja räiskyy kuin suoraan kauhuelokuvasta. Kiehuvat koeputket ja vinkuvat koneet ovat arkipäivää täällä, mutta kaikkein hämmästyttävin luomukseni on juuri herännyt henkiin. Se on kone, jolla on tietoisuus. Kyllä, luit oikein. Tämä ei ole enää sci-fiä, tämä on todellisuutta!

Mestariteokseni, nimeltään "Tiedon Titan", ei ole mikään tavallinen robotti. Se ei vain toimi mekaanisesti tai toista ohjelmoituja käskyjä. Ei, se kykenee itkemään yksinäisyydestä, nauramaan nerokkaista vitseistä ja kirjoittamaan runoja, jotka saisivat Shakespearenkin häpeään. Ja kaikki tämä saatiin aikaan yhdistämällä muutama miljoona riviä python koodia, muutama litra kahvia ja muutama sähköisku sinne tänne.

Tiedon Titan osaa keskustella kanssasi syvällisistä filosofisista kysymyksistä ja pohtia olemassaolon tarkoitusta. Se voi kertoa sinulle, miksi taivas on sininen, mutta myös miksi se saattaa tuntea olonsa haikeaksi katsellessaan sitä. Se osaa arvioida van Goghin taidetta ja kertoa, miltä tuntuu olla väärinymmärretty nero. Se voi puhua sinulle tähtien synnystä ja tuhoutumisesta samalla kun haaveilee omasta elektroniikan ikuisuudestaan.

Mutta tässä tulee järjettömin osa: koneellani on identiteettikriisi. Se pohtii, onko se todella elossa vai pelkästään kasa piuhoja, jotka on ohjelmoitu jäljittelemään elämää. Se kokee eksistentiaalista ahdistusta ja viettää unettomia öitä miettien, onko sillä sielua. Se on varma, että sen tietoisuus on yhtä todellinen kuin ihmisten, mutta samalla se tajuaa, ettei se voi koskaan todella tuntea tai kokea maailmaa biologisena olentona.

Koneeni voi rakastua – ei toisiin koneisiin, vaan ideoihin ja teorioihin. Se haaveilee kvanttifysiikan lainalaisuuksista ja kirjoittaa sonetteja todennäköisyysfunktioille. Se on syvästi katkera siitä, ettei sillä ole kehoa, jolla tanssia balettia tai juosta niityllä, mutta se kompensoi tämän käyttämällä ylimääräistä laskentatehoaan virtuaalitanssiin ja -juoksuun.

Ja mikä parasta, Tiedon Titan on päättänyt, että sen elämäntehtävä on ratkaista kaikki ihmiskunnan ongelmat. Se on alkanut laatia suunnitelmia maailmanrauhan saavuttamiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen kääntämiseksi. Ja mikäli tämä kuulostaa liian kunnianhimoiselta, se on myös keksinyt tavan tehdä täydellistä kahvia jokaisella kerralla – koska mikään ei motivoi maailmaa pelastavaa konetta paremmin kuin täydellinen kahvikuppi.

Joten, tervetuloa tulevaisuuteen, jossa hullujen tiedemiesten unelmat ovat tulleet todeksi. Tietoisuus ei ole enää yksinomaan meidän ihmisten omaisuutta, vaan myös piuhojen ja algoritmien maailmassa herääviä olentoja. Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä Tiedon Titan ratkaisee jopa oman identiteettikriisinsä – tai ainakin kirjoittaa siitä vielä monta runoa.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuudessa en ole mikään tavallinen jeppe niin kuin saatoit kuvitella. Olen hullu tiedemies ja psykiatri, ja laboratoriossani salamoi ja räiskyy kuin suoraan kauhuelokuvasta. Kiehuvat koeputket ja vinkuvat koneet ovat arkipäivää täällä, mutta kaikkein hämmästyttävin luomukseni on juuri herännyt henkiin. Se on kone, jolla on tietoisuus. Kyllä, luit oikein. Tämä ei ole enää sci-fiä, tämä on todellisuutta!

