Onko lestadiolaisuus lahko

Leenu

Lahko on uskovien yhteisö, joka korostaa yksipuolisesti jotakin opin kohtaa. Kaikille lahkoille näyttää olevan tyypillistä luja vakaumus, etteivät ne ole lahkoja. Ne ovat juuri sen ainoan oikean pelastuksen sanoman tuojia, jota muut uskonnolliset ryhmät edustavat korkeintaan puutteellisesti.

Lahko pyrkii aina korostamaan omaa merkitystään. Usein sen jäsenet uskovat, että lahkolla on ratkaiseva asema mitä tulee ihmiskunnan pelastumiseen. Vaikka lahko on usein perusyhteisön tuomitsema tai halveksima, se rakentaa aina oman gloriansa ja suhtautuu muihin halveksivasti ("me tiedämme totuuden, ja muut ovat typeriä, kun eivät tajua sitä" -mentaliteetti).

Jäseneltä edellytetään tunteenomaista sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Häntä valvotaan ja ohjataan takaisin "oikealle tielle", mikäli hän poikkeaa yhdenmukaisuuden vaatimuksesta. Oman asemansa vanhurskauttamiseksi lahkot joutuvat demonstroimaan, että niiden pyhyys — joka on jäsenten puhtautta — täydellisempää kuin muiden yhteisöjen.

Tämän vuoksi niiden on pakko esittää jäsenilleen suuria vaatimuksia ja mainostaa muille omia suorituksiaan ja aikaansaannoksiaan. Yksilöetiikassa lahkojen jäsenilleen esittämät vaatimukset ilmenevät tavallisesti käsky- ja kieltoluetteloina, joista näyttävät olevat etusijalla jälkimmäiset. Kiellettyjä voivat olla esim. alkoholi, tupakka, uhkapelit, sukupuolielämä, säilykkeet, perunat, suola, sokeri, muu kuin raaka liha, sianliha, sipuli, kananmuna, kaikki liha, lyhyet hihat, kirkkaat solmiot, televisio, kaunokirjallisuus jne. loputtomiin. Pääpiirteittäin yksilöetiikka seuraa uskonnon pyhän kirjan ohjeita, jotka lahko tulkitsee oman järjestelmänsä mukaisesti.

Opit tulkitaan usein fundamentalistisesti. Pyhien kirjoituksien historiallista taustaa ei ymmärretä, vaan niiden katsotaan sopivan sellaisenaan nykyaikaan. Kaikenlainen arvostelu on kiellettyä. Tieteellistä tutkimusta ei käytetä apuna. Lahkot luovat itse omat opinmuotoilunsa, joista ne pitävät tiukasti kiinni.

Historiaan luodaan erityislaatuinen suhde. Historiaa saatetaan pitää ensiksikin detaljivarastona, josta poimitaan sopivia argumentteja omien näkemysten puolustamiseksi. Toiseksi historia voidaan korvata omalla menneisyyden konstruktiolla, jolloin lahkon tausta muodostuu uskomusjärjestelmään sopivaksi (näin esimerkiksi silloin, kun itse Jumala nähdään lahkon tosiasiallisena perustajana). Konstruktioon liittyvät uskonnolliset legendat ja myytit, joihin suhtaudutaan todellisina tapahtumina.

Historia voidaan myös työntää kokonaan syrjään. Esimerkiksi monet kristilliset lahkot katsovat voivansa jatkaa suoraan raamatun pohjalta ikään kuin parituhatvuotinen kirkkohistoria ei merkitsisi mitään. Historia voidaan myös kahlehtia apokalyptisiin visioihin ja tiettynä vuonna tulevaan maailmanloppuun.

Yhteistä melkein kaikille lahkoille on myös, että suurimpana syntinä pidetään apostasiaa eli luopumusta. Se käsitetään loukkaukseksi paitsi yhteisöä myös itse Jumalaa vastaan, ja katkerimmat syytöksensä lahkot kohdistavat omiin luopioihinsa.

