Suomen vanhin itäraja kulki

Pähkinäsaaren rauhan raja on pitkäaikaisin raja Ruotsin historiassa. Se kesti aina vuodesta 1323 vuoteen 1595 eli melkein 300 vuotta, mikä on ikuisuus verrattuna sen jälkeisiin muutamien vuosikymmenten jaksojen toistuviin rajansiirtoihin.
Näkyykö tuo raja kenties vieläkin Suomessa? Vastaus on, että näkyy ja selvästi! Kulttuuriero, murre-erot ja jopa geneettiset rotuominaisuuserot noudattelevat Suomessa johdonmukaisesti itä-länsi asetelmaa - kuin pesäpallon Suomen mestaruus konsanaan.
Jos otetaan vaikkapa hämäläinen taajama jostain Hartolan tienovilta, niin siellä asuvien ihmisten kanssa voi jutella suurinpiirtein samalla tavalla kommunikoiden kuin lohjalaisten, naantalilaisten, äänekoskelaisten, j.n.e. Mutta jos sieltä matkaa koilliseen muutaman peninkulman Joutsan pohjoispuolelle, saapuukin yhtäkkiä aivan toisenlaisten ihmisten pariin - on tullut Savon maahan, jossa koko kommunikaatiokulttuuri ja suhtautuminen kanssaihmisiin on erilainen. Periaatteessa siinä taas ei sitten olekaan paljon eroa vaikka menisi Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen, Punkaharjulle...
Vastaavasti ajaessa Pieksämäeltä Jyväskylään tulee Savon raja vastaan Pönttövuoren tunnelissa. Sieltä länteen päin olevat pitäjät kuuluivat Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan Ruotsille ja vastaava kulttuuriero näkyy vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi oululaiset kuuluivat periaatteessa Venäjälle, mutta siellä pohjoisessa Perämeren tuntumassa raja ei ollut niin selkeä, vaan joidenkin historioitsijoiden mukaan se oli jonkinlaista Venäjän ja Ruotsin yhteismaata, jossa molemmilla oli oikeus verottaa lappalaisia. Yhtä kaikki oululaiset ovat tänäkin päivänä "toista maata" kuin etelämpänä asustelevat pohojalaaset. Heillä on käytöksessään, kielessään ja kulttuurissaan siinä määrin itäistä perimää, että jo raahelaisen suuhun käy toteamus "ookkonää oolusta vai muuten pölöjä?".

Rajan kasvatti kirjoitti:

Pähkinäsaaren rauhan raja on pitkäaikaisin raja Ruotsin historiassa. Se kesti aina vuodesta 1323 vuoteen 1595 eli melkein 300 vuotta, mikä on ikuisuus verrattuna sen jälkeisiin muutamien vuosikymmenten jaksojen toistuviin rajansiirtoihin.
Näkyykö tuo raja kenties vieläkin Suomessa? Vastaus on, että näkyy ja selvästi! Kulttuuriero, murre-erot ja jopa geneettiset rotuominaisuuserot noudattelevat Suomessa johdonmukaisesti itä-länsi asetelmaa - kuin pesäpallon Suomen mestaruus konsanaan.
Jos otetaan vaikkapa hämäläinen taajama jostain Hartolan tienovilta, niin siellä asuvien ihmisten kanssa voi jutella suurinpiirtein samalla tavalla kommunikoiden kuin lohjalaisten, naantalilaisten, äänekoskelaisten, j.n.e. Mutta jos sieltä matkaa koilliseen muutaman peninkulman Joutsan pohjoispuolelle, saapuukin yhtäkkiä aivan toisenlaisten ihmisten pariin - on tullut Savon maahan, jossa koko kommunikaatiokulttuuri ja suhtautuminen kanssaihmisiin on erilainen. Periaatteessa siinä taas ei sitten olekaan paljon eroa vaikka menisi Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen, Punkaharjulle...
Vastaavasti ajaessa Pieksämäeltä Jyväskylään tulee Savon raja vastaan Pönttövuoren tunnelissa. Sieltä länteen päin olevat pitäjät kuuluivat Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan Ruotsille ja vastaava kulttuuriero näkyy vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi oululaiset kuuluivat periaatteessa Venäjälle, mutta siellä pohjoisessa Perämeren tuntumassa raja ei ollut niin selkeä, vaan joidenkin historioitsijoiden mukaan se oli jonkinlaista Venäjän ja Ruotsin yhteismaata, jossa molemmilla oli oikeus verottaa lappalaisia. Yhtä kaikki oululaiset ovat tänäkin päivänä "toista maata" kuin etelämpänä asustelevat pohojalaaset. Heillä on käytöksessään, kielessään ja kulttuurissaan siinä määrin itäistä perimää, että jo raahelaisen suuhun käy toteamus "ookkonää oolusta vai muuten pölöjä?".

