Leningraadin saarto : Saksan ja Suomen tavoitteet

Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Anonyymi kirjoitti:

Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Lue lisää

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Lue lisää

"Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut."

Mikä sinut saa niin varmaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Lue lisää

Kyllähän sitä rataa kaukopartiot pätki useamman kerran, mutta eipä tuolla ollut suurempaa vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakaan yksikään kohta ei poista sitä mahdollisuutta että Tahvanaisen kansiot olivat aivan oikeassa. Ja eihän se radan katkaiseminen mitään mahdottomuuksia ja valtavia resursseja olisi tarvinnut.

Lue lisää

"Tahvanaisen salaiset kansiot saattavat hyvinkin olla totta ja Mannerheim ja Stalin olivat sopineet joistain asioista ja siksi osittain Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna jatkosodassa."

Miksi Mannerheim ei sitten vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka moni muu tiesi Neuvostoliiton valmistelemasta suur-offensiivista Karjalan Kannakselle?

Kuten:

* luutnantti Puro

* päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen

* etulinjan JR 1:n III Pataljoonan yliluutnantti Erkkilä, jonka mukaan ”joka mies aina keittiömiehiä myöten oli tietoinen, että sieltä on pian jotakin tulossa”

* kapteeni Hasse Wind, jonka tiedustelulennolla havaitsi "Suomenlahden yllä kohti koillista etenevän 35 laivan saattueen, jonka edessä kolme muuta alusta laski sumuverhoa", joista osoittautui, että kyseiset alukset "siirsivät jo hyökkäysjoukkoja Kannaksen eteläisiin kyliin"

* Suomen Ruotsin-sotilasasiamies eversti Stewen, jonka päämajaan lähettämän raportin mukaan "Leningradin alueella kootaan joukkoja Suomeen tehtävää hyökkäystä varten" "neljästä eri armeijasta"

https://seura.fi/ilmiot/historia/suurhyokkayksen-1944-tiedustelutieto-sivuutettiinhata-taman-nakoinen/


Miksi Mannerheim ei vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka Neuvostoliiton valmistelut suur-offensiiviin Karjalan Kannakselle olivat tiedossa muilla?

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

"Tahvanaisen salaiset kansiot saattavat hyvinkin olla totta ja Mannerheim ja Stalin olivat sopineet joistain asioista ja siksi osittain Suomen itsenäisyys ei ollut uhattuna jatkosodassa."

Miksi Mannerheim ei sitten vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka moni muu tiesi Neuvostoliiton valmistelemasta suur-offensiivista Karjalan Kannakselle?

Kuten:

* luutnantti Puro

* päämajan tiedustelutoimisto 1:n majuri Reino Ketonen

* etulinjan JR 1:n III Pataljoonan yliluutnantti Erkkilä, jonka mukaan ”joka mies aina keittiömiehiä myöten oli tietoinen, että sieltä on pian jotakin tulossa”

* kapteeni Hasse Wind, jonka tiedustelulennolla havaitsi "Suomenlahden yllä kohti koillista etenevän 35 laivan saattueen, jonka edessä kolme muuta alusta laski sumuverhoa", joista osoittautui, että kyseiset alukset "siirsivät jo hyökkäysjoukkoja Kannaksen eteläisiin kyliin"

* Suomen Ruotsin-sotilasasiamies eversti Stewen, jonka päämajaan lähettämän raportin mukaan "Leningradin alueella kootaan joukkoja Suomeen tehtävää hyökkäystä varten" "neljästä eri armeijasta"

https://seura.fi/ilmiot/historia/suurhyokkayksen-1944-tiedustelutieto-sivuutettiinhata-taman-nakoinen/


Miksi Mannerheim ei vetänyt joukkojaan järkevämpiin asemiin Leningradin saartoringin sorruttua, vaikka Neuvostoliiton valmistelut suur-offensiiviin Karjalan Kannakselle olivat tiedossa muilla?

-Vertigo

Lue lisää

Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja

Anonyymi kirjoitti:

Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja

Lue lisää

"Mitään järkeä ei olisi ollut vetäytyä Kannaksella. "

Miksi ei olisi ollut järkeä vetäytyä ja potentiaalisesti säilyttää itäistä Karjalaa Suomella? Sitten olisivat Suomen urhotkin saaneet tilaisuuden osoittaa moraalisen ylemmyytensä, maksaa korvaukset eristysleireillä kuolleiden omaisille (jotka eivät olleet neuvostovaltio, huom!) ja näyttää toteen miten paljon parempaa elämä heidän alaisuudessaan on ilman etnistä puhdistusta.

"Pikemminjin vain jättää kevyt miehitys etulinjaan ja pääjoukot Kuuterselkään, jossa oli jo aika pitkälle linnoitettu linja"

Tämäkö olisi torjunut Neuvostoliiton suur-offensiivin Karjalan Kannakselle?

