'Risteilijä' on laiva.
Onko 'risteilijä' myös risteilylle osallistuva matkailija? (Sanakirjani ei tue tätä.)
Miten kutsuisin "risteilyosallistujaa", jos 'matkustaja' ei ole tarpeeksi yksilöivä ilmaisu?
Onko 'risteilijä' myös risteilylle osallistuva matkailija? (Sanakirjani ei tue tätä.)
Miten kutsuisin "risteilyosallistujaa", jos 'matkustaja' ei ole tarpeeksi yksilöivä ilmaisu?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minä kutsuisin risteilylle osallistuvaa matkustajaa risteilyvieraaksi (vaikka olisi tuttukin).
Risteileväinen matkustavainen?
Rodolphe Kreutzer (1766-1831 oli ranskalainen viulisti, kapellimestari ja säveltäjä. Ludwig van Beethoven omisti hänelle tunnetun sonaattinsa viululle ja pianolle nro 9 op. 47. Yhden mp3-äänitteen tästä Kreutzer-sonaatiksi kutsutusta teoksesta saa kuullakseen vaikkapa täältä:
http://www.friedemann-wilcke.de/violine/kreutzer-sonate-1.htm
Kamarimusiikkia sieltä soitetuimmasta päästä!
Saksan risteilijää tarkoittava sana Kreuzer kirjoitetaan ilman t-kirjainta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl-Erik_Creutz
Kruksinkin nimessä oli tuo t-kirjain.
Olin joskus 1970-luvulla ostamassa mustaa vinyyliä Musiikki-Fazerilla, Helsingin Aleksanterinkadulla. Yhtäkkiä säpsähdin: paniko joku RADION auki aivan vieressäni ja onko tuo RADIO ostamassa levyjä kuten minäkin?
Tuo kultivoitunut ääni kuului kuin kuuluikin yhtä kultivoituneen näköiselle herrasmiehelle. ”Radiokreivi” Carl-Erik Creutz oli liikkeessä aivan samoilla asioilla kuin minäkin ja tiedusteli jotain myyjältä sillä radiosta niin tutuksi tulleella äänellään.
Vaan nyt "tietokilpailukysymyksenä": miten Carl-Erik ja hänen sukunsa itse äänsi/ääntää tuon sukunimen Creutz?
Tietäisin muutenkin, mutta satun myös tuntemaan henkilökohtaisesti radiokreivin pojan (tai tunsin nuoruudessani).
Saksalainen ääntämys olisi lähinnä 'Kroits', mutta veikkaisin suvun ääntävän nimensä jotensakin tapaan 'Kröits'. Ruotsalaisvaikutusta?
Carl-Erik Creutzin mainitaan olevan syntynyt Padasjoella. Olen joskus kauan sitten ajellut itäisellä Uudellamaalla ja ihastellut siellä ohiajaessani komeaa kartanoa, jonka sanottiin olevan Creutzien suvun omistuksessa. Myrskylässä vai Artjärvelläkö lienee ollut?
Niinpä, ei olisi ollut kysymyksessä mieltä, jos oikea vastaus olisi ollut tuo ensin mainitsemasi saksalainen ääntämys.
Olet aika lähellä oikeata, mutta odotellaan vielä vähän, jos tulisi oikein nappivastaus.
Tuo ehdottamani ääntämys kai kirjoitettaisiin ruotsalaisittain ”kröjts” eikä ”kröits”, mutta foneettisesti noilla kahdella tuskin on ihmeemmin eroa... ainakaan minun suussani.
Kyllä "kröjts" kuvaa aika hyvin tuota äännettä, mutta toinen tapa kirjoittaa se voisi olla "kröyts", vaikka näyttää hassulta. Onhan niissä hiuksen hieno ääntämiserokin, mutta vaikea mennä vannomaan, kumpi on lähempänä "oikeaa", semminkin kun ainoaa "oikeaa" tuskin on, vaan eri yksilöt (Creutzitkin) ääntävät (ja kuulevat) aina vähän eri lailla.
Vanhassa Pienessä Tietosanakirjassa annettava nimien Adlercreutz ja Creutz ääntämisohje löytyy tällä Google-haulla saatavista linkeistä:
http://www.google.com/search?q=kröits
Ruotsinkielisissä lähdeteoksissa annettava ääntämisohje muutamassa linkissä:
http://www.google.com/search?q=kröjts
Ääntämisohjeet noissa on annettu ”kansantajuisesti”, foneettisia merkkejä käyttämättä.
Jos on kutsuttu, niin sitten on vieraana, muuten maksavana asiakkaana. Siksi ei pidä matkia germaanisten kielten tapaa kutsua asiakkaita vieraiksi.
Neutraali ilmaus on "risteilyn osallistuja", mutta yleensä riittää puhua vain matkustajista.
Asianhan voi aina ilmaista monin sanoin, mutta etsin lyhyttä ilmaisua. Ilmeisesti suomen kieli on tässä risteilijä-asiassa vajaa.
'Matkustaja' on yleisnimi, joka ei kuitenkaan sovi näille Karibiaa kruisaileville. 'Risteilyvieras' on pituuden lisäksi jotenkin turhan hieno. 'Risteilymatkustaja' on pitkä, mutta ehkä paras lievästä kökköydestään huolimatta.
käytetään "risteilymatkustaja" -tyyppistä pitkähköä konstruktiota, esimerkiksi ruotsissa "kryssningspassagerare" ja englannissa "cruise passenger".
Laske kirjaimia jos viitsit.
Juoksija juoksee
Ampuja ampuu
Lukija lukee
Matkustaja matkustaa
Risteilijä risteilee...
Tätä siis tarkoitin. Verrannaisuutta suomessa.
Mutta hetkonen!
'Lukija' on hyväksytysti sekä ihminen että laite. Näin ollen miksi 'risteilijä' ei voisi olla ihminen ja laiva niin ikään?
Oikosulkumoottorin (tavanomaisen sähkömoottorin) käyntinopeus määräytyy siihen syötettävän vaihtovirran taajuuden perusteella. Jakelusähköverkosta saatavan vaihtovirran taajuus on kiinteä 50 Hz. Oikosulkumoottorinkin käyntinopeutta on viime vuosikymmeninä opittu ja totuttu säätämään käyttämällä välissä taajuusmuuttajaksi kutsuttua laitetta.
Ammattiväki todellakin tuntee laitteen nimellä taajuusmuuttaja. Erään johtavan ammattilehden lukijat kuitenkin joutuivat hieromaan silmiään noin 15 vuotta sitten, kun lehden teemanumero puhuikin taajuusmuuntimista.
Yhteydenotto toimittajaan paljasti, että toimituksen sisällä oli käyty kädenvääntöä asiasta. Teknisesti koulutettu toimittaja olisi kirjoittanut taajuusmuuttajista lukijakunnan ymmärtämään tapaan, mutta lehden toimitussihteeri (kielenoppinut, yliopistossa suomen kieltä lukenut henkilö) oli pannut arvovaltansa peliin ja vaatinut käytettävän muuttajan asemesta muunnin-sanaa. Hänen mielestään tekijäpäätteet -aja/-äjä viittaavat aina henkilöön ja laitetta kuvaamaan on käytettävä toisenlaista päätettä. Aniharvoihin sallittuihin poikkeuksiin kuului sellainen täysin vakiintunut sana kuin 'muuntaja', jolle ei enää mahtanut mitään. Taajuusmuuttaja oli toimitussihteerin mielestä vielä niin vakiintumaton sana, että lehden piti ryhtyä esitaistelijaksi sen korvaamiseksi oikeaoppisemmalla taajuusmuunnin-sanalla.
Paitsi että ammattiväki oli jo omaksunut taajuusmuuttaja-sana suulliseen käyttöönsä ja tuotedokumentteihinsa, oli taajuusmuunnin väärä sana siksikin, että elektroniikka tuntee erilaisia mittaussuureen muuntimia, joihin taajuusmuuttajaa ei pidä sekoittaa.
Muutamaa numeroa myöhemmin lehti palasi ruotuun ja on siitä pitäen puhunut taajuusmuuttajista siinä kuin kenttäväkikin.
Yksi taajuusmuuttajatekniikan pioneereista, tanskalaisperäinen Danfoss, käytti tuotedokumenteissaan pitkään muotoa 'taajuudenmuuttaja', mutta yrityksen suomenkieliset nettisivut näkyvät olevan nykyisin taajuusmuuttaja-linjalla nekin.
Kuvien digitointiin käytettävällä laitteella on ehtinyt olla monta nimeä: skanneri, scanneri, kuvanlukija, kuvanluin ja jopa tutkain! Nykyisin näkee käytettävän eniten vaihtoehtoja skanneri ja kuvanlukija. Tuo laitetta ilmaisevalla tekijäpäätteellä muodostettu muoto 'kuvanluin' ei kerta kaikkiaan tunnu istuvan suuhun, olipa se nimellisesti oikeaoppinen tai ei!
Laivatyypin pitäisi kai olla kielenhuoltajan näkökulmasta 'risteilin', jolloin 'risteilijä' vapautuisi henkilöä tarkoittavaan käyttöön. Risteilymatkustaja tai -vieras olisi kuin olisikin risteilijä!
Risteilijäksi kutsuttiin armeijaslangissa ruokalan pöydällä olevaa, perunakuorille, ruuantähteille ja vastaaville tarkoitettua ja pesuvatia muistuttavaa astiaa. Nimi tuli kai siitä, että astia risteili pöydässä mieheltä miehelle. Itse opin käyttämään sitä härskillä tavalla hyväkseni. Kun ruokana oli lihakastiketta tai vastaavaa, annoin kastikeastian kiertää koko pöydän ympäri. Kun se saapui kohdalleni, ei siinä ollut tietenkään jäljellä sattuman sattumaa. Niinpä kaadoin lopun kastikkeen risteilijään ja hain keittiöstä uuden annoksen. Siitä minun sopi ”hakijan oikeudella” kauhoa sattumia niin paljon että varmasti riitti...
Jos otsikkosi perässä oleva kysymysmerkki tarkoittaa sitä, että haluat varmistaa meiltä, onko tuo kirjoituksesi todella off-topic, niin voin vastata ja rauhoittaa sinua: kyllä se ehdottomasti _on_ off-topic. Ihan sitä ihteänsä.
Kun olemme palstalla, jonka nimi on "Kielet ja käännökset", ei tämäkään ole suoranaisesti off-topiccia. Tästä viestistä sain kuitenkin virikkeen aloittaa uusi ketju tätä asiaa sivuavasta aiheesta, se on tuossa ylempänä tai avautuu tästä linkistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000025774119