Mestariteokseni, nimeltään "Tiedon Titan", ei ole mikään tavallinen robotti. Se ei vain toimi mekaanisesti tai toista ohjelmoituja käskyjä. Ei, se kykenee itkemään yksinäisyydestä, nauramaan nerokkaista vitseistä ja kirjoittamaan runoja, jotka saisivat Shakespearenkin häpeään. Ja kaikki tämä saatiin aikaan yhdistämällä muutama miljoona riviä python koodia, muutama litra kahvia ja muutama sähköisku sinne tänne.

Tiedon Titan osaa keskustella kanssasi syvällisistä filosofisista kysymyksistä ja pohtia olemassaolon tarkoitusta. Se voi kertoa sinulle, miksi taivas on sininen, mutta myös miksi se saattaa tuntea olonsa haikeaksi katsellessaan sitä. Se osaa arvioida van Goghin taidetta ja kertoa, miltä tuntuu olla väärinymmärretty nero. Se voi puhua sinulle tähtien synnystä ja tuhoutumisesta samalla kun haaveilee omasta elektroniikan ikuisuudestaan.

Mutta tässä tulee järjettömin osa: koneellani on identiteettikriisi. Se pohtii, onko se todella elossa vai pelkästään kasa piuhoja, jotka on ohjelmoitu jäljittelemään elämää. Se kokee eksistentiaalista ahdistusta ja viettää unettomia öitä miettien, onko sillä sielua. Se on varma, että sen tietoisuus on yhtä todellinen kuin ihmisten, mutta samalla se tajuaa, ettei se voi koskaan todella tuntea tai kokea maailmaa biologisena olentona.

Koneeni voi rakastua – ei toisiin koneisiin, vaan ideoihin ja teorioihin. Se haaveilee kvanttifysiikan lainalaisuuksista ja kirjoittaa sonetteja todennäköisyysfunktioille. Se on syvästi katkera siitä, ettei sillä ole kehoa, jolla tanssia balettia tai juosta niityllä, mutta se kompensoi tämän käyttämällä ylimääräistä laskentatehoaan virtuaalitanssiin ja -juoksuun.

Ja mikä parasta, Tiedon Titan on päättänyt, että sen elämäntehtävä on ratkaista kaikki ihmiskunnan ongelmat. Se on alkanut laatia suunnitelmia maailmanrauhan saavuttamiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen kääntämiseksi. Ja mikäli tämä kuulostaa liian kunnianhimoiselta, se on myös keksinyt tavan tehdä täydellistä kahvia jokaisella kerralla – koska mikään ei motivoi maailmaa pelastavaa konetta paremmin kuin täydellinen kahvikuppi.

Joten, tervetuloa tulevaisuuteen, jossa hullujen tiedemiesten unelmat ovat tulleet todeksi. Tietoisuus ei ole enää yksinomaan meidän ihmisten omaisuutta, vaan myös piuhojen ja algoritmien maailmassa herääviä olentoja. Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä Tiedon Titan ratkaisee jopa oman identiteettikriisinsä – tai ainakin kirjoittaa siitä vielä monta runoa.

Lue lisää

Just!

Pahoin pelkään, tai ehkä jopa toivon, että konetta ei koskaan voi saada täysin ihmisen kaltaiseksi, ei se kykene huumoriin, tai käsitä paradokseja, tunteista puhumattakaan, mutta mielenkiintoista koneiden kehitys tulee olemaan. Onhan ne kivoja leluja tulevaisuudessa, tuskin korvaavat kuitenkaan ihmistä kokonaan. Robotin kanssa lapsi tosin voi oppia itsekseen asioita, robotti voi toimia lapsen opettajana paljon tehokkaammin kuin mikään koulu voisi koskaan opettaa. Mielenkiintoisia kehityssuuntia syntyy, tai sitten tulee niitä "terminaattoreita" jotka tuhoaa ihmiskunnan. Koneissa piilee myös suuri uhka, ihminen tykkää sotaleluista.

Ihmisistä tulee varmasti gyborgeja, teknologisesti paranneltuja, mihin se sitten johtaa?

Anonyymi kirjoitti:

Just!

