Eli tilanne on sellainen että olin isäni ainoa perijä, valtaosa pesästä on kiinni omakotitalossa johon leski jäi hallintaoikeuden turvin asumaan. Nyt leski on ostanut uuden talon johon hän muuttaa asumaan. Raukeaako lesken hallintaoikeus tähän kun hänellä on käytössään oma vastaava(parempi) asunto? Lesken mielestä ei, hän aikoo antaa minun omistaman talon omalle pojalleen (edellisestä avioliitosta) käyttöön.
Voiko lesken hallintaoikeus raueta?
95
9957
Vastaukset
- oliko sitä
hallintaoikeus raukeaa, jos hänen varallisuuteensa kuuluu asunnoksi sopiva asunto. Testamentilla saatu asumisoikeus on sitten eri juttu.
- HarkitseTarkkaan
Tämä jos tuo hänen asunnoksi sopiva asuntonsa on olemassa ennen hallintaoikeustestamentin täytääntöönpanoa. Myöhemmin hallintaoikeustestamentin edunsaaja voi ostaa toisen asunnon tai vuokrata asunnon muuttaen sinne, ja laittaa hallintaoikeustestamentin alaisen asunnon vuokralle ja saada siitä kaikki vuokratulot. Tästä syystä kannattaa harkita vakavasti lakiosan pyytämistä hallintaoikeustestamentin alaisen asunnon tapauksessa, varsinkin jos hallintaoikeus on testamentissa määritelty pitkäksi tai elinikäiseksi. Se ei ole ahneutta vaan usein järkevä teko jossa pääset asunnon omistamisen velvollisuuksista ja riskeistä.
- Vastattiinkin
Perintökaari määrittelee lesken oikeuden yhteiseen kotiin aika tarkasti.
Mitään aikamäärettä se ei kuitenkaan aseta, eli tilanne jää ikäänkuin auki joten jos lesken varallisuuteen jossakin vaiheessa ilmestyy asunnoksi kelpaava asunto hän menettää lesnoikeuden yhteiseen asuntoon.
Mielestäni nyt on se tilanne jossa kannattaa käyttää asianajajaa ja hoitaa asia oikein ettei leski pääse jotenkin mulkkaamaan asioita (esim. lahjoittaa ostamastaan asunnosta osan pojalleen jolloin hän ei omista yksin asunnoksi kelpaavaa asuntoa).
Onnea taisteluun- 13+11
Perustelepa ja jos tiedät päätöksiä niin laitapa linkkiä. Tuntuu nimitäin aika kaukaa haetulta väitteesi että lesken jälkeenpäin, jopa siis vuosikymmeniä puolison kuoleman jälkeen, hankkima asunto saisi halllintaoikeuden raukeamaan.
Logiikkasi mukaan orvolta vietäisiin yhteiskunnan tuet ja vakuutuskorvaukset jos eloonjäänyt vanhempi menisi uudelleen naimisiin tai hieman kärjistäen kunnanrajan yli jolkotelleelle koiralle maksuunpantaisiin koiravero vaikka koiran kotikunnassa ei ko veroa peritä lainkaan - Ajattelutapa
13+11 kirjoitti:
Perustelepa ja jos tiedät päätöksiä niin laitapa linkkiä. Tuntuu nimitäin aika kaukaa haetulta väitteesi että lesken jälkeenpäin, jopa siis vuosikymmeniä puolison kuoleman jälkeen, hankkima asunto saisi halllintaoikeuden raukeamaan.
Logiikkasi mukaan orvolta vietäisiin yhteiskunnan tuet ja vakuutuskorvaukset jos eloonjäänyt vanhempi menisi uudelleen naimisiin tai hieman kärjistäen kunnanrajan yli jolkotelleelle koiralle maksuunpantaisiin koiravero vaikka koiran kotikunnassa ei ko veroa peritä lainkaanPerintökaarihan ei määrittele hetkeä eikä kestoa lesken hallintaoikeudlle yhteiseen asuntoon, eli laki jättää sen kohdan auki.Logiikkasi mukaan kerran saatu etuus pysyy iäisyyden, eli kerran asumistukea saanut saa aina asumistukea vaikka tulotaso muuttuisi???
Ehei kyllä se kuule lain ajatus on turvata leskelle katto päänpäälle eikä turvata leskelle ikuista etuutta.
Liitän otteen perintökaaresta: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
Nyt kun tilanne on aloittajan tapauksessa muuttunut ja hän esittää jakovaateen niin lain mukaan leskellä on asunnoksi kelpaava asunto ja näinollen se ei estä yhteisen kodin jakoa.
Jakovaateiden lukumäärää laki ei rajoita, sitä voi esittää jakovaateita vaikka kerran kuukaudessa vaikka ihan kokeeksi että joko nyt tärppäisi, joten lesken asumisoikeus ei ole kiveen hakattu pysyvä etuus. - 13+11
Ajattelutapa kirjoitti:
Perintökaarihan ei määrittele hetkeä eikä kestoa lesken hallintaoikeudlle yhteiseen asuntoon, eli laki jättää sen kohdan auki.Logiikkasi mukaan kerran saatu etuus pysyy iäisyyden, eli kerran asumistukea saanut saa aina asumistukea vaikka tulotaso muuttuisi???
Ehei kyllä se kuule lain ajatus on turvata leskelle katto päänpäälle eikä turvata leskelle ikuista etuutta.
Liitän otteen perintökaaresta: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
Nyt kun tilanne on aloittajan tapauksessa muuttunut ja hän esittää jakovaateen niin lain mukaan leskellä on asunnoksi kelpaava asunto ja näinollen se ei estä yhteisen kodin jakoa.
Jakovaateiden lukumäärää laki ei rajoita, sitä voi esittää jakovaateita vaikka kerran kuukaudessa vaikka ihan kokeeksi että joko nyt tärppäisi, joten lesken asumisoikeus ei ole kiveen hakattu pysyvä etuus.Edelleen jää kuitenkin auki tilanne ainakin silloin jos pesä on jo jaettu eli asunto ei enää ole pesän vaan jonkun/joidenkin perillisten omistama. Jakovaatimuksia siis ei enää voi esittää.
Lieneeköhän asiasta riidelty koskaan oikeudessa? Kylmiltään voisi arvella että tuskin koska tosielämässä tilanne on harvinainen, kuuluisa "paha leski" osannee välttää sudenkuopan eikä asian riitauttaminen tavallaan jälkikäteen tule helposti mieleen
P.S. Suomalaiseen yhteiskuntaan kyllä yleisesti kuuluu vahvana asenne että saavutetuista eduista ei tarvitse luopua - Noin..
13+11 kirjoitti:
Edelleen jää kuitenkin auki tilanne ainakin silloin jos pesä on jo jaettu eli asunto ei enää ole pesän vaan jonkun/joidenkin perillisten omistama. Jakovaatimuksia siis ei enää voi esittää.
Lieneeköhän asiasta riidelty koskaan oikeudessa? Kylmiltään voisi arvella että tuskin koska tosielämässä tilanne on harvinainen, kuuluisa "paha leski" osannee välttää sudenkuopan eikä asian riitauttaminen tavallaan jälkikäteen tule helposti mieleen
P.S. Suomalaiseen yhteiskuntaan kyllä yleisesti kuuluu vahvana asenne että saavutetuista eduista ei tarvitse luopua"Edelleen jää kuitenkin auki tilanne ainakin silloin jos pesä on jo jaettu eli asunto ei enää ole pesän vaan jonkun/joidenkin perillisten omistama."
Et ilmeisesti lukenut perintökaaren otetta tarpeeksi tarkkaan, "leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan...."
Eli jos jako on tehty niin se on tehty osittaisena eikä kokonaan koska leskenoikeus estää yhteisen asunnon jaon.
Kun tilanne muuttuu tuo yhteinen asunto voidaan jakaa, en tiedä onko aikoinaan linkohdan kirjoittajat miettineet sanamuodon erittäin tarkkaan ja estäneet lesken ikuisen etuuden.
Tietenkin jos jako tehdään siten että leski saa osituksessa tuon yteisen asunnon niin silloinhan asia on kunnossa, silloin kunnioitetaan lain kirjainta (jakamattomana hallinassaan). - 13+11
Noin.. kirjoitti:
"Edelleen jää kuitenkin auki tilanne ainakin silloin jos pesä on jo jaettu eli asunto ei enää ole pesän vaan jonkun/joidenkin perillisten omistama."
Et ilmeisesti lukenut perintökaaren otetta tarpeeksi tarkkaan, "leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan...."
Eli jos jako on tehty niin se on tehty osittaisena eikä kokonaan koska leskenoikeus estää yhteisen asunnon jaon.
Kun tilanne muuttuu tuo yhteinen asunto voidaan jakaa, en tiedä onko aikoinaan linkohdan kirjoittajat miettineet sanamuodon erittäin tarkkaan ja estäneet lesken ikuisen etuuden.
Tietenkin jos jako tehdään siten että leski saa osituksessa tuon yteisen asunnon niin silloinhan asia on kunnossa, silloin kunnioitetaan lain kirjainta (jakamattomana hallinassaan)."Eli jos jako on tehty niin se on tehty osittaisena eikä kokonaan koska leskenoikeus estää yhteisen asunnon jaon. "
Miten se leskenoikeus estää jaon? Pesä on jaettu asuntoineen jota rasittaa lesken asumisoikeus. Jakohetkellä asia on kaikkien tiedossa ja arvot laskettu sen mukaan. Nyt saat kyllä perustella miten asiakirja joka on otsikoitu jakokirjaksi muuttuu osittaiseksi jakokirjaksi tuosta vaan.
Aloittajan tilanteesta olemme tosin nyt jo kaukana mutta mielenkiintoista teoreettista pohdiskelua kuitenkin - Olet..
13+11 kirjoitti:
"Eli jos jako on tehty niin se on tehty osittaisena eikä kokonaan koska leskenoikeus estää yhteisen asunnon jaon. "
Miten se leskenoikeus estää jaon? Pesä on jaettu asuntoineen jota rasittaa lesken asumisoikeus. Jakohetkellä asia on kaikkien tiedossa ja arvot laskettu sen mukaan. Nyt saat kyllä perustella miten asiakirja joka on otsikoitu jakokirjaksi muuttuu osittaiseksi jakokirjaksi tuosta vaan.
Aloittajan tilanteesta olemme tosin nyt jo kaukana mutta mielenkiintoista teoreettista pohdiskelua kuitenkinPerintökaaren suorasta lainauksesta "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn" .
Jakamattomana halinnassaan, siis korostan vielä jakamattomana.
Mitenkä suoritat jaon jos laki määrittelee jakamattomana.
Testamentilla saatu hallintaoikeus ei rajoita jakoa, hallinta voi säilyä jaosta huolimatta mutta jos laki sanoo että jakamattomana hallinnassaan niin se on aika selvää tekstiä. - aprikointiavaan
13+11 kirjoitti:
"Eli jos jako on tehty niin se on tehty osittaisena eikä kokonaan koska leskenoikeus estää yhteisen asunnon jaon. "
Miten se leskenoikeus estää jaon? Pesä on jaettu asuntoineen jota rasittaa lesken asumisoikeus. Jakohetkellä asia on kaikkien tiedossa ja arvot laskettu sen mukaan. Nyt saat kyllä perustella miten asiakirja joka on otsikoitu jakokirjaksi muuttuu osittaiseksi jakokirjaksi tuosta vaan.
Aloittajan tilanteesta olemme tosin nyt jo kaukana mutta mielenkiintoista teoreettista pohdiskelua kuitenkinOlisi todellakin mielenkiintoista löytää oikeustapaus kysyjän tilanteesta. Siitä on ennakkotapaus, että lesken omistaman toisen asunnon tulee olla tasoltaan vähintään vastaavan hallintaoikeuden kumoamiseksi.
