Leningraadin saarto : Saksan ja Suomen tavoitteet

Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Anonyymi kirjoitti:

Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Lue lisää

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Lue lisää

"Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut."

Mikä sinut saa niin varmaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Lue lisää

Kyllähän sitä rataa kaukopartiot pätki useamman kerran, mutta eipä tuolla ollut suurempaa vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Lue lisää

"Tahvanaisen salaiset kansiot saattavat hyvinkin olla totta ja Mannerheim ja Stalin olivat sopineet joistain asioista ja siksi osittain Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna jatkosodassa."

Miksi Mannerheim ei sitten vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka moni muu tiesi Neuvostoliiton valmistelemasta suur-offensiivista Karjalan Kannakselle?

Kuten:

* luutnantti Puro

* päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen

* etulinjan JR 1:n III Pataljoonan yliluutnantti Erkkilä, jonka mukaan ”joka mies aina keittiömiehiä myöten oli tietoinen, että sieltä on pian jotakin tulossa”

* kapteeni Hasse Wind, jonka tiedustelulennolla havaitsi "Suomenlahden yllä kohti koillista etenevän 35 laivan saattueen, jonka edessä kolme muuta alusta laski sumuverhoa", joista osoittautui, että kyseiset alukset "siirsivät jo hyökkäysjoukkoja Kannaksen eteläisiin kyliin"

* Suomen Ruotsin-sotilasasiamies eversti Stewen, jonka päämajaan lähettämän raportin mukaan "Leningradin alueella kootaan joukkoja Suomeen tehtävää hyökkäystä varten" "neljästä eri armeijasta"

https://seura.fi/ilmiot/historia/suurhyokkayksen-1944-tiedustelutieto-sivuutettiinhata-taman-nakoinen/


Miksi Mannerheim ei vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka Neuvostoliiton valmistelut suur-offensiiviin Karjalan Kannakselle olivat tiedossa muilla?

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

"Tahvanaisen salaiset kansiot saattavat hyvinkin olla totta ja Mannerheim ja Stalin olivat sopineet joistain asioista ja siksi osittain Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna jatkosodassa."

Miksi Mannerheim ei sitten vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka moni muu tiesi Neuvostoliiton valmistelemasta suur-offensiivista Karjalan Kannakselle?

Kuten:

* luutnantti Puro

* päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen

* etulinjan JR 1:n III Pataljoonan yliluutnantti Erkkilä, jonka mukaan ”joka mies aina keittiömiehiä myöten oli tietoinen, että sieltä on pian jotakin tulossa”

* kapteeni Hasse Wind, jonka tiedustelulennolla havaitsi "Suomenlahden yllä kohti koillista etenevän 35 laivan saattueen, jonka edessä kolme muuta alusta laski sumuverhoa", joista osoittautui, että kyseiset alukset "siirsivät jo hyökkäysjoukkoja Kannaksen eteläisiin kyliin"

* Suomen Ruotsin-sotilasasiamies eversti Stewen, jonka päämajaan lähettämän raportin mukaan "Leningradin alueella kootaan joukkoja Suomeen tehtävää hyökkäystä varten" "neljästä eri armeijasta"

https://seura.fi/ilmiot/historia/suurhyokkayksen-1944-tiedustelutieto-sivuutettiinhata-taman-nakoinen/


Miksi Mannerheim ei vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka Neuvostoliiton valmistelut suur-offensiiviin Karjalan Kannakselle olivat tiedossa muilla?

-Vertigo

Lue lisää

Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja

Anonyymi kirjoitti:

Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja

Lue lisää

"Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. "

Miksi ei olisi ollut järkeä vetäytyä ja potentiaalisesti säilyttää itäistä Karjalaa Suomella? Sitten olisivat Suomen urhotkin saaneet tilaisuuden osoittaa moraalisen ylemmyytensä, maksaa korvaukset eristysleireillä kuolleiden omaisille (jotka eivät olleet neuvostovaltio, huom!) ja näyttää toteen miten paljon parempaa elämä heidän alaisuudessaan on ilman etnistä puhdistusta.

"Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja"

Tämäkö olisi torjunut Neuvostoliiton suur-offensiivin Karjalan Kannakselle?

-Vertigo

"

Esim. partioretki nro 59. Partion peitenimi oli Malli. Retki tehtiin lokakuussa 1943. Partio kuljetettiin kohteeseensa vesitasolla. Tehtävänä oli nytkin räjäyttää Muurmannin rata. Se onnistui.
Moni muukin kaukopartio sai rataa tuhottua.
Majuri Arnold Majewskin johtaman kahden pataljoonan vahvuisen iskuosaston isku tammikuussa 1942 Mai-Guban aluelle. Sen yhteydessä rikottiin rataa 10 km:n.matkalta.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. partioretki nro 59. Partion peitenimi oli Malli. Retki tehtiin lokakuussa 1943. Partio kuljetettiin kohteeseensa vesitasolla. Tehtävänä oli nytkin räjäyttää Muurmannin rata. Se onnistui.
Moni muukin kaukopartio sai rataa tuhottua.
Majuri Arnold Majewskin johtaman kahden pataljoonan vahvuisen iskuosaston isku tammikuussa 1942 Mai-Guban aluelle. Sen yhteydessä rikottiin rataa 10 km:n.matkalta.

Lue lisää

Maj Guba on Sorokasta etelään. Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin.

Vain yhden saksalaisen retkikunnan mukana oli suonmalaisia pohjoisempana Sorokkaa

Kuten mainitsin toisessa ketjussa, eivät japanilaisetkaan olisi omanneet riittäviä resursseja saatika motivaatiota yrittää Muurmannin radan katkaisua. Tämä oli sen jälkeen kun eräs trollipeikko oli mennyt esiintymään minun hahmossani ja kopsaamaan IL Historia Mannerheim -siteeraukseni toisesta ketjusta (I don't know, you tell me!) ja riittipä trollipeikolla kanttia kopsata heti perään toistakin kommenttia toisesta ketjusta ja esittää sitä muka pointtiani vastaan, siinä epäonnistuen.

Kuten sanoinkin vastauksena sille trollille, kyllä teoriassa japanilaiset olisivat ehkä voineetkin tulla katkaisemaan sen Muurmannin radan. Toki Saksalla oli jonkinlainen suunnitelma Koillisväylän käyttöönotosta.

Pointtini pätee edelleenkin: JOS - huom! JOS - ruvetaan niin lennokkaiksi ja spekuloidaan japanilaiset yrittämässä Muurmannin radan katkaisua niin mikäs ihmeessä olisi japanilaisia siihen motivoinut?

Japani ei ollut [enää siinä vaiheessa] sodassa Neuvostoliiton kanssa saatuaan köniin Halhin-Golin taisteluissa. Japanilaisten Kantokuen -suunnitelma perustui hevosvetoiseen armeijaan. Sama mitä sanoin ja mitä trolli ei edes yrittänyt kumota, sillä hevosvetoisella armeijalla tuskin olisi hyökätty Venäjän kaukoitään kovin syvälle, saatikka Muurmannin radalle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kantokuen



Tässä on se IL Historia Mannerheim -lainaus, jonka trolli lainasi huomioimatta toisen keskustelun alkuperäistä kontekstia, jossa olin käyttänyt sitä tehdäkseni heti perään pointin Operaatio Lachsfangista ja suomalaisten Sorokan valtaamisista.



IL (Iltalehti) Historia Mannerheim

Pal.vko 2021-10

s. 60 - 65

Jukka Halonen

Ylipäällikkö, SUOMEN HALLITSIJA

s. 64

[siteeraus:] Mannerheim torjui ajatuksen suomalaisten hyökkäämisestä Leningradiin. Koko sodan aikana tykistö ei ampunut sinne, eivätkä suomalaiset lentokoneet sitä pommittaneet.

Kun saksalaisten hyökkäykset itärintamalla jäätyivät, Mannerheim hylkäsi myös heidän viljelemänsä ajatuksen Sorokan valtaamisesta. Sen toteuttaminen olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän Muurmannin radan, jota pitkin liittoutuneiden huoltoapu virtasi. Suunnitelma oli valmiina, presidentti Ryti sitä vastusti, mutta hän jätti ratkaisun ylipäällikkön harkintaan. [/loppu IL Historia Mannerheim -siteeraukselle]


Olkaa hyvät sitten vain, voitte kiittää myöhemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Maj Guba on Sorokasta etelään. Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin.

Vain yhden saksalaisen retkikunnan mukana oli suonmalaisia pohjoisempana Sorokkaa

Lue lisää

"Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

Anonyymi kirjoitti:

"Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

Lue lisää

Niin sitä etelähaaraa sanottiin Muurmannin radaksi, mutta se ei ollut Stalinille tärkeä. Siksi suomalaiset saivat katkaista sen ja vallata Aunuksen. Stalin kuitenkin pyysi Marskilta, että uutta osuutta ja siitä pohjoiseen ei katkottaisi ja Marski ja Ryti suostuivat

Anonyymi kirjoitti:

"Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

Lue lisää

Ja se osuus oli otettu käyttöön jo alkutalvesta 1941. U. A. Käkönen kävi toteamassa asian tiedusteluretkellä, josta on kuvaus kirjassa sotilasasiamiehenä Moskovassa

Anonyymi kirjoitti:

Ja se osuus oli otettu käyttöön jo alkutalvesta 1941. U. A. Käkönen kävi toteamassa asian tiedusteluretkellä, josta on kuvaus kirjassa sotilasasiamiehenä Moskovassa

Saisiko suoraa siteerausta sivunumeroiden kera siitä U. A. Käkösen kirjasta "Sotilasasiamiehenä Moskovassa"?

Anonyymi kirjoitti:

Saisiko suoraa siteerausta sivunumeroiden kera siitä U. A. Käkösen kirjasta "Sotilasasiamiehenä Moskovassa"?

En omista sitä, mutta kirjastoista voit käydä lukemassa

Anonyymi kirjoitti:

En omista sitä, mutta kirjastoista voit käydä lukemassa

Kysyinkin häneltä, joka sen U. A. Käkösen kirjan mainitsi. Hänenhän siitä pitäisi osata siteerata.

"Stalin oli luvannut 1941 Mannerheimille ja Rytille, että Suomi saa edetä Kannaksella vanhalle rajalleen."

Mistäs tarkalleen olet tämän tiedon kaivanut? Vai tiedätkö itsekään? :)

"Tämä siis ei olllut mitään saartoa"

Osaat varmaan selittää miten tämä logiikka toimii? :)

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

"Stalin oli luvannut 1941 Mannerheimille ja Rytille, että Suomi saa edetä Kannaksella vanhalle rajalleen."

Mistäs tarkalleen olet tämän tiedon kaivanut? Vai tiedätkö itsekään? :)

"Tämä siis ei olllut mitään saartoa"

Osaat varmaan selittää miten tämä logiikka toimii? :)

-Vertigo

Lue lisää

Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

Osaatko siteeratakin niitä tahvanaisia ja hautamäkiä? Teosten nimet, sivunumerot, suorat lainaukset, kyllähän sinun pitäisi tietää miten tämä toimii jos olet yläasteelta päässyt.