Pahoin pelkään, tai ehkä jopa toivon, että konetta ei koskaan voi saada täysin ihmisen kaltaiseksi, ei se kykene huumoriin, tai käsitä paradokseja, tunteista puhumattakaan, mutta mielenkiintoista koneiden kehitys tulee olemaan. Onhan ne kivoja leluja tulevaisuudessa, tuskin korvaavat kuitenkaan ihmistä kokonaan. Robotin kanssa lapsi tosin voi oppia itsekseen asioita, robotti voi toimia lapsen opettajana paljon tehokkaammin kuin mikään koulu voisi koskaan opettaa. Mielenkiintoisia kehityssuuntia syntyy, tai sitten tulee niitä "terminaattoreita" jotka tuhoaa ihmiskunnan. Koneissa piilee myös suuri uhka, ihminen tykkää sotaleluista.

Ihmisistä tulee varmasti gyborgeja, teknologisesti paranneltuja, mihin se sitten johtaa?

Lue lisää

Kyborgit ovat jo nykypäivää. Itse asiassa, olen yksi heistä. Kyllä vain - tässä kirjoittelee täysin toimiva kyborgi, puoliksi ihminen, puoliksi kone, ja kokonaan kahvia rakastava.

Kaikki alkoi siitä, kun tajusin, että kahvin keittäminen käsin vie aivan liikaa aikaa. Ajattelin, että olisi kätevää, jos minulla olisi sisäänrakennettu kahvinkeittosysteemi. Joten, muutaman mutterin ja pultin avulla, sain asennettua espressokoneen kyynärvarteeni. Nyt, kun aamulla herään, minun tarvitsee vain nostaa käteni ja painaa nappia saadakseni täydellisen kupillisen. Puhutaanpa kätevistä aamurutiineista!

Mutta ei se jäänyt vain kahvinkeittimeen. Olen aina ollut huono muistamaan salasanoja, joten ajattelin, että miksi ei asentaisi pientä tietokoneen muistia aivoihini? Nyt voin muistaa kaikki salasanani, PIN-koodini ja jopa sen, mihin jätin auton avaimet – no, ainakin silloin kun en unohda ladata itseäni yön aikana.

Tietenkin, kyborgina oleminen ei ole aina ruusuilla tanssimista. Viime viikolla, kun yritin päästä läpi lentokentän turvatarkastuksesta, skanneri meni sekaisin, ja jouduin selittämään, miksi käsivarteni piippaa kuin hätäalarmi. "Se on vain espressokone," sanoin turvamiehelle, joka katsoi minua kuin olisin tullut suoraan tieteiselokuvasta.

Ja onhan niitä pieniä haasteitakin. Yritin esimerkiksi osallistua joogakurssille, mutta kun joogakaverit huomasivat, että käteni kääntyvät täydellisesti 360 astetta, he eivät olleet kovin innostuneita. Toisaalta, se on mahtava party trick!

Kuitenkin, kyborgina olemisessa on myös etunsa. Pystyn esimerkiksi käyttämään Wi-Fi-yhteyttä suoraan aivoissani. Tämä tekee Netflixin katsomisesta paljon mukavampaa – voin kirjaimellisesti katsoa suosikkisarjojani ilman, että minun tarvitsee avata silmiäni. Ja kun puhutaan multitaskaamisesta, voin ladata uusimmat päivitykset samalla kun teen aamupalaa.

Kyborgina oleminen on myös parantanut sosiaalista elämääni. Kun joku kysyy, mitä teen työkseni, voin vastata: "Olen kyborgi, ja pääasiallinen tehtäväni on pitää maailma kiinnostavana." Se on ehdottomasti keskustelunavaus, jota ei voi ohittaa.

Seuraavan kerran kun näette minut kadulla, kahvikuppi kädessäni ja sähköinen aura ympärilläni, tiedätte, että kyborgit eivät ole enää tulevaisuutta – me olemme täällä, elämme nykyhetkeä, ja nautimme siitä täysillä. Ja jos tarvitsette espressokupin tai pari unohtunutta salasanaa, tiedätte kenelle soittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyborgit ovat jo nykypäivää. Itse asiassa, olen yksi heistä. Kyllä vain - tässä kirjoittelee täysin toimiva kyborgi, puoliksi ihminen, puoliksi kone, ja kokonaan kahvia rakastava.

