Alumiini halkeaa

Ootko tosta miten varma?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ootko tosta miten varma?

Melko varma. Vaikka koko takapää romahtaisi antaa semmoinenkin mahdollisuuden säilyä pystyssä ja venkuloida kengät irti lukkopolkimista. Tämä täytyy kyllä itse kokea. Nyt siihen on avautunut mahdollisuus.

Voi olla viimeinen ajelu. Älä hyvä mies leiki hengelläsi. Uusia pyöriä saa aina.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Voi olla viimeinen ajelu. Älä hyvä mies leiki hengelläsi. Uusia pyöriä saa aina.

Kyllä mutta tuntuu kiihoittavalta ajaa vanha toveri joutsenlauluunsa saakka. Jos silloin piäsee viimeinen kiekaus myös polkijalta niin mitäpä tuosta. Totinen polkupyöräily on rääkkiä aina vaikka ei edes huvittaisi rääkätäkkää kääkkää aina.

Vuodet ei pilaa eikä kuluta. Kulutusta aiheuttaa käyttäminen. Polkupyörän kohdalla poljetut kilometrit ja maasto jossa polkien ajaa. Lisäksi ihmisillä on taipumusta arvioida kilometrimääriä väärin ja raakasti yläkanttiin. GPS - mittari polkupyörässä kertoo totuuden aina.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Vuodet ei pilaa eikä kuluta. Kulutusta aiheuttaa käyttäminen. Polkupyörän kohdalla poljetut kilometrit ja maasto jossa polkien ajaa. Lisäksi ihmisillä on taipumusta arvioida kilometrimääriä väärin ja raakasti yläkanttiin. GPS - mittari polkupyörässä kertoo totuuden aina.

Lue lisää

Mitä yritit avaukseen sanoa?

Mikä alumiinista tekee mielestäsi parhaan materiaalin polkupyörän runkomateriaaliksi?

No älähän nyt... Hiilikuitu on paras materiaali ihan kaikkeen polkupyöräkäyttöön...

Anonyymi00013 kirjoitti:

No älähän nyt... Hiilikuitu on paras materiaali ihan kaikkeen polkupyöräkäyttöön...

Ei sovellu normaaliin pyöräilykäyttöön.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Ei sovellu normaaliin pyöräilykäyttöön.

Nimenomaan varsin tavalliseen polkupyöräilykäyttöön kuntoilumielessä. Mikään kauppakassien kantolaite hiilikuituinen ei tietenkään ole.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Nimenomaan varsin tavalliseen polkupyöräilykäyttöön kuntoilumielessä. Mikään kauppakassien kantolaite hiilikuituinen ei tietenkään ole.

Hyvin rajoittuneeseen urheilukäyttöön vain.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Hyvin rajoittuneeseen urheilukäyttöön vain.

Ei, kyllä monipuoliseen urheiluun. Itselläni onkin myös hiilikuituinen endurance. Nimensä mukaisesti kestävään ja kovaan käyttöön. Prioriteetti on tuhota tuo alumiini alta pois ja sitten käyn täysipainoisesti hiilen kimppuun. On poljettu sentään jo yli kaksituhatta kilometriä silläkin. 103 kiloa äijää hiilikuidun päällä kiskottu kuoppaisia sorarännejä asvalttiteiden lisäksi. On muuten oikeasti mukava polkupyörä polkea. Hiilikuituinen satulatolppa vielä myötäilee kivasti pitkillä matkoilla niin kuin runkokin. Kokonaisuuden ollessa kuitenkin jämäkkä ja todella hyvässä tasapainossa. Kyllä semmoista kehtaa suositella.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ei, kyllä monipuoliseen urheiluun. Itselläni onkin myös hiilikuituinen endurance. Nimensä mukaisesti kestävään ja kovaan käyttöön. Prioriteetti on tuhota tuo alumiini alta pois ja sitten käyn täysipainoisesti hiilen kimppuun. On poljettu sentään jo yli kaksituhatta kilometriä silläkin. 103 kiloa äijää hiilikuidun päällä kiskottu kuoppaisia sorarännejä asvalttiteiden lisäksi. On muuten oikeasti mukava polkupyörä polkea. Hiilikuituinen satulatolppa vielä myötäilee kivasti pitkillä matkoilla niin kuin runkokin. Kokonaisuuden ollessa kuitenkin jämäkkä ja todella hyvässä tasapainossa. Kyllä semmoista kehtaa suositella.

Lue lisää

Liian suuri riski, että poksahtaa ilman ennakkovaroitusta.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ei, kyllä monipuoliseen urheiluun. Itselläni onkin myös hiilikuituinen endurance. Nimensä mukaisesti kestävään ja kovaan käyttöön. Prioriteetti on tuhota tuo alumiini alta pois ja sitten käyn täysipainoisesti hiilen kimppuun. On poljettu sentään jo yli kaksituhatta kilometriä silläkin. 103 kiloa äijää hiilikuidun päällä kiskottu kuoppaisia sorarännejä asvalttiteiden lisäksi. On muuten oikeasti mukava polkupyörä polkea. Hiilikuituinen satulatolppa vielä myötäilee kivasti pitkillä matkoilla niin kuin runkokin. Kokonaisuuden ollessa kuitenkin jämäkkä ja todella hyvässä tasapainossa. Kyllä semmoista kehtaa suositella.