Keskityitte pääosin sanan jakovaatimus merkitykseen, mutta eiköös ydin ole hallinnan päättyminen lesken hankittua vastaavan tai kysyjän mukaan paremman asunnon. Perilliset voinevat esittää toisillensa jakovaatimuksia ja myös tehdä jakonsa, mutta omistuksen vaihtumisen estämättä leski hallitsee taloa. Kysyjän tapauksessa yhdyn käsitykseen, että oikeus saattaisi kumota lesken hallinnan. - 13+11
Olet.. kirjoitti:
Perintökaaren suorasta lainauksesta "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn" .
Jakamattomana halinnassaan, siis korostan vielä jakamattomana.
Mitenkä suoritat jaon jos laki määrittelee jakamattomana.
Testamentilla saatu hallintaoikeus ei rajoita jakoa, hallinta voi säilyä jaosta huolimatta mutta jos laki sanoo että jakamattomana hallinnassaan niin se on aika selvää tekstiä.oikein vilkaisemaan perintökaarta:
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
Olinko siis kuitenkin oikeassa mutta väärillä perusteilla? Juridiikassa pahempi moka kuin tulkita väärin oikeilla perusteilla :D - Snogum
Olet.. kirjoitti:
Perintökaaren suorasta lainauksesta "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn" .
Jakamattomana halinnassaan, siis korostan vielä jakamattomana.
Mitenkä suoritat jaon jos laki määrittelee jakamattomana.
Testamentilla saatu hallintaoikeus ei rajoita jakoa, hallinta voi säilyä jaosta huolimatta mutta jos laki sanoo että jakamattomana hallinnassaan niin se on aika selvää tekstiä.Huom. ilmaisu "saa pitää". Leski saa pitää jakamattomana. Ei ole pakko pitää jakamattomana. Asunto voidaan lesken suostumuksella myös jakaa ja perustaa siihen leskelle käyttöoikeus.
- einäitävanhojajuttuja
Snogum kirjoitti:
Huom. ilmaisu "saa pitää". Leski saa pitää jakamattomana. Ei ole pakko pitää jakamattomana. Asunto voidaan lesken suostumuksella myös jakaa ja perustaa siihen leskelle käyttöoikeus.
Miksi näitä ikivanhoja keskusteluja kommentoidaan enää?
Etkö olisi voinut aloittaa aiheesta vaikka uuden keskustelun, jos se on sinusta niin mielenkiintoinen, ja laittaa kommenttiisi vanhan ketjun linkkinä.
- mahdollista tehdä
Onko leskellä siis elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen asuntoon vaikka muuttaa pois? Jos näin on niin ostan pienemmän asunnon ja laitan alkuperäisen vuokralle.
- 12+9
Perintökaaren mukaan "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. "
Jos ostat oman asunnon, niin lesken hallintaoikeutesi päättyy.
Tässä ketjussa mainitussa tapauksessa leskellä on ollut hallintaoikeus, ja tästä huolimatta on vaadittu ja tehty ositus ja perinnönjako. Käsittääkseni leski on osituksessa/jaossa vaatinut edelleen hallintaoikeutta suostuakseen ositukseen/jakoon, ja tähän perillinen on suostunut. Osituksen/jaon jälkeisessä tilanteessa ei hallintaoikeus enää perustu perintökaaren määräykseen vaan osituksessa/perinnönjaossa tehtyyn sopimukseen. - Lesken lupaa
12+9 kirjoitti:
Perintökaaren mukaan "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. "
Jos ostat oman asunnon, niin lesken hallintaoikeutesi päättyy.
Tässä ketjussa mainitussa tapauksessa leskellä on ollut hallintaoikeus, ja tästä huolimatta on vaadittu ja tehty ositus ja perinnönjako. Käsittääkseni leski on osituksessa/jaossa vaatinut edelleen hallintaoikeutta suostuakseen ositukseen/jakoon, ja tähän perillinen on suostunut. Osituksen/jaon jälkeisessä tilanteessa ei hallintaoikeus enää perustu perintökaaren määräykseen vaan osituksessa/perinnönjaossa tehtyyn sopimukseen.Jako on suoritettava jos yksikin osakas sitä vaatii, se on ihan lakiin kirjoitettu perillisen oikeus.
Leskeltä kysytään että jaetaanko vai itketkö ja jaetaan.
Aloittajan tapauksessa ei puhuta mitään jaoista eikä mistään sopimuksista joilla leskenoikeus olisi muutettu ikuiseksi hallintaoikeudeksi, - 23
Lesken lupaa kirjoitti:
Jako on suoritettava jos yksikin osakas sitä vaatii, se on ihan lakiin kirjoitettu perillisen oikeus.
Leskeltä kysytään että jaetaanko vai itketkö ja jaetaan.
Aloittajan tapauksessa ei puhuta mitään jaoista eikä mistään sopimuksista joilla leskenoikeus olisi muutettu ikuiseksi hallintaoikeudeksi,niin, mutta eikö leski saa asua talossa?
- 13+11
12+9 kirjoitti:
Perintökaaren mukaan "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. "
Jos ostat oman asunnon, niin lesken hallintaoikeutesi päättyy.
Tässä ketjussa mainitussa tapauksessa leskellä on ollut hallintaoikeus, ja tästä huolimatta on vaadittu ja tehty ositus ja perinnönjako. Käsittääkseni leski on osituksessa/jaossa vaatinut edelleen hallintaoikeutta suostuakseen ositukseen/jakoon, ja tähän perillinen on suostunut. Osituksen/jaon jälkeisessä tilanteessa ei hallintaoikeus enää perustu perintökaaren määräykseen vaan osituksessa/perinnönjaossa tehtyyn sopimukseen."Jos ostat oman asunnon, niin lesken hallintaoikeutesi päättyy. "
Ei pidä paikkaansa. tässä ketjussa olemme eri mieltä purkautuuko lesken hallintaoikeus vai ei jos leski hankkii samantasoisen tai paremman asunnon. Ennakkotapauksia ei vaan tunnu löytyvän. Jos leski hankkii vaatimattomamman asunnon niin hallintaoikeus säilyy, se on selvä.
Leskellä on siis mahdollisuus muuttaa pienempään ja vuokrata entinen asunto pitäen vuokratulot - Ketjun avaaja
12+9 kirjoitti:
Perintökaaren mukaan "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. "
Jos ostat oman asunnon, niin lesken hallintaoikeutesi päättyy.
Tässä ketjussa mainitussa tapauksessa leskellä on ollut hallintaoikeus, ja tästä huolimatta on vaadittu ja tehty ositus ja perinnönjako. Käsittääkseni leski on osituksessa/jaossa vaatinut edelleen hallintaoikeutta suostuakseen ositukseen/jakoon, ja tähän perillinen on suostunut. Osituksen/jaon jälkeisessä tilanteessa ei hallintaoikeus enää perustu perintökaaren määräykseen vaan osituksessa/perinnönjaossa tehtyyn sopimukseen.Eikä mitään jakoa ole tehty, eikä tarvitsekkaan kun minä olen ainoa perijä. Lesken kanssa tehty ositustakaan ei tarvittu kun leski oli varakkaampi, eikä tietenkään halunnut maksaa tasinkoa minulle. Hän vain ilmoitti perunkirjoituksessa että käyttää oikeuttaa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon. Nyt hän kuitenkin osti oman talon mihin muutti asumaan, sen takia kiinnostaisi että jatkuuko tuo hallintaoikeus ja voiko hän antaa taloni oman poikansa käyttöön niin pitkäksi aikaa kun itse elää. Tuon leskelle tarkoitetun asumisoikeuden vielä ymmärtäisin, mutta jos hän siintä pois muuttaa ja antaa asunnon mille, niin tätä pidän kyllä asunnon perijän kannalta kohtuuttomalta.
Ketjun avaaja kirjoitti:
Eikä mitään jakoa ole tehty, eikä tarvitsekkaan kun minä olen ainoa perijä. Lesken kanssa tehty ositustakaan ei tarvittu kun leski oli varakkaampi, eikä tietenkään halunnut maksaa tasinkoa minulle. Hän vain ilmoitti perunkirjoituksessa että käyttää oikeuttaa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon. Nyt hän kuitenkin osti oman talon mihin muutti asumaan, sen takia kiinnostaisi että jatkuuko tuo hallintaoikeus ja voiko hän antaa taloni oman poikansa käyttöön niin pitkäksi aikaa kun itse elää. Tuon leskelle tarkoitetun asumisoikeuden vielä ymmärtäisin, mutta jos hän siintä pois muuttaa ja antaa asunnon mille, niin tätä pidän kyllä asunnon perijän kannalta kohtuuttomalta.
Olen kirjoittanut lesken hallintaoikeudesta kymmenittäin kommentteja sekä nix nax että aiemmalla yx tavallinen -nimimerkeilläni. Alla olevassa linkissä olen vuosi sitten fundeerannut mm. nyt käsiteltävänä olevaa kysymystä. Fundeerauksessani (jossa, kun se tapahtui, kuten nytkin, kesämökillä, käytettävissäni ei ollut oikeustieteellistä kirjallisuutta) olen päätynyt samaan kuin edellä nimimerkki 13 11 otsikolla "Väärin". Siltä osin, jos leski on hankkinut omistukseensa yhteistä asuntoa vastaavan asunnon, olen katsonut - ja katson nytkin - lesken PK 3 luvun 1a §:ään perustuvan hallintaoikeuden yhteiseen asuntoon lakanneeksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8440260#comment-39785258
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/lesken hallintaoikeus tid:3764 sort_name:"nix nax"?perpage=25&term_keywords=lesken hallintaoikeus- Ketjun avaaja
nix_nax kirjoitti:
Olen kirjoittanut lesken hallintaoikeudesta kymmenittäin kommentteja sekä nix nax että aiemmalla yx tavallinen -nimimerkeilläni. Alla olevassa linkissä olen vuosi sitten fundeerannut mm. nyt käsiteltävänä olevaa kysymystä. Fundeerauksessani (jossa, kun se tapahtui, kuten nytkin, kesämökillä, käytettävissäni ei ollut oikeustieteellistä kirjallisuutta) olen päätynyt samaan kuin edellä nimimerkki 13 11 otsikolla "Väärin". Siltä osin, jos leski on hankkinut omistukseensa yhteistä asuntoa vastaavan asunnon, olen katsonut - ja katson nytkin - lesken PK 3 luvun 1a §:ään perustuvan hallintaoikeuden yhteiseen asuntoon lakanneeksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8440260#comment-39785258
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/lesken hallintaoikeus tid:3764 sort_name:"nix nax"?perpage=25&term_keywords=lesken hallintaoikeusSelailin noita vanhoja ketjuja, mutta en näköjään tarpeeksi kauas tai tarkasti. Eli näiden perusteella täytyy ilmoittaa leskelle että hänen hallintaokeus on mielestäni päättynyt, ja otan taloni hallintaan kun hän on saannut muuton loppuun. Jos tämä ei riitä niin täytyy sitten palkata lakimies hoitamaan homma, vai olisiko viisainta palkata heti ilmoittamaan leskelle tämä asia?
- Jo toisena
Ketjun avaaja kirjoitti:
Selailin noita vanhoja ketjuja, mutta en näköjään tarpeeksi kauas tai tarkasti. Eli näiden perusteella täytyy ilmoittaa leskelle että hänen hallintaokeus on mielestäni päättynyt, ja otan taloni hallintaan kun hän on saannut muuton loppuun. Jos tämä ei riitä niin täytyy sitten palkata lakimies hoitamaan homma, vai olisiko viisainta palkata heti ilmoittamaan leskelle tämä asia?
Ja kuten aika moni muukin on tullut samaan tulokseen kuin minäkin että lesken hallintaoikeus on päättynyt.
Mutta mutta, älä pästä leskeä sorkkimaan väliin esim siten että hän muuttaakin papereita siten ettei omistakkaan yksin tai jopa niin että hänen poikansa omistaa uuden asunnon niin et pääse leskestä koskaan eroon.
Eli ota joku lakimies avuksi ja valmistele asia leskeltä salassa virallinen ilmoitus asiasta, mielestäni nyt ei kannata käydä leuhkimaan leskelle että kuinkas kävi.