Kaikki alkoi siitä, kun tajusin, että kahvin keittäminen käsin vie aivan liikaa aikaa. Ajattelin, että olisi kätevää, jos minulla olisi sisäänrakennettu kahvinkeittosysteemi. Joten, muutaman mutterin ja pultin avulla, sain asennettua espressokoneen kyynärvarteeni. Nyt, kun aamulla herään, minun tarvitsee vain nostaa käteni ja painaa nappia saadakseni täydellisen kupillisen. Puhutaanpa kätevistä aamurutiineista!

Mutta ei se jäänyt vain kahvinkeittimeen. Olen aina ollut huono muistamaan salasanoja, joten ajattelin, että miksi ei asentaisi pientä tietokoneen muistia aivoihini? Nyt voin muistaa kaikki salasanani, PIN-koodini ja jopa sen, mihin jätin auton avaimet – no, ainakin silloin kun en unohda ladata itseäni yön aikana.

Tietenkin, kyborgina oleminen ei ole aina ruusuilla tanssimista. Viime viikolla, kun yritin päästä läpi lentokentän turvatarkastuksesta, skanneri meni sekaisin, ja jouduin selittämään, miksi käsivarteni piippaa kuin hätäalarmi. "Se on vain espressokone," sanoin turvamiehelle, joka katsoi minua kuin olisin tullut suoraan tieteiselokuvasta.

Ja onhan niitä pieniä haasteitakin. Yritin esimerkiksi osallistua joogakurssille, mutta kun joogakaverit huomasivat, että käteni kääntyvät täydellisesti 360 astetta, he eivät olleet kovin innostuneita. Toisaalta, se on mahtava party trick!

Kuitenkin, kyborgina olemisessa on myös etunsa. Pystyn esimerkiksi käyttämään Wi-Fi-yhteyttä suoraan aivoissani. Tämä tekee Netflixin katsomisesta paljon mukavampaa – voin kirjaimellisesti katsoa suosikkisarjojani ilman, että minun tarvitsee avata silmiäni. Ja kun puhutaan multitaskaamisesta, voin ladata uusimmat päivitykset samalla kun teen aamupalaa.

Kyborgina oleminen on myös parantanut sosiaalista elämääni. Kun joku kysyy, mitä teen työkseni, voin vastata: "Olen kyborgi, ja pääasiallinen tehtäväni on pitää maailma kiinnostavana." Se on ehdottomasti keskustelunavaus, jota ei voi ohittaa.

Seuraavan kerran kun näette minut kadulla, kahvikuppi kädessäni ja sähköinen aura ympärilläni, tiedätte, että kyborgit eivät ole enää tulevaisuutta – me olemme täällä, elämme nykyhetkeä, ja nautimme siitä täysillä. Ja jos tarvitsette espressokupin tai pari unohtunutta salasanaa, tiedätte kenelle soittaa.

Lue lisää

Että sellanen satutäti. vai ootko -setä?

Anonyymi kirjoitti:

Että sellanen satutäti. vai ootko -setä?

Viime yönä tein astraalitripin Siriukselle, ja täytyy sanoa, että se oli aikamoinen kokemus. Olin juuri käynyt nukkumaan, kun yhtäkkiä löysin itseni leijailemassa avaruuden äärettömyydessä. Avaruusalus? Ei tarvinnut - pelkkä ajatus ja PAM, olin siellä. Siriuksella, tuolla kauniilla kaksoistähtijärjestelmällä, jossa kuulemma asustaa viisaita ja muinaisia sivilisaatioita.