Lue lisää

Saako etutarakan laitettua?

Vinkkinä, hyvän teräsrungon voi löytää käytettynä, ellei satu olemaan äärikoolle tarvetta. Nehän kestävät käyttöä eri tavalla kuin alumiinirungot, eikä ruostekaan (jos sitä on) ole kuin kosmeettista. Columbuksen, Reynoldsin ja Tangen cromo tai mangaani on varma valinta.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Vinkkinä, hyvän teräsrungon voi löytää käytettynä, ellei satu olemaan äärikoolle tarvetta. Nehän kestävät käyttöä eri tavalla kuin alumiinirungot, eikä ruostekaan (jos sitä on) ole kuin kosmeettista. Columbuksen, Reynoldsin ja Tangen cromo tai mangaani on varma valinta.

Lue lisää

Patarautaa saa, jos rungossa on Rautaruukin tarra. Näitä pyöriä kannattaa välttää.

Tuo on totta, kaikista halvimmat polkupyöränrungot ovat halvasta ja yleensä suhteellisen huonolaatuisesta teräsputkista kasattuja johtuen siitä että se on vähiten ammattitaitoa ja etenkin konekantaa vaativa materiaali runkovalmistuksessa. Näitä kasataankin monasti hyvinkin alkeellisissa metalliverstaissa olemattomalla konekannalla.

Alumiinin etuna valmistajan näkökulmasta on sen selvästi terästä parempi ja helpompi muokattavuus, siitä on helpohko muotoilla paljo monimuotoisempia runkoja kuin teräksestä.
Tämä muokkaus sitten tosin vaatiin jo selvästi toisenlaista konekantaa ja valmistusmenetelmiä. Myöskin alumiinin laadukas hitsaaminen on selvästi terästä haastavampaa.

Sitten teräs taas hyppää kuvioihin mukaan laadukkaampien pyörien rungoissa, mutta teräslaadut ovatkin sitten jotain ihan muuta kuin noiden halvimpien mallien teräslaadut.

Titaani on yhä hyvin "pienen piirin juttu", materiaalina kallis, hyvin haastavaa työstää ja haastava hitsata. Vaatii hyvää konekantaa ja ammattitaitoa. Lopputuloksena on hienoja runkoja mutta hintaa senverran paljon niillä että ovat yhä suhteellisen harvinaisia. Ja miinuksena se että suunnitteja joutuu titaanirungon yhteydessä pidättäytymään lähes pelkässä pyöreästä putkesta suunnitellusta rungosta.

Hiilikuitu sitten tosiaan löytyy lähinnä ylimmänpään pyöristä, teollisen mittakaavan hiilikuiturungon valmistus vaatii erittäin kallista konekantaa että ammattitaitoista työvoimaa sekä tiukkaa laadunvalvontaa lopputuotteiden osalta (hiilikuidun osalta on osalla valmistajista houkutusta "oikoa" työvaiheissa ja lopputulos ei näissä tapauksissa ole aina sitä mitä pitäisi olla).

santtu_1975X kirjoitti:

Tuo on totta, kaikista halvimmat polkupyöränrungot ovat halvasta ja yleensä suhteellisen huonolaatuisesta teräsputkista kasattuja johtuen siitä että se on vähiten ammattitaitoa ja etenkin konekantaa vaativa materiaali runkovalmistuksessa. Näitä kasataankin monasti hyvinkin alkeellisissa metalliverstaissa olemattomalla konekannalla.

Alumiinin etuna valmistajan näkökulmasta on sen selvästi terästä parempi ja helpompi muokattavuus, siitä on helpohko muotoilla paljo monimuotoisempia runkoja kuin teräksestä.
Tämä muokkaus sitten tosin vaatiin jo selvästi toisenlaista konekantaa ja valmistusmenetelmiä. Myöskin alumiinin laadukas hitsaaminen on selvästi terästä haastavampaa.

Sitten teräs taas hyppää kuvioihin mukaan laadukkaampien pyörien rungoissa, mutta teräslaadut ovatkin sitten jotain ihan muuta kuin noiden halvimpien mallien teräslaadut.

Titaani on yhä hyvin "pienen piirin juttu", materiaalina kallis, hyvin haastavaa työstää ja haastava hitsata. Vaatii hyvää konekantaa ja ammattitaitoa. Lopputuloksena on hienoja runkoja mutta hintaa senverran paljon niillä että ovat yhä suhteellisen harvinaisia. Ja miinuksena se että suunnitteja joutuu titaanirungon yhteydessä pidättäytymään lähes pelkässä pyöreästä putkesta suunnitellusta rungosta.

Hiilikuitu sitten tosiaan löytyy lähinnä ylimmänpään pyöristä, teollisen mittakaavan hiilikuiturungon valmistus vaatii erittäin kallista konekantaa että ammattitaitoista työvoimaa sekä tiukkaa laadunvalvontaa lopputuotteiden osalta (hiilikuidun osalta on osalla valmistajista houkutusta "oikoa" työvaiheissa ja lopputulos ei näissä tapauksissa ole aina sitä mitä pitäisi olla).

