Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Leningraadin saarto : Saksan ja Suomen tavoitteet

    Vasemmalta tiedosto auki, jossa skannattuna artikkeli.
    https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_99913
    Sakut painosti liittymään saartamiseen, mutta aihe oli hankala Suomen sodanjohdolle, vaikka he lupasivat jyrättynä suomalaisten alueeksi.
    49786
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 49

    Vanhimmat

    Tahvanaisen salaiset kansiot saattavat hyvinkin olla totta ja Mannerheim ja Stalin olivat sopineet joistain asioista ja siksi osittain Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna jatkosodassa.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Erikoistehtävä_Mannerheimin_salaisena_asiamiehenä_1932–1945

    Äänestä

    • Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

      Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




      Yle

      Marja Manninen

      Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

      [siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

      – Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

      – Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

      Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

      – Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

      Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

      Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

      Suomi eteni kaupungin rajoille

      Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

      Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

      Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

      Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

      Suomi oli Barbarossa-operaation osa

      Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

      Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

      Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

      Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

      – On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

      Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

      – Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

      https://yle.fi/a/3-9083286

      Äänestä

    • Anonyymi00002 kirjoitti:

      Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

      Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




      Yle

      Marja Manninen

      Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

      [siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

      – Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

      – Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

      Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

      – Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

      Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

      Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

      Suomi eteni kaupungin rajoille

      Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

      Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

      Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

      Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

      Suomi oli Barbarossa-operaation osa

      Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

      Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

      Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

      Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

      – On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

      Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

      – Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

      https://yle.fi/a/3-9083286

      Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

      Äänestä

    • Anonyymi00003 kirjoitti:

      Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

      "Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut."

      Mikä sinut saa niin varmaksi?

      Äänestä

    • Anonyymi00003 kirjoitti:

      Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

      Kyllähän sitä rataa kaukopartiot pätki useamman kerran, mutta eipä tuolla ollut suurempaa vaikutusta.

      Äänestä

    • Anonyymi00003 kirjoitti:

      Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

      "Tahvanaisen salaiset kansiot saattavat hyvinkin olla totta ja Mannerheim ja Stalin olivat sopineet joistain asioista ja siksi osittain Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna jatkosodassa."

      Miksi Mannerheim ei sitten vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka moni muu tiesi Neuvostoliiton valmistelemasta suur-offensiivista Karjalan Kannakselle?

      Kuten:

      * luutnantti Puro

      * päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen

      * etulinjan JR 1:n III Pataljoonan yliluutnantti Erkkilä, jonka mukaan ”joka mies aina keittiömiehiä myöten oli tietoinen, että sieltä on pian jotakin tulossa”

      * kapteeni Hasse Wind, jonka tiedustelulennolla havaitsi "Suomenlahden yllä kohti koillista etenevän 35 laivan saattueen, jonka edessä kolme muuta alusta laski sumuverhoa", joista osoittautui, että kyseiset alukset "siirsivät jo hyökkäysjoukkoja Kannaksen eteläisiin kyliin"

      * Suomen Ruotsin-sotilasasiamies eversti Stewen, jonka päämajaan lähettämän raportin mukaan "Leningradin alueella kootaan joukkoja Suomeen tehtävää hyökkäystä varten" "neljästä eri armeijasta"

      https://seura.fi/ilmiot/historia/suurhyokkayksen-1944-tiedustelutieto-sivuutettiinhata-taman-nakoinen/


      Miksi Mannerheim ei vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka Neuvostoliiton valmistelut suur-offensiiviin Karjalan Kannakselle olivat tiedossa muilla?

      -Vertigo

      Äänestä

    • Anonyymi00009 kirjoitti:

      "Tahvanaisen salaiset kansiot saattavat hyvinkin olla totta ja Mannerheim ja Stalin olivat sopineet joistain asioista ja siksi osittain Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna jatkosodassa."

      Miksi Mannerheim ei sitten vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka moni muu tiesi Neuvostoliiton valmistelemasta suur-offensiivista Karjalan Kannakselle?

