helvetti perheessä

mä en tiedä kuuluuko tää nyt tänne, mutta ajattelin nyt kuitenkin tän tänne kirjoittaa.. eli mun perhe, siihen kuuluu minä(keskimmäinen lapsista), isoveli ja pikkusisko ja sit vanhemmat. viimeiset 7vuotta, ovat olleet yhtä helvettiä meidän perheessä, vanhempani ovat riidelleet koko tämän ajan lähes päivittäin, välillä ovat sanoneet että nyt tää on ohi, me erotaan. ei, ne ei pysty eroamaan. mutsi on "vähän" pilannu meidän perheen asioita, jonka takia meidän perhe tulee jatkossakin olee yhtä helvetillinen. faija, se syyttää mutsia jokaisesta asiasta, kaikki on muka mutsin syytä. välillä ne juoksee pihalla milloin mikäkin rautakanki kädessä toisiaan hakaten, välillä soitetaan poliiseja paikalla, ja välillä faijan sisko tulee paikalle syyttää mutsia. meidän perheen tilannetta ei kai helpota sekään, että mä kärsin vakavasta masennus pohjaisesta käytöshäiriöstä, tulee entistä pahempi olo näistä riidoista.isoveli koittaa noiden kahden väliin aina mennä ja lopettaa sen riidan, ja itekkin muutaman kerran huutanut ja hakannut noita kun menetän hermoni. tukiperheeseen mut kerran meinattiin pistää, mutta sitten tää tilanne helpottui taas hetkeks aikaan. välillä tuntuu et mä käyn turhaan puhumassa jollekin psykologille, mielestäni noi kaks sinne pitäs pistää. mä en tajua miks vitussa noi kaks ei voi EROTA!!!parempi se olis meille lapsille, ei tota jaksa kukaan katsella. sisko on vielä sen verran nuori ettei tajua kaikkea mistä puhutaan, parempi niin. noille kahdelle on turha meidän lapsien alkaa mtn puhumaan koska ne ei kuuntele, ja kellekkään sukulaiselle ei voi puhua koska ei olla pahemmin niiden kaa väleissä. tää ei oo enää mtn mukavaa, aina ne lupaa että huomenna tehdään sitä ja tätä yhdessä ja sovitaan tää riita, sitä ei pysty enää sopimaan, noi kaks.. niiden pitäis erota.. :/ ei oo kivaa katsella ku noi riitelee ja jahtaa toisiaan, enkä todellakaan jaksaisi veljeni kaa enää niitä vahtia ja juosta apuun. ajattelin puhua mutsille tässä pian että mitä mieltä me ollaan, jos se jaksaisi nyt kuunnella, faijalle on turha puhua. onko kellään samanlaisia kokemuksia?

2

1380

    Vastaukset 2

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • -linne22

      Tilanteesi kuulostaa tutulta. Omassa perheessäni samantapainen tilanne kesti yli 10 vuotta. Vanhenpani eivät pystyneet eroamaan, riidat lopetti äitini alkoholismi ja syvä depressio, joka vei hänet katkaisuun, jonka jälkeen hän on ollut psykiatrisellaosastolla tähän päivään asti. Meidän perheessä asiat eivät menneet siis aivan nappiin. Isällä menee paremmin, hänellä on nyt uusi perhe. Minä ja sisareni olemme molemmat käyneet erilaisilla auttajilla tapahtuneiden jälkeen ja varmaan vielä tulemme käymään jonkin aikaa. Rakastan silti vanhempia vaikka itse en halua perustaa perhettä, koska en halua, että lapseni joutuisivat kokemaan saman kuin minä?
      Toivon sydämeni pohjasta, että teidän perheenne löytää ratkaisun helpommin kuin omani.

      • Laudatur

        Mua aina ihmetyttää, miks just esim. alkoholistivanhempien lapsista tulee kans alkoholisteja. Kun luulis omien olojen opettaneen, millaista sellaisen keskellä on elää lapsena. Tai hakkaajien lapsista hakkaajia tai muuta vastaavaa. Ja että jos sä perustaisit perheen, mikä siinä pelottaa? Että et uskaltais erota jos mies osoittautuisi epäkelvoksi? Vai miksi et perustaisi perhettä, jossa lapset saisivat rakkautta senkin edestä, mitä itse et ehkä ole saanut? Pelkäätkö siis itsesi vai puolisosi puolesta perustaa perhettä?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä Yllätti

      Kaivatussasi?
      Ikävä
      165
      1358
    2. Mikä oli suurin

      Ongelma välillämme?
      Ikävä
      113
      1040
    3. Tämä meidän välinen tilanne

      Se on tosi raskas mulle. Ihminen, jota haluan eniten elämääni, ihanin olento, enkä koskaan pääse näkemään häntä. Sydämen
      Ikävä
      37
      825
    4. Mitä Kärnässä tapahtui?

      Sinnen meni ambulanssi, paloauto, poliisiauto ja poliisimoottoripyörä.
      Lappajärvi
      12
      787
    5. Rakastamisesi tarkoitus

      Mikä oli kaiken tarkoitus? En sitä tiedä, en ymmärrä. Olet mielessäni, alati. Olen miettinyt. Ei sillä taida olla merki
      Ikävä
      54
      735
    6. Se katse...

      Täynnä rakkautta. Kunpa olisin tajunnut.
      Ikävä
      70
      708
    7. En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen

      Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää
      Ikävä
      52
      694
    8. Kohtalo antoi

      sinulle vielä mahdollisuuden valita oikein. Et siihen tarttunut.
      Ikävä
      69
      646
    9. Ei enää ulkoteltta ruokaa.

      Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,
      Kuhmo
      33
      634
    10. Hoikkana olet pysynyt, ja nättinä

      Iloa silmille vähän liikaakin. Ei uskalla aina edes katsoa. Tulee liikaa kaipausta. Yhdelle ihanalle
      Ikävä
      23
      621
    Aihe