Lue lisää

Sen verran vielä noista teräslaaduista, että patarauta nimikkeellä tarkoitetaan usein kaikkia pyöriä, joissa on hi-ten -maininta. Tästä syystä vallitseva käsitys on, että kaikki hi-ten rungot on paskea...
Se ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteistä - hi-ten laatujakin on erilaisia ja valmistajat muokkasivat niitä eri tavoin. Esim. Ishiwata valmisti putkisarjoja, joissa oli triplaohennetut pääputket ja tuplaohennetut seat/chainstay -putket, mikä kuulostaa uskomattomalta. Tällä siis pyrittiin kompensoimaan hivenen painavamman teräslaadun käyttöä, ja samalla tekemään ajo-ominaisuuksista paremmat. Ero johonkin cromoon oli käytännössä olematon.
Verrattuna esim. kotimaisissa pyörissä käytettyihin läpimitaltaan ohuisiin ja seinämältään ohentamattomiin putkiin, joista tehdyt pyörät notkuivat ja olivat todella painavia, ero tällaisilla rungoilla oli kuin yöllä ja päivällä.
Nykyään hi-ten rungon hankkimalla saa lähinnä painavan rotiskon.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Sen verran vielä noista teräslaaduista, että patarauta nimikkeellä tarkoitetaan usein kaikkia pyöriä, joissa on hi-ten -maininta. Tästä syystä vallitseva käsitys on, että kaikki hi-ten rungot on paskea...
Se ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteistä - hi-ten laatujakin on erilaisia ja valmistajat muokkasivat niitä eri tavoin. Esim. Ishiwata valmisti putkisarjoja, joissa oli triplaohennetut pääputket ja tuplaohennetut seat/chainstay -putket, mikä kuulostaa uskomattomalta. Tällä siis pyrittiin kompensoimaan hivenen painavamman teräslaadun käyttöä, ja samalla tekemään ajo-ominaisuuksista paremmat. Ero johonkin cromoon oli käytännössä olematon.
Verrattuna esim. kotimaisissa pyörissä käytettyihin läpimitaltaan ohuisiin ja seinämältään ohentamattomiin putkiin, joista tehdyt pyörät notkuivat ja olivat todella painavia, ero tällaisilla rungoilla oli kuin yöllä ja päivällä.
Nykyään hi-ten rungon hankkimalla saa lähinnä painavan rotiskon.

Lue lisää

No nyt menee kyllä käsitteet pahasti sekaisin.
"Pataraudalla" tarkoitetaan runsashiilistä valuterästä, kyseistä materiaalia ei käytetä polkupyörien rungoissa.

Polkupyörien "perusrungot" ovat joko vähähiiteräksistä "Mild Steel":ä (mitä joku saattaa kutsua "pataraudaksi" virheellisesti ja jota käytettään runsaasti esim. rakentamisessa), taikka sitten näitä korkeamman hiilipitoisuuden sisältäviä Hi-ten (High Tensile Steel = suurlujuusteräs) runkoja.

santtu_1975X kirjoitti:

No nyt menee kyllä käsitteet pahasti sekaisin.
"Pataraudalla" tarkoitetaan runsashiilistä valuterästä, kyseistä materiaalia ei käytetä polkupyörien rungoissa.

Polkupyörien "perusrungot" ovat joko vähähiiteräksistä "Mild Steel":ä (mitä joku saattaa kutsua "pataraudaksi" virheellisesti ja jota käytettään runsaasti esim. rakentamisessa), taikka sitten näitä korkeamman hiilipitoisuuden sisältäviä Hi-ten (High Tensile Steel = suurlujuusteräs) runkoja.

Lue lisää

Ja sitten tietysti erilaisia seostetettuja teräslaatuja mitä käytettään erilaisissa yhteyksissä ja eri pyörien rungoissa.

Mutta tuolla "pataraudalla" ei ole mitään tekemistä nykyisten polkuörän runkojen yhteydessä.

Lentokonealumiini on vain mainosjargonia markkinointiosastolta.
Nykyään kaikki on kertakäyttöisempää, siksi alumiini ja hiilikuitu yleisiä. Moneen pyörän renkaat ei ehdi kulua kun pyörä jää varaston pölyttymään. Syitä voi vain arvailla, ehkä hankalat kalliit huollot ja ikävä täristävä ajotuntuma.

santtu_1975X kirjoitti:

No nyt menee kyllä käsitteet pahasti sekaisin.
"Pataraudalla" tarkoitetaan runsashiilistä valuterästä, kyseistä materiaalia ei käytetä polkupyörien rungoissa.

Polkupyörien "perusrungot" ovat joko vähähiiteräksistä "Mild Steel":ä (mitä joku saattaa kutsua "pataraudaksi" virheellisesti ja jota käytettään runsaasti esim. rakentamisessa), taikka sitten näitä korkeamman hiilipitoisuuden sisältäviä Hi-ten (High Tensile Steel = suurlujuusteräs) runkoja.

Lue lisää

Eli siis "patarauta"= valurauta on rautapohjainen metalliseon jossa on yli 2.1%:a hiiltä (tuo 2.1%:a on maksimimäärä mitä rautaan voi seostua hiiltä ilman että muodostuu grafiittia.