Lakimiehen kustannukset tulevat varmasti moneen kertaan haukuttua onnistuneen jutun ansiosta. - Ketjun avaaja
Jo toisena kirjoitti:
Ja kuten aika moni muukin on tullut samaan tulokseen kuin minäkin että lesken hallintaoikeus on päättynyt.
Mutta mutta, älä pästä leskeä sorkkimaan väliin esim siten että hän muuttaakin papereita siten ettei omistakkaan yksin tai jopa niin että hänen poikansa omistaa uuden asunnon niin et pääse leskestä koskaan eroon.
Eli ota joku lakimies avuksi ja valmistele asia leskeltä salassa virallinen ilmoitus asiasta, mielestäni nyt ei kannata käydä leuhkimaan leskelle että kuinkas kävi.
Lakimiehen kustannukset tulevat varmasti moneen kertaan haukuttua onnistuneen jutun ansiosta.Ymmärsin nixnaxin linkkaamasta aikaisemmasta ketjusta että hallintaoikeus loppuu siihen kun leski tämän talon osti, myöhemmin tehdyt muutokset ei enään vaikuta tähän. No pelataan varman päälle ja laitetaan lakimies asialle, pari tonnin lasku ei meinaa mitään jos tällä talon saan haltuuni nyt, enkä vasta ehkä kymmenien vuosien päästä.
- eileski
Ketjun avaaja kirjoitti:
Ymmärsin nixnaxin linkkaamasta aikaisemmasta ketjusta että hallintaoikeus loppuu siihen kun leski tämän talon osti, myöhemmin tehdyt muutokset ei enään vaikuta tähän. No pelataan varman päälle ja laitetaan lakimies asialle, pari tonnin lasku ei meinaa mitään jos tällä talon saan haltuuni nyt, enkä vasta ehkä kymmenien vuosien päästä.
Joskus ymmärsi (väärin?) että leskellä tässä laissa tarkoitetaan rintaperillisten vanhempaa. Eli uudella puolisolla ei ole lesken oikeutta? "Leskellä tässä laissa tarkoitetaan...?"
eileski kirjoitti:
Joskus ymmärsi (väärin?) että leskellä tässä laissa tarkoitetaan rintaperillisten vanhempaa. Eli uudella puolisolla ei ole lesken oikeutta? "Leskellä tässä laissa tarkoitetaan...?"
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ... estämättä e l o o n j ä ä n y t p u o l i s o saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon..."
>>"Leskellä tässä laissa tarkoitetaan...?"- Oikein..
Ketjun avaaja kirjoitti:
Ymmärsin nixnaxin linkkaamasta aikaisemmasta ketjusta että hallintaoikeus loppuu siihen kun leski tämän talon osti, myöhemmin tehdyt muutokset ei enään vaikuta tähän. No pelataan varman päälle ja laitetaan lakimies asialle, pari tonnin lasku ei meinaa mitään jos tällä talon saan haltuuni nyt, enkä vasta ehkä kymmenien vuosien päästä.
Mutta olen nähnyt myös ihmeellisiä asioita jossa jo tehtyjä ja tapahtuneita asioita on väännetty toiseksi.
Jos leski on todella niin röyhkeä että meinasi sinua kusettaa mikä estää hänta tekemästä jonkun paperin että asunto ei todellisuudessa olisikaan hänen?
Olen nähnyt kun jälkikäteen tupsahtaa esim. lahjakirja joka on päivätty sopivasti taannehtuvasti.
Esimerkiksi tupsahtaa lahhjakirja jolla leski on lahjoittanut tuon ostetun asunnon paria päivää ennen kaupantekoa tuolle pojallensa, mitäs sitten? kiistaton dokumentti.
Tällaisia dokumentteja nämä sutkit tehtailevat ihan tarpeidensa mukaan joten varovaisuutta, varovaisuutta sutkien kanssa.
Parhaimmassakin tapauksessa joudut käräjöimään vuosi kausia että saat omasi pois. - nasse-setä.
Oikein.. kirjoitti:
Mutta olen nähnyt myös ihmeellisiä asioita jossa jo tehtyjä ja tapahtuneita asioita on väännetty toiseksi.
Jos leski on todella niin röyhkeä että meinasi sinua kusettaa mikä estää hänta tekemästä jonkun paperin että asunto ei todellisuudessa olisikaan hänen?
Olen nähnyt kun jälkikäteen tupsahtaa esim. lahjakirja joka on päivätty sopivasti taannehtuvasti.
Esimerkiksi tupsahtaa lahhjakirja jolla leski on lahjoittanut tuon ostetun asunnon paria päivää ennen kaupantekoa tuolle pojallensa, mitäs sitten? kiistaton dokumentti.
Tällaisia dokumentteja nämä sutkit tehtailevat ihan tarpeidensa mukaan joten varovaisuutta, varovaisuutta sutkien kanssa.
Parhaimmassakin tapauksessa joudut käräjöimään vuosi kausia että saat omasi pois.>>Esimerkiksi tupsahtaa lahhjakirja jolla leski on lahjoittanut tuon ostetun asunnon paria päivää ennen kaupantekoa tuolle pojallensa, mitäs sitten? kiistaton dokumentti.
- Sutkien kanssa?
nasse-setä. kirjoitti:
>>Esimerkiksi tupsahtaa lahhjakirja jolla leski on lahjoittanut tuon ostetun asunnon paria päivää ennen kaupantekoa tuolle pojallensa, mitäs sitten? kiistaton dokumentti.
Rahaa palaa ja aina vastaan tulee kaikennäköisiä ihmeellisiä dokumennteja ja selityksiä.
Itse olen tapellut ja rahaa on palanut nyt n. 5000€ ja joka kerta olen ollut oikeassa, näitä rahoja ei vain saa tuolta sutkilta pois ja asia sen kun venyy.
Ei pidä aliarvioida sutkien aiheuttamaa ongelmaa.
Tuo esimerkkini lahjakirjan tupsahduksesta aiheuttaisisen että asia ei olisikaan niin selvä ja sitä jouduttaisiin käräjillä varmentamaan, valituskierroksineen kaikkineen vierähtää useampi vuosi attä juttu saadaan purkkiin.
Eikö kannataisi hoitaa asia 100% varmasti että tuollaista tilannetta ei pääse syntymään.
Niin ja asianajajan käyttö aloittajan tapauksessa ei maksa tuhansia euroja, kyse olisi muutamasta satasesta.
Vanha sanonta vahingosta viisastuu, olisi minunkin pitänyt ottaa heti asianajaja peliin eikä päästää sutkia punomaan juoniaan. - dolittle1
nasse-setä. kirjoitti:
>>Esimerkiksi tupsahtaa lahhjakirja jolla leski on lahjoittanut tuon ostetun asunnon paria päivää ennen kaupantekoa tuolle pojallensa, mitäs sitten? kiistaton dokumentti.
Tämä tulee kalliiksi lesken pojalle. Lahjakirja voidaan tulkita ennakkoperinnökis ja poika joutuu maksamaan lahjaveroa.
- hyvä laki
Yleensä varon kommentoimasta em. keskusteluja joissa perilliset haluavat saada leskenoikeudella asuvan oikeudet kumottua. Perillisten en tiedä vielä tähän päivään mennessä osallistuneen Isänsä/äitinsä peirittävänsä kodin/asunnon hankintaan. Helppo raha tekee ihmeen ahneeksi. Laki on laadittu juuri siksi, että puolison kuoleman jälkeen yleensä yhteiseillä rahoilla ja muilla voimavaroilla hankittu asunto turvaa lesken asumisen. perillisten on syytä käydä ahkerasti töissä ja elää elämää, joka hänen omilla tuloillaan on mahdollista.
Jättäkää lesket rauhaan, elämä on riittävän kovaa puolison kuoltua.
Siis yksinkertaisesti, jos leskellä ei ole omaan varallisuuteensa kuuluvaa samantasoista asuntoa, hänellä on eliikäinen oikeus käyttää ja hallita yhteistä kotia.- Juupa juu
Hauskaa että palattiin näin vanhaan ketjuun ja huomasin että olin itsekkin vielä vastaillut ketjussa.
Kun lähdetään moraalisoimaan asioista niin eikös tämän ketjun aloittajan tapauksessa se sutki ollut leski jolla oli varallisuutta ja myös mahdollisuutta järjestellä oma elämisensä niinkuin parhaaksi näkee?
Tapauksessa leskellä soi vain päässä että mulle mulle mulle.
Eikös se köyhemmän puolison perillinen joka on perinnöstä maksanut asiaankuluvat verot olisi oikeutettu saamaan hallintaansa perintöään kun se lain mukaan hänelle vapautuisi?
Miksikä tuo oikeus olisi pitänyt luovuttaa lesken kautta lesken lapselle?
Eikös vainajan lapsi ole moraalisesti oikeutetumpi nauttimaan perinnöstä kuin lesken lapsi?
Aloittajan tapauksessa leski ei aikonut enään nauttia oikeudestaan vaan aikoi siirtää oikeuden lapselleen joten miten se olisi ollut laskeltä pois?
Joten kun aletaan moraalisoida niin kannattaisi katsoa vähän laajemmalti asioita niin lopputulos voikin olla aivan eri.
- Talo takaisin
Voi, ja näin meidän isän asunnon suhteen kävikin. Isä oli mennyt vanhoilla päivillään 25 vuotta nuoremman kanssa naimisiin, avioehto heillä oli mutta ei isä tätä hallintaoikeus juttua olllut ajatellut. Näin tälle leskelle jäi hallintaan isämme todella hieno talo, minkä hän kuitenkin luovutti melkein heti oman lapsensa käyttöön. Mutta virheen leski teki siinä että osti itselleen melko arvokkaan kerrostaloasunnnon keskustasta, ja tämä riitti hallintaoikeuden purkuun, Asiasta oltiin menossa jo käräjille, mutta leski lopulta luovutti ilmeisesti lakimiehensä suosituksesta. Ja leski muuten yritti ensin siirrellä tuon ostamansa asunnon osaa lastensa nimiin, mutta myöhäistä se oli kun asunto oli jo ollut yksin hänen.
- Juu näin
Kun katselee aiemmin antamiani vastauksia varoittelin juuri näistä sutkeista.
Heitä ei missään nimessä saa varoittaa etukäteen tulevista asioista vaan odottaa että he tekevät virheen ja sitten on toimittava ripeästi mielellään asiantuntijan kanssa.
Osa vähätteli vastaustani arvellen ettei se ole todellinen uhka mutta kun on nähnyt ja kokenut niin tietää että uhka on todellinen.
Meilläkin lapsien saamasta perinnöstä jäi lesken hallinnan alaiseksi osa, sekin osa pitää vielä taistella lasten valvonnan alaiseksi kun vastassa on sutki leski.
Pienellä valtakirjaväärennöksellä hän pääsee hävittämään omaisuuden ja pahimmillaan asia huomataan siinä vaiheessa kun anopin päällä on 2 metriä maata, kaivetaanko hänet silloin esille ja saatetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen?
Viisaampi luoda puitteet että sutki leski ei pääse iskemään ilman välittömiä seuraamuksia. - ... ..
Juu näin kirjoitti:
Kun katselee aiemmin antamiani vastauksia varoittelin juuri näistä sutkeista.
Heitä ei missään nimessä saa varoittaa etukäteen tulevista asioista vaan odottaa että he tekevät virheen ja sitten on toimittava ripeästi mielellään asiantuntijan kanssa.
Osa vähätteli vastaustani arvellen ettei se ole todellinen uhka mutta kun on nähnyt ja kokenut niin tietää että uhka on todellinen.
Meilläkin lapsien saamasta perinnöstä jäi lesken hallinnan alaiseksi osa, sekin osa pitää vielä taistella lasten valvonnan alaiseksi kun vastassa on sutki leski.
Pienellä valtakirjaväärennöksellä hän pääsee hävittämään omaisuuden ja pahimmillaan asia huomataan siinä vaiheessa kun anopin päällä on 2 metriä maata, kaivetaanko hänet silloin esille ja saatetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen?