Lue lisää

vanhempi raja. Olen itsekin lukenut vanhemmasta rajasta. Mennyt jostain Tampereen ja Päijänteen väliltä, oliko se Lapuan joen suulle.

Pähkinäsaaren rauhan raja on voinut syntyäkin kyseiseen paikkaan siksi, että Suomennniemeä on jo silloin asuttanut kaksi erilaista kansaa. Muistetaan, että vasarakirveskulttuurin raja on likimain sama kuin Pähkinäsaaren raja. Eli ehkä silloin n. 4500 v sitten eteläisen Suomen kansa vaihtui erilaiseksi ja raja syntyi jo silloin.

Rajan kasvatti kirjoitti:

Pähkinäsaaren rauhan raja on pitkäaikaisin raja Ruotsin historiassa. Se kesti aina vuodesta 1323 vuoteen 1595 eli melkein 300 vuotta, mikä on ikuisuus verrattuna sen jälkeisiin muutamien vuosikymmenten jaksojen toistuviin rajansiirtoihin.
Näkyykö tuo raja kenties vieläkin Suomessa? Vastaus on, että näkyy ja selvästi! Kulttuuriero, murre-erot ja jopa geneettiset rotuominaisuuserot noudattelevat Suomessa johdonmukaisesti itä-länsi asetelmaa - kuin pesäpallon Suomen mestaruus konsanaan.
Jos otetaan vaikkapa hämäläinen taajama jostain Hartolan tienovilta, niin siellä asuvien ihmisten kanssa voi jutella suurinpiirtein samalla tavalla kommunikoiden kuin lohjalaisten, naantalilaisten, äänekoskelaisten, j.n.e. Mutta jos sieltä matkaa koilliseen muutaman peninkulman Joutsan pohjoispuolelle, saapuukin yhtäkkiä aivan toisenlaisten ihmisten pariin - on tullut Savon maahan, jossa koko kommunikaatiokulttuuri ja suhtautuminen kanssaihmisiin on erilainen. Periaatteessa siinä taas ei sitten olekaan paljon eroa vaikka menisi Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen, Punkaharjulle...
Vastaavasti ajaessa Pieksämäeltä Jyväskylään tulee Savon raja vastaan Pönttövuoren tunnelissa. Sieltä länteen päin olevat pitäjät kuuluivat Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan Ruotsille ja vastaava kulttuuriero näkyy vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi oululaiset kuuluivat periaatteessa Venäjälle, mutta siellä pohjoisessa Perämeren tuntumassa raja ei ollut niin selkeä, vaan joidenkin historioitsijoiden mukaan se oli jonkinlaista Venäjän ja Ruotsin yhteismaata, jossa molemmilla oli oikeus verottaa lappalaisia. Yhtä kaikki oululaiset ovat tänäkin päivänä "toista maata" kuin etelämpänä asustelevat pohojalaaset. Heillä on käytöksessään, kielessään ja kulttuurissaan siinä määrin itäistä perimää, että jo raahelaisen suuhun käy toteamus "ookkonää oolusta vai muuten pölöjä?".