-Vertigo

"

Anonyymi kirjoitti:

Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Lue lisää

Vaikuttaa kyllä uskottavilta lähteiltä mitä tuossa Operaatio_Lachsfangin wikipedia-artikkelissa mainitaan:

• Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers

• Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers

• Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333. (Teoksen suomennos: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, suom. Matti Santavuori. WSOY, 1963

Anonyymi kirjoitti:

Se usko, että "sakut vain painosti suomenpojjat liittymään Leningradin saartoon" on naiivi kuin mikä.

Mannerheim suostui jo sen Muurmannin radan katkaisuun siinä tapauksessa, että Saksa täyttää sovitut ennakkoehdot. Kyseessä oli sotilaallisten resurssien rajallisuus. Ei Mannerheim hyvää hyvyyttään pidättynyt hyökkäämästä Leningradiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang




Yle

Marja Manninen

Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta

[siteeraus:] Aihetta on tutkittu paljon Suomessa. Silti monella on edelleen käsitys, ettei Suomi ottanut aktiivisesti osaa piiritykseen.

– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.

– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo.

Myös emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan Suomen joukot olivat saarron luonnollinen osa.

– Eivät ne olisi voineet olla olematta sitä, Manninen sanoo.

Molempien sotahistorioitsijoiden mukaan kyse on tosiasiasta, ei venäläisestä propagandasta.

Visurin mukaan Suomi sopi Saksan kanssa vuonna 1941 siitä, miten Suomen armeija tulee toimimaan. Se valtasi talvisodassa menettämänsäalueet nopeasti ja ylitti vanhan rajan niin, että rintamalinja suoristui Laatokan ja Suomenlahden välille.

Suomi eteni kaupungin rajoille

Joukot pysähtyivät saavutetulle linjalle, ja asemasota alkoi. Suomen joukoista lähinnä Leningradia olivat Valkeasaareen sijoitetut joukot parikymmentä kilometriä kaupungista pohjoiseen.

Etulinjassa palvelleet sotilaat ovat kertoneet, että Leningrad oli melkein näköetäisyydellä.

Saksan toivomuksesta Suomi eteni lisäksi Laatokan länsipuolella noin 10 kilometriä Syvärijoen eteläpuolelle. Saksalaisjoukot puolestaan saartoivat kaupunkia etelässä, idässä ja koillisessa. 

Saartorenkaaseen jäi vain joitakin aukkoja, joiden kautta siviilejä evakuoitiin pois kaupungista. Venäläiset onnistuivat lisäksi avaamaan jäätyneen Laatokan kautta kapean huoltoväylän, joka sai nimen Elämän tie.

Suomi oli Barbarossa-operaation osa

Suomen ja Saksan sopimus joukkojen liikuttelusta liittyi operaatioon, joka tunnetaan nimellä Barbarossa. Sen perusteella Saksan joukot työntyivät Baltian ja Venäjän länsiosien kautta Leningradin edustalle vuonna 1941.

Suomen tehtävänä oli edetä Leningradin lähelle kaupungin pohjoispuolelle ja Itä-Karjalan kautta Laatokan ja Äänisen väliin.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu sitä, että marsalkka Mannerheim pysäytti Suomen joukot vanhalle rajalle eikä antanut niille käskyä hyökätä kaupunkiin.

Pekka Visurin mukaan Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille.

– On päivänselvää, että Suomi oli Saksan aseveljenä mukana suunnitelmassa, Visuri sanoo.

Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään.

– Hyökkäys olisi edellyttänyt kaikkien reservien siirtämistä kannakselle ja se olisi antanut puna-armeijalle tilaisuuden hyökätä Suomeen pohjoisen kautta, sanoo Visuri. [/loppu siteeraukselle]

https://yle.fi/a/3-9083286

Lue lisää

Pekka Visurin mukaan: "Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä Leningradiin. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille."

Se saartorengas ei suomalaisten osalta ollut mahdollisimman tiukka. Suomalaiset eivät ampuneet yhtäkään laukausta Leningradiin. Eikä suomalaiset millään tavoin yrittäneet häiritä Laatokan jäätä pitkin kulkenutta elämäntietä, jonka kautta Leningradia huollettiin.

Olipa todellakin "mahdollisimman tiukka saartorengas."

"Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista.
Suomella ei ollut resursseja enempään."

Totta, jos meillä suomalaisilla olisi vain ollut tarpeeksi "resursseja" olisimme marssineet Vladivostokiin asti. Nujertaneet Neuvostoliiton, pakottaneet sen sellaiseen rauhansopimukseen, jossa Neuvostoliitto olisi pakotettu luovuttamaan Talvisodassa ryöstämänsä Suomen alueet takaisin Suomelle.