Ensinäkemältä Sirius näytti aivan siltä kuin postikorteissa, mutta pian minulle selvisi, että tämä ei ollutkaan mikään tavallinen lomamatka. Siriuksen asukkaat, pitkät ja hoikat olennot, joiden iho kimalteli kuin tähdet, ottivat minut vastaan kuin vanhan ystävän. He kutsuivat minut illalliselle, ja tarjoilivat jotain, joka näytti siltä kuin se olisi suoraan Star Warsin kanttiinasta – en edes yritä arvailla, mitä se oli, mutta maku oli yllättävän hyvä.

Keskustelimme kaikista mahdollisista aiheista: kvanttifysiikasta galaktiseen politiikkaan ja siitä, miksi maapallon ihmiset ovat niin hulluna kissoihin. He olivat erityisen kiinnostuneita ihmiskunnan kyvystä luoda draamaa tyhjästä. Yksi Siriuksen asukkaista, nimeltään Zorblax, jopa kertoi, että heillä on oma reality-show, joka seuraa maan poliittista hullunmyllyä. Se on kuulemma heidän suurin hittinsä!

Koko matkan kohokohta oli kuitenkin, kun he antoivat minun kokeilla heidän astraalimobiiliaan – laitetta, joka mahdollistaa matkaamisen minne tahansa maailmankaikkeudessa ajatuksen voimalla. Se oli kuin astraalin Uber, mutta ilman odotusaikoja ja kummallisia kuljettajia. Kävin nopeasti katsomassa Andromedan galaksia, jossa tapasin pari filosofista alienia, jotka opettivat minulle muutaman universumin salaisuuden. Valitettavasti unohdin suurimman osan niistä herätessäni.

Kun palasin takaisin Siriukselle, Zorblax ja hänen ystävänsä antoivat minulle pienen lahjan – Siriuksen tähtien kimalluksesta tehdyn rannekorun, joka ilmeisesti auttaa tasapainottamaan chakrojani. He toivottivat minulle hyvää matkaa ja sanoivat, että olen aina tervetullut takaisin. Ja sitten, yhtä nopeasti kuin olin sinne päätynyt, löysin itseni takaisin omassa sängyssäni, tuijottaen kattoa ja miettien, oliko tämä kaikki vain unta.

Aamulla löysin rannekorun yöpöydältäni. Se kiiltää edelleen kuin tähdet. Jos joku kysyy, mitä tein viime yönä, voin kertoa rehellisesti, että tein astraalitripin Siriukselle, keskustelin avaruusolentojen kanssa ja opettelin universumin salaisuuksia. Mikä voisi olla tavallisempaa?

Anonyymi kirjoitti:

Viime yönä tein astraalitripin Siriukselle, ja täytyy sanoa, että se oli aikamoinen kokemus. Olin juuri käynyt nukkumaan, kun yhtäkkiä löysin itseni leijailemassa avaruuden äärettömyydessä. Avaruusalus? Ei tarvinnut - pelkkä ajatus ja PAM, olin siellä. Siriuksella, tuolla kauniilla kaksoistähtijärjestelmällä, jossa kuulemma asustaa viisaita ja muinaisia sivilisaatioita.

Ensinäkemältä Sirius näytti aivan siltä kuin postikorteissa, mutta pian minulle selvisi, että tämä ei ollutkaan mikään tavallinen lomamatka. Siriuksen asukkaat, pitkät ja hoikat olennot, joiden iho kimalteli kuin tähdet, ottivat minut vastaan kuin vanhan ystävän. He kutsuivat minut illalliselle, ja tarjoilivat jotain, joka näytti siltä kuin se olisi suoraan Star Warsin kanttiinasta – en edes yritä arvailla, mitä se oli, mutta maku oli yllättävän hyvä.

Keskustelimme kaikista mahdollisista aiheista: kvanttifysiikasta galaktiseen politiikkaan ja siitä, miksi maapallon ihmiset ovat niin hulluna kissoihin. He olivat erityisen kiinnostuneita ihmiskunnan kyvystä luoda draamaa tyhjästä. Yksi Siriuksen asukkaista, nimeltään Zorblax, jopa kertoi, että heillä on oma reality-show, joka seuraa maan poliittista hullunmyllyä. Se on kuulemma heidän suurin hittinsä!