Ja tuossa äskeisessä viestissä kirjoitin myöskin itse virheellisesti valuteräksestä kun termi siis ilmanmuuta piti olla valurauta.
Rautaseos missä on enemmän kuin 2.1%:a hiiltä ei ole terästä.

santtu_1975X kirjoitti:

Eli siis "patarauta"= valurauta on rautapohjainen metalliseon jossa on yli 2.1%:a hiiltä (tuo 2.1%:a on maksimimäärä mitä rautaan voi seostua hiiltä ilman että muodostuu grafiittia.

Ja tuossa äskeisessä viestissä kirjoitin myöskin itse virheellisesti valuteräksestä kun termi siis ilmanmuuta piti olla valurauta.
Rautaseos missä on enemmän kuin 2.1%:a hiiltä ei ole terästä.

Lue lisää

Voihan hiilikuiturunkoja kutsua muovirungoiksi ja alumiinisia tölkkialumiinistä jne. Pataraudasta puhuminen teräsrunkojen yhteydessä tarkoituksena on vain vähätellä teräsrunkoja.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Voihan hiilikuiturunkoja kutsua muovirungoiksi ja alumiinisia tölkkialumiinistä jne. Pataraudasta puhuminen teräsrunkojen yhteydessä tarkoituksena on vain vähätellä teräsrunkoja.

Lue lisää

Niin, materiaaleja voi tietysti kutsua omalla haluamilla nimillään, ei sitä oikein kukaan voi estää, mutta silti niillä on yleisesti hyväksytyt määritelmät mitkä eivät muutu suomi24 palsta kirjoituksista huolimatta.

Hiilikuituhan on polkupyörärungossa komposiittinä, eli hiilikuidun ja synteettisen hartsin (hartsi on muovin esiaste) muodostama komposiitti, eli kahden taikka useamman materiaalin yhdistelmä.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Voihan hiilikuiturunkoja kutsua muovirungoiksi ja alumiinisia tölkkialumiinistä jne. Pataraudasta puhuminen teräsrunkojen yhteydessä tarkoituksena on vain vähätellä teräsrunkoja.

Lue lisää

Ja tosiaan jos kyseessä on TERÄSRUNKO niin se ei voi olla PATARAUTAA = VALURAUTAA, vaan jos kyse on tosiaan rautapohjaisesta materiaalista oleva runko, niin se ei voi olla molempia vaan vain jompaa kumpaa, koska ovat toisensa poissulkevat asiat (joiden isoin erottava asia on yli taikka alle 2.1%:n hiilipitoisuus).

Eli kyse on jommasta kummasta, mutta ei molemmista yhtäaikaa. Eli "pataraudasta" olevaa Teräsrunkoa ei ole olemassa.

santtu_1975X kirjoitti:

Ja sitten tietysti erilaisia seostetettuja teräslaatuja mitä käytettään erilaisissa yhteyksissä ja eri pyörien rungoissa.

Mutta tuolla "pataraudalla" ei ole mitään tekemistä nykyisten polkuörän runkojen yhteydessä.

Lue lisää

Tuo patarauta on pilkkanimi noille alemman luokan teräksille...

Hyvä hinta muutamasta tyhjästä juomatölkistä.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Hyvä hinta muutamasta tyhjästä juomatölkistä.

Kerro lisää juomatölkkien materiaalista. Oletko kierrätyksen vaiko kerskakulutuksen ja kaatopaikkojen ystävä?

Anonyymi00031 kirjoitti:

Kerro lisää juomatölkkien materiaalista. Oletko kierrätyksen vaiko kerskakulutuksen ja kaatopaikkojen ystävä?

Ei siitä ole paljon kerrottavaa, kierrätän tietysti.

Olipas tuossa paljon virheitä.

Reynolds 531 ei todellakaan ole kaksi kertaa hi-ten terästä vahvempaa. Ero on noin 20-30 prosenttia. Tästä syystä hi-ten rungot ovat olleet hivenen painavampia, kun putket on jätetty paksummiksi. 531 ei myöskään ole varsibainen kromiteräs (kuten 591), vaan pikemminkin mangaanimolybdeeniteräs. Kromia on vain pieni määrä. Tangen Mangalloy 2001 on hyvin samankaltainen teräs. Erona kromiteräkseen on joustavuus ja muodon palautuminen.

Titaani on kestävää, mutta yllättävää kyllä teräkseen verrattuna itse asiassa heikompaa, pehmeämpää (materiaalina) ja löysempää. Se hakkaa toki alumiinin kaikilla osa-alueilla, mutta teräkseen verrattaessa erot ovat painotuskysymyksiä. Tai paino.

Alumiini on edullinen materiaali, ja koska se omaa rajatun elinkaaren verrattuna teräkseen, suosii pyöräteollisuus sitä.

Hiilikuidun rajenteellista kestävyyttä ei voi parantaa kevlarilla. Päin vastoin, kevlar heikentää kestävyyttä ja lisää painoa. Kevlarin tehtävä on auttaa hankauskestävyydessä ja pitää hajonnut rakenne (vinyyliesteri- tai epoksihartsi ja hiilikuitu) jotenkin koossa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sellainen rakenne enää toimi esim. polkupyörässä, koska se ei ole rakenteellisesti kantava. Olen laminoinut ja korjannut kajakkeja, joissa on ollut hiili-kevlarkangas, joten tiedän mistä puhun.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Olipas tuossa paljon virheitä.