Ja sen jälkeen suomalaiset olisivat tulleet takaisin Suomeen ja eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti.

Anonyymi kirjoitti:

Pekka Visurin mukaan: "Saksa ei edes edellyttänyt hyökkäystä Leningradiin. Tärkeämpää oli saada aikaan mahdollisimman tiukka saartorengas kaupungin ympärille."

Se saartorengas ei suomalaisten osalta ollut mahdollisimman tiukka. Suomalaiset eivät ampuneet yhtäkään laukausta Leningradiin. Eikä suomalaiset millään tavoin yrittäneet häiritä Laatokan jäätä pitkin kulkenutta elämäntietä, jonka kautta Leningradia huollettiin.

Olipa todellakin "mahdollisimman tiukka saartorengas."

"Se, että Mannerheim ei halunnut hyökätä Leningradiin ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista.
Suomella ei ollut resursseja enempään."

Totta, jos meillä suomalaisilla olisi vain ollut tarpeeksi "resursseja" olisimme marssineet Vladivostokiin asti. Nujertaneet Neuvostoliiton, pakottaneet sen sellaiseen rauhansopimukseen, jossa Neuvostoliitto olisi pakotettu luovuttamaan Talvisodassa ryöstämänsä Suomen alueet takaisin Suomelle.

Ja sen jälkeen suomalaiset olisivat tulleet takaisin Suomeen ja eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti.

Lue lisää

"Eikä suomalaiset millään tavoin yrittäneet häiritä Laatokan jäätä pitkin kulkenutta elämäntietä, jonka kautta Leningradia huollettiin."

Koska sotilasresurssit eivät riittäneet.

"Olipa todellakin "mahdollisimman tiukka saartorengas." "

Se tehtävä jäikin saksalaisille ja muille fasisteille. Saattaa olla sinun nupillesi pysäyttävä tieto.

"Totta, jos meillä suomalaisilla olisi vain ollut tarpeeksi "resursseja" olisimme marssineet Vladivostokiin asti. Nujertaneet Neuvostoliiton, pakottaneet sen sellaiseen rauhansopimukseen, jossa Neuvostoliitto olisi pakotettu luovuttamaan Talvisodassa ryöstämänsä Suomen alueet takaisin Suomelle.

"Ja sen jälkeen suomalaiset olisivat tulleet takaisin Suomeen ja eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti."

Taidat olla sama sankari, jolle tuottaa vaikeuksia päätellä miten olisi käynyt jos Puola olisikin Pilsudskin johdolla tehnyt ennaltarhkäisevän invaasion Natsi-Saksaan jo vuonna 1933. :)

Mitä jos kertoisin, että suomalaiset eivät todellakaan olisi "eläneet rauhassa päiviensä loppuun asti" natsien satelliittivaltiona, etenkään juutalaisten sotaveteraaniensa jouduttua natsien käsittelyyn? Vieläkö ihmettelet mikä Lapin sota oli? Et varmaan ole kuullutkaan Tornion maihinnousuista, Thure Larjoista ja Osasto Pennasista.

-Vertigo

Esim. partioretki nro 59. Partion peitenimi oli Malli. Retki tehtiin lokakuussa 1943. Partio kuljetettiin kohteeseensa vesitasolla. Tehtävänä oli nytkin räjäyttää Muurmannin rata. Se onnistui.
Moni muukin kaukopartio sai rataa tuhottua.
Majuri Arnold Majewskin johtaman kahden pataljoonan vahvuisen iskuosaston isku tammikuussa 1942 Mai-Guban aluelle. Sen yhteydessä rikottiin rataa 10 km:n.matkalta.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. partioretki nro 59. Partion peitenimi oli Malli. Retki tehtiin lokakuussa 1943. Partio kuljetettiin kohteeseensa vesitasolla. Tehtävänä oli nytkin räjäyttää Muurmannin rata. Se onnistui.
Moni muukin kaukopartio sai rataa tuhottua.
Majuri Arnold Majewskin johtaman kahden pataljoonan vahvuisen iskuosaston isku tammikuussa 1942 Mai-Guban aluelle. Sen yhteydessä rikottiin rataa 10 km:n.matkalta.

Lue lisää

Maj Guba on Sorokasta etelään. Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin.

Vain yhden saksalaisen retkikunnan mukana oli suonmalaisia pohjoisempana Sorokkaa

Kuten mainitsin toisessa ketjussa, eivät japanilaisetkaan olisi omanneet riittäviä resursseja saatika motivaatiota yrittää Muurmannin radan katkaisua. Tämä oli sen jälkeen kun eräs trollipeikko oli mennyt esiintymään minun hahmossani ja kopsaamaan IL Historia Mannerheim -siteeraukseni toisesta ketjusta (I don't know, you tell me!) ja riittipä trollipeikolla kanttia kopsata heti perään toistakin kommenttia toisesta ketjusta ja esittää sitä muka pointtiani vastaan, siinä epäonnistuen.

