Tässä tiivistetty aikajana siitä, miten Ukrainan kriisi ja myöhemmin sota kehittyivät vuosina 2013–2014:
### 1. Euromaidan alkaa (marraskuu 2013)
* Presidentti Viktor Janukovytš keskeytti valmistelut EU:n kanssa tehtävää assosiaatiosopimusta varten.
* Tämä johti mielenosoituksiin erityisesti Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa.
* Mielenosoittajat vaativat läheisempiä suhteita Eurooppaan sekä korruption vähentämistä.
### 2. Väkivalta kärjistyy (tammi–helmikuu 2014)
* Poliisin ja mielenosoittajien väliset yhteenotot lisääntyivät.
* Helmikuussa 2014 tarkka-ampujien ja turvallisuusjoukkojen tulitus johti kymmenien ihmisten kuolemaan Kiovassa.
* Tapahtumien yksityiskohdista kiistellään edelleen, mutta kuolemat vauhdittivat hallinnon romahtamista.
### 3. Janukovytš poistuu vallasta (helmikuu 2014)
* Janukovytš pakeni Kiovasta.
* Ukrainan parlamentti äänesti hänen erottamisestaan.
* Venäjä katsoi tapahtuman vallankaappaukseksi, kun taas uuden hallinnon kannattajat pitivät sitä vallanvaihtona kansannousun seurauksena.
### 4. Krimin valtaus (helmi–maaliskuu 2014)
* Tunnuksettomat aseistetut joukot, myöhemmin Venäjän joukoiksi tunnustetut, ottivat haltuunsa keskeisiä kohteita Krimillä.
* Venäjä liitti Krimin itseensä maaliskuussa 2014.
* Suurin osa maailman valtioista ei tunnustanut liitosta.
### 5. Levottomuudet Itä-Ukrainassa (kevät 2014)
* Donetskin ja Luhanskin alueilla järjestettiin Venäjä-mielisiä mielenosoituksia.
* Hallintorakennuksia vallattiin.
* Aseistetut ryhmät julistivat niin sanotut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.
### 6. Odesan tapahtumat (2. toukokuuta 2014)
* Venäjä-mielisten ja Ukrainan yhtenäisyyttä tukevien ryhmien välille syntyi katutaisteluita.
* Tilanne johti tulipaloon ammattiliittojen talossa.
* 40+ ihmistä kuoli, suurin osa rakennuksen sisällä.
* Tapahtuma jäi yhdeksi vuoden 2014 kiistanalaisimmista tragedioista.
### 7. Donbasin sota alkaa (huhti–kesä 2014)
* Ukrainan hallitus käynnisti sotilasoperaation aseistettuja separatistijoukkoja vastaan.
* Taistelut laajenivat nopeasti.
* Venäjä kiisti pitkään osallistumisensa, mutta myöhemmin on dokumentoitu Venäjän joukkojen ja kaluston osallistumista konfliktiin useissa vaiheissa.
### 8. Täysimittainen hyökkäys (2022)
* Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
* Venäjän johto perusteli sitä muun muassa turvallisuushuolilla ja Donbasin tilanteella.
* Ukraina ja suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä pitävät hyökkäystä laittomana hyökkäyssotana.
Suurin osa valtioista ja kansainvälisistä järjestöistä pitää Venäjän vuoden 2022 hyökkäystä laittomana, koska kansainvälisen oikeuden mukaan valtio ei saa käyttää asevoimaa toista valtiota vastaan muutoin kuin tietyissä poikkeustapauksissa:
itsepuolustuksena aseellisen hyökkäyksen jälkeen, tai
Yhdistyneet kansakunnat turvallisuusneuvoston valtuuttamana.
Venäjä ei saanut turvallisuusneuvoston valtuutusta hyökkäykselle, eikä enemmistö valtioista hyväksynyt Venäjän perustelua, jonka mukaan kyse olisi ollut itsepuolustuksesta. Tämän vuoksi Yhdistyneet kansakunnat yleiskokous hyväksyi maaliskuussa 2022 päätöslauselman, jossa Venäjän hyökkäys tuomittiin ja Venäjää vaadittiin vetämään joukkonsa Ukrainasta.