Lue lisää

Ainakin Etelä-Karjalan kohdalla suurempi ero on havaittavissa lähempänä tuota rajaa vanhempaa rajaa eikä Pähkinäsaaren rauhan rajaa (joka kyllä sekin tuntuu jonkinlaisena savolaisrajana...) ja menee jossain murrerajan tienoilla ja nykyisen maakuntarajan paikkeilla. Onko Savossa sitten jotain eroa nimenomaan Pähkinäsaaren rauhan rajalinjan eri puolilla?

murreraja ikivanha kirjoitti:

Ainakin Etelä-Karjalan kohdalla suurempi ero on havaittavissa lähempänä tuota rajaa vanhempaa rajaa eikä Pähkinäsaaren rauhan rajaa (joka kyllä sekin tuntuu jonkinlaisena savolaisrajana...) ja menee jossain murrerajan tienoilla ja nykyisen maakuntarajan paikkeilla. Onko Savossa sitten jotain eroa nimenomaan Pähkinäsaaren rauhan rajalinjan eri puolilla?

Lue lisää

Kysyt näkyykö Savossa mitään eroa Pähkinäsaaren rajan eri puolilla. Käytännöllisesti katsoen koko Savo kuului Venäjälle. Jotkut marginaaliset alueet, jotka nykyään katsotaan kuuluviksi Etelä - tai Länsi Savoon, sijaitsivat Ruotsin puolella ja jotkut ilmeisesti olivat hiukan kiistanalaisia. Esimerkiksi Joutsan ja Kangasniemen tienoilla joidenkin tietojen mukaan käytiin loputonta kahinaa ja taistelua hämäläisten ja savolaisten kesken eikä oikein pystynyt sanomaan kenelle se alue kuului.

Tekstejä tuohon ainakin löytyy. Ja niissä varmaan karttojakin. Netissä ei taida olla yhtään karttaa julkaistuna jossa tuo raja näkyisi, paitsi Ruotsin historiallisissa kartoissa. Kulku on pohjoisosassa vähän erilainen. Pähkinäsaaren rauhan raja jyllää julkisuudessa, eikä sitä vanhempaan aikaan arvata kurkistaa.

Kirjastohaulla yms. löytyi:
Kerkkonen Martti: Länsimaisen Suomen vanhin itäraja. Historiallinen Aikakauskirja 1962. sivut 243-268.

Julku Kyösti: Suomen itärajan synty, Rovaniemi 1987: Studia historica septentrionalia 10

googlettamalla:
Itkonen Terho, Välikatsaus suomen kielen juuriin. Virittäjä 1983
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1983_349.pdf

Pähkinäsaari että kirjoitti:

vanhempi raja. Olen itsekin lukenut vanhemmasta rajasta. Mennyt jostain Tampereen ja Päijänteen väliltä, oliko se Lapuan joen suulle.

Pähkinäsaaren rauhan raja on voinut syntyäkin kyseiseen paikkaan siksi, että Suomennniemeä on jo silloin asuttanut kaksi erilaista kansaa. Muistetaan, että vasarakirveskulttuurin raja on likimain sama kuin Pähkinäsaaren raja. Eli ehkä silloin n. 4500 v sitten eteläisen Suomen kansa vaihtui erilaiseksi ja raja syntyi jo silloin.

Lue lisää

"Muistetaan, että vasarakirveskulttuurin raja on likimain sama kuin Pähkinäsaaren raja."

Ei kyllä ole likimainkaan. Ainut yhteneväisyys on että vasarakirveskulttuuri mahtuu kokonaisuudessaan Pähkinäsaaren rajan länsipuolelle. Ei se vielä rajasta yhteneväistä tee.

Pähkinäsaaren rajan näkyminen nykypäivänä noin jyrkästi kulttuurissa olisi muutenkin aika outo ilmiö kun ottaa huomioon sen että Ruotsin toimesta kannustettiin pitkät ajat talonpoikia uudisasutukseen kyseisen rajan itäpuolelle ja sinne rakennettiin tätä asutusta osaltaan turvaamaan myös Olavinlinna - ja rajan itäpuolelle. Pohjoisessa raja oli muutenkin enemmän teoreettinen kuin käytännöllinen ja kumpikaan osapuoli ei kai koskaan oikein päässyt yhteisymmärrykseen esim. siitä mihin raja tarkkaan ottaen päättyi. Osaksi ei ehkä haluttukkaan päästä, niin monta rajankäyntiä joista oli sovittu peruttiin aikojen kuluessa.