Kuten sanoinkin vastauksena sille trollille, kyllä teoriassa japanilaiset olisivat ehkä voineetkin tulla katkaisemaan sen Muurmannin radan. Toki Saksalla oli jonkinlainen suunnitelma Koillisväylän käyttöönotosta.

Pointtini pätee edelleenkin: JOS - huom! JOS - ruvetaan niin lennokkaiksi ja spekuloidaan japanilaiset yrittämässä Muurmannin radan katkaisua niin mikäs ihmeessä olisi japanilaisia siihen motivoinut?

Japani ei ollut [enää siinä vaiheessa] sodassa Neuvostoliiton kanssa saatuaan köniin Halhin-Golin taisteluissa. Japanilaisten Kantokuen -suunnitelma perustui hevosvetoiseen armeijaan. Sama mitä sanoin ja mitä trolli ei edes yrittänyt kumota, sillä hevosvetoisella armeijalla tuskin olisi hyökätty Venäjän kaukoitään kovin syvälle, saatikka Muurmannin radalle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kantokuen



Tässä on se IL Historia Mannerheim -lainaus, jonka trolli lainasi huomioimatta toisen keskustelun alkuperäistä kontekstia, jossa olin käyttänyt sitä tehdäkseni heti perään pointin Operaatio Lachsfangista ja suomalaisten Sorokan valtaamisista.



IL (Iltalehti) Historia Mannerheim

Pal.vko 2021-10

s. 60 - 65

Jukka Halonen

Ylipäällikkö, SUOMEN HALLITSIJA

s. 64

[siteeraus:] Mannerheim torjui ajatuksen suomalaisten hyökkäämisestä Leningradiin. Koko sodan aikana tykistö ei ampunut sinne, eivätkä suomalaiset lentokoneet sitä pommittaneet.

Kun saksalaisten hyökkäykset itärintamalla jäätyivät, Mannerheim hylkäsi myös heidän viljelemänsä ajatuksen Sorokan valtaamisesta. Sen toteuttaminen olisi katkaissut Neuvostoliitolle elintärkeän Muurmannin radan, jota pitkin liittoutuneiden huoltoapu virtasi. Suunnitelma oli valmiina, presidentti Ryti sitä vastusti, mutta hän jätti ratkaisun ylipäällikkön harkintaan. [/loppu IL Historia Mannerheim -siteeraukselle]


Olkaa hyvät sitten vain, voitte kiittää myöhemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Maj Guba on Sorokasta etelään. Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin.

Vain yhden saksalaisen retkikunnan mukana oli suonmalaisia pohjoisempana Sorokkaa

Lue lisää

"Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

Anonyymi kirjoitti:

"Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

Lue lisää

Niin sitä etelähaaraa sanottiin Muurmannin radaksi, mutta se ei ollut Stalinille tärkeä. Siksi suomalaiset saivat katkaista sen ja vallata Aunuksen. Stalin kuitenkin pyysi Marskilta, että uutta osuutta ja siitä pohjoiseen ei katkottaisi ja Marski ja Ryti suostuivat

Anonyymi kirjoitti:

"Varsinainen Muurmannin rata, joka oli elintärkeä neukuolle, kulkee Arkangelista Sorokan kautta Murmanskiin."
No, varsinainen Muurmannin rata kulkee Olhavasta Pietarin kautta Muurmanskiin.
Suomalaiset valloittivat radan Karhumäen ja Syvärin välisellä alueella jatkosodan hyökkäysvaiheen loppupuolella. Tuon vuoksi NL otti käyttöön Sorokan ja Obozerskajan välisen yhteyden, joka oli yksi Muurmannin radan haara. Se kulki Sorokasta itään Obozerskajan kautta ja yhdistyi Sisä-Venäjän rautatieverkkoon. Tätä kautta NL sai Muurmanskista lähtevät tavaratoimitukset kuljetettua.

Lue lisää

Ja se osuus oli otettu käyttöön jo alkutalvesta 1941. U. A. Käkönen kävi toteamassa asian tiedusteluretkellä, josta on kuvaus kirjassa sotilasasiamiehenä Moskovassa

Anonyymi kirjoitti:

Ja se osuus oli otettu käyttöön jo alkutalvesta 1941. U. A. Käkönen kävi toteamassa asian tiedusteluretkellä, josta on kuvaus kirjassa sotilasasiamiehenä Moskovassa

Saisiko suoraa siteerausta sivunumeroiden kera siitä U. A. Käkösen kirjasta "Sotilasasiamiehenä Moskovassa"?

Anonyymi kirjoitti:

Saisiko suoraa siteerausta sivunumeroiden kera siitä U. A. Käkösen kirjasta "Sotilasasiamiehenä Moskovassa"?