Reynolds 531 ei todellakaan ole kaksi kertaa hi-ten terästä vahvempaa. Ero on noin 20-30 prosenttia. Tästä syystä hi-ten rungot ovat olleet hivenen painavampia, kun putket on jätetty paksummiksi. 531 ei myöskään ole varsibainen kromiteräs (kuten 591), vaan pikemminkin mangaanimolybdeeniteräs. Kromia on vain pieni määrä. Tangen Mangalloy 2001 on hyvin samankaltainen teräs. Erona kromiteräkseen on joustavuus ja muodon palautuminen.

Titaani on kestävää, mutta yllättävää kyllä teräkseen verrattuna itse asiassa heikompaa, pehmeämpää (materiaalina) ja löysempää. Se hakkaa toki alumiinin kaikilla osa-alueilla, mutta teräkseen verrattaessa erot ovat painotuskysymyksiä. Tai paino.

Alumiini on edullinen materiaali, ja koska se omaa rajatun elinkaaren verrattuna teräkseen, suosii pyöräteollisuus sitä.

Hiilikuidun rajenteellista kestävyyttä ei voi parantaa kevlarilla. Päin vastoin, kevlar heikentää kestävyyttä ja lisää painoa. Kevlarin tehtävä on auttaa hankauskestävyydessä ja pitää hajonnut rakenne (vinyyliesteri- tai epoksihartsi ja hiilikuitu) jotenkin koossa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sellainen rakenne enää toimi esim. polkupyörässä, koska se ei ole rakenteellisesti kantava. Olen laminoinut ja korjannut kajakkeja, joissa on ollut hiili-kevlarkangas, joten tiedän mistä puhun.

Lue lisää

Korjaan edellisestä typon, ei 591 vaan 501.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Olipas tuossa paljon virheitä.

Reynolds 531 ei todellakaan ole kaksi kertaa hi-ten terästä vahvempaa. Ero on noin 20-30 prosenttia. Tästä syystä hi-ten rungot ovat olleet hivenen painavampia, kun putket on jätetty paksummiksi. 531 ei myöskään ole varsibainen kromiteräs (kuten 591), vaan pikemminkin mangaanimolybdeeniteräs. Kromia on vain pieni määrä. Tangen Mangalloy 2001 on hyvin samankaltainen teräs. Erona kromiteräkseen on joustavuus ja muodon palautuminen.

Titaani on kestävää, mutta yllättävää kyllä teräkseen verrattuna itse asiassa heikompaa, pehmeämpää (materiaalina) ja löysempää. Se hakkaa toki alumiinin kaikilla osa-alueilla, mutta teräkseen verrattaessa erot ovat painotuskysymyksiä. Tai paino.

Alumiini on edullinen materiaali, ja koska se omaa rajatun elinkaaren verrattuna teräkseen, suosii pyöräteollisuus sitä.

Hiilikuidun rajenteellista kestävyyttä ei voi parantaa kevlarilla. Päin vastoin, kevlar heikentää kestävyyttä ja lisää painoa. Kevlarin tehtävä on auttaa hankauskestävyydessä ja pitää hajonnut rakenne (vinyyliesteri- tai epoksihartsi ja hiilikuitu) jotenkin koossa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sellainen rakenne enää toimi esim. polkupyörässä, koska se ei ole rakenteellisesti kantava. Olen laminoinut ja korjannut kajakkeja, joissa on ollut hiili-kevlarkangas, joten tiedän mistä puhun.

Lue lisää

Siihen on syynsä että jousia ei tehdä alumiinista.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Siihen on syynsä että jousia ei tehdä alumiinista.

Liittyy samoihin asioihin, eli eri metallien ominaisuuksin kuin myös kuin se että vaikka (auton) jousia et tehdä alumiinista niin iso osa nykyautojen tukivarsista onkin sitten alumiiniä…

Kiitos täsmällisistä tiedoista.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Kiitos täsmällisistä tiedoista.

Kromimolybdeeniteräksen veto- ja murtolujuus ja painoon suhteutettu yleislujuus on tuplat perusrakenneteräkseen varrattuna, ja hinta on toki moninkertainen. Patarautaan chromolyä on turha verrata. Teräs ruostuu jos maalipinta on viallinen, se myös ruostuu putken sisältä.

Titaanin ainoa huono puoli on vaikea käsiteltävyys ja korkea hinta. Titaani on todella lujaa.

Lentokonealumiinit ovat vaikeita työstettäviä, mutta jopa skandium-seostettua, mutta myös kupari- ja sinkkiseostettuja alumiineja osataan nykyisin käsitellä hyvin. Niistä saadaan jäykkiä, ruostumattomia, kestäviä ja ikuisia pyörän runkoja.

Tarvitaanko noin hyviä runkoja kuin titaani, seostettu alumiini tai Cr-Mo-teräs tarjoaa? Harvoin, ja arvatenkin vain alle prosentti maailman pyöristä on tällaisia. Perusalumiini riittää hienosti lähes kaikille.