Viisaampi luoda puitteet että sutki leski ei pääse iskemään ilman välittömiä seuraamuksia.Oikeuskirjallisuuden mukaan lesken vähimmäissuojan laajuus määräytyy osituksessa tai erottelussa ja jatkuu lesken kuolemaan saakka. Hallintaoikeuteen sisältyy lesken oikeus vuokrata käyttöoikeuden alaista omaisuutta. Leski voi luopua oikeudestaan hallita jäämistöä jakamattomana joko kokonaan tai osittain.
Nähädäkseni tässä ei hirveästi ole epäselvyyttä, jos ositus on tehty ja siinä todettu käyttöoikeus leskelle, niin se säilyy lesken kuolemaan, eikä siihen vaikuta se, hankkiiko leski itselleen myöhemmin asunnon käyttöönsä, vaan leski voi antaa vuokralle hallintaoikeuden alaista omaisuutta ja asua itse tilapäisesti tai pysyvästi muualla. Muullatavoin tulkittuna sotisi räikeästi lain tarkoitusta vastaan. - Mitä nä räyhäät.
... .. kirjoitti:
Oikeuskirjallisuuden mukaan lesken vähimmäissuojan laajuus määräytyy osituksessa tai erottelussa ja jatkuu lesken kuolemaan saakka. Hallintaoikeuteen sisältyy lesken oikeus vuokrata käyttöoikeuden alaista omaisuutta. Leski voi luopua oikeudestaan hallita jäämistöä jakamattomana joko kokonaan tai osittain.
Nähädäkseni tässä ei hirveästi ole epäselvyyttä, jos ositus on tehty ja siinä todettu käyttöoikeus leskelle, niin se säilyy lesken kuolemaan, eikä siihen vaikuta se, hankkiiko leski itselleen myöhemmin asunnon käyttöönsä, vaan leski voi antaa vuokralle hallintaoikeuden alaista omaisuutta ja asua itse tilapäisesti tai pysyvästi muualla. Muullatavoin tulkittuna sotisi räikeästi lain tarkoitusta vastaan.Aloittaja voisi varmaan jos sattuu tätä lukemaan kertoa miten kävi.
Myös lailla on joku takaa ajatus ja tarkoitus.
Mikä ajatus on lesken asumisoikeudella yhteiseen kotiin?
Jos tuo laissa tarkoittama tarkoitus poistuu tulisiko siitä huolimatta lakia noudattaa kirjaimellisesti vai aletaanko silloin tulkita lakia?
Melkein jokainen uusi laki joka nykyään kirjoitetaan testataan eri oikeusasteissa ja haetaan sitä kautta tukinta laille, vasta tällaisen tulkinnan jälkeen aletaan ihan oikeasti käyttää lakia ja mahdollisesti väärät tulkinnat oikaistaan.
Toisinaan lain laatijat pettyvät kun lain tulkinnasta tuleekin eri mitä alun perin tarkoitettiin.
Kyseessä olevasta lesken oikeudesta löytyy varmasti tulkinta, kuka sen viitsii kaivaa esille? - nasse-setä.
... .. kirjoitti:
Oikeuskirjallisuuden mukaan lesken vähimmäissuojan laajuus määräytyy osituksessa tai erottelussa ja jatkuu lesken kuolemaan saakka. Hallintaoikeuteen sisältyy lesken oikeus vuokrata käyttöoikeuden alaista omaisuutta. Leski voi luopua oikeudestaan hallita jäämistöä jakamattomana joko kokonaan tai osittain.
Nähädäkseni tässä ei hirveästi ole epäselvyyttä, jos ositus on tehty ja siinä todettu käyttöoikeus leskelle, niin se säilyy lesken kuolemaan, eikä siihen vaikuta se, hankkiiko leski itselleen myöhemmin asunnon käyttöönsä, vaan leski voi antaa vuokralle hallintaoikeuden alaista omaisuutta ja asua itse tilapäisesti tai pysyvästi muualla. Muullatavoin tulkittuna sotisi räikeästi lain tarkoitusta vastaan.>>Nähädäkseni tässä ei hirveästi ole epäselvyyttä, jos ositus on tehty ja siinä todettu käyttöoikeus leskelle, niin se säilyy lesken kuolemaan, eikä siihen vaikuta se, hankkiiko leski itselleen myöhemmin asunnon käyttöönsä // Muullatavoin tulkittuna sotisi räikeästi lain tarkoitusta vastaan.
- ... ..
nasse-setä. kirjoitti:
>>Nähädäkseni tässä ei hirveästi ole epäselvyyttä, jos ositus on tehty ja siinä todettu käyttöoikeus leskelle, niin se säilyy lesken kuolemaan, eikä siihen vaikuta se, hankkiiko leski itselleen myöhemmin asunnon käyttöönsä // Muullatavoin tulkittuna sotisi räikeästi lain tarkoitusta vastaan.
"Nyt olet kyllä ymmärtänyt lain tarkoituksen räikeästi väärin. "
Halusin tarkoituksella nostaa tämän esille. Se ymmärtämys on suoraan oikeuskirjallisuudesta, niinkuin olen vastauksessani viitannut. Ja jos lain tarkoitus olisi jotain muuta, siitä olisi kyllä ko. oikeudenalan perusteoksessa mainittu.
Lesken tulee hallintaoikeutta käyttäessään ottaa huomioon omistajien etu, joten siis alihintaan ei saa vuokrata, mutta ei se hallintaoikeus estä muita asumisjärjestelyjä, jos se on tarpeen esimerkiksi terveydellisistä syistä tai vaikka vaan ihan muista syistä.
Ongelma on siinä, että yleensä ne on kai jakamattomia pesiä, eikä perikunta sen paremminkin kuin leskikään ole selvillä siitä, mikä on lesken hallintaoikeuden laajuus. Se on otollinen tilanne ruveta spekuloimaan lesken hallintaoikeuden raukeamisella. Niitäkin kannanottoja kun on nähty, että leski ei saisi ostaa asumiskelvottoman talon tilalle parempaa menettämättä hallintaoikeuttaan.
- nasse-setä.
>>Nähädäkseni tässä ei hirveästi ole epäselvyyttä, jos ositus on tehty ja siinä todettu käyttöoikeus leskelle, niin se säilyy lesken kuolemaan, eikä siihen vaikuta se, hankkiiko leski itselleen myöhemmin asunnon käyttöönsä, vaan leski voi antaa vuokralle hallintaoikeuden alaista omaisuutta ja asua itse tilapäisesti tai pysyvästi muualla.
- ... ..
Se on selvästi sanottu mainitussa teoksessa, mutta en ala sitä tänne referoimaan. Sen homman saa itsekukin tehdä omalla kustannuksellaan.
- nasse-setä.
... .. kirjoitti:
Se on selvästi sanottu mainitussa teoksessa, mutta en ala sitä tänne referoimaan. Sen homman saa itsekukin tehdä omalla kustannuksellaan.
Höpö höpö! Minä olen mainittua teosta referoinut näillä palstoilla lukemattomia kertoja. Sinä et referoi siitä yksinkertaisesta syystä, että väittämääsi ei mainutussa teoksessa ole! Tuskinpa olet sitä koskaan avannutkaan.
- ... ..
nasse-setä. kirjoitti:
Höpö höpö! Minä olen mainittua teosta referoinut näillä palstoilla lukemattomia kertoja. Sinä et referoi siitä yksinkertaisesta syystä, että väittämääsi ei mainutussa teoksessa ole! Tuskinpa olet sitä koskaan avannutkaan.
Antamani informaatio on tarkoitettu palstan lukijoille tiedoksi, ja kun se on niinkin selvästi esitetty alan oppikirjassa, joten voi olettaa, että tuomioistuimessa päätös tulisi olemaan samansuuntainen, tosin oikeuskäytäntö on aina oma lukunsa johtuen tapausten erilaisuudesta.
- nasse-setä.
... .. kirjoitti:
Antamani informaatio on tarkoitettu palstan lukijoille tiedoksi, ja kun se on niinkin selvästi esitetty alan oppikirjassa, joten voi olettaa, että tuomioistuimessa päätös tulisi olemaan samansuuntainen, tosin oikeuskäytäntö on aina oma lukunsa johtuen tapausten erilaisuudesta.
Edelleen täyttä höpöä. Annat "informaatiota" omasta päästäsi. Jos "informaatiosi" pitäisi paikkansa, voisit täällä referoida tuon "niinkin selvän" kohdan. Tosiasia on, että nyt puheena olevaa kysymystä Aarnion-Kankaan teoksessa (4. uudistettu painos) ei ole lainkaan käsitelty. Tämän olen todennut jo aiemmalla nimimerkilläni nix nax:
"Asumisoikeuden puntarointia
>>Sitä en tiedä, että onko oikeuden ratkaisuja hallintaoikeuden jatkumisesta lesken asuessa muualla ostelemissaan asunnoissa. - ... ..
nasse-setä. kirjoitti:
Edelleen täyttä höpöä. Annat "informaatiota" omasta päästäsi. Jos "informaatiosi" pitäisi paikkansa, voisit täällä referoida tuon "niinkin selvän" kohdan. Tosiasia on, että nyt puheena olevaa kysymystä Aarnion-Kankaan teoksessa (4. uudistettu painos) ei ole lainkaan käsitelty. Tämän olen todennut jo aiemmalla nimimerkilläni nix nax:
"Asumisoikeuden puntarointia
>>Sitä en tiedä, että onko oikeuden ratkaisuja hallintaoikeuden jatkumisesta lesken asuessa muualla ostelemissaan asunnoissa." Annat "informaatiota" omasta päästäsi. Jos "informaatiosi" pitäisi paikkansa, voisit täällä referoida tuon "niinkin selvän" kohdan. Tosiasia on, että nyt puheena olevaa kysymystä Aarnio-Kankaan teoksessa (4. uudistettu painos) ei ole lainkaan käsitelty."
Minä en yleensä enää provosoidu näistä palstan herjauksista, vaikka välillä mieleni tekisin sanoa muutama sananen.
Mutta siis, Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus 1, 5. uudistettu laitos 2009, sivulta 995 alkaen: Käyttöoikeuden kohteena olevan omaisuuden vuokraaminen, jossa on käsitelty lesken PK 3:1 a §:ään perustuvaa käyttöoikeutta ja sen luovutettavuutta kolmannelle.
Tämä käsiteltävänä olevan asian tulkinta ei ole muuksi muuttunut teoksen aikaisemmista painoksista, ja miksi olisikaan, kun perintöoikeus on luonnostaan varsin pysyvää, jos kohta vähimmäissuoja on varsin uusi tulokas tällä rintamalla, ja siinä mielessä muutosaltis. - nasse-setä.
... .. kirjoitti:
" Annat "informaatiota" omasta päästäsi. Jos "informaatiosi" pitäisi paikkansa, voisit täällä referoida tuon "niinkin selvän" kohdan. Tosiasia on, että nyt puheena olevaa kysymystä Aarnio-Kankaan teoksessa (4. uudistettu painos) ei ole lainkaan käsitelty."
Minä en yleensä enää provosoidu näistä palstan herjauksista, vaikka välillä mieleni tekisin sanoa muutama sananen.
Mutta siis, Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus 1, 5. uudistettu laitos 2009, sivulta 995 alkaen: Käyttöoikeuden kohteena olevan omaisuuden vuokraaminen, jossa on käsitelty lesken PK 3:1 a §:ään perustuvaa käyttöoikeutta ja sen luovutettavuutta kolmannelle.
Tämä käsiteltävänä olevan asian tulkinta ei ole muuksi muuttunut teoksen aikaisemmista painoksista, ja miksi olisikaan, kun perintöoikeus on luonnostaan varsin pysyvää, jos kohta vähimmäissuoja on varsin uusi tulokas tällä rintamalla, ja siinä mielessä muutosaltis.Voi voi, kun yhä vain puhut aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta. Etkö todella vieläkään ymmärrä, että kysymys ei nyt ole lainkaan siitä, mistä edelleenkin luulet kysymyksen olevan?!