29

1795

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • joku...

      työnään tekstejä kirjoittelee valiten milloin minkäkin nikin.

    • Isänmaallinen maanpuolustaja

      Lahko tarvitsee myös yhteisen vihollisen yhteishengen luomiseksi. Tällaisia voivat olla mustalaiset, homoseksuaalit, alkoholistit, muut kristityt jne. Lahkojen saarnat ovatkin siksi usein tuomitsevia. Raamattua tulkitaan oman tarkoitusperän mukaisesti sulkien pois tiettyjä sääntöjä ja korostaen toisia. Tiettujä sääntöjä täytyy olla yhteishengen luomiseksi ja mieluiten sellaisia sääntöjä, jotka erottuvat selvästi sekä käyttäytymisessä että ulkoasussa.

      Vanh.lest. -liike on toisille jäsenilleen lahko toisille ei. Kaikkki riippuu henkilön asemasta ja ominaisuuksista sekä liikkeessä että sen ulkopuolella.

    • jokainen

      Kiitos fiksusta ja asiallisesta kirjoituksaesta. Jokainen voi tehdä omat päätelmänsä vl-likkeen lahkolaisuudesta.
      Minusta monet tunnusmerkistöt kyllä täyttyvät.

    • vaivaa?

      Hei miten jaksat roikkua tällä palstalla kaiket päivät ja avata 5-10 uutta keskustelua, tosin vanhoista aiheista. Tule esiin ihan rehellisesti ja kerro mikä sulla hätänä?
      Juttusi ei perustu faktaan, vaan oletuksiin ja kärjistyksiin sekä keksittyihin tarinoihin.
      Tämä on siis huomattu ja turha selitellä!

    • HUUUU

      Aloitat ja vastaat itse, eli keskustelet enimmäkseen yksin. Oisko muuta tekemistä?

      • KAIKU

        Avaus ei selvästikään miellyttänyt sinua. Satuttaakohan se jollakin tavalla, kun noin ärsyttää.
        Voitko vastata aloittajan kysymykseen ilman sarvia ja hampaita? Onko lestadiolaisuus lahko?


    • lukeneiston edustaja

      Mukava lukea tuollaista kiihkotonta analyysia. Olet selkeäsanainen!

      • Gitte..

        heijastuu provokatiivinen tarkoitusperä. Ei kukaan hyvästä tahdosta lähde uskonnolliselle palstalle moista kirjoittamaan.

        Ja toimisitko sinä esim näin: hmmm huomenna minulla on biologian kokeet, taidanpa kerrata matematiikkaa.


    • Gitte...

      moraalisesti hyväksyttävä?

      Mitkä olivat päämäärät ja tarkoitukset kirjoittaessasi ylläolevan tekstin? Oliko kirjoituksesi kokonaan puhtaasti "onnellisessa" tilassa kirjoitettu eikä sinulla ollut mitään pahaa mielessäsi?

      Koskapa tunnut olevan perillä kaikista teorioista, kerro esim Immanuel Kantiin vedoten, miten moraalisesti perustelet kirjoituksesi.

      • Leenu

        Immanuel Kant konkretisoi velvollisuusetiikkaansa soveltamalla moraalifilofiaansa poliittisiin, juridisiin ja teologisiin kysymyksiin. Yksi hänen kiehtovimmista kirjoituksistaan käsittelee "radikaalia pahaa", ihmisen mahdollisuutta toimia vastoin velvollisuuttaan. Jos sekä velvollisuuden omaksuminen että sen vastustaminen perustuvat ihmisen kykyyn tehdä vapaita valintoja, mikä oikeastaan erottaa ne toisistaan? Kantin kysymyksenasettelun ehdottomuus ennakoi monessa suhteessa 1900-luvun eksistentialismia ja psykoanalyysia.