Hiilikuitu on erinomainen ja tietenkin paras valinta aina kun tarvitaan keveyttä ja lujuutta. Yleisin paikka hiilikuidulle on etuhaarukka, ellei koko runko ole sitä. Iskunkesto paranee, kun iskuja vastaanottaviin kohtiin lisätään hartsia tai pintaan tahi seokseen kevlaria (erityisesti alaputkissa). Silloin saadaan aikaan hybridikomposiitti. Tällainen vaatii tietenkin erityisiä taitoja.

Hiilikuitua voi myös itse suojata kiveniskuteipillä.

Yhä edelleen, Patarauta on valuraudan synonyymi (samaa tarkoittava sana) ja vaikka kuinka käytät termiä "patarauta" huonolaatuisesta teräksestä, niin kyseessä ei ole sama asia.

Pataraudalla on omat halutut ominaisuudet (esim. juuri patojen ja muiden ruuanlaitto tuotteiden saralla, mistä nimi on johtunutkin). Mutta pataRAUTA on juurikin rautaseos joka EI OLE TERÄSTÄ vaan rautaseos jossa on hiiltä mukana enemmän kuin rautaan pystyy sekoittumaan (eli yli 2,1%:a raudan määrästä).

https://urbaanisanakirja.com/word/patarauta/
mustaa valurautaa, kuten vanhat kattilat. Yleistynyt käsittämään valurautaa llajemmin, kuten uuninluukut, jne.

AI-yhteenveto
Patarauta on valurautaa, joka on raudan ja hiilen seos (hiiltä 2 % - 4 %). Puhdas rauta on pehmeää, mutta valuraudan korkea hiilipitoisuus tekee siitä erittäin kovaa. Kyseessä on siis eri metalliseos kuin esimerkiksi teräs, jossa hiiltä on huomattavasti vähemmän

https://valmistajat.fi/menetelmat/valu/valurauta
Valurauta on raudan ja hiilen seos, missä on lisänä muitakin seosaineita ominaisuuksia parantamaan tai vain epäpuhtauksina. Valuraudaksi kutsutaan tyypillisesti seosta, jossa on rautaa vähintään 50% ja hiiltä yli 2,1%. Valurauta on helposti valettavissa ja sitä käytetään monella eri teollisuuden alalla. Valuraudat ovat lämpökäsiteltävissä, koneistettavia ja ne voidaanmyös pintakäsitellä.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Kromimolybdeeniteräksen veto- ja murtolujuus ja painoon suhteutettu yleislujuus on tuplat perusrakenneteräkseen varrattuna, ja hinta on toki moninkertainen. Patarautaan chromolyä on turha verrata. Teräs ruostuu jos maalipinta on viallinen, se myös ruostuu putken sisältä.

Titaanin ainoa huono puoli on vaikea käsiteltävyys ja korkea hinta. Titaani on todella lujaa.

Lentokonealumiinit ovat vaikeita työstettäviä, mutta jopa skandium-seostettua, mutta myös kupari- ja sinkkiseostettuja alumiineja osataan nykyisin käsitellä hyvin. Niistä saadaan jäykkiä, ruostumattomia, kestäviä ja ikuisia pyörän runkoja.

Tarvitaanko noin hyviä runkoja kuin titaani, seostettu alumiini tai Cr-Mo-teräs tarjoaa? Harvoin, ja arvatenkin vain alle prosentti maailman pyöristä on tällaisia. Perusalumiini riittää hienosti lähes kaikille.

Hiilikuitu on erinomainen ja tietenkin paras valinta aina kun tarvitaan keveyttä ja lujuutta. Yleisin paikka hiilikuidulle on etuhaarukka, ellei koko runko ole sitä. Iskunkesto paranee, kun iskuja vastaanottaviin kohtiin lisätään hartsia tai pintaan tahi seokseen kevlaria (erityisesti alaputkissa). Silloin saadaan aikaan hybridikomposiitti. Tällainen vaatii tietenkin erityisiä taitoja.

Hiilikuitua voi myös itse suojata kiveniskuteipillä.

Lue lisää

Nyt korkki kiinni!

Anonyymi00032 kirjoitti:

Olipas tuossa paljon virheitä.

Reynolds 531 ei todellakaan ole kaksi kertaa hi-ten terästä vahvempaa. Ero on noin 20-30 prosenttia. Tästä syystä hi-ten rungot ovat olleet hivenen painavampia, kun putket on jätetty paksummiksi. 531 ei myöskään ole varsibainen kromiteräs (kuten 591), vaan pikemminkin mangaanimolybdeeniteräs. Kromia on vain pieni määrä. Tangen Mangalloy 2001 on hyvin samankaltainen teräs. Erona kromiteräkseen on joustavuus ja muodon palautuminen.

Titaani on kestävää, mutta yllättävää kyllä teräkseen verrattuna itse asiassa heikompaa, pehmeämpää (materiaalina) ja löysempää. Se hakkaa toki alumiinin kaikilla osa-alueilla, mutta teräkseen verrattaessa erot ovat painotuskysymyksiä. Tai paino.

Alumiini on edullinen materiaali, ja koska se omaa rajatun elinkaaren verrattuna teräkseen, suosii pyöräteollisuus sitä.