Siitä, että lesken hallintaoikeuteen kuuluu oikeus antaa käyttöoikeuden kohteena oleva asunto vuokralle, pitää itse vuokratulo ja asua muualla vuokra-asunnossa tai alkuperäistä vaatimattomammassa omistusasunnossa, ei ole nyt keskusteltu lainkaan. Tuohan on selvää pässinlihaa, kuten sinulle jo aiemmin kerroin (ja kuten täällä muutkin kommentaattorit ovat todenneet). Tämän lesken oikeuden olen palstan lukijoille selvittänyt jo monen monta vuotta sitten. (Tässä esimerkki viiden vuoden takaa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/4986484#comment-26444456)
Tarkistin omasta kirjastani kohdan "Käyttöoikeuden kohteena olevan omaisuuden vuokraaminen". Minulla tosin on edellinen, 4. uudistettu laitos (joka käsityksesi mukaan on tältä osin saman sisältöinen kuin 5. laitos). Siinä ei puolella sanallakaan puhuta nyt käsiteltävänä olevasta tilanteesta, missä leski on saanut OMISTUKSEENSA kodikseen sopivan asunnon.
Ymmärrä nyt lopultakin, mistä debatissa on kysymys, ja esitä siihen soveltuva referaatti, jos sellaisen löydät.
- Muutaako ositus?
"Siitä, että lesken hallintaoikeuteen kuuluu oikeus antaa käyttöoikeuden kohteena oleva asunto vuokralle, pitää itse vuokratulo ja asua muualla vuokra-asunnossa tai alkuperäistä vaatimattomammassa omistusasunnossa, ei ole nyt keskusteltu lainkaan. Tuohan on selvää pässinlihaa, kuten sinulle jo aiemmin kerroin (ja kuten täällä muutkin kommentaattorit ovat todenneet). Tämän lesken oikeuden olen palstan lukijoille selvittänyt jo monen monta vuotta sitten. (Tässä esimerkki viiden vuoden takaa"
Anteeksi väliintulo, mutta minulla on juuri vastaava case kuin yllä, mutta sillä poikkeuksella että pesä on jaettu, jossa viitataan tähän lesken hallintaoikeuteen PK 3:1 a mukaisesti. Onko siis leskellä 'ikuinen' hallinta oikeus vaikkei asu asunnossa vaan vuokraa sitä, ja asuu itse vuokralla kun ei ole varaa asua omassa asunnossaan? - nasse-setä.
Ei voi
Leskellä ei ole parempaa oikeutta kuin hänen puolisollaan oli. Pesän osakas ei yksin voi päättää pesän asioista, ei tietenkään omaisuuden myymisestäkään. Pesän osakas voi milloin tahansa vaatia pesän jakamista. Yhdessä myös voidaan sopia omaisuuden myymisestä ja rahojen jakamisesta. Jos sopua ei synny, jaosta päättää oikeuden määräämä pesänjakaja, joka voi tarvittaessa saada oikeudelta luvan mökin myymiseen.
Kun leski perii puolisonsa, lesken kuoltua hänen pesänsä lähtökohtaisesti jaetaan puoliksi lesken perillisten ja puolison toissijaisten perillisten kesken. Omasta puoliskostaan leski voi määrätä testamentilla.
Noin on, vaikka perittävällä on rintaperillisiä, niin kauan kuin nämä eivät ole esittäneet jakovaatimusta. Jos jakovaatimus esitetään, lesken hallintaoikeus rajautuu yhteiseen asuntoon ja tavanomaiseen asuntoirtaimistoon. - Muuttaako ositus?
Kiitokset selvennyksistä. Ymmärrän tilanteen juuri noin kun kuolinpesä on vielä jakamatta, mutta kun ositus on tehty ja omistukset on selvillä, kuinka pitkälle lesken hallintaoikeus yltää kun osituksessa vedotaan tuohon PK 3:1 a §:ään.
Tässä tapauksessa leski ei itse asu asunnossa vaan on sen vuokrannut, ja asuu itse vuokralla(hän ei siis omista toista kodikseen sopivaa asuntoa).
Jotenkin naivisti ajattelin että kun leski lähti vuokraamaan asuntoa(johon muilta osakkailta toki vaadittiin hyväksyntä), hänen hallintaoikeutensa vähintään heikentyisi. Taustana että tuolloin ajatuksena oli että asunto vuokrataan joksikin aikaa, jonka jälkeen se myydään. Nyt lesken taloudellinen tilanne ei mahdollista tilannetta että hän voisi muuttaa asuntoon takaisin, joten hallintaoikeuteen vedoten nykyinen ajattelu on että asunto pysyy vuokralla hamaan tappiin asti...
Voiko olla näin? tähän ei varmaan löydy mitään selvää tulkintaa, joten oikeusprosessia vireille?- e0jpr
Tulkinta on aivan selvä kun leski ei omista vastaavantasoista asuntoa. Lesken hallintaoikeus on ja pysyy hamaan tappiin asti. Leski pitää vuokratulot ja maksaa niistä kulut. Oikeuteen on turha mennä
>>Jotenkin naivisti ajattelin että kun leski lähti vuokraamaan asuntoa(johon muilta osakkailta toki vaadittiin hyväksyntä), hänen hallintaoikeutensa vähintään heikentyisi.
- Muuttaako Ositus?
nix_nax kirjoitti:
>>Jotenkin naivisti ajattelin että kun leski lähti vuokraamaan asuntoa(johon muilta osakkailta toki vaadittiin hyväksyntä), hänen hallintaoikeutensa vähintään heikentyisi.
Kun ositus on tehty niin lupa kiinteistön vuokraamiseen ja muihin vastaaviin asioihin kyllä tarvitaan lupa muilta 'osakkailta', ja näin on toimittukin.
Tälläisenä tulkintana lakiin on kyllä jäänyt tähänkin kohtaan melkoinen porsaanreikä. Mikäli leski vain toisen asunnon ostamisen sijaan asuu vuokralla, hallintaoikeus vain säilyy ja säilyy. Lain alkuperäinen ajatus tässä sumenee, joka siis oli taata leskelle oikeuden asua/hallita yhdessä omistamaansa kiinteistöä. Kun tätä kiinteistöä sittemmin käytetään esim. puhtaasti sijoituksena ja vuokrataan, ei rintaperillisillä osituksen jälkeenkään ole teidän mielestä mitään mahdollisuutta vaatia esim. kiinteistön myyntiä. Maksamme kiltisti kiinteistöverot ja muut omistamisesta aiheutuvat kustannukset, ja leski porskuttaa.
Uskaltaisin väittää että lesken hallintaoikeuden pysyvyytteen vaikuttavat myös muut seikat. - 24816
Muuttaako Ositus? kirjoitti:
Kun ositus on tehty niin lupa kiinteistön vuokraamiseen ja muihin vastaaviin asioihin kyllä tarvitaan lupa muilta 'osakkailta', ja näin on toimittukin.
Tälläisenä tulkintana lakiin on kyllä jäänyt tähänkin kohtaan melkoinen porsaanreikä. Mikäli leski vain toisen asunnon ostamisen sijaan asuu vuokralla, hallintaoikeus vain säilyy ja säilyy. Lain alkuperäinen ajatus tässä sumenee, joka siis oli taata leskelle oikeuden asua/hallita yhdessä omistamaansa kiinteistöä. Kun tätä kiinteistöä sittemmin käytetään esim. puhtaasti sijoituksena ja vuokrataan, ei rintaperillisillä osituksen jälkeenkään ole teidän mielestä mitään mahdollisuutta vaatia esim. kiinteistön myyntiä. Maksamme kiltisti kiinteistöverot ja muut omistamisesta aiheutuvat kustannukset, ja leski porskuttaa.
Uskaltaisin väittää että lesken hallintaoikeuden pysyvyytteen vaikuttavat myös muut seikat.Ei se ole mikään porsaanreikä. Tarkoitus ei ole turvata lesken oikeutta asua vanhassa kodissaan vaan tarkoitus on turvata lesken asuminen ylipäätään. Jos lesken mielestä on tarkoituksenmukaisempaa asua muualla kuin vanhassa kodissaan niin se on lesken oikeus. Muilta lupaa kyselemättä ja se asuminen rahoitetaan vanhan kodin vuokratuotolla.
Maksamme kiltisti kiinteistöverot ja muut omistamisesta aiheutuvat kustannukset, ja leski porskuttaa.
Jos te noita maksatte niin se on ihan omaa tyhmyyttänne. Niiden maksaminen on lesken velvollisuus koska tuototkin kuuluvat leskele Muuttaako Ositus? kirjoitti:
Kun ositus on tehty niin lupa kiinteistön vuokraamiseen ja muihin vastaaviin asioihin kyllä tarvitaan lupa muilta 'osakkailta', ja näin on toimittukin.
Tälläisenä tulkintana lakiin on kyllä jäänyt tähänkin kohtaan melkoinen porsaanreikä. Mikäli leski vain toisen asunnon ostamisen sijaan asuu vuokralla, hallintaoikeus vain säilyy ja säilyy. Lain alkuperäinen ajatus tässä sumenee, joka siis oli taata leskelle oikeuden asua/hallita yhdessä omistamaansa kiinteistöä. Kun tätä kiinteistöä sittemmin käytetään esim. puhtaasti sijoituksena ja vuokrataan, ei rintaperillisillä osituksen jälkeenkään ole teidän mielestä mitään mahdollisuutta vaatia esim. kiinteistön myyntiä. Maksamme kiltisti kiinteistöverot ja muut omistamisesta aiheutuvat kustannukset, ja leski porskuttaa.
Uskaltaisin väittää että lesken hallintaoikeuden pysyvyytteen vaikuttavat myös muut seikat.>>Kun ositus on tehty niin lupa kiinteistön vuokraamiseen ja muihin vastaaviin asioihin kyllä tarvitaan lupa muilta 'osakkailta', ja näin on toimittukin.
- Muuttaako ositus?
nix_nax kirjoitti:
>>Kun ositus on tehty niin lupa kiinteistön vuokraamiseen ja muihin vastaaviin asioihin kyllä tarvitaan lupa muilta 'osakkailta', ja näin on toimittukin.
Tulkintanne siis on että mitä on sanottu laissa eräistä yhteisomistussuhteista -voidaan pyyhkäistä kokonaan pois lesken oikeuksien ja PK 3 luvun nojalla?
Ja tuosta vuokraamisesta vielä että lupa todellakin tarvitaan muilta kiinteistön omistajilta, tämän jopa asiansa osaava kiinteistövälittäjäkin tiesi....Tilanne siis muuttuu kun on tehty ositus. Jakamattoman kuolinpesän aikana leski voi kiinteistöä vuokrata jopa ilman kuolinpesän muiden jäsenten lupaa.
Omistamisen kustannuksilla viittasin lähinnä kiinteistöveroihin. Ne tasan tarkkaan tulee maksettavaksi sen suhteen mukaan kuin kiinteistöä omistetaan. Juoksevat kustannukset leski sentään hoitaa saamillaan vuokratuloilla. Muuttaako ositus? kirjoitti:
Tulkintanne siis on että mitä on sanottu laissa eräistä yhteisomistussuhteista -voidaan pyyhkäistä kokonaan pois lesken oikeuksien ja PK 3 luvun nojalla?
Ja tuosta vuokraamisesta vielä että lupa todellakin tarvitaan muilta kiinteistön omistajilta, tämän jopa asiansa osaava kiinteistövälittäjäkin tiesi....Tilanne siis muuttuu kun on tehty ositus. Jakamattoman kuolinpesän aikana leski voi kiinteistöä vuokrata jopa ilman kuolinpesän muiden jäsenten lupaa.
Omistamisen kustannuksilla viittasin lähinnä kiinteistöveroihin. Ne tasan tarkkaan tulee maksettavaksi sen suhteen mukaan kuin kiinteistöä omistetaan. Juoksevat kustannukset leski sentään hoitaa saamillaan vuokratuloilla.En aio pitempään kinata jonkin "tietävän" kiinteistönvälittäjän sanomisista. Ehkä lainaan, kuten jo sanoin, myöhemmin alan perusteosta. Sen kirjoittajien tietämys ja arvovalta on vähän lujempi kuin kiinteistöjobbarin.
- 24816
Muuttaako ositus? kirjoitti:
Tulkintanne siis on että mitä on sanottu laissa eräistä yhteisomistussuhteista -voidaan pyyhkäistä kokonaan pois lesken oikeuksien ja PK 3 luvun nojalla?
Ja tuosta vuokraamisesta vielä että lupa todellakin tarvitaan muilta kiinteistön omistajilta, tämän jopa asiansa osaava kiinteistövälittäjäkin tiesi....Tilanne siis muuttuu kun on tehty ositus. Jakamattoman kuolinpesän aikana leski voi kiinteistöä vuokrata jopa ilman kuolinpesän muiden jäsenten lupaa.
Omistamisen kustannuksilla viittasin lähinnä kiinteistöveroihin. Ne tasan tarkkaan tulee maksettavaksi sen suhteen mukaan kuin kiinteistöä omistetaan. Juoksevat kustannukset leski sentään hoitaa saamillaan vuokratuloilla.Ei tämä ole mikään mielipidekysymys. Lakien tulkintajärjestys on aivan looginen, pienempiiin tilanteisiin säädetty erikoislaki sivuuttaa yleisluontoisemman . Tässä tapauksessa PK on erikoislaki.
Mistähän olette löytäneet tämän "asiansa osaavan kiinteistönvälittäjän" ja miksi moinen on etsitty vuokraamista varten? Vuokrasopimuksen tekevät haltija eli leski ja vuokralainen. Siihen ei muita tarvita, ei edes todistajia sopimukseen.
Kiinteistovero kuuluu yksiselitteisesti haltijan, siis lesken maksettavaksi. Itse asiassa jos leski sen laiminlyö niiin loppuun asti vietynä vouti myisi kinteistön pakkohuutokaupassa, perilliset tai joku muu ostaisi sen ja em. laintulkinkategorian mukaan Ulosottokaari sivuuttaisi PK:n ja lesken hallintaoikeus loppuisi siihen - puttesetä
24816 kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys. Lakien tulkintajärjestys on aivan looginen, pienempiiin tilanteisiin säädetty erikoislaki sivuuttaa yleisluontoisemman . Tässä tapauksessa PK on erikoislaki.
Mistähän olette löytäneet tämän "asiansa osaavan kiinteistönvälittäjän" ja miksi moinen on etsitty vuokraamista varten? Vuokrasopimuksen tekevät haltija eli leski ja vuokralainen. Siihen ei muita tarvita, ei edes todistajia sopimukseen.
Kiinteistovero kuuluu yksiselitteisesti haltijan, siis lesken maksettavaksi. Itse asiassa jos leski sen laiminlyö niiin loppuun asti vietynä vouti myisi kinteistön pakkohuutokaupassa, perilliset tai joku muu ostaisi sen ja em. laintulkinkategorian mukaan Ulosottokaari sivuuttaisi PK:n ja lesken hallintaoikeus loppuisi siihenMuuttaako ositukselle vielä tuo lähdetieto kiinteistöverovelvollisuudesta. (KVL 2.luku, 7§)
- Muuttaako ositus?
24816 kirjoitti:
Ei tämä ole mikään mielipidekysymys. Lakien tulkintajärjestys on aivan looginen, pienempiiin tilanteisiin säädetty erikoislaki sivuuttaa yleisluontoisemman . Tässä tapauksessa PK on erikoislaki.
Mistähän olette löytäneet tämän "asiansa osaavan kiinteistönvälittäjän" ja miksi moinen on etsitty vuokraamista varten? Vuokrasopimuksen tekevät haltija eli leski ja vuokralainen. Siihen ei muita tarvita, ei edes todistajia sopimukseen.
Kiinteistovero kuuluu yksiselitteisesti haltijan, siis lesken maksettavaksi. Itse asiassa jos leski sen laiminlyö niiin loppuun asti vietynä vouti myisi kinteistön pakkohuutokaupassa, perilliset tai joku muu ostaisi sen ja em. laintulkinkategorian mukaan Ulosottokaari sivuuttaisi PK:n ja lesken hallintaoikeus loppuisi siihenVerottajan tulkinta verovelvollisuudesta on ollut erilainen, eli osituksen jälkeen kiinteistöverovelvollisuus on siirtynyt kaikille osakkaille ja siinä suhteessa veroa maksetaan kuin kiinteistöä omistetaan. Mutta jos asia todellakin on näin kuin yllä esitetty, niin verottaja on viimeiset 4 vuotta ollut väärässä, ja olen tästä keskustelusta hyötynyt ainakin muutaman tonnin, Kiitos!
Olen myös huomenna yhteydessä kiinteistövälittäjään, joka suomen suurimman välittäjän palveluksessa, ja kerron heidän myös tehneen väärän tulkinnan asiasta(joskin tämä ei minua hyödytä mutta teenpä palveluksen tuleville leskeille).
Aloitin keskustelun kysymyksellä muuttaako ositus tilannetta lesken hallintaoikeuden suhteen, ja konsensus kuulostaa olevan että ei. Jos tilanne todellakin on näin, niin herää kysymys ,mitä virkaa koko osituksella sitten on.
Ilman piikkejä tai koukkuja kiitokset kommenteista, ja palailen mahdollisesti aiheeseen kun olen asioiden kanssa edennyt. Muuttaako ositus? kirjoitti:
Verottajan tulkinta verovelvollisuudesta on ollut erilainen, eli osituksen jälkeen kiinteistöverovelvollisuus on siirtynyt kaikille osakkaille ja siinä suhteessa veroa maksetaan kuin kiinteistöä omistetaan. Mutta jos asia todellakin on näin kuin yllä esitetty, niin verottaja on viimeiset 4 vuotta ollut väärässä, ja olen tästä keskustelusta hyötynyt ainakin muutaman tonnin, Kiitos!
Olen myös huomenna yhteydessä kiinteistövälittäjään, joka suomen suurimman välittäjän palveluksessa, ja kerron heidän myös tehneen väärän tulkinnan asiasta(joskin tämä ei minua hyödytä mutta teenpä palveluksen tuleville leskeille).
Aloitin keskustelun kysymyksellä muuttaako ositus tilannetta lesken hallintaoikeuden suhteen, ja konsensus kuulostaa olevan että ei. Jos tilanne todellakin on näin, niin herää kysymys ,mitä virkaa koko osituksella sitten on.
Ilman piikkejä tai koukkuja kiitokset kommenteista, ja palailen mahdollisesti aiheeseen kun olen asioiden kanssa edennyt.>>Aloitin keskustelun kysymyksellä muuttaako ositus tilannetta lesken hallintaoikeuden suhteen, ja konsensus kuulostaa olevan että ei.>mitä virkaa koko osituksella sitten on.
puttesetä kirjoitti:
Muuttaako ositukselle vielä tuo lähdetieto kiinteistöverovelvollisuudesta. (KVL 2.luku, 7§)
Mitenkäs se sitä muuttaisi?
KVL 2:7
"Omistajan veroisen haltijan verovelvollisuus
Omistajan veroinen haltija on velvollinen suorittamaan kiinteistöstä menevästä verosta määrän, joka vastaa hänen hallintaansa kuuluvaa osaa kiinteistöstä."
Leskihän on omistajan veroinen haltija yhtä lailla ennen ja jälkeen osituksen, jollei hän ole osituksessa hallintaoikeudestaan luopunut.
- ???
Entäs jos keskinäisessä testamentissa todetaan että jos asunto ei sovi lesken kodiksi on leskellä oikeus se myydä ja tällöin menettää käyttöoikeutensa ja jako suoritetaan.
Onko tämä ihan turha toteaminen? Jos leski nyt laissa saa ilmeiseti tehdä vaikka mitä yhteisellä kodilla.Miksi leski myisi, vaikka hänellä oikeus olisi. Hän voi antaa asunnon vuokralle ja käyttää vuokratulon (miinus pääomavero) toisen hänelle paremmin sopivan asunnon vuokraamiseen.
- ???
Näin juuri miksi myisi? Miksi tällainen testamntin määräys ylipäänsä?Se tässä ihmetyttää.
- Sopimuskysymys
Leskenoikeuden siirtäminen esim. pienempään asuntoon on aina sopimuskysymys.
Jos kaikki perilliset hyväksyvät tuon leskenoikeuden siirron niin verottajakin sen hyväksyy.
Testamentti voi periaatteessa estää tuollaisen sopimisen, onhan se edesmenneen viimeinen tahto ettei leskenoikeus siirry yhteisestä asunnosta minnekkään.
Miksi tuollainen sitten tehdään?? Sen tietää vain testamentin tekijä.
Mitä tulee näihin kiinteistönvälittäjiin niin eivät he ole jumalia, on paljon asioita joita he eivät tiedä ja asioita joista heillä on väärät tiedot.
Jopa asianajajilla on vääriä käsityksiä esim. kiinteistöveron maksuista (kenelle kuuluu), olen joutunut kopioimaan ja toimittamaan asianajajalle varolain pykälän kiinteistöveron maksuvelvollisuudesta.
Lakiosistakin on erinlaisia käsityksiä ja tulkintoja asianajajilla.
Sen takia pitää jokaisen muodostaa oma käsitys asioista jotta voi pitää puoliaan. - ???
Sopimuskysymys kirjoitti:
Leskenoikeuden siirtäminen esim. pienempään asuntoon on aina sopimuskysymys.
Jos kaikki perilliset hyväksyvät tuon leskenoikeuden siirron niin verottajakin sen hyväksyy.
Testamentti voi periaatteessa estää tuollaisen sopimisen, onhan se edesmenneen viimeinen tahto ettei leskenoikeus siirry yhteisestä asunnosta minnekkään.
Miksi tuollainen sitten tehdään?? Sen tietää vain testamentin tekijä.
Mitä tulee näihin kiinteistönvälittäjiin niin eivät he ole jumalia, on paljon asioita joita he eivät tiedä ja asioita joista heillä on väärät tiedot.
Jopa asianajajilla on vääriä käsityksiä esim. kiinteistöveron maksuista (kenelle kuuluu), olen joutunut kopioimaan ja toimittamaan asianajajalle varolain pykälän kiinteistöveron maksuvelvollisuudesta.
Lakiosistakin on erinlaisia käsityksiä ja tulkintoja asianajajilla.
Sen takia pitää jokaisen muodostaa oma käsitys asioista jotta voi pitää puoliaan.Jos leski omistaa jo puolet kiinteistöstä ja aikoo myytyään tällä ostaa pienemmän sopivamman asunnon ja testamentissa määrätään että lesken käyttöoikeusoikeus täten raukeaa. Onko tässäkin jotain eri tavoin tulkittavaa?
- 24816
??? kirjoitti:
Jos leski omistaa jo puolet kiinteistöstä ja aikoo myytyään tällä ostaa pienemmän sopivamman asunnon ja testamentissa määrätään että lesken käyttöoikeusoikeus täten raukeaa. Onko tässäkin jotain eri tavoin tulkittavaa?
Siis leski ostaa omilla rahoillaan? Ei siinä enää omistusoikeuden lisäksi muita oikeuksia tarvita. Verottaja saattaa tietysti herätä kun perintöveroa on aikanaan alennettu hallinnan vuoksi
- ???
Voiko leski siis, jos tällainen määräys testamentissa, kuitenkin ostaa uuden asunnon niin että käyttää tähän myös perillisten kiinteistöön sidottua omaisuutta? Vai estääkö testamentin määräys tämän?
Sen estää jo laki. Jos lesken hallinnassa oleva asunto, lesken suostumuksin, myydään, lesken hallintaoikeus raukeaa; se ei siirry uuteen asuntoon. Näin on oikeuskirjallisuudessa katsottu.
Mutta jos leski haluaa vaihtaa asunnon pienempään (jolloin vaihdossa jäisi yli rahaa), niin mikäpä estää leskeä ja perillisiä sopimasta asiasta. Jos sovitaan, että lesken hallinta jatkuu uudessa asunnossa entisenlaisena, ja perilliset saavat käyttöönsä yli jäävän rahan, niin sehän on molempien tahojen edun mukaista.- maalaisjärkeä jos
nix_nax kirjoitti:
Sen estää jo laki. Jos lesken hallinnassa oleva asunto, lesken suostumuksin, myydään, lesken hallintaoikeus raukeaa; se ei siirry uuteen asuntoon. Näin on oikeuskirjallisuudessa katsottu.
Mutta jos leski haluaa vaihtaa asunnon pienempään (jolloin vaihdossa jäisi yli rahaa), niin mikäpä estää leskeä ja perillisiä sopimasta asiasta. Jos sovitaan, että lesken hallinta jatkuu uudessa asunnossa entisenlaisena, ja perilliset saavat käyttöönsä yli jäävän rahan, niin sehän on molempien tahojen edun mukaista." Jos lesken hallinnassa oleva asunto, lesken suostumuksin, myydään, lesken hallintaoikeus raukeaa; se ei siirry uuteen asuntoon. Näin on oikeuskirjallisuudessa katsottu."
Missäköhän siitä olisi perusteluja, miksi ei siirtyisi uuteen asuntoon? Tottakai raukeaa, jos leski suostuu raukeamiseen, mutta muutoin kuulostaa täysin älyttömältä. maalaisjärkeä jos kirjoitti:
" Jos lesken hallinnassa oleva asunto, lesken suostumuksin, myydään, lesken hallintaoikeus raukeaa; se ei siirry uuteen asuntoon. Näin on oikeuskirjallisuudessa katsottu."
Missäköhän siitä olisi perusteluja, miksi ei siirtyisi uuteen asuntoon? Tottakai raukeaa, jos leski suostuu raukeamiseen, mutta muutoin kuulostaa täysin älyttömältä.Peruste löytyy, kuten yleensä, lakitekstistä.
PK 3:1a:2 (1. virke):
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan --> puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan- ???
maalaisjärkeä jos kirjoitti:
" Jos lesken hallinnassa oleva asunto, lesken suostumuksin, myydään, lesken hallintaoikeus raukeaa; se ei siirry uuteen asuntoon. Näin on oikeuskirjallisuudessa katsottu."
Missäköhän siitä olisi perusteluja, miksi ei siirtyisi uuteen asuntoon? Tottakai raukeaa, jos leski suostuu raukeamiseen, mutta muutoin kuulostaa täysin älyttömältä.Tämä juuri askarruttaa. Jos yhteisessä testamentissa määrätty että raukeaa kun uusi asunto ostetaan niin onko tällä suurempi paino kuin lailla joka antaa leskelle oikeuden siirtää käyttöoikeus uuteen asuntoon. Tai miten se nyt sitten on tällä lesken "laissa määrätyllä "oikeudella. Tuntuu olevan niin vastakkaisia mielipiteitä. Mutta tässä siis ensijaisesti kyse testamentin määräyksestä, ja voiko leski sen mitätöidä ja vedota lakiin?(jos sellainen sitten on)
??? kirjoitti:
Tämä juuri askarruttaa. Jos yhteisessä testamentissa määrätty että raukeaa kun uusi asunto ostetaan niin onko tällä suurempi paino kuin lailla joka antaa leskelle oikeuden siirtää käyttöoikeus uuteen asuntoon. Tai miten se nyt sitten on tällä lesken "laissa määrätyllä "oikeudella. Tuntuu olevan niin vastakkaisia mielipiteitä. Mutta tässä siis ensijaisesti kyse testamentin määräyksestä, ja voiko leski sen mitätöidä ja vedota lakiin?(jos sellainen sitten on)
>>lailla joka antaa leskelle oikeuden siirtää käyttöoikeus uuteen asuntoon.
- Väännetään rautalang
??? kirjoitti:
Tämä juuri askarruttaa. Jos yhteisessä testamentissa määrätty että raukeaa kun uusi asunto ostetaan niin onko tällä suurempi paino kuin lailla joka antaa leskelle oikeuden siirtää käyttöoikeus uuteen asuntoon. Tai miten se nyt sitten on tällä lesken "laissa määrätyllä "oikeudella. Tuntuu olevan niin vastakkaisia mielipiteitä. Mutta tässä siis ensijaisesti kyse testamentin määräyksestä, ja voiko leski sen mitätöidä ja vedota lakiin?(jos sellainen sitten on)
Elikkä jos lesken oikeus kohdistuu yhteiseen asuntoon niin millä lailla se uusi asunto on edesmenneen ja lesken yhteinen koti?
Kun uusi asunto ei ole yhteinen koti niin mitenkäs siihen voisi yltää leskenoikeus jossa yhtenä vahvana määritteenä on tuo yhteinen.
Tuo yhteinen on niin vahva että jos tuossa yhteisessä kodissa onkin 3 osapuoli omistajana niin leskenoikeutta ei synny.
Leskenoikeuden siirtäminen uuteen asuntoon on aina sopimuskysymys ja nimenomaan niinpäin että siirretäänkö se, eikä niinpäin että jääkö se pois.
Mitä tulee testamentin määräykseen että leskenoikeus raukeaa niin mielestäni se tarkoittaa että leski ja perilliset eivät voi sopia leskenoikeuden siirrosta.
Eli testamentti rajoittaa sopimusoikeutta eikä leskenoikeutta.
Olisiko verottajankin tulkinta silloin se että hallintaoikeus päättyy ja loppuosasta pitää maksaa lahjavero. - maalaisjärkeä jos
nix_nax kirjoitti:
>>lailla joka antaa leskelle oikeuden siirtää käyttöoikeus uuteen asuntoon.
Normaali varallisuusoikeudellinen periaate, ei tarvitse olla edes laissa, samallatavoin sijaantullut omaisuus arvotetaan muutenkin kuolinpesässä alkupeäisen tilalle.
Taas yritetään syöttää pajunköyttä hyväuskoisille. - ???
nix_nax kirjoitti:
>>lailla joka antaa leskelle oikeuden siirtää käyttöoikeus uuteen asuntoon.
Näinpä juuri totesin etten tiennyt, mutta eri mieltä asiasta tunnutaan olevan, ilman että kukaan mitään lakia on esittänyt.
Jos leskellä siis asunto joka ei sovelias käyttöön koska liian kallis ylläpitää. Leski myy asunnon ja ostaa tilalle halvemman. Asunto ei VASTAA arvoltaan alkuperäistä. Merkitseekö tämä siis silloin sitä että käyttöoikeus automaattisesti siirtyy halvempaan asuntoon ja YLIMÄÄRÄINEN (osa jäänyt uuteen asuntoon, kun leski ja perilliset yhdessä omistaneet alkuperäisen kodin?) raha jaetaan perillisten kesken?
Jos testamentti määrää että leski menettää käyttöoikeuden myydessään asunnon, merkitseekö siis että tässä tapauksessa hallintaoikeus EI siirry uuteen asuntoon oli se sitten minkälainen tahansa? maalaisjärkeä jos kirjoitti:
Normaali varallisuusoikeudellinen periaate, ei tarvitse olla edes laissa, samallatavoin sijaantullut omaisuus arvotetaan muutenkin kuolinpesässä alkupeäisen tilalle.
Taas yritetään syöttää pajunköyttä hyväuskoisille.>>Taas yritetään syöttää pajunköyttä hyväuskoisille.
Väännetään rautalang kirjoitti:
Elikkä jos lesken oikeus kohdistuu yhteiseen asuntoon niin millä lailla se uusi asunto on edesmenneen ja lesken yhteinen koti?
Kun uusi asunto ei ole yhteinen koti niin mitenkäs siihen voisi yltää leskenoikeus jossa yhtenä vahvana määritteenä on tuo yhteinen.
Tuo yhteinen on niin vahva että jos tuossa yhteisessä kodissa onkin 3 osapuoli omistajana niin leskenoikeutta ei synny.
Leskenoikeuden siirtäminen uuteen asuntoon on aina sopimuskysymys ja nimenomaan niinpäin että siirretäänkö se, eikä niinpäin että jääkö se pois.
Mitä tulee testamentin määräykseen että leskenoikeus raukeaa niin mielestäni se tarkoittaa että leski ja perilliset eivät voi sopia leskenoikeuden siirrosta.
Eli testamentti rajoittaa sopimusoikeutta eikä leskenoikeutta.
Olisiko verottajankin tulkinta silloin se että hallintaoikeus päättyy ja loppuosasta pitää maksaa lahjavero.Olet kyllä oikeassa, mutta perustelusi hieman ontuu.
>>Kun uusi asunto ei ole yhteinen koti niin mitenkäs siihen voisi yltää leskenoikeus jossa yhtenä vahvana määritteenä on tuo yhteinen.- No juu
nix_nax kirjoitti:
Olet kyllä oikeassa, mutta perustelusi hieman ontuu.
>>Kun uusi asunto ei ole yhteinen koti niin mitenkäs siihen voisi yltää leskenoikeus jossa yhtenä vahvana määritteenä on tuo yhteinen.Syntyyhän se tosiaan pelkästään edesmenneen omaisuudestakin tuo leskenoikeus.
Mutta fakta on kuitenkin että jos osakkaana on joku muu kuin perinnönjättäjä tai leski niin leskenoikeutta ei synny, ainakin itse olet niin kertonut useissa kirjoituksissasi. No juu kirjoitti:
Syntyyhän se tosiaan pelkästään edesmenneen omaisuudestakin tuo leskenoikeus.
Mutta fakta on kuitenkin että jos osakkaana on joku muu kuin perinnönjättäjä tai leski niin leskenoikeutta ei synny, ainakin itse olet niin kertonut useissa kirjoituksissasi.>>Mutta fakta on kuitenkin että jos osakkaana on joku muu kuin perinnönjättäjä tai leski niin leskenoikeutta ei synny, ainakin itse olet niin kertonut useissa kirjoituksissasi.
??? kirjoitti:
Näinpä juuri totesin etten tiennyt, mutta eri mieltä asiasta tunnutaan olevan, ilman että kukaan mitään lakia on esittänyt.
Jos leskellä siis asunto joka ei sovelias käyttöön koska liian kallis ylläpitää. Leski myy asunnon ja ostaa tilalle halvemman. Asunto ei VASTAA arvoltaan alkuperäistä. Merkitseekö tämä siis silloin sitä että käyttöoikeus automaattisesti siirtyy halvempaan asuntoon ja YLIMÄÄRÄINEN (osa jäänyt uuteen asuntoon, kun leski ja perilliset yhdessä omistaneet alkuperäisen kodin?) raha jaetaan perillisten kesken?
Jos testamentti määrää että leski menettää käyttöoikeuden myydessään asunnon, merkitseekö siis että tässä tapauksessa hallintaoikeus EI siirry uuteen asuntoon oli se sitten minkälainen tahansa?>>Jos leskellä siis asunto joka ei sovelias käyttöön koska liian kallis ylläpitää. Leski myy asunnon ja ostaa tilalle halvemman.>Jos testamentti määrää että leski menettää käyttöoikeuden myydessään asunnon, merkitseekö siis että tässä tapauksessa hallintaoikeus EI siirry uuteen asuntoon oli se sitten minkälainen tahansa?
- maalaisjärkeä jos
nix_nax kirjoitti:
>>Taas yritetään syöttää pajunköyttä hyväuskoisille.
Tässä nix_naxille köyttä.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/1991/uudenmaan_lo19911750
Perinnönjättäjä kuoli 27.4.1990 ja häneltä jäi leski ja kaksi alaikäistä lasta. Perheen yhteisenä kotina käytetty asunto myytiin 2 200 000 markalla 21.6.1990 ja lesken ja lasten nimiin ostettiin 16.7.1990 uusi asunto 1 960 000 markalla. Valtionasiamies vaati valituksessaan muun ohella, että perintöverotuksessa vähennetty lesken hallintaoikeuden arvo asuntoon poistetaan. Lääninoikeus katsoi, että lesken pidättämä hallintaoikeus asuntoon on perintöverotuksessa otettava vähennyksenä huomioon, vaikka se asunto, joka sisältyi pesän omaisuuteen perinnönjättäjän kuollessa, oli vaihdettu toiseen. Kun lesken hallintaoikeus kohdistui uuteen, ensimäisen asunnon sijaan tulleeseen asuntoon, oli hallintaoikeuden arvo vahvistettava uuden asunnon arvon perusteella. - ????
nix_nax kirjoitti:
>>Mutta fakta on kuitenkin että jos osakkaana on joku muu kuin perinnönjättäjä tai leski niin leskenoikeutta ei synny, ainakin itse olet niin kertonut useissa kirjoituksissasi.
"eikä sillä ole perittävän ja lesken lisäksi muita omistajia)."
Pitikö tuo uudelleen kirjoittaa.
Nyt tietenkin kirjoitat jotakin että saat sanoa viimeisen sanan. maalaisjärkeä jos kirjoitti:
Tässä nix_naxille köyttä.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/1991/uudenmaan_lo19911750
Perinnönjättäjä kuoli 27.4.1990 ja häneltä jäi leski ja kaksi alaikäistä lasta. Perheen yhteisenä kotina käytetty asunto myytiin 2 200 000 markalla 21.6.1990 ja lesken ja lasten nimiin ostettiin 16.7.1990 uusi asunto 1 960 000 markalla. Valtionasiamies vaati valituksessaan muun ohella, että perintöverotuksessa vähennetty lesken hallintaoikeuden arvo asuntoon poistetaan. Lääninoikeus katsoi, että lesken pidättämä hallintaoikeus asuntoon on perintöverotuksessa otettava vähennyksenä huomioon, vaikka se asunto, joka sisältyi pesän omaisuuteen perinnönjättäjän kuollessa, oli vaihdettu toiseen. Kun lesken hallintaoikeus kohdistui uuteen, ensimäisen asunnon sijaan tulleeseen asuntoon, oli hallintaoikeuden arvo vahvistettava uuden asunnon arvon perusteella.Hienoa! Olet näköjään tehnyt kovasti töitä ja onnistunut verotuspuolelta löytämään mielestäsi kantaasi tukevan lääninoikeuden ratkaisun.
1: Se, miten verotuksessa suhtaudutaan johonkin kysymykseen, ei kuitenkaan merkitse sitä, että siviilipuolella (käräjäoikeus - HO - KKO) asia ratkaistaisiin samoin.
2: >>Valtionasiamies vaati valituksessaan muun ohella, että perintöverotuksessa vähennetty lesken hallintaoikeuden arvo asuntoon poistetaan.>Lääninoikeus katsoi, että lesken pidättämä hallintaoikeus asuntoon on perintöverotuksessa otettava vähennyksenä huomioon, vaikka se asunto, joka sisältyi pesän omaisuuteen perinnönjättäjän kuollessa, oli vaihdettu toiseen.???? kirjoitti:
"eikä sillä ole perittävän ja lesken lisäksi muita omistajia)."
Pitikö tuo uudelleen kirjoittaa.
Nyt tietenkin kirjoitat jotakin että saat sanoa viimeisen sanan.Näitä löytyy, joilla joka asiaan on jotain nokan kopauttamista. Eihän "tuota" ollut uudelleen kirjoitettu. Se oli suora lainaus aikaisemmin kirjoitetusta.
"No juu" kirjoituksestaan ("ainakin itse olet niin kertonut useissa kirjoituksissasi") päätellen oli epävarma siitä, oliko hän käsittänyt oikein sen, mitä aiheesta olin aikaisemmin kirjoittanut - tai olinko kantaani ehkä muuttanut. Lainasin siis tästä ketjusta kirjoittamani kohdan, josta ilmenee, että samaa mieltä olen edelleen.
Tyydytyksekseni voin todeta, että monet palstan aktiiviset keskustelijat ovat täällä selvittämäni perintöön ja testamenttiin liittyvät oikeudelliset kysymykset hyvin omaksuneet. Kaikille tämä ei tietysti aivan yhtä hyvin onnistu, joten saman asian toistokin on tarpeen.
Huomauta nyt tähänkin jotain, saat minun puolestani ihan vapaasti sen "viimeisen sanasi".- Anonyymi
??? kirjoitti:
Näinpä juuri totesin etten tiennyt, mutta eri mieltä asiasta tunnutaan olevan, ilman että kukaan mitään lakia on esittänyt.
Jos leskellä siis asunto joka ei sovelias käyttöön koska liian kallis ylläpitää. Leski myy asunnon ja ostaa tilalle halvemman. Asunto ei VASTAA arvoltaan alkuperäistä. Merkitseekö tämä siis silloin sitä että käyttöoikeus automaattisesti siirtyy halvempaan asuntoon ja YLIMÄÄRÄINEN (osa jäänyt uuteen asuntoon, kun leski ja perilliset yhdessä omistaneet alkuperäisen kodin?) raha jaetaan perillisten kesken?
Jos testamentti määrää että leski menettää käyttöoikeuden myydessään asunnon, merkitseekö siis että tässä tapauksessa hallintaoikeus EI siirry uuteen asuntoon oli se sitten minkälainen tahansa?Käyttöoikeudella ei voi myydä asuntoja. Omistaja(t) voivat myydä.
- Tiedoksi vaan...
Aarnio - Kangas: Jäämistöoikeus I, 5. p. 2009 s. 1028:
" Lesken eläessä tehty jako, jossa leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, ei ole samalla tavoin pysyvä kuin jako muilta osin. Jos leski myöhemmin saa omistukseensa kodikseen sopivan asunnon, rintaperilliset voivat vaatia vahvistuskanteella todettavaksi, että leskellä on itsellään kodiksi sopiva asunto. Vahvistustuomion saatuaan perillistahon tulee vaatia jakoa. Leski menettää PK 3.1 a:n mukaisen oikeutensa jaon tultua lainvoimaiseksi."- Ihan muuhun
Asiaan liittyen.
Olin oikeusistunnossa jossa vastapuoli vetosi Aarnio- Kangas Jäämisoikeus teokseen.
Tuomari tuumasi lopussa että joko Aarnio on järkeillyt väärin tai oikeus toimii väärin.
Tuo tokaisu kertoo sen että kukaan ei voi asettaa itseään oikeuden yläpuolelle, laista voidaan tehdä vaikka minkälaisia tulkintoja mutta oikeuskäytäntö päättää miten lakia tulkitaan.
Jopa lain laatijatkin ovat toisinaan pettyneitä siihen miten lakipykälä alkaa toimia käytännössä.
Ps. vastapuoli hävisi jutun.
Mutta tähän nyt keskusteltuun asiaan, olen täysin samaa mieltä leskenoikeuden päättymisestä.
Hyvä! En itse jaksanut mökiltä palattuani ruveta Aarnio-Kangasta tutkimaan. Tuo vahvistaa sen, mitä edellä 30.8.2010 olen asiasta (ilman Aarniota & Kangasta) fundeerannut.
- Ostaako
Entä tilanne, jossa dementoinut leski ei enää pysty asumaan omakotitalossa, vaan muuttaa palvelutaloon. Omakotitalossa asuu hänen ainoa poikansa, eli leskellä ei ole muita lapsia.
Poika siis "omistaa" talon, mutta leskellä on taloon hallintaoikeus. En ole varma, onko pesä jo virallisesti jaettu. Lainhuutotodistuksesta talon virallinen omistajuus selviää.
Saako poika myydä taloa? Vastaus lienee ei???
Jos leski kirjoittaa nimensä alle paperiin, jossa hän luopuu hallintaoikeudestaan ja antaa suostumuksensa siihen, että hänen poikansa saa talon myydä, ja ko. asiakirjaan tulee vielä 2 todistajan allekirjoitus, niin onko silloin asia ok.?
Uskaltaako tuollaisen talon sitten ostaa?- Llliiaasaso
XEntä tilanne, jossa dementoinut leski ei enää pysty asumaan omakotitalossa, vaan muuttaa palvelutaloon. Omakotitalossa asuu hänen ainoa poikansa, eli leskellä ei ole muita lapsia.X
ei dementoitunut enää voi itse päättää vaan pitää olla uskottu mies sillä.
- Asko751t
""Voiko lesken hallintaoikeus raueta? ""
Tottakai voi jos leski luopuu siitä!!!!!!!!!!!!!!Asko ei nyt ole ymmärtänyt termin raueta oikeaa merkitystä. Jos leski aktiivisesti luopuu (= ilmoittaa luopuvansa) hallintaoikeudestaan, se lakkaa eli päättyy - ei raukea.
Mutta jos leski ostaa kodikseen sopivan asunnon, lesken hallintaoikeus - lesken tahdosta riippumatta - raukeaa.
Samoin oikeus perintöön ja testamenttiin raukeaa, jos perillinen / testamentinsaaja ei 10 vuodessa perittävän kuolemasta ole laissa säädetyin tavoin saattanut oikeuttaan voimaan.- Asko751t
nix_nax kirjoitti:
Asko ei nyt ole ymmärtänyt termin raueta oikeaa merkitystä. Jos leski aktiivisesti luopuu (= ilmoittaa luopuvansa) hallintaoikeudestaan, se lakkaa eli päättyy - ei raukea.
Mutta jos leski ostaa kodikseen sopivan asunnon, lesken hallintaoikeus - lesken tahdosta riippumatta - raukeaa.
Samoin oikeus perintöön ja testamenttiin raukeaa, jos perillinen / testamentinsaaja ei 10 vuodessa perittävän kuolemasta ole laissa säädetyin tavoin saattanut oikeuttaan voimaan.Testamentiisa lukee että leskelle jää hallintaoikeus kaikkeen, maahan ja metsiin myös.. Perukirjoituksessa leski sanoo että tehdään niin että ei huomioda pariskunnan yhdessä aikoinaan tekemää testamenttia, eli hallintaoikeus jää kuviosta pois.
Mitä tämä hall.oikeudesta luopuminen on? Asko751t kirjoitti:
Testamentiisa lukee että leskelle jää hallintaoikeus kaikkeen, maahan ja metsiin myös.. Perukirjoituksessa leski sanoo että tehdään niin että ei huomioda pariskunnan yhdessä aikoinaan tekemää testamenttia, eli hallintaoikeus jää kuviosta pois.
Mitä tämä hall.oikeudesta luopuminen on?Jos leski luopuu testamentissa hänelle määrätystä hallintaoikeudesta, testamentti tuolta osin raukeaa. Tällainen luopuminen on tehtävä ajoissa, yleensä viimeistään perunkirjoituksessa.
Jos sen sijaan testamentti sellaisenaan on otettu vastaan, ja leski vasta myöhemmässä vaiheessa luopuu testamentilla saamastaan hallintaoikeudesta, testamentti tai hallintaoikeus eivät raukea, vaan hallintaoikeus lakkaa tuohon luopumisilmoitukseen.- Asko751t
nix_nax kirjoitti:
Jos leski luopuu testamentissa hänelle määrätystä hallintaoikeudesta, testamentti tuolta osin raukeaa. Tällainen luopuminen on tehtävä ajoissa, yleensä viimeistään perunkirjoituksessa.
Jos sen sijaan testamentti sellaisenaan on otettu vastaan, ja leski vasta myöhemmässä vaiheessa luopuu testamentilla saamastaan hallintaoikeudesta, testamentti tai hallintaoikeus eivät raukea, vaan hallintaoikeus lakkaa tuohon luopumisilmoitukseen.leski sanoi että jätetään se testamentti pois laskuista, eli sitä ei enää ollut". Verot tuli kovat rintaperillisille, leski sanoi että silti ei ositeta.
- Niinpä_niin
Asko751t kirjoitti:
leski sanoi että jätetään se testamentti pois laskuista, eli sitä ei enää ollut". Verot tuli kovat rintaperillisille, leski sanoi että silti ei ositeta.
Ei siinä paljon lesken mielipidettä kysellä kun pesä ositetaan ja jaetaan.
Jako kun nyt sattuu olemaan lakiin kirjattu perillisen oikeus.
Ja ennen jakoa on pakko osittaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta3235900Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2761633Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin661516eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1371493Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes1101416- 941345
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311242Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä611184- 381009
- 172948