Pähkinäsaari että kirjoitti:

vanhempi raja. Olen itsekin lukenut vanhemmasta rajasta. Mennyt jostain Tampereen ja Päijänteen väliltä, oliko se Lapuan joen suulle.

Pähkinäsaaren rauhan raja on voinut syntyäkin kyseiseen paikkaan siksi, että Suomennniemeä on jo silloin asuttanut kaksi erilaista kansaa. Muistetaan, että vasarakirveskulttuurin raja on likimain sama kuin Pähkinäsaaren raja. Eli ehkä silloin n. 4500 v sitten eteläisen Suomen kansa vaihtui erilaiseksi ja raja syntyi jo silloin.

Lue lisää

Vasarakirvesraja kulkee ennemminkin sitä vanhempaa rajaa pitkin ja kyllä missään nimessä Pähkinäsaaren rauhan rajaa pitkin, joka jo kulki keskeltä Karjalaa. Vanhemman rajan ja Pähkinäsaaren rauhan rajan välimailla kulkee suuri joukko kulttuuri- ja murrerajoja.

Ruotsin rajat täällä kautta aikojen:

http://www.tacitus.nu/svenskhistoria/kartor.htm

Keltaiset alueet ovat Ruotsin valtakuntaa. 1200-luvulla ristiretkien valloittamina Ruotsiin kuului vasta lounaisosat Suomesta. Mahtavimmillaan 1600-luvulla Ruotsiin kuului Karjala, nykyinen Pietarin alue ja suurin osa Eestiä.

Raggar kirjoitti:

Ruotsin rajat täällä kautta aikojen:

http://www.tacitus.nu/svenskhistoria/kartor.htm

Keltaiset alueet ovat Ruotsin valtakuntaa. 1200-luvulla ristiretkien valloittamina Ruotsiin kuului vasta lounaisosat Suomesta. Mahtavimmillaan 1600-luvulla Ruotsiin kuului Karjala, nykyinen Pietarin alue ja suurin osa Eestiä.

Lue lisää

Vuoden 1905 raja.

on tuo,,, kirjoitti:

Vuoden 1905 raja.

Ei mitään tolkkua.

Jopa tässä ketjussa esiintyvän Wikipedia linkin ruotsalaisessa nettisivussa puhutaan Täyssinän rauhan rajan kohdalla "Finlands gräns" - saattaa tosin olla, että ruotsalaiset tänä päivänä haluavat näin olla hiukan kohteliaita.
Mutta oleellisempaa on se, että Suomen Suurruhtinaanmaalle määriteltiin selkeät rajat Venäjään päin jo 1800-luvun alussa. Suomessa oli voimassa eri laki, eri rahayksikkö, oma postilaitos, eri kieli (ruotsi), j.n.e. On täysin perusteetonta sanoa, etteikö Suomea oikeudellisena subjektina olisi silloin ollut olemassa. Eihän sellaisessa tapauksessa voisi puhua sortokaudestakaan. Sortokausihan tarkoitti nimenomaan sitä, että Venäjä kieltäytyi noudattamasta Suomen lakeja.

Rajan kasvatti kirjoitti:

Jopa tässä ketjussa esiintyvän Wikipedia linkin ruotsalaisessa nettisivussa puhutaan Täyssinän rauhan rajan kohdalla "Finlands gräns" - saattaa tosin olla, että ruotsalaiset tänä päivänä haluavat näin olla hiukan kohteliaita.
Mutta oleellisempaa on se, että Suomen Suurruhtinaanmaalle määriteltiin selkeät rajat Venäjään päin jo 1800-luvun alussa. Suomessa oli voimassa eri laki, eri rahayksikkö, oma postilaitos, eri kieli (ruotsi), j.n.e. On täysin perusteetonta sanoa, etteikö Suomea oikeudellisena subjektina olisi silloin ollut olemassa. Eihän sellaisessa tapauksessa voisi puhua sortokaudestakaan. Sortokausihan tarkoitti nimenomaan sitä, että Venäjä kieltäytyi noudattamasta Suomen lakeja.