Hiilikuidun rajenteellista kestävyyttä ei voi parantaa kevlarilla. Päin vastoin, kevlar heikentää kestävyyttä ja lisää painoa. Kevlarin tehtävä on auttaa hankauskestävyydessä ja pitää hajonnut rakenne (vinyyliesteri- tai epoksihartsi ja hiilikuitu) jotenkin koossa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sellainen rakenne enää toimi esim. polkupyörässä, koska se ei ole rakenteellisesti kantava. Olen laminoinut ja korjannut kajakkeja, joissa on ollut hiili-kevlarkangas, joten tiedän mistä puhun.

Lue lisää

Ahaa! Vai on titaani heikompaa ja pehmeämpää ja löysempää. Ei taida olla paljon kokemusta?
Nimimerkki: 30 vuoden kokemus titaanirungosta.

Anonyymi00039 kirjoitti:

Ahaa! Vai on titaani heikompaa ja pehmeämpää ja löysempää. Ei taida olla paljon kokemusta?
Nimimerkki: 30 vuoden kokemus titaanirungosta.

Tuolta löytyy vielä enemmän kokemusta:

https://www.ulbrich.com/blog/titanium-versus-steel-a-battle-of-strength/

Otetaan tuohon nyt esillekin:

"Some high-strength steels can exceed titanium in absolute tensile or yield strength depending on the alloy, while common stainless steels often do not."

Anonyymi00040 kirjoitti:

Tuolta löytyy vielä enemmän kokemusta:

https://www.ulbrich.com/blog/titanium-versus-steel-a-battle-of-strength/

Otetaan tuohon nyt esillekin:

"Some high-strength steels can exceed titanium in absolute tensile or yield strength depending on the alloy, while common stainless steels often do not."

Lue lisää

”Jotkut erikoislujat teräkset voivat ylittää titaanin absoluuttisen vetolujuuden tai myötölujuuden seoksesta riippuen, kun taas tavalliset ruostumattomat teräkset eivät usein ole.”

6061-T6 sisältää muuten rautaa 0.7% ja titaania 0.15%

Anonyymi00040 kirjoitti:

Tuolta löytyy vielä enemmän kokemusta:

https://www.ulbrich.com/blog/titanium-versus-steel-a-battle-of-strength/

Otetaan tuohon nyt esillekin:

"Some high-strength steels can exceed titanium in absolute tensile or yield strength depending on the alloy, while common stainless steels often do not."

Lue lisää

Tuota artikkelia kannattaa lukea hieman tarkemmin ja miettiä ajatuksella siinä kerrottavia johtopäätöksi.

Eli nuo materiaalien puristus-, veto- sekä taivutuslujuuskokeet toteutetaan lähtökohtaisesti tietyillä määritellyillä fyysisillä mitoilla olevilla koekappaleilla ja tulokset lähtökohtaisesti ovat aina muotoa vaadittu (murto)voima / kappaleen pinta-ala ja näin laskettuna kaikista parhaat teräslaadut ylittävät tietyissä parametreissä Titaanin vastaavat arvot, MUTTA sitten kun yhtälöön otetaan mukaan se tosiasia että Titaani painaa vain noin 55%:a teräksen painosta niin tilanne muuttuukin toiseksi, eli "paino/kostävyys" suhteessa Titaani ylittää parhaatkin olemassaolevat teräslaadut.
Pyörän rungoista puhuttaessa se tarkoittaa sitä että samoilla parametreilla rakennetut Titaanirungot ovat joko kevyempiä kuin paraskaan Teräsrunko taikka samanpainoinen titaanirunko on kestävämpi kuin Teräsrunko.

Samaan asiaan perustuu se että vaikka Alumiinin "suorituskykyarvot" ovat selkeästi Terästä heikommat, niin koska sen tiheys on vain noin 35%:a teräksen painosta niin tilanne muuttuukin ihan toiseksi, kun esim. polkupyörän rungon seinämävahvuutta voidaan kasvattaa selvästi ilman että paino nousee yli teräsrungon painon.

santtu_1975X kirjoitti:

Tuota artikkelia kannattaa lukea hieman tarkemmin ja miettiä ajatuksella siinä kerrottavia johtopäätöksi.

Eli nuo materiaalien puristus-, veto- sekä taivutuslujuuskokeet toteutetaan lähtökohtaisesti tietyillä määritellyillä fyysisillä mitoilla olevilla koekappaleilla ja tulokset lähtökohtaisesti ovat aina muotoa vaadittu (murto)voima / kappaleen pinta-ala ja näin laskettuna kaikista parhaat teräslaadut ylittävät tietyissä parametreissä Titaanin vastaavat arvot, MUTTA sitten kun yhtälöön otetaan mukaan se tosiasia että Titaani painaa vain noin 55%:a teräksen painosta niin tilanne muuttuukin toiseksi, eli "paino/kostävyys" suhteessa Titaani ylittää parhaatkin olemassaolevat teräslaadut.
Pyörän rungoista puhuttaessa se tarkoittaa sitä että samoilla parametreilla rakennetut Titaanirungot ovat joko kevyempiä kuin paraskaan Teräsrunko taikka samanpainoinen titaanirunko on kestävämpi kuin Teräsrunko.

