Voiton ja lisäarvon suhdeluku?

anna tulla?

osaatko ite kirjoitti:

anna tulla?

Kalle antaa marx-tietäjien ensin kertoa tietonsa.
Toveri s.partacus laski lisäarvon suhdeluvun väärin viime keväänä. Onkohan punikki jo kerrannut läksynsä - odotellaan, että toveri osoittaa olevansa oppivainen..

.....................

antipunikki kirjoitti:

Kalle antaa marx-tietäjien ensin kertoa tietonsa.
Toveri s.partacus laski lisäarvon suhdeluvun väärin viime keväänä. Onkohan punikki jo kerrannut läksynsä - odotellaan, että toveri osoittaa olevansa oppivainen..

.....................

Lue lisää

kopioit sitten niiltä, jotka Marxin kaavat tuntee.

et siis osaa kirjoitti:

kopioit sitten niiltä, jotka Marxin kaavat tuntee.

Täällä toveri s.partacus laski väärin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11360002#comment-61042843-view

Toveri osoitti, ettei ymmärrä lisäarvon laskukaavasta mitään:

"Tavaran arvo = 200
200 = 100 50 50
Lisäarvon suhdeluku on 100% ja voiton suhdeluku 33,33 %

Tavara myydään sen arvoa halvempaan hintaan 180. Tällöin kapitalistin voitoksi tulee 180-100-50=30, siis myyntihinnasta vähennettynä valmistuskustannukset.
180 = 100 50 30.
Lisäarvon suhdeluku on 60 % ja voiton suhdeluku 20%."


Odotellaan, että joko toveri on onnistunut kertaamaan marxin oppien peruskäsitteet vai takkuaako lisäarvon suhdeluvun laskeminen edelleen.
Toveri ei vuosi sitten vielä ymmärtänyt lisäarvon olevan myyntihinnasta riippumaton. Jokohan hän on omaksunut asian?

....................

antipunikki kirjoitti:

Täällä toveri s.partacus laski väärin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11360002#comment-61042843-view

Toveri osoitti, ettei ymmärrä lisäarvon laskukaavasta mitään:

"Tavaran arvo = 200
200 = 100 50 50
Lisäarvon suhdeluku on 100% ja voiton suhdeluku 33,33 %

Tavara myydään sen arvoa halvempaan hintaan 180. Tällöin kapitalistin voitoksi tulee 180-100-50=30, siis myyntihinnasta vähennettynä valmistuskustannukset.
180 = 100 50 30.
Lisäarvon suhdeluku on 60 % ja voiton suhdeluku 20%."


Odotellaan, että joko toveri on onnistunut kertaamaan marxin oppien peruskäsitteet vai takkuaako lisäarvon suhdeluvun laskeminen edelleen.
Toveri ei vuosi sitten vielä ymmärtänyt lisäarvon olevan myyntihinnasta riippumaton. Jokohan hän on omaksunut asian?

....................

Lue lisää

Voit odotella tovereita tai kavereita kertomaan, mutta tän avauksen kysymys, ken osaa kertoa miten voiton ja lisäarvon suhdeluku lasketaan, on edelleen selvittämättä.

Ei viäläkään kirjoitti:

Voit odotella tovereita tai kavereita kertomaan, mutta tän avauksen kysymys, ken osaa kertoa miten voiton ja lisäarvon suhdeluku lasketaan, on edelleen selvittämättä.

"Tavaran arvo = 200
200 = 100 50 50
Lisäarvon suhdeluku on 100% ja voiton suhdeluku 33,33 %

Tavara myydään sen arvoa halvempaan hintaan 180. Tällöin kapitalistin voitoksi tulee 180-100-50=30, siis myyntihinnasta vähennettynä valmistuskustannukset.
180 = 100 50 30.
Lisäarvon suhdeluku on 60 % ja voiton suhdeluku 20%."

Ei mikään!

HEI!

Nyt pitää kysyä sitä, että mitä Te AP tarkoitatte voiton suhdeluvulla, Tavaran Arvolla sekä Lisäarvon Suhdeluvulla.
Nyt Yrittäjän voitto on Lisäarvo miinus lainanhoitokulut ja vielä siten, että lainanhoitokuluihin ei lasketa mukaan lainan lyhennyksiä, sillä lainan lyhennykset lasketaan mukaan yrityksen Rahapääoma R-R rp:hen.

Nyt pitää vielä muistaa seuraavat kaavat: Makroteoria on Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.

Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo. Pysyvä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet sekä Raaka- ja Apuaineet. Vaihteleva Pääoma on sama asia kuin Tuotantokustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.

Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Kiinteä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet. Liikkuva Pääoma on Raaka- ja Apuaineet, Työvoimakustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.

Käyttöarvo on se HYÖTY, jonka kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan Tavarasta tai Palvelusta. Vaihtoarvo on kaksijakoinen, siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen.

PS Nyt haluan kysyä Teiltä AP sitä, että mitä kaavan C=c v m eri osatekijät isoC, pienic, pieniv ja pienim voisivat tarkoittaa. Minulle ei ole myöskään selvillä se, että mitä teoriakaavaa Te AP olette esimerkissänne käyttänyt. Nyt pitää vielä huomata se asia, että Tavaralla ja Palvelulla ei ole mitään sellaista ARVO-kuvioita, joka olisi markkinatoiminnan ulkopuolella, sillä ainakin rahayksikkömääräisen arvon yrittäjä voi saada selville vasta silloin, kun HÄN on onnistunut toteuttamaan menestyksellisen OSTO-MYYNTI-tapahtuman.

PS Nyt Marxilainen Sosiologia ja Filosofia ei tunne sellaista asiaa kuin Yleinen Tasapainohinta vaan vain ja ainoastaan yksittäisen tavaran tai yksittäisen palvelun myyntihinnan yrittäjän taholta arvioiden ja Ostohinnan Kuluttajan puolelta arvioiden. Nyt Yrittäjälle kiinteitä kustannuksia ovat Mikroteoria1:n mukaan arvioiden Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma ja Mikroteoria2:n mukaan arvioiden Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.

PS Nyt haluan vielä kerran kysyä sitä, että mikä logiikka Toveri AP Teidän esimerkissänne on mukana, sillä vasta silloin Yrittäjä tietää saamansa Lisäarvon suuruuden, kun HÄN on pystynyt myymään Tavaransa tai Palvelunsa.

PS Nyt Teidän AP pitää muistaa myös se asia, että Taloustieteen VALTAVIRTA eli Klassikkomalli ja tämän sovellus Odotuksilla Täydennetty Klassikkomalli tai Uusklassinen Taloustiede ei tunne sellaista asiaa kuin Yrittäjän VOITTO, joten Yrittäjän Voitto on täysin sellainen asia, joka voi olla vain Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä mukana.

PS Nyt me voimme vain arvailla sitä, että mitä Te AP ajatte takaa esimerkissänne. Jos nyt IsoC:stä 120 rahayksikköä otetaan pois Sata Rahayksikköä, niin jäljelle jää vain 20 rahayksikköä. Kun eräs Kulkuri ja Katunarri miettii edellä tarinoitua asian tynkää, niin HÄN ei voi todellakaan sanoa tasan tarkkaan sitä, että mitä Te AP ajatte takaa. Jos Nyt pikkuv tarkoittaa Työvoimakustannuksia, niin Teidän AP esimerkissänne Yrittäjä ei saa edes Vaihtelevan Pääoman osuutta. Nyt Lisäarvoa ja Yrittäjän Voittoa ei ilmeisesti tule, joten ME emme voi laskea Voiton ja Lisäarvon Suhdelukua.

PS Nyt kai pitää vielä tarinoida se asia, että mitä LD eli Luonnon Dialektiikka tarkoittaa:
Luonnon Dialektiikka eli LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA ja TILAVUUS sekä XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki eli KITKALAKI sekä Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.

Aika harvan yrityksen kirjanpidossa noita käytetään. Tuo esimerkkikään ei vastaa mitään reaalis tilannetta joten jos tuollaisen esittää niin kerro edes mistä tuotteesta tai palvelusta on kyse!

Olisi ehkä myös tarpeen jakaa nuo osatekijät reaalisiin osiinsa josta näkyy esim. palkansaajan lisäkulut ja pääoman kustannukset sekä yrityksen yleiskuluiksi laskettavat osat kuten suunnittelu, varastotoiminta, työnjohto sekä vaikkapa vuokrakulut toimitiloista.

Tuollaisella kansakouilun 3 luokan laskentoesimerkillä ei ketään vakuuteta joten ehdotan luopumista lisäarvosta ja siirtymistä sen sijaan katteeseen ja sen eri muotoihin sekä verotettavaan tulokseen joka selviää tilinpäätöksessä lopullisesti.

Mikä tässä on väärin kirjoitti:

"Tavaran arvo = 200
200 = 100 50 50
Lisäarvon suhdeluku on 100% ja voiton suhdeluku 33,33 %

Tavara myydään sen arvoa halvempaan hintaan 180. Tällöin kapitalistin voitoksi tulee 180-100-50=30, siis myyntihinnasta vähennettynä valmistuskustannukset.
180 = 100 50 30.
Lisäarvon suhdeluku on 60 % ja voiton suhdeluku 20%."

Ei mikään!

Lue lisää

Niin, ethän sinä kommunistina voi ymmärtää lisäarvon päälle yhtään mitään.
S.partacus laski lisäarvon olevan myyntihinnasta riippuvan - myyntihinnasta vähennettynä valmistuskustannukset.

Missä marx on näin sanonut?
Lainaus marxin opinkappaleesta lähdetietoineen.

................

HEI!

Yllä olevassa tarinassa on ainakin yksi virhe ja se on se, kun sanoin, että kun C-(c v) on 70, sillä oikea vastaus on -70 siis miinus 70. Oliko tämä Teidän S.Partakus mainitsemanne virhe? Kun nyt kirjoittamiani juttuja yläolevasta lukee, niin huomaa varmaankin sen, että ainakin kaikenlaista epätäsmällisyyttä esiintyy, vaikka jonkinlaisen Filosofian ja Historian Harrastajana olen sitä mieltä, että kaikenlainen täsmällisyys pitää nostaa kunniaan, jotta monitulkintaiselle määreisyydelle jäisi mahdollisimman pieni tila jos ollenkaan.
PS Mitä mieltä Te Hyvät Toverit AP ja Työkkäri olette Tarjonnan taloustieteestä eli Uusklassinen Talousteoria eli Monetarismi sekä Rationaalisten Odotusten Koulukunta rp:stä?

"Antipunikkia on useasti pyydetty selittämään, mitä Marx kaavalla esitti. Sitä hän ei tässäkään ole tehnyt puhumattakaan että olisi edes maninnut teoksen ja luvun.
Uudistan kysymyksen: Esitä mitä Marx kaavalla tarkoitti, miten hän perusteli sen olemassaolon ja lähdetietona teos ja luku. Myös siteeraukset perusteluista kelpaavat."

Kertaus on opintojen äiti - myös kommunistille.
Kalle tekee asiasta uuden aloituksen ja sinun on vaikeampi olla sitä huomaamatta.

....................

"Taitavana kansantaloustieteilijänä antipunikki voisi sen oikaista."

Tarkoitatko viestiä 16.1.2014 16:20?

Siinä ainakin kaava "m/c v" on täysin päin kommunismia. Riippumatta siitä, että mitä tämä sekopää TIVOLIMESTARI yrittää laskea niin jokainen vähänkin matematiikkaa yymmärtävä tajuaa, ettei suhdetta m/c voida lisätä arvoon v.

Joten laskukaava on täysin päin kommunismia.

Pisemmälle Kalle ei viitsinyt toverin tekstiä lukea - siitä saattaa löytyä muitakin virheitä. Mene ja tiedä.

.....................

"Joku toinen esitti, että että kaavaa c v m ei sellaisenaan näy kirjanpidossa ja siten Marxin taloudellinen analyysi olisi arvoton."

Niin, miten se näkyy kirjanpidossa?
Voitko kertoa sen?
Kalle sitten kertoo, että mitä olet käsittänyt väärin.

Koska marxin mukaista tavaran arvoa ei kukaan ole koskaan pystynyt laskemaan yhdellekään tavaralle niin kerrohan, että mihin olet viimeksi aikuisten oikeasti käyttänyt marxin oppien mukaista tavaran arvoa?

Niin, et mihinkään. Mutta älä sure - ei sitä ole tarvinnut kukaan mukaan 150 vuoteen.

.....................

"Kun tuotantokustannukset (c v) ovat muuttumattomat ja markkinahinta laskee tai nousee, muuttuu lisäarvon määrä............"

Pötyä. Miksi sinun pitää valehdella marxin opeista. Markkinahinta ei vaikuta mitenkään lisäarvon määrään - ei mitenkään.
Etkö todellakaan ymmärrä marxin arvokäsitteestä edes perusperiaatteita vai yritätkö valheillasi harhaanjohtaa vähemmäntietoisia tovereitasi?

Kerrohan se marxin opinkappaleen kohta lähdetietoineen, josta selviää lisäarvon olevan riippuvainen tavaran markkinahinnasta.
Yritä edes taas valehdella jotakin vai etkö löydä yhtäkään kohtaa, jonka edes hyvällä tahdolla voisit käsittää näin väärin.

Kalle sitten osoittaa marx-lainauksin sinun käsittäneen lisäarvon määritelmän väärin - lisäarvo on markkihinnasta riippumaton.

.....................

"Yrityskirjanpidossa ei mainita erikseen lisäarvoa mutta voitto mainitaan...."

Katsos mokomaa, toveri s.partacus, sinäkin alat oppimaan.
Olet jo ymmärtänyt, ettei voitto ja lisäarvo ole yksi ja sama asia yrityselämässä sillä valmistettujen tavaroiden arvoa ei kukaan pysty laskemaan.