Koko matkan kohokohta oli kuitenkin, kun he antoivat minun kokeilla heidän astraalimobiiliaan – laitetta, joka mahdollistaa matkaamisen minne tahansa maailmankaikkeudessa ajatuksen voimalla. Se oli kuin astraalin Uber, mutta ilman odotusaikoja ja kummallisia kuljettajia. Kävin nopeasti katsomassa Andromedan galaksia, jossa tapasin pari filosofista alienia, jotka opettivat minulle muutaman universumin salaisuuden. Valitettavasti unohdin suurimman osan niistä herätessäni.

Kun palasin takaisin Siriukselle, Zorblax ja hänen ystävänsä antoivat minulle pienen lahjan – Siriuksen tähtien kimalluksesta tehdyn rannekorun, joka ilmeisesti auttaa tasapainottamaan chakrojani. He toivottivat minulle hyvää matkaa ja sanoivat, että olen aina tervetullut takaisin. Ja sitten, yhtä nopeasti kuin olin sinne päätynyt, löysin itseni takaisin omassa sängyssäni, tuijottaen kattoa ja miettien, oliko tämä kaikki vain unta.

Aamulla löysin rannekorun yöpöydältäni. Se kiiltää edelleen kuin tähdet. Jos joku kysyy, mitä tein viime yönä, voin kertoa rehellisesti, että tein astraalitripin Siriukselle, keskustelin avaruusolentojen kanssa ja opettelin universumin salaisuuksia. Mikä voisi olla tavallisempaa?

Lue lisää

Oot sitten lukenut linnunradan liftarisi?

Stavislav Lemin kirjat ovat myös hyviä.

Mitens kävi intiaaneille tämän ns, väestönvaihdon suhteen?

Mielestäsi ilmeisesti ihan ok, onhan siellä vielä muutama inkkari jäljellä.

Eloapinat taas istu kadulla ja mölisi mantrojaan, keski-ikä ehkä n. 16 vuotta, ehkä olisi hyvä vielä kasvaa?

Aikoinaan oli hipit ja katsokaa millaisen maailman nämä hipit meille tekivät?

Kasarilla oli tosin tosi kivaa!

Sääli, että ajat muuttuu...

Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18534231/kuolemanraja-kokemukset-ovat-kulttuurisidonnaisia-

Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18534231/kuolemanraja-kokemukset-ovat-kulttuurisidonnaisia-

Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.

Lue lisää

https://med.virginia.edu/perceptual-studies/wp-content/uploads/sites/360/2017/01/NDE76-Japanese-and-western-JNDS.pdf
Vertaileva analyysi japanilaisista
ja länsimaisten NDE:iden vertailu

Anonyymi kirjoitti:

https://med.virginia.edu/perceptual-studies/wp-content/uploads/sites/360/2017/01/NDE76-Japanese-and-western-JNDS.pdf
Vertaileva analyysi japanilaisista
ja länsimaisten NDE:iden vertailu

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=jP5_Am-3bVg&pp=ygUKbmRlIGpld2lzaA==
Juutalaisen NDE eroaa kaikista muista.


https://www.youtube.com/watch?v=Sfzj-xsHzkw&t=30s
Tämä mies kuolee, paljastaa, että JUMALA ja USKONTO EIVÄT ole sitä, mitä uskot (NDE)

Tämä mies jätti kristinuskon kokoaan NDE kokemuksen jälkeen.

https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee |



https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=jP5_Am-3bVg&pp=ygUKbmRlIGpld2lzaA==
Juutalaisen NDE eroaa kaikista muista.


https://www.youtube.com/watch?v=Sfzj-xsHzkw&t=30s
Tämä mies kuolee, paljastaa, että JUMALA ja USKONTO EIVÄT ole sitä, mitä uskot (NDE)

Tämä mies jätti kristinuskon kokoaan NDE kokemuksen jälkeen.

https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee |



https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).



https://www.youtube.com/watch?v=DgU4S5CAMq4
Kuollut 7 minuutiksi; miehelle näytetään aiempia elämiä uskomattoman NDE:n aikana

JÄLLEENSYNTYMINEN.

