Loppuuko hallintaoikeus, jos leski...

Loppuuko hallintaoikeus, jos leski ostaa itselleen omistuasunnon vaikkakin sijoitusmielessä?

Samainen jamppa. kirjoitti:

Loppuuko hallintaoikeus, jos leski ostaa itselleen omistuasunnon vaikkakin sijoitusmielessä?

Tarkoittanet tilannetta, jossa leski on saanut hallintaoikeuden puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon puolisonsa kuoleman jälkeen:

"...eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Mielenkiintoinen kysymys. Ostosten jälkeenhän voitaisiin todeta lesken varallisuuteen sisältyvän kodiksi sopiva asunto. Tulisiko nix nax kertomaan.

puttesetä kirjoitti:

Tarkoittanet tilannetta, jossa leski on saanut hallintaoikeuden puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon puolisonsa kuoleman jälkeen:

"...eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Mielenkiintoinen kysymys. Ostosten jälkeenhän voitaisiin todeta lesken varallisuuteen sisältyvän kodiksi sopiva asunto. Tulisiko nix nax kertomaan.

Lue lisää

""...eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.""

1. Eloon jäänyt puoliso saa pitää hallinnassaan jakamattoman pesän omistaman yhteisen kodin. Rintaperillisiä 3.
2. Eloon jäänyt puoliso ostaa sijoitusasunnon kun lapset ovat alaikäisiä.
3. Eloon jäänyt puoliso myy sijoitusasunnon.
4. Eloon jäänyt puoliso muuttaa pois ja antaa vain yhden jakamattoman kuolinpesän rintaperillisen vastaanottaa vuokratulot ja antaa perillisen myös hoitaa veroasiat omaan nimiinsä.

Loppuuko eloon jääneen puolison hallintaoikeus missään vaiheessa, vaikka eloon jäänyt puoliso ei siitä muodollisesti luopuisikaan?

puttesetä kirjoitti:

Tarkoittanet tilannetta, jossa leski on saanut hallintaoikeuden puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon puolisonsa kuoleman jälkeen:

"...eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Mielenkiintoinen kysymys. Ostosten jälkeenhän voitaisiin todeta lesken varallisuuteen sisältyvän kodiksi sopiva asunto. Tulisiko nix nax kertomaan.

Lue lisää

... kuten totesit. En nyt kuitenkaan tule suorastaan vastausta kertomaan, kunhan fundeeraan. (Käsilläni ei nyt ole kirjallisuutta, josta voisi fundeeraukselle tukea hakea.)

Siis:
"...eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Jos siis eloonjääneen varallisuuteen sisältyy hänen kodikseen sopiva asunto, em. oikeutta hänellä ei ole. Jos yhteinen koti on 150 m2:n ok-talo, eloonjäänyt voi omistaa vaikka viisi yksiötä, joita yhteiseen kotiin verrattuna liian vaatimattomina ei pidetä hänen kodikseen sopivina. Häneltä ei voida vaatia, että hän myisi yksiöt ja ostaisi niiden tilalle riittävän ison asunnon kodikseen. Hän voi myös omistaa osakkeita tai rahaa isonkin asunnon hankintaan riittävästi, mutta hän voi pitää osakkeensa/rahansa ja hallita yhteistä asuntoa kotinaan.

Mutta entä ajankohta, jonka mukaan arvio tehdään. Onko se puolison kuoleman ajankohta, vai voidaanko arvio tehdä myöhemmänkin ajankohdan mukaisesti?

Mitäpä, jos eloonjäänyt omisti kodikseen sopivan asunnon, mutta myi sen päivää ennen puolison kuolemaa saadakseen hyväkseen yhteisen kodin elinaikaisen hallinnan? Onko tällaisella spekuloinnilla merkitystä, vai saako leski siitä huolimatta yhteisen kodin hallinnan? Kun on kysymys perintökaaren säännöksestä, eikä perintökaaressa ole vastaavaa sovittelusäännöstä kuin avioliittolaissa (AL 103b §), lähtisin siitä, että leskelle kuuluu yhteisen kodin hallintaoikeus.

Jos taas eloonjäänyt myy kodikseen sopivan asunnon puolisonsa kuoltua, hänellä ei mielestäni po. oikeutta ole.

Entäpä ap:n tilanne, kun eloonjääneellä puolisonsa kuollessa ei ollut kodikseen sopivaa omaa asuntoa, mutta hän puolisonsa kuoltua on ostanut sijoitusasunnon, joka olisi hänen omaksi kodikseenkin sopiva. Menettääkö hän tällöin po. oikeutensa yhteiseen asuntoon? (Se, että hän myöhemmin tämän sijoitusasunnon myy, ei asiaan vaikuta.) Lähtisin siitä, että yhteisen asunnon hallinta pysyy voimassa vain niin kauan kuin lesken varallisuuteen ei hänen kodikseen sopivaa asuntoa sisälly; hallintaoikeus siis päättyy siihen, kun leski on tällaisen asunnon ostanut/saanut - olkoonkin se tarkoitettu sijoitusasunnoksi. Lesken olisi siis syytä harkita, mihin varansa sijoittaa, jos haluaa yhteistä asuntoa elinaikansa hallita.

nix nax kirjoitti:

... kuten totesit. En nyt kuitenkaan tule suorastaan vastausta kertomaan, kunhan fundeeraan. (Käsilläni ei nyt ole kirjallisuutta, josta voisi fundeeraukselle tukea hakea.)