En omista sitä, mutta kirjastoista voit käydä lukemassa

Anonyymi kirjoitti:

En omista sitä, mutta kirjastoista voit käydä lukemassa

Kysyinkin häneltä, joka sen U. A. Käkösen kirjan mainitsi. Hänenhän siitä pitäisi osata siteerata.

"Stalin oli luvannut 1941 Mannerheimille ja Rytille, että Suomi saa edetä Kannaksella vanhalle rajalleen."

Mistäs tarkalleen olet tämän tiedon kaivanut? Vai tiedätkö itsekään? :)

"Tämä siis ei olllut mitään saartoa"

Osaat varmaan selittää miten tämä logiikka toimii? :)

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

"Stalin oli luvannut 1941 Mannerheimille ja Rytille, että Suomi saa edetä Kannaksella vanhalle rajalleen."

Mistäs tarkalleen olet tämän tiedon kaivanut? Vai tiedätkö itsekään? :)

"Tämä siis ei olllut mitään saartoa"

Osaat varmaan selittää miten tämä logiikka toimii? :)

-Vertigo

Lue lisää

Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

Osaatko siteeratakin niitä tahvanaisia ja hautamäkiä? Teosten nimet, sivunumerot, suorat lainaukset, kyllähän sinun pitäisi tietää miten tämä toimii jos olet yläasteelta päässyt.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

Tahvanaisen kirja oli huuhata!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sinä tunnet Tahvanaisen kirjan Erikoistehtävä. Hautamäki on tutkimuksillaan osoittanut Tahvanaisen tiedot tosiksi

Moni tuolloin tapahtunut asia tukee Hautamäen tutkimuksia vaikka asiaa ei moni haluakaan myöntää.

Anonyymi kirjoitti:

Moni tuolloin tapahtunut asia tukee Hautamäen tutkimuksia vaikka asiaa ei moni haluakaan myöntää.

Mitkä tapahtuneet asiat tukevat Hautamäen tutkimuksia?

Anonyymi kirjoitti:

Mitkä tapahtuneet asiat tukevat Hautamäen tutkimuksia?

Mahtoivatko Suomalaiset ja Saksalaiset edes tietää tästä Soroka Arkangelin oikoradasta, Sehän rakennettiin pika pika vauhdilla talvisodan jälkeen. ???

Anonyymi kirjoitti:

Mitkä tapahtuneet asiat tukevat Hautamäen tutkimuksia?

Jos asia oikeesti kiinnostaa niin linkkkien takana joitain asioita.
https://kannustamo.net/2021/04/16/3923/
https://www.tampereensanomat.fi/uutiset.html?230907
https://magneettimedia.com/suomi-lansivaltojen-uhrina-stalinille-vuosina-1939-1940/
https://web.archive.org/web/20071022084113/http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=662&author=10

Anonyymi kirjoitti:

Mahtoivatko Suomalaiset ja Saksalaiset edes tietää tästä Soroka Arkangelin oikoradasta, Sehän rakennettiin pika pika vauhdilla talvisodan jälkeen. ???

Kuten sanottua, siitä oi vihiä jo talvella ja kevättalvella Käkönen onnistui selvittämään, että rata oli juuri valmistunut

Kun Visurin kertoma on sinulle niin uhkaavaa, että laittelet jo köyhää olkiukkoargumentointia, laitetaanpa sinun harmiksesi uudelleen myös Operaatio Lachsfangin wikipedia-artikkeli ja sen lähteet.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang

• Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers

• Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers

• Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333. (Teoksen suomennos: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, suom. Matti Santavuori. WSOY, 1963


Otan osaa, kuoma. :)

Anonyymi kirjoitti:

Kun Visurin kertoma on sinulle niin uhkaavaa, että laittelet jo köyhää olkiukkoargumentointia, laitetaanpa sinun harmiksesi uudelleen myös Operaatio Lachsfangin wikipedia-artikkeli ja sen lähteet.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Lachsfang

• Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers

• Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers

• Earl F. Ziemke: The German Northern Theater of Operations 1940-1945. Sivut 222-234 ja 333. (Teoksen suomennos: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945, suom. Matti Santavuori. WSOY, 1963


Otan osaa, kuoma. :)

Lue lisää

Nämä tiedekirjat siis väittävät, että Suomella ei koskaan ole ollut Karjalan Kannasta?

Anonyymi kirjoitti:

Nämä tiedekirjat siis väittävät, että Suomella ei koskaan ole ollut Karjalan Kannasta?