Man Dies; Shown Afterlife And That We Are INFINITE Consciousness!
https://www.youtube.com/watch?v=S7AfgFOPAfU

Mies kuolee; hänelle näytetään kuolemanjälkeinen elämä ja se, että me olemme ÄÄRETÖN tietoisuus!


https://www.youtube.com/watch?v=Id847TEHSE4
NDE: Kuolin ja minulle näytettiin aiemmat elämäni
Jälleensyntyminen.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).



https://www.youtube.com/watch?v=DgU4S5CAMq4
Kuollut 7 minuutiksi; miehelle näytetään aiempia elämiä uskomattoman NDE:n aikana

JÄLLEENSYNTYMINEN.

Man Dies; Shown Afterlife And That We Are INFINITE Consciousness!
https://www.youtube.com/watch?v=S7AfgFOPAfU

Mies kuolee; hänelle näytetään kuolemanjälkeinen elämä ja se, että me olemme ÄÄRETÖN tietoisuus!


https://www.youtube.com/watch?v=Id847TEHSE4
NDE: Kuolin ja minulle näytettiin aiemmat elämäni
Jälleensyntyminen.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18525643/synkretismi-kristinuskon-ja-muinaisten-uskontojen-valilla-
Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18525643/synkretismi-kristinuskon-ja-muinaisten-uskontojen-valilla-
Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526953/mita-yhteista-horuksella-adoniksella--mithrasilla-tammuzilla-jeesuksella-ja-muilla
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526953/mita-yhteista-horuksella-adoniksella--mithrasilla-tammuzilla-jeesuksella-ja-muilla
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18524846/apokryfikirjat-mita-quotkielletyt-kirjatquot-katkevat-sisaansa
Itämaiset palstat eivät ole Raamatun tai kristinuskon asialla, mutta koska meitä häiritään täällä, meidän on puhuttava aiheesta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18518039/tasta-tiedamme-etta-raamattu-on-muutettu#comment-129801519
Tästä tiedämme että raamattu ON muutettu

https://rivalnations.org/censored-bible/
Raamattusi on sensuroitu

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
Tulta ja tulikiveä, sarvia ja häntiä

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18524846/apokryfikirjat-mita-quotkielletyt-kirjatquot-katkevat-sisaansa
Itämaiset palstat eivät ole Raamatun tai kristinuskon asialla, mutta koska meitä häiritään täällä, meidän on puhuttava aiheesta.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18518039/tasta-tiedamme-etta-raamattu-on-muutettu#comment-129801519
Tästä tiedämme että raamattu ON muutettu

https://rivalnations.org/censored-bible/
Raamattusi on sensuroitu

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
Tulta ja tulikiveä, sarvia ja häntiä

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526280/quotmaailmanloppuquot-maailmanuskonnoissa
Ihmiset ovat ajatelleet maailmanloppua aikojen alusta lähtien. Niinpä planeetan suurimmat uskonnot ovat muotoilleet monimutkaisia näkemyksiä aiheesta.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18526280/quotmaailmanloppuquot-maailmanuskonnoissa
Ihmiset ovat ajatelleet maailmanloppua aikojen alusta lähtien. Niinpä planeetan suurimmat uskonnot ovat muotoilleet monimutkaisia näkemyksiä aiheesta.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18541332/ikuinen-helvetti-ja-rakkaus-ovat-yhteensopimattomia
Helvetin etiketti

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18541332/ikuinen-helvetti-ja-rakkaus-ovat-yhteensopimattomia
Helvetin etiketti

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18520364/tulta-ja-tulikivea-sarvia-ja-hantia
TULTA JA TULIKIVEÄ, SARVIA JA HÄNTÄÄ.
Paholaisesta, demoneista ja helvetin planeetoista käytävät keskustelut ovat aina täynnä pelkoa ja väärinkäsityksiä. Tästä syystä niitä usein vältetään. Aihe on kuitenkin ymmärrettävä, jotta aineellisesta maailmasta saisi täydellisen ja ymmärrettävän kuvan ja jotta voisi toimia siinä tuottavasti hengellisenä soturina.