      Kuten:

      * luutnantti Puro

      * päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen

      * etulinjan JR 1:n III Pataljoonan yliluutnantti Erkkilä, jonka mukaan ”joka mies aina keittiömiehiä myöten oli tietoinen, että sieltä on pian jotakin tulossa”

      * kapteeni Hasse Wind, jonka tiedustelulennolla havaitsi "Suomenlahden yllä kohti koillista etenevän 35 laivan saattueen, jonka edessä kolme muuta alusta laski sumuverhoa", joista osoittautui, että kyseiset alukset "siirsivät jo hyökkäysjoukkoja Kannaksen eteläisiin kyliin"

      * Suomen Ruotsin-sotilasasiamies eversti Stewen, jonka päämajaan lähettämän raportin mukaan "Leningradin alueella kootaan joukkoja Suomeen tehtävää hyökkäystä varten" "neljästä eri armeijasta"

      https://seura.fi/ilmiot/historia/suurhyokkayksen-1944-tiedustelutieto-sivuutettiinhata-taman-nakoinen/


      Miksi Mannerheim ei vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka Neuvostoliiton valmistelut suur-offensiiviin Karjalan Kannakselle olivat tiedossa muilla?

      -Vertigo

      Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja

      Äänestä

    • Anonyymi00011 kirjoitti:

      Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja

      "Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. "

      Miksi ei olisi ollut järkeä vetäytyä ja potentiaalisesti säilyttää itäistä Karjalaa Suomella? Sitten olisivat Suomen urhotkin saaneet tilaisuuden osoittaa moraalisen ylemmyytensä, maksaa korvaukset eristysleireillä kuolleiden omaisille (jotka eivät olleet neuvostovaltio, huom!) ja näyttää toteen miten paljon parempaa elämä heidän alaisuudessaan on ilman etnistä puhdistusta.

      "Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja"

      Tämäkö olisi torjunut Neuvostoliiton suur-offensiivin Karjalan Kannakselle?

      -Vertigo

      "

      Äänestä

    • Anonyymi00002 kirjoitti:

      Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

      Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




      Yle

      Marja Manninen

      Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

      [siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

      – Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

      – Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

      Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

      – Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

      Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

      Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

      Suomi eteni kaupungin rajoille

      Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

      Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

      Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

      Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

      Suomi oli Barbarossa-operaation osa

      Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

      Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

      Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

      Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

      – On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

      Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

      – Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

      https://yle.fi/a/3-9083286

      Vaikuttaa kyllä uskottavilta lähteiltä mitä tuossa Operaatio_Lachsfangin wikipedia-artikkelissa mainitaan:

      • Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers

      • Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers

      • Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333. (Teoksen suomennos: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, suom. Matti Santavuori. WSOY, 1963

      Äänestä

    • Anonyymi00002 kirjoitti:

      Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

      Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




      Yle

      Marja Manninen

      Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

      [siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

      – Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

      – Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

      Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

      – Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

      Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

      Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

      Suomi eteni kaupungin rajoille

      Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

      Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

      Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

      Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

      Suomi oli Barbarossa-operaation osa

      Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

      Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

      Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

      Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

      – On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

      Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

      – Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

      https://yle.fi/a/3-9083286

      Pekka Visurin mukaan: "Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä Leningradiin. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille."

      Se saartorengas ei suomalaisten osalta ollut mahdollisimman tiukka. Suomalaiset eivät ampuneet yhtäkään laukausta Leningradiin. Eikä suomalaiset millään tavoin yrittäneet häiritä Laatokan jäätä pitkin kulkenutta elämäntietä, jonka kautta Leningradia huollettiin.

      Olipa todellakin "mahdollisimman tiukka saartorengas."

      "Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista.
      Suomella ei ollut resursseja enempään."

      Totta, jos meillä suomalaisilla olisi vain ollut tarpeeksi "resursseja" olisimme marssineet Vladivostokiin asti. Nujertaneet Neuvostoliiton, pakottaneet sen sellaiseen rauhansopimukseen, jossa Neuvostoliitto olisi pakotettu luovuttamaan Talvisodassa ryöstämänsä Suomen alueet takaisin Suomelle.

