Kanjoneita syntyy tuosta vaan

..ennenkuin geologien enemmistö hyväksyy tämän hypoteesin. Ehkäpä sama kuin Savorisella kosmologien kanssa.

Kovien rankkasateiden jälkeen ja ottanut valokuvia, maksimipoikkeama on jotain 45 astetta (muistaakseni).

Juu, 10-15 kilometrin kokoinen asteroidi putoaisi veteen, minkähänlainen tsunami siitä syntyisi?

käsitystä mittasuhteesta saanee Tunguskan räjähdyksestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunguskan_räjähdys
"Ensimmäisten joukossa esitetyn ja yleisesti hyväksytyimmän teorian mukaan Tunguskan räjähdyksen aiheutti avaruudesta pudonnut kappale, joka saapui hyvin matalassa kulmassa. Meteoriitti olisi ilmakehään saapuessaan kuumentunut ja räjähtänyt juuri ennen törmäämistään maanpintaan. Tässä tapauksessa tuho olisi voinut olla ihmishenkien kannalta paljon suurempi. Erään teorian mukaan törmännyt kappale olisi ollut 50–60 metrin läpimittainen C- tai S-tyypin asteroidi, joka olisi törmännyt Maan ilmakehään nopeudella 20 km/s.[3] 100 000 -tonninen C-tyypin asteroidi sopii kuvaan parhaiten." "Viikkokausia kestäneet metsäpalot tuhosivat kaikkiaan 1 000 km² metsää, ja paineaalto katkoi sekä kaatoi puita säteittäisesti yli 2 150 neliökilometrin alalla. Räjähdys poltti välittömästi metsää 200 km². Elämä hävisi kokonaan 250km² alalta"

"..nykytieteen mukaiseen näkemykseen verrattuna."

Yksi uudenlainen havainto ei ole sama kuin nykytieteen näkemys, enkä ole huomannut kenenkään tieteilijän ykskaks siirtyneen "katastrofismikantaan" tämän uutisen johdosta. Tietenkin on kiinostavaa, että tulvaveden kuljettamat siirtolohkareet voivat kalvaa lyhyessä ajassa kalkkikivikanjonia pari metriä syvemmäksi, mutta yleistä päätelmää, että kaikki kanjonit ovat vedenpaisumuksessa näin syntyneet, ei siitä mielestäni voi oikopäätä tehdä. Jään luottavaisena odottamaan geologien tiedeyhteisön johtopäätöksiä.

Kumpi malli tosiaankin antaa realistisemman kuvan esim. Grand Canyonin synnystä, siinä kun on valtavasti mutkia, ns. meandereita, joiden syntyprosessi tunnetaan: vesi kulkee joessa rannoilla pyörteisesti ja kuluttaa niitä epätasaisesti ja täten mitä vanhempi joki sen enemmän siinä niitä on? Yksi tulva ei selitä miten tuo joki voisi olla niin mutkainen, eivätkä sen seinämät koostu pelkästään tuosta pehmeästä kalkkikivestä, johon tuo tulva onnistui tekemään tuon uurron, vaan siinä on myös kovempia kivilajeja, joihin tulvavesi ei noin nopeasti kykene tekemään kanjonia.

Niin oletko sinä ihan vakavissasi väittämässä että Grand Canyon on muodostunut muutama tuhat vuotta sitten olleen suurtulvan takia?! :D

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Stratigraphy_of_the_Grand_Canyon.png

Tarkennuttaja kirjoitti:

Niin oletko sinä ihan vakavissasi väittämässä että Grand Canyon on muodostunut muutama tuhat vuotta sitten olleen suurtulvan takia?! :D

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Stratigraphy_of_the_Grand_Canyon.png

Lue lisää

Nythän gradualistinen paradigma on johtanut harhaan ainakin joissakin tapauksissa, joissa kanjonit (tai muut muodostumat) ovatkin muodostuneet yksinomaan katastrofaalisesti. Löytyykö riittävän varmoja erottelevia tekijöitä, jotta kanjonit voidaan luokitella gradualistisiin, katastrofisiin ja näiden yhdistelmiin?

Suuren Kanjonin kohdalla lienee vielä erilaisia iänmääritysmenetelmin saatuja tuloksia, jotka eivät sovi geologisesti tuoreeseen katastrofaaliseen muodostumiseen. Mutta saattaapihan nuokin "gradualistiset" tulkinnat vielä saada vaihtoehdon.

Vaikkapa samaan aikaan tapahtuva sedimenttien kovettuminen ja kanjonin kaivertuminen voi antaa sellaisen lopputuloksen, josta voi helposti tehdä vääriä johtopäätöksiä esim. syöpymisnopeuden ja virtausnopeuksien osalta.

tuttumies kirjoitti:

Nythän gradualistinen paradigma on johtanut harhaan ainakin joissakin tapauksissa, joissa kanjonit (tai muut muodostumat) ovatkin muodostuneet yksinomaan katastrofaalisesti. Löytyykö riittävän varmoja erottelevia tekijöitä, jotta kanjonit voidaan luokitella gradualistisiin, katastrofisiin ja näiden yhdistelmiin?

Suuren Kanjonin kohdalla lienee vielä erilaisia iänmääritysmenetelmin saatuja tuloksia, jotka eivät sovi geologisesti tuoreeseen katastrofaaliseen muodostumiseen. Mutta saattaapihan nuokin "gradualistiset" tulkinnat vielä saada vaihtoehdon.

Vaikkapa samaan aikaan tapahtuva sedimenttien kovettuminen ja kanjonin kaivertuminen voi antaa sellaisen lopputuloksen, josta voi helposti tehdä vääriä johtopäätöksiä esim. syöpymisnopeuden ja virtausnopeuksien osalta.

Lue lisää

Toistaiseksi on vasta havainto olemassa olleen kanjonin vähäisestä pikasyvenemisestä määrätyissä oloissa. Sen perusteella on ennenaikaista väittää, että yksikään kanjoni olisi kokonaan "katastrofinen". Varmin todiste tästä olisi se, että kanjoninreunan ylimmät ja alimmat kerrostumat voidaan ajoittaa samanikäisiksi.

Gradualismi tuskin väittää, ettei vähittäisen muutoksen nopeudessa voisi olla ajallisia eroja.

tuttumies kirjoitti:

Nythän gradualistinen paradigma on johtanut harhaan ainakin joissakin tapauksissa, joissa kanjonit (tai muut muodostumat) ovatkin muodostuneet yksinomaan katastrofaalisesti. Löytyykö riittävän varmoja erottelevia tekijöitä, jotta kanjonit voidaan luokitella gradualistisiin, katastrofisiin ja näiden yhdistelmiin?

Suuren Kanjonin kohdalla lienee vielä erilaisia iänmääritysmenetelmin saatuja tuloksia, jotka eivät sovi geologisesti tuoreeseen katastrofaaliseen muodostumiseen. Mutta saattaapihan nuokin "gradualistiset" tulkinnat vielä saada vaihtoehdon.

Vaikkapa samaan aikaan tapahtuva sedimenttien kovettuminen ja kanjonin kaivertuminen voi antaa sellaisen lopputuloksen, josta voi helposti tehdä vääriä johtopäätöksiä esim. syöpymisnopeuden ja virtausnopeuksien osalta.

Lue lisää

Saisinko esimerkin kanjonista, joka on syntynyt katastrofaalisesti.