Sinä siis teet olkiukkoväittämää, koska se mitä Visuri oikeasti sanoo on liian uhkaavaa? :)

https://www.logical-fallacy.com/articles/strawman/

-Vertigo

Onko Suomen sotatutkimus sitten suomalaisten propagandaa? Ainakin näiden Pekka Visuria säikähtävien mukaan olisi. :)

Pelkään pahoin, että jopa tuo mainittu Harrison Salisburyn teos luuttuaisi lattiaa sinun korkkareillasi mennen tullen. :)

Harrison Salisbury

The 900 Days: The Siege of Leningrad

"Silti, Suomen armeijassa taistelivat mm. Suomen juutalaiset. Heillä oli synagoogakin Syvärillä saksalaisten komentoteltan läheisyydessä. Juutalaisupseerit ovat ruokailemassa ja saksalaiset tulivat. Joku niitten pomo sanoi, etteivät voineet syödä juutalaisten kanssa. Suomalaisupseeri sanoi, että, kyllä meille sopii, että syötte ulkona!"

Erittäin hyvä anekdootti ja käsittelemisen arvoinen, mutta eksyy tämän ketjun aiheesta, joka on Saksan ja Suomen rooli Leningradin saarrossa.

-Vertigo

Hienoa. Olet löytänyt kauan sitten ( lähes 20 vuotta sitten) tänne naputamani Tuomo Polvisen Suomi Suurvaltain Politiikassa tutkimuksiin pohjautuvan kannanottoni. Ollaanpa sitä myöhään jaksettu valvoa aiheen parissa. tv. Pussinperä

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa. Olet löytänyt kauan sitten ( lähes 20 vuotta sitten) tänne naputamani Tuomo Polvisen Suomi Suurvaltain Politiikassa tutkimuksiin pohjautuvan kannanottoni. Ollaanpa sitä myöhään jaksettu valvoa aiheen parissa. tv. Pussinperä

Lue lisää

Miksiköhän tämä kommenttini poistetaan moneen kertaan? Pannaanpa muutama tavuviiva sotkemaan automaattipoistoja...

Terve Pussis!

Kyllä minä, KEB, olen vielä vanhoilla päivilläni ihan näppärä löytämään Sinunkin juttujasi. Huomasit varmaankin myös sen, että lainasin juttusi ihan nikkiäsi myöten ja linkin keralla...

Harvoinpa käyn enää täällä kun palstaa sotke-taan syste-maattisesti ja ainoa aihe tuntuu olevan M:n "suun-taus" jne.

Oletko muuten lukenut Lasse Laaksosen Viina, hermot ja rangaistukset -kirjan? Oli se kupinotto melkoista entisvanhaan...

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän tämä kommenttini poistetaan moneen kertaan? Pannaanpa muutama tavuviiva sotkemaan automaattipoistoja...

Terve Pussis!

Kyllä minä, KEB, olen vielä vanhoilla päivilläni ihan näppärä löytämään Sinunkin juttujasi. Huomasit varmaankin myös sen, että lainasin juttusi ihan nikkiäsi myöten ja linkin keralla...

Harvoinpa käyn enää täällä kun palstaa sotke-taan syste-maattisesti ja ainoa aihe tuntuu olevan M:n "suun-taus" jne.

Oletko muuten lukenut Lasse Laaksosen Viina, hermot ja rangaistukset -kirjan? Oli se kupinotto melkoista entisvanhaan...

Lue lisää

"Harvoinpa käyn enää täällä kun palstaa sotke-taan syste-maattisesti ja ainoa aihe tuntuu olevan M:n "suun-taus" jne."

Eli olet missannut 60 - 70 % koko palstasta.


* Olisiko Puolan invaasio Natsi-Saksaan v. 1933 toiminut paremmin kuin Ranskan invaasio Ruhriin 1923?

(Siinä olet oikeassa, että palstalaisia pelottaa käsitellä tätä seikkaa.)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18537043/olisiko-puolan-invaasio-natsi-saksaan-v--1933-toiminut-paremmin-kuin-ranskan-invaasio-ruhriin-1923

* Sosialisti-vallankumoushurmokselliset pankkiryöstöt: Tiflis ja Bezdani (Vilna)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18873456/sosialisti-vallankumoushurmokselliset-pankkiryostot-tiflis-ja-bezdani-(vilna)

* Jozef Pilsudski ryösti junan (1908), tuomitaanko samoin perustein kuin Stalin ja Bogdanov?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18866040/jozef-pilsudski-ryosti-junan-(1908)-tuomitaanko-samoin-perustein-kuin-stalin-ja-bogdanov

* Pälkjärven Pitäjäseuran Pertti Sarlund kertoo karjalaisevakkojen ja -elämäntavan historiaa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18047900/palkjarven-pitajaseuran-pertti-sarlund-kertoo-karjalaisevakkojen-ja--elamantavan-historiaa

* Pälkjärven Pitäjäseuran kulttuurimatkalta Solovetskin luostarisaaresta (aikaväliltä 11. -15.7.2007)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18040571/palkjarven-pitajaseuran-kulttuurimatkalta-solovetskin-luostarisaaresta-(aikavalilta-11---15-7-2007)