      Ja sen jälkeen suomalaiset olisivat tulleet takaisin Suomeen ja eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti.

      Äänestä

    • Anonyymi00051 kirjoitti:

      Pekka Visurin mukaan: "Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä Leningradiin. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille."

      Se saartorengas ei suomalaisten osalta ollut mahdollisimman tiukka. Suomalaiset eivät ampuneet yhtäkään laukausta Leningradiin. Eikä suomalaiset millään tavoin yrittäneet häiritä Laatokan jäätä pitkin kulkenutta elämäntietä, jonka kautta Leningradia huollettiin.

      Olipa todellakin "mahdollisimman tiukka saartorengas."

      "Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista.
      Suomella ei ollut resursseja enempään."

      Totta, jos meillä suomalaisilla olisi vain ollut tarpeeksi "resursseja" olisimme marssineet Vladivostokiin asti. Nujertaneet Neuvostoliiton, pakottaneet sen sellaiseen rauhansopimukseen, jossa Neuvostoliitto olisi pakotettu luovuttamaan Talvisodassa ryöstämänsä Suomen alueet takaisin Suomelle.

      Ja sen jälkeen suomalaiset olisivat tulleet takaisin Suomeen ja eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti.

      "Eikä suomalaiset millään tavoin yrittäneet häiritä Laatokan jäätä pitkin kulkenutta elämäntietä, jonka kautta Leningradia huollettiin."

      Koska sotilasresurssit eivät riittäneet.

      "Olipa todellakin "mahdollisimman tiukka saartorengas." "

      Se tehtävä jäikin saksalaisille ja muille fasisteille. Saattaa olla sinun nupillesi pysäyttävä tieto.

      "Totta, jos meillä suomalaisilla olisi vain ollut tarpeeksi "resursseja" olisimme marssineet Vladivostokiin asti. Nujertaneet Neuvostoliiton, pakottaneet sen sellaiseen rauhansopimukseen, jossa Neuvostoliitto olisi pakotettu luovuttamaan Talvisodassa ryöstämänsä Suomen alueet takaisin Suomelle.

      "Ja sen jälkeen suomalaiset olisivat tulleet takaisin Suomeen ja eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti."

      Taidat olla sama sankari, jolle tuottaa vaikeuksia päätellä miten olisi käynyt jos Puola olisikin Pilsudskin johdolla tehnyt ennaltarhkäisevän invaasion Natsi-Saksaan jo vuonna 1933. :)

      Mitä jos kertoisin, että suomalaiset eivät todellakaan olisi "eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti" natsien satelliittivaltiona, etenkään juutalaisten sotaveteraaniensa jouduttua natsien käsittelyyn? Vieläkö ihmettelet mikä Lapin sota oli? Et varmaan ole kuullutkaan Tornion maihinnousuista, Thure Larjoista ja Osasto Pennasista.

      -Vertigo

      Äänestä

    Suomalaiset partiot eivät katkaisseet Arkangelin radan haaraa tai siitä pohjoiseen Muurmannin rataa kertaakaan

    Äänestä

    • Esim. partioretki nro 59. Partion peitenimi oli Malli. Retki tehtiin lokakuussa 1943. Partio kuljetettiin kohteeseensa vesitasolla. Tehtävänä oli nytkin räjäyttää Muurmannin rata. Se onnistui.
      Moni muukin kaukopartio sai rataa tuhottua.
      Majuri Arnold Majewskin johtaman kahden pataljoonan vahvuisen iskuosaston isku tammikuussa 1942 Mai-Guban aluelle. Sen yhteydessä rikottiin rataa 10 km:n.matkalta.