Venäjä puolestaan on esittänyt useita perusteluja:
-Naton laajentuminen uhkasi Venäjän turvallisuutta.
-Donbasin venäjänkielistä väestöä piti suojella.
-Ukrainan hallinto oli Venäjän mukaan muuttunut vuoden 2014 tapahtumien jälkeen Venäjä-vastaiseksi.
-Venäjä tunnusti ennen hyökkäystä Donetskin ja Luhanskin "kansantasavallat" ja väitti toimivansa niiden pyynnöstä.
Keskeinen kiistakysymys historiantutkimuksessa ei ole niinkään se, että tapahtumia olisi ollut, vaan niiden tulkinta: oliko vuoden 2014 vallanvaihto vallankumous vai vallankaappaus, kuinka laajaa paikallinen tuki separatismille oli Donbasissa ja mikä oli Venäjän rooli konfliktin alkuvaiheessa. Näistä kysymyksistä on edelleen erilaisia näkemyksiä tutkijoiden, poliitikkojen ja osapuolten välillä.
### 1. Euromaidan alkaa (marraskuu 2013)
* Presidentti Viktor Janukovytš keskeytti valmistelut EU:n kanssa tehtävää assosiaatiosopimusta varten.
* Tämä johti mielenosoituksiin erityisesti Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa.
* Mielenosoittajat vaativat läheisempiä suhteita Eurooppaan sekä korruption vähentämistä.
### 2. Väkivalta kärjistyy (tammi–helmikuu 2014)
* Poliisin ja mielenosoittajien väliset yhteenotot lisääntyivät.
* Helmikuussa 2014 tarkka-ampujien ja turvallisuusjoukkojen tulitus johti kymmenien ihmisten kuolemaan Kiovassa.
* Tapahtumien yksityiskohdista kiistellään edelleen, mutta kuolemat vauhdittivat hallinnon romahtamista.
### 3. Janukovytš poistuu vallasta (helmikuu 2014)
* Janukovytš pakeni Kiovasta.
* Ukrainan parlamentti äänesti hänen erottamisestaan.
* Venäjä katsoi tapahtuman vallankaappaukseksi, kun taas uuden hallinnon kannattajat pitivät sitä vallanvaihtona kansannousun seurauksena.
### 4. Krimin valtaus (helmi–maaliskuu 2014)
* Tunnuksettomat aseistetut joukot, myöhemmin Venäjän joukoiksi tunnustetut, ottivat haltuunsa keskeisiä kohteita Krimillä.
* Venäjä liitti Krimin itseensä maaliskuussa 2014.
* Suurin osa maailman valtioista ei tunnustanut liitosta.
### 5. Levottomuudet Itä-Ukrainassa (kevät 2014)
* Donetskin ja Luhanskin alueilla järjestettiin Venäjä-mielisiä mielenosoituksia.
* Hallintorakennuksia vallattiin.
* Aseistetut ryhmät julistivat niin sanotut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.
### 6. Odesan tapahtumat (2. toukokuuta 2014)
* Venäjä-mielisten ja Ukrainan yhtenäisyyttä tukevien ryhmien välille syntyi katutaisteluita.
* Tilanne johti tulipaloon ammattiliittojen talossa.
* 40+ ihmistä kuoli, suurin osa rakennuksen sisällä.
* Tapahtuma jäi yhdeksi vuoden 2014 kiistanalaisimmista tragedioista.
### 7. Donbasin sota alkaa (huhti–kesä 2014)
* Ukrainan hallitus käynnisti sotilasoperaation aseistettuja separatistijoukkoja vastaan.
* Taistelut laajenivat nopeasti.
* Venäjä kiisti pitkään osallistumisensa, mutta myöhemmin on dokumentoitu Venäjän joukkojen ja kaluston osallistumista konfliktiin useissa vaiheissa.
### 8. Täysimittainen hyökkäys (2022)
* Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
* Venäjän johto perusteli sitä muun muassa turvallisuushuolilla ja Donbasin tilanteella.