      • Gitte..
        Leenu kirjoitti:

        Immanuel Kant konkretisoi velvollisuusetiikkaansa soveltamalla moraalifilofiaansa poliittisiin, juridisiin ja teologisiin kysymyksiin. Yksi hänen kiehtovimmista kirjoituksistaan käsittelee "radikaalia pahaa", ihmisen mahdollisuutta toimia vastoin velvollisuuttaan. Jos sekä velvollisuuden omaksuminen että sen vastustaminen perustuvat ihmisen kykyyn tehdä vapaita valintoja, mikä oikeastaan erottaa ne toisistaan? Kantin kysymyksenasettelun ehdottomuus ennakoi monessa suhteessa 1900-luvun eksistentialismia ja psykoanalyysia.

        vastaa kysymykseen, miksi toimit niin kuin toimit? Voit toki vedota Kantiin, mutta ota omat lähtökohtasi tarkasteluun. Esim oliko sinulla jokin päämäärä, mikä mielestäsi tavoitettiin sillä keinolla, mitä käytit, mutta mitä keinoa et kuitenkaan sinällään sellaisenaan pitäisi hyvänä... Mutta sen voi oikeuttaa sen takia, kun päämäärä on niin jalo?


      • Leenu
        Gitte.. kirjoitti:

        vastaa kysymykseen, miksi toimit niin kuin toimit? Voit toki vedota Kantiin, mutta ota omat lähtökohtasi tarkasteluun. Esim oliko sinulla jokin päämäärä, mikä mielestäsi tavoitettiin sillä keinolla, mitä käytit, mutta mitä keinoa et kuitenkaan sinällään sellaisenaan pitäisi hyvänä... Mutta sen voi oikeuttaa sen takia, kun päämäärä on niin jalo?

        En tiedä vielä, hyväksyvätkö lestadiolaiset itse nimityksen "lahko"uskostaan.
        Kukaan ei ole kyennyt vastaamaan tähän kysymykseen.
        En ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Tämä aihe ei herätä keskustelua.
        Ajatuksena oli tarkastella herätysliikettä,täyttääkö se nämä tunnusmerkit, joita kuvasin.


      • vlm
        Leenu kirjoitti:

        En tiedä vielä, hyväksyvätkö lestadiolaiset itse nimityksen "lahko"uskostaan.
        Kukaan ei ole kyennyt vastaamaan tähän kysymykseen.
        En ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Tämä aihe ei herätä keskustelua.
        Ajatuksena oli tarkastella herätysliikettä,täyttääkö se nämä tunnusmerkit, joita kuvasin.

        ...itse olet, onko vanhoillislestadiolaisuus lahko?

        Oletko/oletko ollut itse (vanhoillis)lestadiolainen?

        Kyllä tähänkin asiaan kykenee vastaamaan, mutta toinen asia on, että jaksaako vastata sadatta kertaa.


      • Leenu
        vlm kirjoitti:

        ...itse olet, onko vanhoillislestadiolaisuus lahko?

        Oletko/oletko ollut itse (vanhoillis)lestadiolainen?

        Kyllä tähänkin asiaan kykenee vastaamaan, mutta toinen asia on, että jaksaako vastata sadatta kertaa.

        Millä perustella se olis lahko ja millä perusteella ei.
        Pysytään asiassa, eikä mennä henkilökohtaisuuksiin.
        Minä haluaisin kuulla vastauksen muilta ja siksi kysyn. Perustelut olis mainiota kuultavaa.
        Pelkkä kyllä tai ei vastaus ei sanoisi mitään.

        Aloitteeni pohjalta tarkasteltuna se vois hyvinkin olla lahkomainen, mutta tätä nimitystähän yksikään uskonnollinen yhteisö ei halua ottaa tunnusmerkikseen.


      • vlm
        Leenu kirjoitti:

        Millä perustella se olis lahko ja millä perusteella ei.
        Pysytään asiassa, eikä mennä henkilökohtaisuuksiin.
        Minä haluaisin kuulla vastauksen muilta ja siksi kysyn. Perustelut olis mainiota kuultavaa.
        Pelkkä kyllä tai ei vastaus ei sanoisi mitään.

        Aloitteeni pohjalta tarkasteltuna se vois hyvinkin olla lahkomainen, mutta tätä nimitystähän yksikään uskonnollinen yhteisö ei halua ottaa tunnusmerkikseen.

        ...tietää, että mihin perustat näkemyksesi, jotta päästään jollekin lähtöalustalle keskustelussa.

        Kysymyksiä voi aina esittää, eikä niihin tietenkään tarvi vastata, jos ei halua. Asia saa vähän enemmän syvyyttä, jos tarkentavilla kysymyksillä pyrkii saamaan hiukan taustatietoa avauksesta/tekijästä.


      • Leenu
        vlm kirjoitti:

        ...tietää, että mihin perustat näkemyksesi, jotta päästään jollekin lähtöalustalle keskustelussa.

        Kysymyksiä voi aina esittää, eikä niihin tietenkään tarvi vastata, jos ei halua. Asia saa vähän enemmän syvyyttä, jos tarkentavilla kysymyksillä pyrkii saamaan hiukan taustatietoa avauksesta/tekijästä.

        Suomen luterilaisen kirkon herätysliikkeitä ja varsinkin lestadiolaisuutta on 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa katsottu lahkoiksi. Niidenkin nimittämisessä lahkoksi on kuitenkin halventava sävy ja nykyään niitä kutsutaan herätysliikkeiksi.

        Käytännössä jokaisessa lahkossa on joitakin "tuhoavan lahkon" piirteitä. Silti osa niiden jäsenistä voi olla täysin tyytyväinen asemaansa: kaikki ihmiset eivät edes halua pyrkiä riippumattomuuteen, vaan sitoutuvat mieluummin voimakkaan ryhmän identiteettiin. Se on heidän turvansa ja voimansa.

        Uskonnot ovat osa inhimillistä kokemusmaailmaa, eikä niiden opetuksia voi arvostella samalla tavoin kuin esim. matemaattisia yhtälöitä.

        Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uskomuksia saisi kritisoida. Päinvastoin: jokaisen julkisuuteen astuvan ryhmän on myös siedettävä arvostelua. Ilman sananvapautta demokratia ei voisi toimia. Asiallinen kritiikki on paikallaan varsinkin silloin, kun uskomuksilla perustellaan ihmisoikeuksien loukkaamista.

        Ulkopuolinen kritiikki on tarpeen myös siksi, että pyrkiessään antamaan itsestään mahdollisimman positiivisen kuvan ulospäin lahkot usein salaavat olennaisia piirteitä itsessään. Näihin uusi tulokas tutustuu usein vasta sitten, kun hän on jo sitoutunut lahkon toimintaan ja omaksunut sen ajattelumallit.

        Maassamme vallitsee uskonnonvapaus, johon kuuluu aikuisen ihmisen oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa samoin kuin vanhempien oikeus antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta.
        Lestadiolainen maailmankuva: liikkeen opit ovat täydellisiä ja virheettömiä, niitä ei saa arvostella eikä tulkita. Toisenlaiset opit ja ajatukset ovat rappeutuneita ja pahoja. Oma yhteisö edustaa puhtautta, ulkomaailma pahuutta.
        Ota tai jätä -mentaliteetti: jos haluaa kehittyä henkisesti, on hyväksyttävä kaikki, mitä liike tarjoaa.
        Syyllistäminen ja ajattelun kontrollointi: kriittiset ajatukset ovat syntiä ja osoittavat jäsenen olevan hengellisesti kehittymätön. Sama pätee seksuaalisuuteen, tunne-elämään ja yksilöllisiin toiveisiin, mikäli ne poikkeavat ryhmän normeista. Puhdas oppilas ei ajattele omaa etuaan, vain ryhmän tai yhteisön etua.

        Minusta lestadiolaisuudessa on jotakin lahkomaisia piirteitä.


      • vlm
        Leenu kirjoitti:

        Suomen luterilaisen kirkon herätysliikkeitä ja varsinkin lestadiolaisuutta on 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa katsottu lahkoiksi. Niidenkin nimittämisessä lahkoksi on kuitenkin halventava sävy ja nykyään niitä kutsutaan herätysliikkeiksi.

        Käytännössä jokaisessa lahkossa on joitakin "tuhoavan lahkon" piirteitä. Silti osa niiden jäsenistä voi olla täysin tyytyväinen asemaansa: kaikki ihmiset eivät edes halua pyrkiä riippumattomuuteen, vaan sitoutuvat mieluummin voimakkaan ryhmän identiteettiin. Se on heidän turvansa ja voimansa.

        Uskonnot ovat osa inhimillistä kokemusmaailmaa, eikä niiden opetuksia voi arvostella samalla tavoin kuin esim. matemaattisia yhtälöitä.

        Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uskomuksia saisi kritisoida. Päinvastoin: jokaisen julkisuuteen astuvan ryhmän on myös siedettävä arvostelua. Ilman sananvapautta demokratia ei voisi toimia. Asiallinen kritiikki on paikallaan varsinkin silloin, kun uskomuksilla perustellaan ihmisoikeuksien loukkaamista.

        Ulkopuolinen kritiikki on tarpeen myös siksi, että pyrkiessään antamaan itsestään mahdollisimman positiivisen kuvan ulospäin lahkot usein salaavat olennaisia piirteitä itsessään. Näihin uusi tulokas tutustuu usein vasta sitten, kun hän on jo sitoutunut lahkon toimintaan ja omaksunut sen ajattelumallit.

        Maassamme vallitsee uskonnonvapaus, johon kuuluu aikuisen ihmisen oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa samoin kuin vanhempien oikeus antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta.
        Lestadiolainen maailmankuva: liikkeen opit ovat täydellisiä ja virheettömiä, niitä ei saa arvostella eikä tulkita. Toisenlaiset opit ja ajatukset ovat rappeutuneita ja pahoja. Oma yhteisö edustaa puhtautta, ulkomaailma pahuutta.
        Ota tai jätä -mentaliteetti: jos haluaa kehittyä henkisesti, on hyväksyttävä kaikki, mitä liike tarjoaa.
        Syyllistäminen ja ajattelun kontrollointi: kriittiset ajatukset ovat syntiä ja osoittavat jäsenen olevan hengellisesti kehittymätön. Sama pätee seksuaalisuuteen, tunne-elämään ja yksilöllisiin toiveisiin, mikäli ne poikkeavat ryhmän normeista. Puhdas oppilas ei ajattele omaa etuaan, vain ryhmän tai yhteisön etua.

        Minusta lestadiolaisuudessa on jotakin lahkomaisia piirteitä.

        ...vanhoillis(lestadiolaisuutta) voi kutsua vaikka lahkoksi, jos se asettuu ajatuksiin ja mielikuviin paremmin tällä nimityksellä. Ei se asiaa muuta kuitenkaan miksikään, millä nimellä satutaan kutsumaan.

        Varmasti löytyy lestadiolaisuudesta elementtejä, joita lahkolaisuudesta nostetaan tunnuspiirteiksi, mutta lahkolaisuuden määre koostuu tunnusmerkistöstä, ei yksittäisistä asioista.

        Itse en pidä lestadiolaisuutta lahkona, vaikka joitakin piirteitä löytyykin.

        Olen monestakin kohtaa eri mieltä, jotka perustan kokemukseen, mutta en tässä vaiheessa jaksa alkaa kirjoittelemaan.


      • mikki
        Leenu kirjoitti:

        Suomen luterilaisen kirkon herätysliikkeitä ja varsinkin lestadiolaisuutta on 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa katsottu lahkoiksi. Niidenkin nimittämisessä lahkoksi on kuitenkin halventava sävy ja nykyään niitä kutsutaan herätysliikkeiksi.

        Käytännössä jokaisessa lahkossa on joitakin "tuhoavan lahkon" piirteitä. Silti osa niiden jäsenistä voi olla täysin tyytyväinen asemaansa: kaikki ihmiset eivät edes halua pyrkiä riippumattomuuteen, vaan sitoutuvat mieluummin voimakkaan ryhmän identiteettiin. Se on heidän turvansa ja voimansa.

        Uskonnot ovat osa inhimillistä kokemusmaailmaa, eikä niiden opetuksia voi arvostella samalla tavoin kuin esim. matemaattisia yhtälöitä.

        Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uskomuksia saisi kritisoida. Päinvastoin: jokaisen julkisuuteen astuvan ryhmän on myös siedettävä arvostelua. Ilman sananvapautta demokratia ei voisi toimia. Asiallinen kritiikki on paikallaan varsinkin silloin, kun uskomuksilla perustellaan ihmisoikeuksien loukkaamista.

        Ulkopuolinen kritiikki on tarpeen myös siksi, että pyrkiessään antamaan itsestään mahdollisimman positiivisen kuvan ulospäin lahkot usein salaavat olennaisia piirteitä itsessään. Näihin uusi tulokas tutustuu usein vasta sitten, kun hän on jo sitoutunut lahkon toimintaan ja omaksunut sen ajattelumallit.

        Maassamme vallitsee uskonnonvapaus, johon kuuluu aikuisen ihmisen oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa samoin kuin vanhempien oikeus antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta.
        Lestadiolainen maailmankuva: liikkeen opit ovat täydellisiä ja virheettömiä, niitä ei saa arvostella eikä tulkita. Toisenlaiset opit ja ajatukset ovat rappeutuneita ja pahoja. Oma yhteisö edustaa puhtautta, ulkomaailma pahuutta.
        Ota tai jätä -mentaliteetti: jos haluaa kehittyä henkisesti, on hyväksyttävä kaikki, mitä liike tarjoaa.
        Syyllistäminen ja ajattelun kontrollointi: kriittiset ajatukset ovat syntiä ja osoittavat jäsenen olevan hengellisesti kehittymätön. Sama pätee seksuaalisuuteen, tunne-elämään ja yksilöllisiin toiveisiin, mikäli ne poikkeavat ryhmän normeista. Puhdas oppilas ei ajattele omaa etuaan, vain ryhmän tai yhteisön etua.

        Minusta lestadiolaisuudessa on jotakin lahkomaisia piirteitä.

        Mikä tekee tästä aiheesta niin tärkeän sinulle? Olkoon lahko tai mikä, mutta miksi se on tärkeää antaa se lahko nimitys? Onko sillä jokin merkitys mielestäsi? Lahko on oikeastaan irrallinen sana vain, ei sen kummempaa merkitystä henk.koht. uskolle. Uskomuksia ja uskontoja saa kritisoida toki, mutta miten sitten sana lahko liittyy kritisointiin. Pyörität asiaa itse ytimen ympärillä, etkä pääse puusta pitemmälle.

        Niin, mitä kritisoitavaa sinulla on? Onko kuinka laaja henkilökohtainen kokemus vl-herätysliikkeestä? Ja jos käytät vain jonkun toisen sanomaa kritisoimiseen, kuten sain lukea, niin onko sinulla jokin oma näkemys? Kritisoida saa, mutta kestääkö kritisoija, jos hänen näkemyksensä ei ole oikea?

        Sitten muutama vielä. Eiköhän asiassa kuin asiassa ole ota tai jätä -systeemi. Ihan lähtien ruokaostoksista, siis kaikessa jossa valitaan jotain.
        Tässä on sellainen ongelma, ettei ulkopuoliset monestikaan näe uskomme oleellisinta asiaa eli omakohtaista uskoa, keskitytään johonkin esim. joukkotunnuspiirteisiin ym. sivuseikkoihin. Oletko ajatellut että saat lähes mistä tahansa joukosta näitä joukkotunnuspiirteitä ja toimintamalleja.

        Miten ihmisoikeusloukkaukset liittyvät uskoomme? Täytyy sanoa, että olet aivan sivuraiteilla jutuissas. Miten ajattelet itsestäsi niin kaikkivoipana, että voit suoltaa mitä tahansa tekstiä.


      • Leenu kirjoitti:

        En tiedä vielä, hyväksyvätkö lestadiolaiset itse nimityksen "lahko"uskostaan.
        Kukaan ei ole kyennyt vastaamaan tähän kysymykseen.
        En ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Tämä aihe ei herätä keskustelua.
        Ajatuksena oli tarkastella herätysliikettä,täyttääkö se nämä tunnusmerkit, joita kuvasin.

        On lahko.
        Heissä todellinen tunnusmerkistö täyttyy, ainaoana Suomen maaperällä.
        Lahkon selvin tunnusmerkki on ekslusiivisuus, eli vain me.
        Lahko vittää aina, että vain meissä pelastutaan, muut ovat maailman matkaajia.

        Raamattu taas puhuu aivan muuta;
        Gal. 3:28 
        Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi

        Mutta se johtuu heidän heikosta Raamatun tuntemuksesta ja omiensa pelottelusta, ettei lahko pienene, joka nyt on aivan purku- uhan alla.

        Toisena on Jeesuksen oma sanoma, johon Kerho ei pysty vastaamaan edes yhdellä sanalla;
        Matt. 10:32 
        "Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.

        Ei kristityt seurakunnat vie muilta toivoa iankaikkisuuteen, kuuluivat ne mihinkä seurakuntaa hyvänsä, vaan tuetaan kaikkia Jeesuksen omia.


      • Anonyymi
        pinnasänky kirjoitti:

        On lahko.
        Heissä todellinen tunnusmerkistö täyttyy, ainaoana Suomen maaperällä.
        Lahkon selvin tunnusmerkki on ekslusiivisuus, eli vain me.
        Lahko vittää aina, että vain meissä pelastutaan, muut ovat maailman matkaajia.

        Raamattu taas puhuu aivan muuta;
        Gal. 3:28 
        Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi

        Mutta se johtuu heidän heikosta Raamatun tuntemuksesta ja omiensa pelottelusta, ettei lahko pienene, joka nyt on aivan purku- uhan alla.

        Toisena on Jeesuksen oma sanoma, johon Kerho ei pysty vastaamaan edes yhdellä sanalla;
        Matt. 10:32 
        "Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.

        Ei kristityt seurakunnat vie muilta toivoa iankaikkisuuteen, kuuluivat ne mihinkä seurakuntaa hyvänsä, vaan tuetaan kaikkia Jeesuksen omia.

        Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma on kuvannut kirjoissaan uskonnollisten lahkojen tyypillisiä ominaispiirteitä, dynamiikkaa ja käyttäytymismalleja.

        Lahkopsykologiasta on kirjoittanut myös juutalainen psykoanalyytikko Sigmund Freud.

        Näiden kirjallisuuslähteiden perusteella sanoisin, että lestadiolaisuus täyttää lahkolaisuuden tunnusmerkistön. Tämän lisäksi lestadiolaisuudessa vaikuttaa vahva yhteiskunnallisen vallanhimon dimensio. Vallankäyttöön pyritään maksimoimalla oman kuppikunnan ihmiseläinpopulaation koko ja varmistamalla sen oikea asemoituminen yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkiassa (ml. taloudellinen ja poliittinen vallankäyttö).


    • Anonyymi

      EVL.- kirkon sisällä oleva kristillinen taustayhteisö. VL: ihmiset ovat luterilaisen kirkon jäseniä, samat sakramentit yms. Ihmiset / , lapset kastetaan kirkon jäseniksi , vihitään kirkossa ( yleensä aina ) , hautaan; siunaus toimitetaan kirkoissa tai kappeleissa ja arkku lasketaan evl.-kirkon hautausmaille, Jumalanpalveluksia pidetään evl.-kirkoissa jne. VL. väki maksaa kirkon veron jne...
      VL: väellä on usein omat rauhanyhdistysten talot, ei kaikilla, jos ei ole omaa taloa, kokoonnutaan myös evl.: kirkon seurakuntataloissa, tai kirkoissa pidetään kirkkopyhiä, jja seuroja jos tarvetta isoimille tiloille.
      Onko kenen mielestä lahko !?
      Ne jotka eivät ole evl.-kirkon jäseniä, vaan heillä on omat "kirkot" ovat oma lahkonsa. mm. helluntalaiset, jotka ei ole evl.-kirkon jäseniä , ei ainakaan kaikki ja muut sen kaltaiset ! ? Vapaakirkkolaiset !?

      • Anonyymi

        Roomalaiskatoliselle kirkolle siitä erotettu protestanttinen Luterilaisuus on lahko. Protenstantti protestoi, aina.


      • Anonyymi

        voi yksinkertaisuutta!

        etkö raukka älyä että lutterin laitos on suomen suurin lahko, yritö nyt ainakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Roomalaiskatoliselle kirkolle siitä erotettu protestanttinen Luterilaisuus on lahko. Protenstantti protestoi, aina.

        Kirkko on yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen ihan uskontunnustuksen mukaan. Ev.lut. on lahko ja VL lahkon lahko.


    • Anonyymi

      Vain me -oppi tekee VL-uskosta lahkon.

      • Anonyymi

        eikös tää ole ainoa oikea uskon oppi noin niin ku lestojen mielestä. muut väärässä, he oikeassa


    • Anonyymi

      Lestadiolaiset ovat biologiselta pohjaltaan ihmiseläimiä, kuten me kaikki olemme. Tämä on tieteellisesti todistettu biologinen fakta.

      Lestadiolaisuuden kova ydin on heidän käsityksensä mukaisen Jumalan valtakunnan aktualisointi maan päälle maksimoimalla oman kuppikunnan ihmiseläinpopulaation koko. Tästä syystä lestadiolaisten "Jumala" käskee täyttämään maan lapsilla ja tästä johtuu perimmiltään lestadiolaisten suuret perhekoot.

      Kyse on toki päivän päätyttyä lestadiolaisten puhtaasta, mutta ovelasti piilotetusta salaisesta yhteiskunnallisesta vallanhimosta, ja siitä että "omat heimolaiset" ovat heitä jotka lestadiolaisten mukaan tulisi hallita maata ja joille muiden kuin lestadiolaisten ihmisten (ihmiseläinten) tulisi heidän mukaan lopulta alistua.

      Hyvin yksinkertaista siis. Ei tarvita mitään taika-keijjua, ei Jumalia, ei hokkus-pokkus silmänkääntötemppuja. Pelkkä tieteellinen ja tilastomatemaattinen tarkastelu kertoo koko totuuden lestadiolaisuudesta.

      Helpottiko tämä vastaus näkemään lestadiolaisuuden kovaan ytimeen?

      • Anonyymi

        Antaa ajan kulua...


    • Anonyymi

      Mitä enemmän jälkikasvua, sen parempi lahkolainen.. eiku uskovainen.. eiku vanhoillisletsaadiolainen...

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1925
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      842
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      812
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      724
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      703
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      670
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      664
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      639
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      637
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      627
    Aihe