      Äänestä

    • Anonyymi00007 kirjoitti:

      Esim. partioretki nro 59. Partion peitenimi oli Malli. Retki tehtiin lokakuussa 1943. Partio kuljetettiin kohteeseensa vesitasolla. Tehtävänä oli nytkin räjäyttää Muurmannin rata. Se onnistui.
      Moni muukin kaukopartio sai rataa tuhottua.
      Majuri Arnold Majewskin johtaman kahden pataljoonan vahvuisen iskuosaston isku tammikuussa 1942 Mai-Guban aluelle. Sen yhteydessä rikottiin rataa 10 km:n.matkalta.

      Maj Guba on Sorokasta etelään. Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin.

      Vain yhden saksalaisen retkikunnan mukana oli suonmalaisia pohjoisempana Sorokkaa

      Äänestä

    • Kuten mainitsin toisessa ketjussa, eivät japanilaisetkaan olisi omanneet riittäviä resursseja saatika motivaatiota yrittää Muurmannin radan katkaisua. Tämä oli sen jälkeen kun eräs trollipeikko oli mennyt esiintymään minun hahmossani ja kopsaamaan IL Historia Mannerheim -siteeraukseni toisesta ketjusta (I don't know, you tell me!) ja riittipä trollipeikolla kanttia kopsata heti perään toistakin kommenttia toisesta ketjusta ja esittää sitä muka pointtiani vastaan, siinä epäonnistuen.

      Kuten sanoinkin vastauksena sille trollille, kyllä teoriassa japanilaiset olisivat ehkä voineetkin tulla katkaisemaan sen Muurmannin radan. Toki Saksalla oli jonkinlainen suunnitelma Koillisväylän käyttöönotosta.

      Pointtini pätee edelleenkin: JOS - huom! JOS - ruvetaan niin lennokkaiksi ja spekuloidaan japanilaiset yrittämässä Muurmannin radan katkaisua niin mikäs ihmeessä olisi japanilaisia siihen motivoinut?

      Japani ei ollut [enää siinä vaiheessa] sodassa Neuvostoliiton kanssa saatuaan köniin Halhin-Golin taisteluissa. Japanilaisten Kantokuen -suunnitelma perustui hevosvetoiseen armeijaan. Sama mitä sanoin ja mitä trolli ei edes yrittänyt kumota, sillä hevosvetoisella armeijalla tuskin olisi hyökätty Venäjän kaukoitään kovin syvälle, saatikka Muurmannin radalle.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Kantokuen



      Tässä on se IL Historia Mannerheim -lainaus, jonka trolli lainasi huomioimatta toisen keskustelun alkuperäistä kontekstia, jossa olin käyttänyt sitä tehdäkseni heti perään pointin Operaatio Lachsfangista ja suomalaisten Sorokan valtaamisista.



      IL (Iltalehti) Historia Mannerheim

      Pal.vko 2021-10

      s. 60 - 65

      Jukka Halonen

      Ylipäällikkö, SUOMEN HALLITSIJA

      s. 64

      [siteeraus:] Mannerheim torjui ajatuksen suomalaisten hyökkäämisestä Leningradiin. Koko sodan aikana tykistö ei ampunut sinne, eivätkä suomalaiset lentokoneet sitä pommittaneet.

      Kun saksalaisten hyökkäykset itärintamalla jäätyivät, Mannerheim hylkäsi myös heidän viljelemänsä ajatuksen Sorokan valtaamisesta. Sen toteuttaminen olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän Muurmannin radan, jota pitkin liittoutuneiden huoltoapu virtasi. Suunnitelma oli valmiina, presidentti Ryti sitä vastusti, mutta hän jätti ratkaisun ylipäällikkön harkintaan. [/loppu IL Historia Mannerheim -siteeraukselle]


      Olkaa hyvät sitten vain, voitte kiittää myöhemmin.

      Äänestä

    • Anonyymi00008 kirjoitti:

      Maj Guba on Sorokasta etelään. Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin.