* Ukraina ja suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä pitävät hyökkäystä laittomana hyökkäyssotana.
Suurin osa valtioista ja kansainvälisistä järjestöistä pitää Venäjän vuoden 2022 hyökkäystä laittomana, koska kansainvälisen oikeuden mukaan valtio ei saa käyttää asevoimaa toista valtiota vastaan muutoin kuin tietyissä poikkeustapauksissa:
itsepuolustuksena aseellisen hyökkäyksen jälkeen, tai
Yhdistyneet kansakunnat turvallisuusneuvoston valtuuttamana.
Venäjä ei saanut turvallisuusneuvoston valtuutusta hyökkäykselle, eikä enemmistö valtioista hyväksynyt Venäjän perustelua, jonka mukaan kyse olisi ollut itsepuolustuksesta. Tämän vuoksi Yhdistyneet kansakunnat yleiskokous hyväksyi maaliskuussa 2022 päätöslauselman, jossa Venäjän hyökkäys tuomittiin ja Venäjää vaadittiin vetämään joukkonsa Ukrainasta.
Venäjä puolestaan on esittänyt useita perusteluja:
-Naton laajentuminen uhkasi Venäjän turvallisuutta.
-Donbasin venäjänkielistä väestöä piti suojella.
-Ukrainan hallinto oli Venäjän mukaan muuttunut vuoden 2014 tapahtumien jälkeen Venäjä-vastaiseksi.
-Venäjä tunnusti ennen hyökkäystä Donetskin ja Luhanskin "kansantasavallat" ja väitti toimivansa niiden pyynnöstä.
Keskeinen kiistakysymys historiantutkimuksessa ei ole niinkään se, että tapahtumia olisi ollut, vaan niiden tulkinta: oliko vuoden 2014 vallanvaihto vallankumous vai vallankaappaus, kuinka laajaa paikallinen tuki separatismille oli Donbasissa ja mikä oli Venäjän rooli konfliktin alkuvaiheessa. Näistä kysymyksistä on edelleen erilaisia näkemyksiä tutkijoiden, poliitikkojen ja osapuolten välillä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miksi Länsi-Ukrainalaisille tärkeä EU assosiaatiosopimus kaatui?
Miksi EU ei tarjonnut Ukrainalle yhtä suurta taloudellista apua kuin Venäjä lupasi vuonna 2013, vastaus on lyhyesti:
Venäjä tarjosi Ukrainalle välittömästi noin 15 miljardin dollarin rahoituspakettia ja alennuksia maakaasun hintaan.
EU:n assosiaatiosopimus ei sisältänyt vastaavaa suurta suoraa tukipakettia.
EU:n ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n mahdollinen talousapu olisi edellyttänyt talousuudistuksia, kuten budjettileikkauksia ja energiatukien vähentämistä.
Janukovytšin hallitus katsoi, että Ukrainan akuutti rahoitustilanne vaati nopeampaa ja suurempaa tukea kuin mitä EU oli valmis tarjoamaan sillä hetkellä.
Toisaalta EU:n näkökulmasta assosiaatiosopimus oli ennen kaikkea pitkäaikainen poliittinen ja taloudellinen integraatiosopimus, ei hätärahoituspaketti. EU:n mielestä Ukraina hyötyisi siitä pitkällä aikavälillä, vaikka lyhyellä aikavälillä uudistukset olisivat olleet kivuliaita.
Siksi osa ukrainalaisista piti Janukovytšin päätöstä taloudellisesti ymmärrettävänä, kun taas toiset näkivät sen merkkinä siitä, että Ukraina oli luopumassa Eurooppa-suuntautuneesta kehityksestä.
Huomaa:
"Donbasin sota alkaa (huhti–kesä 2014)
* Ukrainan hallitus käynnisti sotilasoperaation aseistettuja separatistijoukkoja vastaan."
Ei siis Venäjä.
Buahhahhahhaaaa. Juuri siksi, että Venäjän sotilasosasto hyökkäsi Ukrainaan 12.4.2014, Ukrainan hallitus käynnisti sotilasoperaation 13.4.2014.