Siis:
"...eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Jos siis eloonjääneen varallisuuteen sisältyy hänen kodikseen sopiva asunto, em. oikeutta hänellä ei ole. Jos yhteinen koti on 150 m2:n ok-talo, eloonjäänyt voi omistaa vaikka viisi yksiötä, joita yhteiseen kotiin verrattuna liian vaatimattomina ei pidetä hänen kodikseen sopivina. Häneltä ei voida vaatia, että hän myisi yksiöt ja ostaisi niiden tilalle riittävän ison asunnon kodikseen. Hän voi myös omistaa osakkeita tai rahaa isonkin asunnon hankintaan riittävästi, mutta hän voi pitää osakkeensa/rahansa ja hallita yhteistä asuntoa kotinaan.

Mutta entä ajankohta, jonka mukaan arvio tehdään. Onko se puolison kuoleman ajankohta, vai voidaanko arvio tehdä myöhemmänkin ajankohdan mukaisesti?

Mitäpä, jos eloonjäänyt omisti kodikseen sopivan asunnon, mutta myi sen päivää ennen puolison kuolemaa saadakseen hyväkseen yhteisen kodin elinaikaisen hallinnan? Onko tällaisella spekuloinnilla merkitystä, vai saako leski siitä huolimatta yhteisen kodin hallinnan? Kun on kysymys perintökaaren säännöksestä, eikä perintökaaressa ole vastaavaa sovittelusäännöstä kuin avioliittolaissa (AL 103b §), lähtisin siitä, että leskelle kuuluu yhteisen kodin hallintaoikeus.

Jos taas eloonjäänyt myy kodikseen sopivan asunnon puolisonsa kuoltua, hänellä ei mielestäni po. oikeutta ole.

Entäpä ap:n tilanne, kun eloonjääneellä puolisonsa kuollessa ei ollut kodikseen sopivaa omaa asuntoa, mutta hän puolisonsa kuoltua on ostanut sijoitusasunnon, joka olisi hänen omaksi kodikseenkin sopiva. Menettääkö hän tällöin po. oikeutensa yhteiseen asuntoon? (Se, että hän myöhemmin tämän sijoitusasunnon myy, ei asiaan vaikuta.) Lähtisin siitä, että yhteisen asunnon hallinta pysyy voimassa vain niin kauan kuin lesken varallisuuteen ei hänen kodikseen sopivaa asuntoa sisälly; hallintaoikeus siis päättyy siihen, kun leski on tällaisen asunnon ostanut/saanut - olkoonkin se tarkoitettu sijoitusasunnoksi. Lesken olisi siis syytä harkita, mihin varansa sijoittaa, jos haluaa yhteistä asuntoa elinaikansa hallita.

Lue lisää

Tarkennetaan tilannetta:

Eloon jäänyt AP ja 3 alaikäistä rintaperillistä eli lasta yhteisestä avioliitosta. Ei testamenttia. Perukirja tehty. Pesänselvitys jäänyt kesken sekä KO:n määräämästä uskotusta miehestä että KO:n määräämästä pesänselvittäjästä johtuen. AP myös unohtanut koko homman.

Eloon jäänyt AP on vastaanottanut jakamattomana hallintaansa talon, jonka asuinpinta-ala on ollut noin 120 m^2 ja tontti yhteensä 500 neliötä. Elinikäinen hallintaoikeus AP:lla

Eloon jäänyt AP on myöhemmin ostanut 55 m^2 kerrostaloosakkeen, vuokrannut sitä ja myynyt sen myöhemmin - rintaperillisten ollessa alaikäisiä koko tämän ajan. Edelleen AP ja lapset asuneet jakamattoman kuolinpesän talossa.

Eloon jäänyt AP on myöhemmin rintaperillisten ollessa täysi-ikäisiä muuttanut avomiehensä asuntoon ja antanut yhden rintaperillisistä vastaanottaa jakamattoman 120 m^2 talon vuokratulot. Verot on myös maksanut tämä rintaperillinen. Ei kauppakirjoja.

Nyt - jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesän selvitys myös kesken.

Onko AP:llä edelleen hallintaoikeus kyseiseen jakamattomaan taloon? Jos ei, niin
missä vaiheessa hallintaoikeus on päättynyt?

Onko pesänselvityksen keskeneräisyydellä minkäänlaista merkitystä?

nix nax kirjoitti:

... kuten totesit. En nyt kuitenkaan tule suorastaan vastausta kertomaan, kunhan fundeeraan. (Käsilläni ei nyt ole kirjallisuutta, josta voisi fundeeraukselle tukea hakea.)