      Vain yhden saksalaisen retkikunnan mukana oli suonmalaisia pohjoisempana Sorokkaa

      "Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
      No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
      Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

      Äänestä

    • Anonyymi00013 kirjoitti:

      "Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
      No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
      Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

      Niin sitä etelähaaraa sanottiin Muurmannin radaksi, mutta se ei ollut Stalinille tärkeä. Siksi suomalaiset saivat katkaista sen ja vallata Aunuksen. Stalin kuitenkin pyysi Marskilta, että uutta osuutta ja siitä pohjoiseen ei katkottaisi ja Marski ja Ryti suostuivat

      Äänestä

    • Anonyymi00013 kirjoitti:

      "Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
      No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
      Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

      Ja se osuus oli otettu käyttöön jo alkutalvesta 1941. U. A. Käkönen kävi toteamassa asian tiedusteluretkellä, josta on kuvaus kirjassa sotilasasiamiehenä Moskovassa

      Äänestä

    • Anonyymi00017 kirjoitti:

      Ja se osuus oli otettu käyttöön jo alkutalvesta 1941. U. A. Käkönen kävi toteamassa asian tiedusteluretkellä, josta on kuvaus kirjassa sotilasasiamiehenä Moskovassa

      Saisiko suoraa siteerausta sivunumeroiden kera siitä U. A. Käkösen kirjasta "Sotilasasiamiehenä Moskovassa"?

      Äänestä

    • Anonyymi00019 kirjoitti:

      Saisiko suoraa siteerausta sivunumeroiden kera siitä U. A. Käkösen kirjasta "Sotilasasiamiehenä Moskovassa"?

      En omista sitä, mutta kirjastoista voit käydä lukemassa

      Äänestä

    • Anonyymi00021 kirjoitti:

      En omista sitä, mutta kirjastoista voit käydä lukemassa

      Kysyinkin häneltä, joka sen U. A. Käkösen kirjan mainitsi. Hänenhän siitä pitäisi osata siteerata.

      Äänestä

    Stalin oli luvannut 1941 Mannerheimille ja Rytille, että Suomi saa edetä Kannaksella vanhalle rajalleen. Tämä siis ei olllut mitään saartoa

    Äänestä

    • "Stalin oli luvannut 1941 Mannerheimille ja Rytille, että Suomi saa edetä Kannaksella vanhalle rajalleen."

      Mistäs tarkalleen olet tämän tiedon kaivanut? Vai tiedätkö itsekään? :)

      "Tämä siis ei olllut mitään saartoa"

      Osaat varmaan selittää miten tämä logiikka toimii? :)

      -Vertigo

      Äänestä

    • Anonyymi00015 kirjoitti:

      "Stalin oli luvannut 1941 Mannerheimille ja Rytille, että Suomi saa edetä Kannaksella vanhalle rajalleen."

      Mistäs tarkalleen olet tämän tiedon kaivanut? Vai tiedätkö itsekään? :)

      "Tämä siis ei olllut mitään saartoa"

      Osaat varmaan selittää miten tämä logiikka toimii? :)

      -Vertigo

      Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

      Äänestä

    • Anonyymi00018 kirjoitti:

      Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

      Osaatko siteeratakin niitä tahvanaisia ja hautamäkiä? Teosten nimet, sivunumerot, suorat lainaukset, kyllähän sinun pitäisi tietää miten tämä toimii jos olet yläasteelta päässyt.

      Äänestä

    • Anonyymi00018 kirjoitti:

      Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

      Tahvanaisen kirja oli huuhata!

      Äänestä

    • Anonyymi00018 kirjoitti:

      Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

      Moni tuolloin tapahtunut asia tukee Hautamäen tutkimuksia vaikka asiaa ei moni haluakaan myöntää.

      Äänestä

    • Anonyymi00024 kirjoitti:

      Moni tuolloin tapahtunut asia tukee Hautamäen tutkimuksia vaikka asiaa ei moni haluakaan myöntää.