" Venäjä kiisti pitkään osallistumisensa, mutta myöhemmin on dokumentoitu Venäjän joukkojen ja kaluston osallistumista konfliktiin useissa vaiheissa."
Varsinkin konfliktin aloittamisessa:
"Venäläinen sotilaskomentaja: Minä aloitin sodan Itä-Ukrainassa
Venäläinen sotilaskomentaja kertoo venäläislehdelle joutuneensa lietsomaan tosissaan Itä-Ukrainan sotaa, ennen kuin taistelut Donetskissa ja Luhanskissa alkoivat kesällä."
"- Jos meidän yksikkömme ei olisi ylittänyt (Venäjän ja Ukrainan välistä) rajaa, kaikki olisi kuivunut kasaan kuten Harkovassa ja Odessassa. Ehkä joitakin kymmeniä olisi kuollut, poltettu ja vangittu ja siinä kaikki, Strelkov sanoi Venäjän hallituksen äänenkannattajaksikin kutsutussa Zavtrassa."
Ukrainan hallitus käynnisti sotilasoperaation 13.4.2014, mutta sen syynä ei virallisesti kuvattu “Venäjän hyökkäystä 12.4.” vaan laajempi aseellinen vallankaappaus ja hallintorakennusten haltuunotto Itä-Ukrainassa.
tässä selkeä ja lähteisiin nojaava tarkennettu kokonaiskuva (huhtikuu 2014 – Slovjanskin tapahtumaketju):
1) 12.4.2014 – Slovjanskin valtauksen alku
huhtikuuta 2014 aseistettu, noin 50 hengen ryhmä valtasi Slovjanskin kaupungin (Donetskin alue) poliisi- ja turvallisuusviranomaisten kohteita.
Ryhmää johti entinen Venäjän GRU-upseeri Igor Girkin (“Strelkov”).
Tämä tapahtuma nähdään yleisesti Donbassin sodan ensimmäisenä eskalaatiovaiheena.
👉 Tärkeä tarkennus:
Tätä ei virallisesti kuvattu “Venäjän armeijan hyökkäykseksi” tuolloin, vaan se esitettiin eri lähteissä joko:
“aseellisina separatisteina” (Venäjän virallinen narratiivi), tai
“Venäjältä tulleina aseellisina ryhminä / erikoisjoukkoina ilman tunnuksia” (useat länsi- ja Ukrainan lähteet).
2) 13.4.2014 – ensimmäiset tulitukset ja kuolema
huhtikuuta 2014 tapahtui ensimmäinen vakava aseellinen yhteenotto Slovjanskin lähellä.
Ukrainan SBU:n (turvallisuuspalvelun) upseeri Hennadi Bilitšenko sai surmansa.
Tämä päivä nähdään usein sodan varsinaisena alkamispisteenä (ensimmäiset kuolonuhrit).
3) 13.4.2014 – Ukrainan vastaus
Ukrainan väliaikainen presidentti Oleksandr Turchynov käynnisti “terrorisminvastaisen operaation” (ATO).
👉 Eli kyllä:
Ukrainan hallitus käynnisti sotilas-/turvallisuusoperaation 13.4.2014.
Yhteenveto yhdellä rivillä
12.4.2014: Slovjanskin valtaus (aseellinen ryhmä Girkinin johdolla)
13.4.2014: ensimmäinen kuolonuhri + Ukrainan ATO käynnistyy
Olennaisin huomio
Kysymyksesi “Venäjän sotilasosasto hyökkäsi” on tulkinnallinen väite, ei yksiselitteinen virallinen luokitus tuolloin.
Faktapohjaisesti varmaa on vain tämä:
aseellinen ryhmä valtasi kaupunkia 12.4.
tulitaistelut alkoivat 13.4.
Ukraina vastasi samana päivänä ATO:lla.
Miksi Itä-Ukrainalaiset valtasivat rakennuksia?