* Outo eufemismi? "Perspektiivittömänä" autioitettu kylä

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18063633/outo-eufemismi-quotperspektiivittomanaquot-autioitettu-kyla

* Pälkjärven Pitäjäseura kertoo: Leipälapion matka Pälkjärveltä Liperiin

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18212180/palkjarven-pitajaseura-kertoo-leipalapion-matka-palkjarvelta-liperiin

* Pälkjärven Pitäjäseura: Prääsän kylä ja neuvostosankari Maria Melentjeva

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18544408/palkjarven-pitajaseura-praasan-kyla-ja-neuvostosankari-maria-melentjeva

* Pälkjärven Pitäjäseura: Kinnermäen/Kinerman karjalaiskylä UNESCO:n suojeluksessa?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18544428/palkjarven-pitajaseura-kinnermaenkinerman-karjalaiskyla-unescon-suojeluksessa

* Saksalainen Sureva Lapsi (Trauernes Kind) -vastamuistomerkki Pyhän Johanneksen kirkon edessä

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18545097/saksalainen-sureva-lapsi-(trauernes-kind)--vastamuistomerkki-pyhan-johanneksen-kirkon-edessa

* Eric J. Schmaltz and Samuel D. Sinner: Neuvostoliiton onnistunut etnisten saksalaisten kansanmurha

(viittaa mainittujen tutkijoiden Eric J. Schmaltz and Samuel D. Sinner artikkeliin " 'You Will Die under Ruins and Snow': The Soviet Repression of Russian Germans as a Case Study of Successful Genocide", julkaistu Journal of Genocide Research (2002), 4 (3), sivut 327-356)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18514164/eric-j--schmaltz-and-samuel-d--sinner-neuvostoliiton-onnistunut-etnisten-saksalaisten-kansanmurha

* Oliko [tonavansvaabilais-saksalaisten] kohtalo Titon partisaanien kourissa laskettavissa kansanmurhaksi?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18318244/oliko-danube-swabialaisten-kohtalo-titon-partisaanien-kourissa-laskettavissa-kansanmurhaksi

* Kaksi eri teosta nimeltä "Between Hitler and Tito" - kukaan lukenut?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18500360/kaksi-eri-teosta-nimelta-quotbetween-hitler-and-titoquot---kukaan-lukenut

* Toisinajattelija Vladimir Tismaneanu: Etno-kansallismielisyys on vain toinen tuhoisa kollektivismi

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18559704/toisinajattelija-vladimir-tismaneanu-etno-kansallismielisyys-on-vain-toinen-tuhoisa-kollektivismi

* Syypää markkinavastaisiin kansallistamisiin etno-kansallismielisyys, ei sosialismi tai kommunismi

(Viittaus Amy Chuan teokseen ”Maailma liekeissä: Globaali markkinatalous, demokratia ja konfliktit” (2003), jonka on suomentanut Jaana Airaksinen; kyseiseen teokseen viittaaminen on syyttä suotta saanut jotkut tuntemaan olonsa uhatuiksi.)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18254105/syypaa-markkinavastaisiin-kansallistamisiin-etno-kansallismielisyys-ei-sosialismi-tai-kommunismi

* Frederic Bastiatin pilalausunto protektionistisesta vapaan kaupan vastaisesta talousmenettelystä

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18320967/frederic-bastiatin-pilalausunto-protektionistisesta-vapaan-kaupan-vastaisesta-talousmenettelysta

* Britti-imperialistit lietsoivat etnistä vihaa kiinalaisia vastaan Indonesiassa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271117/britti-imperialistit-lietsoivat-etnista-vihaa-kiinalaisia-vastaan-indonesiassa

* Tiananmenin "verilöyly", 35 v.

(viittaa moneen Tiananmenin protestoijien ja Kansanvapautusarmeijan yhteenottoa käsitelleisiin journalisteihin)

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18502537/tiananmenin-quotveriloylyquot-35-v-

* Liettualaisten kulttuurimurha: Puola sorti liettualaisia miehittämällään Vilnan alueella

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18174986/liettualaisten-kulttuurimurha-puola-sorti-liettualaisia-miehittamallaan-vilnan-alueella


Tämä on mainitsematta Guccin historian ketjuja.

-Vertigo

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän tämä kommenttini poistetaan moneen kertaan? Pannaanpa muutama tavuviiva sotkemaan automaattipoistoja...

Terve Pussis!

Kyllä minä, KEB, olen vielä vanhoilla päivilläni ihan näppärä löytämään Sinunkin juttujasi. Huomasit varmaankin myös sen, että lainasin juttusi ihan nikkiäsi myöten ja linkin keralla...