      Mitkä tapahtuneet asiat tukevat Hautamäen tutkimuksia?

      Äänestä

    • Anonyymi00025 kirjoitti:

      Mitkä tapahtuneet asiat tukevat Hautamäen tutkimuksia?

      Mahtoivatko Suomalaiset ja Saksalaiset edes tietää tästä Soroka Arkangelin oikoradasta, Sehän rakennettiin pika pika vauhdilla talvisodan jälkeen. ???

      Äänestä

    • Anonyymi00026 kirjoitti:

      Mahtoivatko Suomalaiset ja Saksalaiset edes tietää tästä Soroka Arkangelin oikoradasta, Sehän rakennettiin pika pika vauhdilla talvisodan jälkeen. ???

      Kuten sanottua, siitä oi vihiä jo talvella ja kevättalvella Käkönen onnistui selvittämään, että rata oli juuri valmistunut

      Äänestä

    >>Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.<<

    Lieköhän tämä tohtori unohtanut sen, että suomalaiset palasivat 1941 takaisin vanhalle Tarton rauhan 1920 rajalle. Toki Lipolan mutkaa oikaistiin ja rintamalinta lyheni huomattavasti. Lipolan mutkan oikaisusta huolimatta oltiin edelleenkin kaukana Leningradista ja puheet tykinkantaman päässä olevasta kaupungista on teoreettista höpinää.

    Visurilaisten tulkinnan mukaan suomalaiset varmaankin piirittivät Pietaria / Leningradia aina itsenäistymisestään alkaen!

    Syvärillä olleet suomalaiset olivat kovin kaukana ko. kaupungista.

    Äänestä

    • Kun Visurin kertoma on sinulle niin uhkaavaa, että laittelet jo köyhää olkiukkoargumentointia, laitetaanpa sinun harmiksesi uudelleen myös Operaatio Lachsfangin wikipedia-artikkeli ja sen lähteet.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang

      • Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers

      • Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers

      • Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333. (Teoksen suomennos: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, suom. Matti Santavuori. WSOY, 1963


      Otan osaa, kuoma. :)

      Äänestä

    • Anonyymi00034 kirjoitti:

      Kun Visurin kertoma on sinulle niin uhkaavaa, että laittelet jo köyhää olkiukkoargumentointia, laitetaanpa sinun harmiksesi uudelleen myös Operaatio Lachsfangin wikipedia-artikkeli ja sen lähteet.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang

      • Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers

      • Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers

      • Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333. (Teoksen suomennos: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, suom. Matti Santavuori. WSOY, 1963


      Otan osaa, kuoma. :)

      Nämä tiedekirjat siis väittävät, että Suomella ei koskaan ole ollut Karjalan Kannasta?

      Äänestä

    • Anonyymi00039 kirjoitti:

      Nämä tiedekirjat siis väittävät, että Suomella ei koskaan ole ollut Karjalan Kannasta?

      Sinä siis teet olkiukkoväittämää, koska se mitä Visuri oikeasti sanoo on liian uhkaavaa? :)

      https://www.logical-fallacy.com/articles/strawman/

      -Vertigo

      Äänestä

    Harrison Salisbury:n kirjan, The 900 Days: The Siege of Leningrad (1969), mukaan suomalaiset maahanlaskujoukot aiheuttivat NL:n Kannaksen joukkojen romahtamisen muutamassa päivässä... ( (=: ) siis vuonna 1941.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Harrison_Salisbury

    Harrison Evans Salisbury, 1969, The 900 Days: The Siege of Leningrad

    Kirjahan pohjautuu venäläisiin lähteisiin ja sen kyllä huomaa. Kirjan mukaan suomalaiset suorittivat massiivisia maahanlaskuja NL:n rintaman selustaan laskuvarjojoukoilla. Nyt siis tunnetun sotakirjailijan toimesta saamme esitellä suomalaiset maahanlaskujoukot toimessaan!