Huhtikuussa 2014 Itä-Ukrainan hallintorakennusten valtaukset eivät olleet yhden syyn seurausta, vaan usean yhtäaikaisen tekijän lopputulos. Keskeisimmät syyt liittyvät siihen, mitä Ukrainassa tapahtui Maidanin vallankumouksen jälkeen talvella 2013–2014.
1) Poliittinen kriisi Kiovassa (Maidan ja vallanvaihto)
Presidentti Viktor Janukovytš syrjäytettiin helmikuussa 2014.
Itä-Ukrainassa osa väestöstä piti uutta hallintoa epälegitiiminä tai länsiorientoituneena vallankaappauksena.
Tämä loi nopeasti poliittista vastarintaa erityisesti venäjänkielisillä alueilla.
2) Pelko Venäjä-suhteiden katkeamisesta
Monilla Itä-Ukrainan alueilla (esim. Donetsk ja Luhansk) oli vahvat taloudelliset ja kulttuuriset siteet Venäjään.
Uuden hallinnon EU-lähentyminen ja nationalismiin kääntyvä politiikka herättivät pelkoa:
venäjän kielen aseman heikkenemisestä
työpaikkojen ja teollisuuden riskistä
geopoliittisesta suunnanmuutoksesta
3) Nopea vallan tyhjiö paikallisesti
Janukovytšin kaatumisen jälkeen paikallishallinto ja turvallisuusviranomaiset olivat osin sekasorrossa tai heikentyneitä.
Tämä mahdollisti sen, että pienetkin aseistetut ryhmät pystyivät valtaamaan rakennuksia suhteellisen nopeasti.
4) Protestit, jotka eskaloituivat aseellisiksi valtauksiksi
Aluksi liikehdintä alkoi monin paikoin mielenosoituksina ja rakennusten miehityksinä, ei heti täysimittaisena sotilaallisena toimintana.
Joissakin kaupungeissa vaadittiin:
“federalisaatiota” (lisää itsehallintoa)
tai jopa liittymistä Venäjään
5) Ulkoinen vaikutus ja aseellinen organisoituminen
Joissakin tapauksissa aseellisten ryhmien johto (esim. Slovjanskissa Sloviansk) koostui henkilöistä, joilla oli sotilastaustaa Venäjältä tai aiempaa tiedusteluyhteyttä.
Tämä ei yksin selitä liikettä, mutta vaikutti siihen, että protestit muuttuivat nopeasti aseellisiksi valtauksiksi.
Eli sisällissota.
Aseellisen ryhmän eli Venäjän sotilasjoukkoa johtanut FSB:n upseeri Girkin kertoi haastatelussaan toimineensa Putin Kalsarimyrkyttäjän hallinnon tukemana. Tässä siis sinullekin tiedoksi, että sodan aloitti Venäjä:
"Faktapohjaisesti varmaa on vain tämä:
aseellinen ryhmä valtasi kaupunkia 12.4.
tulitaistelut alkoivat 13.4.
Ukraina vastasi samana päivänä ATO:lla."
Tekoäly ei mainitse, että Venäjä itse lietsoi noita levottomuuksia Ukrainaan hallitsemallaan venäjänkielisellä valhepropagandallaan, sotilaillaan, ammattimaisilla agitaattoreillaan ja väkivaltaisilla huligaaneillaan.
Ei ollut, levottomuuksia vain. Sodan aloitti venäläinen sotilaskomentaja hyökkäämällä Ukrainaan:
- Minä olin se, jonka voi sanoa vetäneen liipaisimesta, Strelkov sanoi.
- Jos meidän yksikkömme ei olisi ylittänyt (Venäjän ja Ukrainan välistä) rajaa, kaikki olisi kuivunut kasaan kuten Harkovassa ja Odessassa.
Venäjä puuttui aseellisesti Ukrainan sisäisiin asioihin ja on yksin syyllinen sotaan.
Tiltu
Aloittaja on todellinen asiantuntija joita ei tällä nato palstalla olekaan juuri esiintynyt.
Ja sinä olet mainio koomikko.
sisällisotahan se oli. Paitsi 2022 tarinan mukaam ei.
Hevonpaskaa, tiltu.