Siis:
"...eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Jos siis eloonjääneen varallisuuteen sisältyy hänen kodikseen sopiva asunto, em. oikeutta hänellä ei ole. Jos yhteinen koti on 150 m2:n ok-talo, eloonjäänyt voi omistaa vaikka viisi yksiötä, joita yhteiseen kotiin verrattuna liian vaatimattomina ei pidetä hänen kodikseen sopivina. Häneltä ei voida vaatia, että hän myisi yksiöt ja ostaisi niiden tilalle riittävän ison asunnon kodikseen. Hän voi myös omistaa osakkeita tai rahaa isonkin asunnon hankintaan riittävästi, mutta hän voi pitää osakkeensa/rahansa ja hallita yhteistä asuntoa kotinaan.

Mutta entä ajankohta, jonka mukaan arvio tehdään. Onko se puolison kuoleman ajankohta, vai voidaanko arvio tehdä myöhemmänkin ajankohdan mukaisesti?

Mitäpä, jos eloonjäänyt omisti kodikseen sopivan asunnon, mutta myi sen päivää ennen puolison kuolemaa saadakseen hyväkseen yhteisen kodin elinaikaisen hallinnan? Onko tällaisella spekuloinnilla merkitystä, vai saako leski siitä huolimatta yhteisen kodin hallinnan? Kun on kysymys perintökaaren säännöksestä, eikä perintökaaressa ole vastaavaa sovittelusäännöstä kuin avioliittolaissa (AL 103b §), lähtisin siitä, että leskelle kuuluu yhteisen kodin hallintaoikeus.

Jos taas eloonjäänyt myy kodikseen sopivan asunnon puolisonsa kuoltua, hänellä ei mielestäni po. oikeutta ole.

Entäpä ap:n tilanne, kun eloonjääneellä puolisonsa kuollessa ei ollut kodikseen sopivaa omaa asuntoa, mutta hän puolisonsa kuoltua on ostanut sijoitusasunnon, joka olisi hänen omaksi kodikseenkin sopiva. Menettääkö hän tällöin po. oikeutensa yhteiseen asuntoon? (Se, että hän myöhemmin tämän sijoitusasunnon myy, ei asiaan vaikuta.) Lähtisin siitä, että yhteisen asunnon hallinta pysyy voimassa vain niin kauan kuin lesken varallisuuteen ei hänen kodikseen sopivaa asuntoa sisälly; hallintaoikeus siis päättyy siihen, kun leski on tällaisen asunnon ostanut/saanut - olkoonkin se tarkoitettu sijoitusasunnoksi. Lesken olisi siis syytä harkita, mihin varansa sijoittaa, jos haluaa yhteistä asuntoa elinaikansa hallita.

Lue lisää

Milloinka määritellään yhteinen koti ja mikä määrittää asunnoksi kelpaavan asunnon.
Pariskunta muutta yhteisestä kodista eri paikkakunnalle vuokra-asuntoon ja laittavat yhteisen omakotitalon vuokralle.
Puolison kuoltua leski ostaa oman asunnon joka on vuokra-asunnon tasoa.
Onko leskellä leskenoikeudella oikus "entiseen" taloon jota hän edelleen vuokraa?
Tausalla vielä hallintaoikeustestamentti.
Kyseessä lakiosien maksu perillisille.

Lisäspekulointia kirjoitti:

Milloinka määritellään yhteinen koti ja mikä määrittää asunnoksi kelpaavan asunnon.
Pariskunta muutta yhteisestä kodista eri paikkakunnalle vuokra-asuntoon ja laittavat yhteisen omakotitalon vuokralle.
Puolison kuoltua leski ostaa oman asunnon joka on vuokra-asunnon tasoa.
Onko leskellä leskenoikeudella oikus "entiseen" taloon jota hän edelleen vuokraa?
Tausalla vielä hallintaoikeustestamentti.
Kyseessä lakiosien maksu perillisille.

Lue lisää

Geeglo

Alkuperäinen murbo. kirjoitti:

Geeglo

Kylläpä on herkkänaihkaisuutta, asia liitty keskusteltavaan aiheeseen.
Pelkäätkö että asiani vie sinun asian huomion.
Pistä seuraavaksi kuka saa vastata kysymyksiisi niin ei tule kirjoituksia muilta.

Lisäspekulointia kirjoitti:

Milloinka määritellään yhteinen koti ja mikä määrittää asunnoksi kelpaavan asunnon.
Pariskunta muutta yhteisestä kodista eri paikkakunnalle vuokra-asuntoon ja laittavat yhteisen omakotitalon vuokralle.
Puolison kuoltua leski ostaa oman asunnon joka on vuokra-asunnon tasoa.
Onko leskellä leskenoikeudella oikus "entiseen" taloon jota hän edelleen vuokraa?
Tausalla vielä hallintaoikeustestamentti.
Kyseessä lakiosien maksu perillisille.

Lue lisää

Jos on asunut vuokralla tyytyväisenä uuden puolison kanssa, ja sittemmin hankkinut omistukseensa asumiseen sopivan asunnon, on asumisoikeus kuolinpesän asunnossa päättynyt.