    Harrison Salisbury kirjoittaa satukirjassaan vallan pehmeitä siitä kuinka suomalaisten maahanlaskujoukot tekevät Kannaksella lentokoneista laskuvarjoin maahanlaskuja vihollisen selustaan Leningradin valtaamiseksi!

    Tuon kohdan luettuani katselin kirjan lähteitä ja totesin sen olevan venäläisten propagangaa järestään. Siinäpä on paikoitellen oikea satukirja!

    Äänestä

    • Onko Suomen sotatutkimus sitten suomalaisten propagandaa? Ainakin näiden Pekka Visuria säikähtävien mukaan olisi. :)

      Äänestä

    Korkeajännityssarja lehden numerossa "Suomen Talvisota" kerrottiin miten Neuvostoliiton joukot olivat hyökkäämässä Keski-Suomeen mutta kersantti Luka Kekkonen pysäytti ja tuhosi ne sinne johtavassa solassa.
    Tarinan sankari, kersantti Kekkonen, ajeli talvisodassa avojeepillä paljaspäin puna-armeijaa torjuessaan.

    Äänestä

    • Pelkään pahoin, että jopa tuo mainittu Harrison Salisburyn teos luuttuaisi lattiaa sinun korkkareillasi mennen tullen. :)

      Harrison Salisbury

      The 900 Days: The Siege of Leningrad

      Äänestä

    Käsiteltävästä asiasta en mitään tiedä.
    Tiedän kuitenkin, että Stalin hyökkäsi Suomeen 30.11.1939.
    Kampoihin pistettin koko 3,5 miljoonan väen voimalla!
    Meitä ei miehitetty, mutta maita vietiin!
    Baltian maat miehitettiin, Puolasta puolet ja Bessarabia.

    Meillä ei ollut halua mennä punatähtien puolelle sen jälkeen. Syystä!
    Annoimme natseille luvan tuoda joukkoja maahamme.
    Hitler ilmoitti hyökätessään että olemme liittolaisia!

    Silti, Suomen armeijassa taistelivat mm. Suomen juutalaiset. Heillä oli synagoogakin Syvärillä saksalaisten komentoteltan läheisyydessä. Juutalaisupseerit ovat ruokailemassa ja saksalaiset tulivat. Joku niitten pomo sanoi, etteivät voineet syödä juutalaisten kanssa. Suomalaisupseeri sanoi, että, kyllä meille sopii, että syötte ulkona!

    Äänestä

    • "Silti, Suomen armeijassa taistelivat mm. Suomen juutalaiset. Heillä oli synagoogakin Syvärillä saksalaisten komentoteltan läheisyydessä. Juutalaisupseerit ovat ruokailemassa ja saksalaiset tulivat. Joku niitten pomo sanoi, etteivät voineet syödä juutalaisten kanssa. Suomalaisupseeri sanoi, että, kyllä meille sopii, että syötte ulkona!"

      Erittäin hyvä anekdootti ja käsittelemisen arvoinen, mutta eksyy tämän ketjun aiheesta, joka on Saksan ja Suomen rooli Leningradin saarrossa.

      -Vertigo

      Äänestä

    Pussinperä LENIGRADI PIIRITYS - Suomi pelasti Leningradin


    https://keskustelu.suomi24.fi/t/5225783/mannerheim-leningradin-piiritys

    Pussinperä

    2008-01-04 09:23:13


    LENIGRADI PIIRITYS - Suomi pelasti Leningradin,

    Näin siinä kuulkaa vaan kävi. (talleta koneellesi)

    Saksalaiset olivat saavuttaneet Nevan keskijuoksun 25.8.41 Ivonovskojen luona katkaisten samalla Leningrad-Moskova rautatien. Samalla Hitler antoi ohjeen välittämättä OKH:n sotamarsalkka Lebille jonka mukaan välittämättä mistään operatiivisista näkökohdista, Suur-Saksan arvovalta vaatii yhteyden saamista suomalaisiin mahdollisimman pian. Sitä varten on tilanteen suinkin salliessa, jopa ennen Leningradin täydellistä saartamista lähetettävä voimia itään Lotinanpellon suuntaan.