Samaan asiaan perustuu se että vaikka Alumiinin "suorituskykyarvot" ovat selkeästi Terästä heikommat, niin koska sen tiheys on vain noin 35%:a teräksen painosta niin tilanne muuttuukin ihan toiseksi, kun esim. polkupyörän rungon seinämävahvuutta voidaan kasvattaa selvästi ilman että paino nousee yli teräsrungon painon.

Lue lisää

Santtu, lue koko teksti.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Santtu, lue koko teksti.

Kyllä luin ja luin myös muutaman vastaavan muunkin sivuston.

Mihin viittaat tuolla "lue koko teksti" viittauksella, mitä ole käsittänyt väärin?

Anonyymi00039 kirjoitti:

Ahaa! Vai on titaani heikompaa ja pehmeämpää ja löysempää. Ei taida olla paljon kokemusta?
Nimimerkki: 30 vuoden kokemus titaanirungosta.

Titaanista ei ole juurikaan tehty etuhaarukoita, nykyään niitä näkee mutta ovat huomattavasti paksumpia teräksisiin verrattuna.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Titaanista ei ole juurikaan tehty etuhaarukoita, nykyään niitä näkee mutta ovat huomattavasti paksumpia teräksisiin verrattuna.

Tästä voinee päätellä jotain.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Titaanista ei ole juurikaan tehty etuhaarukoita, nykyään niitä näkee mutta ovat huomattavasti paksumpia teräksisiin verrattuna.

Kannattaa musitaa että Titaani on todellisuudessa hyvin harvinainen tuote Polkupyörien kohdalla. Lähinnä heille jotka haluavat huippuluokan rungon/osat mutta eivät jostainsyystä halua hiilikuitua.
Eipä ansiasennuskeuloina taida Titaania olla kuin titaanirunkoisissa pyörissä.

Tänäpäivänä jos/kun menet ostamaan jäykän alumiinirunkoisen hiemankaan hinnakkaamman pyörän kaupasta niin se tulee lähes aina hiilikuituisella etuhaarukalla. Siis kun puhutaan Maantie- tai gravel pyöristä. Hybrideissä sitten laajhemmalla otannalla, niin Hiilikuitu-, Alumiini kuin teräskeulaa.

santtu_1975X kirjoitti:

Kannattaa musitaa että Titaani on todellisuudessa hyvin harvinainen tuote Polkupyörien kohdalla. Lähinnä heille jotka haluavat huippuluokan rungon/osat mutta eivät jostainsyystä halua hiilikuitua.
Eipä ansiasennuskeuloina taida Titaania olla kuin titaanirunkoisissa pyörissä.

Tänäpäivänä jos/kun menet ostamaan jäykän alumiinirunkoisen hiemankaan hinnakkaamman pyörän kaupasta niin se tulee lähes aina hiilikuituisella etuhaarukalla. Siis kun puhutaan Maantie- tai gravel pyöristä. Hybrideissä sitten laajhemmalla otannalla, niin Hiilikuitu-, Alumiini kuin teräskeulaa.

Lue lisää

Ja itseasissa titaanisia keuloja ei ole edes kaikissa huippuluokan titaanirunkoisissa pyörissä, vaan moni valmistaja käyttää hiilikuitukeuloja, vaikka runko itsessään Titaania.
Johtuu siitä että Titaani on haastavaa muotoilla pois perinteisestä putkirakenteesta ja "suorituskykyinen" keula on selvästi helpompi rakentaa hiilikuidusta (josta saadaan halutunmuotoinen kappale).

santtu_1975X kirjoitti:

Ja itseasissa titaanisia keuloja ei ole edes kaikissa huippuluokan titaanirunkoisissa pyörissä, vaan moni valmistaja käyttää hiilikuitukeuloja, vaikka runko itsessään Titaania.
Johtuu siitä että Titaani on haastavaa muotoilla pois perinteisestä putkirakenteesta ja "suorituskykyinen" keula on selvästi helpompi rakentaa hiilikuidusta (josta saadaan halutunmuotoinen kappale).

Lue lisää

Titaanirunkoja tehdään jo 3d printtausta hyödyntäen ja muotoilu on mahdollista monipuolisemmin kuin aiemmin.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Titaanirunkoja tehdään jo 3d printtausta hyödyntäen ja muotoilu on mahdollista monipuolisemmin kuin aiemmin.

Nopealla vilkaisulla aiheeseen, niin aika vähissä ovat vielä njo 3D printatut titaanirungot, tai siis mitä hieman asiaa vilkaisin, niin koko runkoja ei oletuksellisesti printata vaan yksittäisiä "osia" esim. poljinkeskiöitä yms.
Ja ainakaan yhtään varsinaista vertailua ei ole esiintynyt mikä on tuon prinattun titaanin ja perinteisellä tavalla toteutetun titaanirungon todelliset eroavaisuudet vaikkapa vahvuuden osalta.
Mutta kyllä, mikäli tuo 3D tulostus osoittautuu toimivaksi vaihtoehdoksi titaanin osalta, niin se poistaa runkosuunnittelusta niitä muutamia ongelmia mitä titaanin käyttö aiheuttanut, eli teittyjä asioita ei ole voitu toteuttaa Titaanin hankalan muokattavuuden takia.