Lue lisää

Selkeät rajat oli joo Venäjän vallan alla. Karjalakin saatiin takaisin 1812 Venäjältä, jonka Ruotsi menetti Uudenkaupungin rauhassa 1721. Suomella oli suurruhtinaskunnan aikana vähän samanlainen asema kuin Ahvenanmaalla on nyt Suomeen nähden eli Suomi oli "Venäjän Ahvenanmaa". Sillä erotuksella ettei Ahvenanmaalla ole pomppinut suomisotilaita eikä siellä ole ollut suomibobrikoveja suomettamassa aluetta.

Raggar kirjoitti:

Selkeät rajat oli joo Venäjän vallan alla. Karjalakin saatiin takaisin 1812 Venäjältä, jonka Ruotsi menetti Uudenkaupungin rauhassa 1721. Suomella oli suurruhtinaskunnan aikana vähän samanlainen asema kuin Ahvenanmaalla on nyt Suomeen nähden eli Suomi oli "Venäjän Ahvenanmaa". Sillä erotuksella ettei Ahvenanmaalla ole pomppinut suomisotilaita eikä siellä ole ollut suomibobrikoveja suomettamassa aluetta.

Lue lisää

Suomelle oli ainakin maakuntana määritelty rajat jo Ruotsin vallan aikana koska alue oli mm. herttuakuntana Juhanalla. Itsenäisen Suomen raja se ei tietenkään ollut, mutta sekä herttuakunta-aikana että monesti muulloinkin Suomen puolella harjoitettiin yllättävänkin itsenäistä politiikkaa. Suomen piispat ja Viipurin linnanpäälliköt tuppasivat unioniaikana tekemään jopa omaa ulkopolitiikkaansa.

Tarkkoja viitteitä en tähän hätään muista, mutta aikakaudesta löytyy mm. juttua kirjasta Itärajan vartijat - 1500-luku. Kirja käsittelee Ruotsin itärajaa, eli nykyisen Suomen aluetta.

................, kirjoitti:

Suomelle oli ainakin maakuntana määritelty rajat jo Ruotsin vallan aikana koska alue oli mm. herttuakuntana Juhanalla. Itsenäisen Suomen raja se ei tietenkään ollut, mutta sekä herttuakunta-aikana että monesti muulloinkin Suomen puolella harjoitettiin yllättävänkin itsenäistä politiikkaa. Suomen piispat ja Viipurin linnanpäälliköt tuppasivat unioniaikana tekemään jopa omaa ulkopolitiikkaansa.

Tarkkoja viitteitä en tähän hätään muista, mutta aikakaudesta löytyy mm. juttua kirjasta Itärajan vartijat - 1500-luku. Kirja käsittelee Ruotsin itärajaa, eli nykyisen Suomen aluetta.

Lue lisää

Ehkä se nykyisen Suomen puolella harjoitettu melko itsenäinen politiikka johtui suom-ugr. kansasta ja kielestä, vaikka periaatteessa Suomi oli vain joukko Ruotsin läänejä, jossa Ruotsin lait ja kirkko voimassa sekä voudit keräsivät verot kruunulle. Ei ollut mitään unionia (kuten oli jossain vaiheessa Ruotsi-Norja), vaan pelkkä Ruotsin valtakunta..

Ruotsinvallan aikaisella kartalla 1747, joka minulla on, on nimeltään kartta yli Svean ja Götan valtakunnan mukaanlukien Finland ja Norland. Siitä on vaikea määritellä missä se Finland oikein tarkalleen ottaen sijaitsi.

Suomenlahti on Finska Wiken. Nyk. Varsinais-Suomi oli Södra Finland sekä Satakunta ja vähän siitä ylös oli Norra Finland. Lapista on erikseen kuva ja siinä puhutaan Ruotsin pohjoisosasta. Eli näyttäisi Finland olleen silloin vain lounaisosaa nykyistä Suomea samalla tapaa kuin Botten (Pohjanmaa) oli (on) siitä ylöspäin Wasan läänissä.

Venäjä ei todellakaan suostu ilman muuta palaamaan 1300-luvun rajoilleen ja luopumaan yli 90% alueestaan.