    Käsky johtui Mannerheimia kohtaan tulleista painostuksista, jotka hän kuittasi kysymyksellään: ” Koska teidän voimanne sitten ovat Syvärillä, minä haluan tietää jotta minä voin itsekkin toteuttaa suunnitelmiani.
    ”. Mannerheim pysyi järkkymättä päätösten takana eikä lähtenyt edelleenkään hyökkäämään Leningradia
    kohti. Keitelin ja Erfurthin pyynnöt Marsalkka kuittasi neuvotteluiden jälkeen ” wir werden überlegen ”. ( Harkitsemme asiaa.)

    VIRALLINEN TIEDOTE SAKSALAISILLE - KIELTÄYTYMINEN
    HYÖKÄTÄ LENINGRADIA KOHTI.

    Rytin saavuttua jo toisen kerran Mikkeliin viikon kuluessa, Mannerheim seuraavana päivänä yhdessä puolustusministeri Waldenin kanssa jätti henkilökohtaisesti KIELTEISEN vastauksen
    Erfuthille, toimitettavaksi edelleen OKH:lle.

    Siinä Marsalkka toimitti samat näkökohdat, jotka jo oli aiemmin esittänyt Keitelille. Suomalaisten voimat eivät yksinkertaisesti riitä kyseiseen operaatioon.

    Erfuth ei voinut kuin valittaa tehtyä päätöstä, mutta totesi kantanaan, ettei päätöksellä ole sotilaallisia perusteita koska Kannaksen venäläinen on jo lyöty, ja vain rippeiden olevan jäljellä. Nämä eivät voisi miehittää puolustuslinjaa kunnolla.

    Mikäli nämä saavat aikaa tilanne muuttuu oleellisesti. Erfurt toteaa poliittisten motiivien vieneen voiton sotilaallisten sijaan. Mannerheimin ja Rytin harkinnassa.

    Mikä vaikutus suomalaisten itsepäisyydellä oli. OKH:n operatiivisen osaston päällikkö eversti Heusinger oli ( tuleva NATO.n kenraali)on merkinnyt Erfurthin edellä mainittuun raportin reunaan huomautuksensa.” Vihdoinkin tulee esiin jo vapaussodasta tuttu Mannerheim, joka oli saksalaisille hyvä niin kauan kun hänelle oli siitä hyötyä.

    Ja maavoimien komentaja Brauchitcsh kommentoi ” Tämä suomalaisten kiitos on sopimaton ”(unanständig )
    Mihinkähän tässä viitataan kiitoksella?
    Erfuth esittää Aunuksessa olleen saksalaisen divisioonan siirtoa Kannakselle yksin hyökkäämään tavoitteenaan Leningradia ja maanmiehiään kohti
    Ajatuksesta luovutaan OKH:ssa.

    Erfurth raportoi kuitenkin seuraavana päivänä asiasta Mannerheimille, joka suhtautui ajatukseen täysin torjuvasti koska divisioonan kuljetukset vaatisivat liian paljon aikaa vallitsevissa olosuhteissa.

    Mannerheimin perimmäinen motiivi on nytkin löydettävissä. Jos Leningradia vastaan EI SUOMESTA MENTY, EIVÄT SAKSALAISETKAAN SAISI SITÄ TEHDÄ TÄTÄ KAUTTA.

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi-ap kirjoitti:

    Vasemmalta tiedosto auki, jossa skannattuna artikkeli.
    https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_99913
    Sakut painosti liittymään saartamiseen, mutta aihe oli hankala Suomen sodanjohdolle, vaikka he lupasivat jyrättynä suomalaisten alueeksi.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu