9 käskyä?

Piirretty Jumalan kuva voi olla ainoastaan sellainen jota palvoo. Eihän kuva muuten ole hänen Jumalansa.

käskyillä ei ole numerojärjestystä Raamatussa.
Katekismuksessamme jakaa kymmenen käskyä kahteen tauluun, koska Mooses sai lain kahdessa taulussa.

Ensimmäisen taulun sisältö sanoo: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi" (Matt.22:37)

Toisen taulun sisältö sanoo: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi"(Matt.23:38)

NÄISTÄ KAHDESTA KÄSKYSTÄ RIIPPUU KAIKKI LAKI JA KAIKKI PROFEETAT (Matt.22:40).

weha kirjoitti:

Piirretty Jumalan kuva voi olla ainoastaan sellainen jota palvoo. Eihän kuva muuten ole hänen Jumalansa.

käskyillä ei ole numerojärjestystä Raamatussa.
Katekismuksessamme jakaa kymmenen käskyä kahteen tauluun, koska Mooses sai lain kahdessa taulussa.

Ensimmäisen taulun sisältö sanoo: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi" (Matt.22:37)

Toisen taulun sisältö sanoo: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi"(Matt.23:38)

NÄISTÄ KAHDESTA KÄSKYSTÄ RIIPPUU KAIKKI LAKI JA KAIKKI PROFEETAT (Matt.22:40).

Lue lisää

ja sen selitysosa kieltää kuvainpalvomisen. Lukekaas se.

weha kirjoitti:

ja sen selitysosa kieltää kuvainpalvomisen. Lukekaas se.

Minäkään en katso, että Kymmenen käskyä erityisemmin sitoisivat kristittyjä. Mooseksen laki mikä Mooseksen laki, ei siitä käskyjä tarvitse erikseen esille poimia.

Jos kuitenkin luterilainen kirkko on päättänyt ne katekismukseensa ottaa, niin kommentoidaan nyt niitä sitten.

Muiden jumalien palveleminen ja jumalankuvan tekeminen ovat lähellä toisiaan, mutta eivät tarkalleen sama asia. Jumalankuvan tekokielto käsittää myös sen, ettei kuvaa saa tehdä edes koristeeksi (ilman palvomistarkoitusta) eikä kuvaa saa tehdä edes Israelin jumalasta Jahvesta.

Näin ollen jumalankuvan tekokielto tuo jotain oleellisesti uutta verrattuna kieltoon palvella muita jumalia.

Sen sijaan luterilaisen katekismuksen 9. ja 10. käsky ovat selvästi samaa kokonaisuutta. 10. käsky ei tuo mitään uutta 9. käskyyn verrattuna.

katekismus kirjoitti:

Minäkään en katso, että Kymmenen käskyä erityisemmin sitoisivat kristittyjä. Mooseksen laki mikä Mooseksen laki, ei siitä käskyjä tarvitse erikseen esille poimia.

Jos kuitenkin luterilainen kirkko on päättänyt ne katekismukseensa ottaa, niin kommentoidaan nyt niitä sitten.

Muiden jumalien palveleminen ja jumalankuvan tekeminen ovat lähellä toisiaan, mutta eivät tarkalleen sama asia. Jumalankuvan tekokielto käsittää myös sen, ettei kuvaa saa tehdä edes koristeeksi (ilman palvomistarkoitusta) eikä kuvaa saa tehdä edes Israelin jumalasta Jahvesta.

Näin ollen jumalankuvan tekokielto tuo jotain oleellisesti uutta verrattuna kieltoon palvella muita jumalia.

Sen sijaan luterilaisen katekismuksen 9. ja 10. käsky ovat selvästi samaa kokonaisuutta. 10. käsky ei tuo mitään uutta 9. käskyyn verrattuna.

Lue lisää

...

katekismus ei ole Raamattu, vaan lyhyt oppikirja Raamatusta.

JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ ELI JUMALAN LAKI

Uskonpuhdistaja tohtori Martti Lutherin
VÄHÄN KATEKISMUKSEN SELITYS eli
KRISTINOPPI
ENSIMMÄINEN LUKU
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ ELI JUMALAN LAKI


9.

Miksi meidän tulee oppia tuntemaan Jumalan sana?


Jumalan kymmenen käskyä on Jumalan pyhä tahto eli laki. Laissaan Jumala sanoo meille, mitä meidän tulee tehdä, mitä emme saa tehdä ja millaisia meidän tulee olla.


Miik. 6:8: Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on ja mitä muuta Herra sinulta vaatii kuin, että teet sitä, mikä on oikein, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä.



3 Moos. 19:2: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.


10.
Milloin Jumala antoi lakinsa ihmiselle?


Jumala antoi lain ensi kerran jo luomisessa. Silloin hän kirjoitti sen ihmisen sydämeen eli sisimpää siten, että ihminen tunsi Jumalan tahdon täydellisesti ja eli sen mukaan.


Syntiinlankeemuksessa Jumalan lain tuntemus himmeni. Siitä jäi siis vielä jotain tietoa jäljelle, mutta se ei ole enää selkeätä eikä täydellistä, saati sitten, että ihminen kykenisi elämään Jumalan tahdon mukaan.


Lakin, jonka Jumala kirjoitti ihmisen sydämen luomisessa, vaikuttaa vielä himmentyneenä omassatunnossa.


Toisen kerran Jumala antoi lakinsa Mooseksen kautta Siinain vuorella.


1 Moos. 1:27: Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa.



Room. 2:14,15: Kun pakanat, joilla ei ole lakia, luonnostaan tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei ole lakia, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä.


Tehtävä: Lue 2 Moos. 19:16-20:20 ja 5 Moos. 10:1-5: lain antaminen Siinailla.



11.
Mitkä kolme lakia Jumala antoi Siinailla?


Jumala antoi Moosekselle Siinailla: 1. Luonnollisen lain, 2. seremonialain ja 3. valtiollisen lain.


1. Luonnollinen laki oli sama laki, jonka hän jo luomisessa kirjoitti ihmisen sydämeen. Nyt hän antoi sen kahteen kivitauluun kirjoitettuna kymmenessä käskyssä. Kaikki, mikä niissä on luonnollista lakia, koskee meitä ja kaikkia ihmisiä.


5 Moos. 4:13: Hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa. Ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.


2. Seremonialaki oli laki jumalanpalvelusmenoista ja muista säännöistä, joita Israelin kansan tuli noudattaa. Ne ennustivat vertauskuvallisesti luvatusta Vapahtajasta, joka tuli ihmiseksi tämän kansan keskelle.


Näillä säädöksillä Jumala piti Israelin erillään pakanakansoista Vanhan liiton aikana ja opetti sitä odottamaan tulevaa Vapahtajaa.


Nyt kun Vapahtaja on jo tullut, seremonialaki ei ole enää voimassa. Omatuntomme on siis vapaa sen noudattamisesta.


Kol. 2:16-17: Älköön siis kukaan tuomitko teitä syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.


Kun joku lähestyy meitä rakennuksen takaa, saatamme ensiksi nähdä hänen varjonsa ja päätellä siitä, kuka sieltä on tulossa. Mutta kun hän tulee näkyviin, emme enää katsele varjoa, vaan itse ihmistä. Seremonialaki oli kuin varjokuva Jeesuksesta. Vanhan testamentin hurskaat katselivat siitä Jeesusta, koska hän itse ei ollut paikalla. Mutta nyt, kun hän on tullut, saamme uskoa häneen suoraan ilman seremonialain säädöksiä.


Hebr. 8:13: Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi. Mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.


3. Valtiollinen laki sääti, kuinka Israelin kansaa oli valtiollisesti hallittava Vanhan liiton aikana. Sen hallitsijana oli Herra itse (teo0kratia, Jumalan valta), ja se oli esikuva Kristuksen hengellisestä valtakunnasta Uuden liiton aikana.


1 Sam. 12:12: Herra, teidän Jumalanne, on kuninkaanne.



1 Moos. 49:10: Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijan sauva hänen polviensa välistä, kunnes Hän tulee.


12.
Mihin kahteen ryhmään Katekismus jakaa kymmenen käskyä?


Katekismus jakaa kymmenen käskyä kahteen tauluun, koska Mooses sai lain kahdessa taulussa.


Ensimmäisen taulun sisältä on: "Rakasta Herraa, Sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi." Matt. 22:37.


Toisen taulun sisältö on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Matt. 22:39.


Matt. 22:40: Näistä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.


13.
Mikä on Jumalan lain sisältö?


Jumalan lain sisältö on oikea rakkaus. Kaikki Jumalan käskyt vaativat siis meiltä oikeata rakkautta.


1 Tim. 1:5: Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.



Room. 13:10: Rakkaus on lain täyttämys.

Sitähän se on. Kuvien teko on katolilaisille kovin mieluista, ja olisihan sääli, jos kymmenen käskyä pilaisivat ilon.

Luther jostain syystä omaksui katolisen kirkon käytännön, jossa toinen käsky (jumalankuvien tekokielto) "häivytetään", ja viimeinen käsky jaetaan kahtia, jotta lukumääräksi saataisiin kymmenen.

Tietääkseni muut protestanttiset suunnat esittävät kymmenen käskyä oikein. Vain luterilaiset ovat omaksuneet katolisen kirkon (tahallisen?) virheen.