Harvoinpa käyn enää täällä kun palstaa sotke-taan syste-maattisesti ja ainoa aihe tuntuu olevan M:n "suun-taus" jne.

Oletko muuten lukenut Lasse Laaksosen Viina, hermot ja rangaistukset -kirjan? Oli se kupinotto melkoista entisvanhaan...

Lue lisää

Terveppä vaan. Katoppa vaan, Kepakko siinä iha ite. Laaksosen uutta teosta en ole lukenut.
Viipurinlahden ekspertti tutki muistaakseni Kurt Walleniuksen juopottelun seurauksia Viipurinlahden puolustustaisteluissa 1940. Kuivakkaan oloinen tutkija, aika usein ollut tv:ssä.
Sakuilla oli viinaa junavaunuittaan Lapissa. Ongelmia sakujen kornista tuli vasta kun suomalaiset pääsivät niihin käsiksi. Pikku-Berliinin katastofissa muistaakseni jopa pataljoonan komentajakin ryhtyi juomalla tuhoamaan saksalaisten varastoja. Pahuuksia sakut tekivätkin selvinpäin toisin kuin meikäläiset.

Veteraani naapurini soti Lapissa korohorossa saksalaisia vastaan. Systeri nai saksalaisen ja tuli lomalla seurueineen Suomeen 60- luvun lopulla. Kyllä Vikellä oli edelleen kovat ennakkoluulot saksalaisia kohtaan. Tuumasi, että olis parempi kun eivät tänne enää pesiytyisi. Niin pirullisia olivat olleet. Kaikki miinoittivat. Taloon kun meni ja pellin nykäisi auki, niin silloin posahti! Veteraani siinä jatkoi kertomustaan pienissään, kuinka naapurikylän postineiti oli lottana lähtenyt saksalaisten mukaan, eikä sen koommin häntä enää nähty. Kyllä muuten naurettiin porukalla veteraanin muisteluilla. Ettäs tämmöinen muistelu tällä kertaa....

Anonyymi kirjoitti:

Terveppä vaan. Katoppa vaan, Kepakko siinä iha ite. Laaksosen uutta teosta en ole lukenut.
Viipurinlahden ekspertti tutki muistaakseni Kurt Walleniuksen juopottelun seurauksia Viipurinlahden puolustustaisteluissa 1940. Kuivakkaan oloinen tutkija, aika usein ollut tv:ssä.
Sakuilla oli viinaa junavaunuittaan Lapissa. Ongelmia sakujen kornista tuli vasta kun suomalaiset pääsivät niihin käsiksi. Pikku-Berliinin katastofissa muistaakseni jopa pataljoonan komentajakin ryhtyi juomalla tuhoamaan saksalaisten varastoja. Pahuuksia sakut tekivätkin selvinpäin toisin kuin meikäläiset.

Veteraani naapurini soti Lapissa korohorossa saksalaisia vastaan. Systeri nai saksalaisen ja tuli lomalla seurueineen Suomeen 60- luvun lopulla. Kyllä Vikellä oli edelleen kovat ennakkoluulot saksalaisia kohtaan. Tuumasi, että olis parempi kun eivät tänne enää pesiytyisi. Niin pirullisia olivat olleet. Kaikki miinoittivat. Taloon kun meni ja pellin nykäisi auki, niin silloin posahti! Veteraani siinä jatkoi kertomustaan pienissään, kuinka naapurikylän postineiti oli lottana lähtenyt saksalaisten mukaan, eikä sen koommin häntä enää nähty. Kyllä muuten naurettiin porukalla veteraanin muisteluilla. Ettäs tämmöinen muistelu tällä kertaa....

Lue lisää

Onpa alkukantainen olio, kun tuollainen viha noin sivistyneestä ja pakotetusta sodasta tulee eurooppalaista sivistyskansaa vastaan, vaikka SUomi aloitti. Lienee Lapin kommareita.

Ja todella kuvottavaa, että tuomitsee postineidin rakkauden. Tuollaiset elukat tappoivat ja rääkkäsivät saksalaisten heiloja voittajien määräyksestä ja yllytyksestä

Anonyymi kirjoitti:

Onpa alkukantainen olio, kun tuollainen viha noin sivistyneestä ja pakotetusta sodasta tulee eurooppalaista sivistyskansaa vastaan, vaikka SUomi aloitti. Lienee Lapin kommareita.

Ja todella kuvottavaa, että tuomitsee postineidin rakkauden. Tuollaiset elukat tappoivat ja rääkkäsivät saksalaisten heiloja voittajien määräyksestä ja yllytyksestä

Lue lisää

Sulla ainakin on sydän paikallaan. Olet hieno joviaali ihminen. Ihan tuli tippa silmään kun luin kertomuksesi.

Tuokin teksti vahvistaa Tahvanaisen esiintuomia asioita.