....................

"Antipunikki ei vieläkään ole kertonut pyynnöstä huolimatta, mitä Marx tarkoittaa kaavalla "C = c v m""

Tarvitko lisäkertausta?
Kalle voi tehdä asiasta vielä uuden aloituksen tulevalla viikolla.
Mutta annetaan nyt sinulle kuitenkin muutama päivä aikaa opiskella saamaasi laiskanläksyä:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11999442

...................

"Lisäarvo ja voitto ovat yksi ja sama Marxin kansantaloustieteen analyysissa. "

Niin on - mutta vain tavaran myytäessä arvostaan.
Mutta lisäarvo ei ole sama kuin voitto tavaran myyntihinnan poiketessa sen arvosta.

Tätä et tietenkään ole ymmärtänyt sillä aloit opiskelemaan pääomaa ennenkuin sinulla oli perusasiat selvillä. Se vastaa sitä, että opiskelisi ydinfyysikoksi ymmärtämättä yhteen ja vähennyslaskua. Niin, se tuntuu tyhmältä, mutta juuri vastaavalla tavalla sinä olet opiskellut pääomaa.

Näin sanoo marx otsikon voiton saanti myytäessä tavara arvostaan, lue ja opi:

"10. VOITON SAANTI

MYYTÄESSÄ TAVARA ARVOSTAAN

Olettakaamme, että tunti keskinkertaista työtä olennoituu 6 pennyn arvossa tai 12 tuntia keskinkertaista työtä 6 sillingissä. Olettakaamme edelleen, että työn arvo vastaa 3 sillingiä eli 6-tuntisen työn tuotetta. Jos edelleen tavaran valmistukseen kulutetuissa raaka- aineissa, koneissa ja muussa on olennoitunut 24 tuntia keskinkertaista työtä, on näiden tuotantovälineiden arvo 12 sillingiä. Jos kapitalistin palkkaama työläinen liittää lisäksi näihin tuotantovälineisiin 12 tuntia työtään, niin nämä 12 tuntia muodostavat vielä 6 sillingin arvon. Tuotteen kokonaisarvo olisi siis 36 tuntia esineellistynyttä työtä eli yhtä kuin 18 sillingiä. Mutta koska työn arvo eli työläiselle maksettu työpalkka on vain 3 sillingiä, niin kapitalisti ei maksa mitään vastiketta työläisen suorittamasta ja tavaran arvossa olennoituneesta 6 tunnin lisätyöstä. Myymällä tämän tavaran sen arvosta, 18 sillingistä, kapitalisti realisoi näin ollen myös sen 3 siIlingin arvon, josta hän ei ole maksanut mitään vastiketta. Nämä 3 sillingiä muodostavat 1isäarvon eli voiton, jonka hän pistää taskuunsa. Kapitalisti ei siis saa 3 sillingin voittoa siksi, että hän myy tavaransa sen arvoa suuremmasta hinnasta, vaan siksi että hän myy sen todellisesta arvosta.

Tavaran arvon määrää siihen sisältyvä työn kokonaismäärä. Mutta, osa tästä työmäärästä on olennoituneena arvossa, josta maksettiin työpalkkojen muodossa vastike, toinen osa on olennoituneena arvossa; josta ei ole maksettu mitään vastiketta. Osa tavaraan sisältyvästä työstä on maksettua työtä, osa maksamatonta. Siis myydessään tavaran sen arvosta, ts. siihen käytetyn työn kokonaismäärän kiteytymänä. kapitalisti myy sen välttämättömästi voitolla. Hän ei myy ainoastaan sitä, mistä hän on maksanut vastikkeen, vaan myös sen, mistä hän ei ole maksanut mitään, vaikka se onkin vaatinut hänen työläisensä työn. Se mitä tavara maksaa kapitalistille ja mitä se maksaa tosiasiallisesti, on kaksi eri asiaa. Toistan siis: normaali ja keskimääräinen voitto saadaan kun tavarat myydään niiden todellisesta arvosta eikä yli niiden arvon. "

Silloin, myytäessä tavara arvostaan, on voitto ja lisäarvo yhtäsuuret.

"Toistan siis: normaali ja keskimääräinen voitto saadaan kun tavarat myydään niiden todellisesta arvosta eikä yli niiden arvon. "

Mutta mitä marx on sanonut voiton muodostumisesta myytäessä tavara sen arvosta poikkeavaan arvoon?

Kerrohan kun tunnut marxin osaavan ja sitä olet koko elämäsi opiskellut. Miten voitto muodostuu myyntihinnan erotessa tavaran arvosta?
Mitä sanoo marx?
Lainaus ja lähdetiedot mukaan - nyt ei enään luulla vaan nyt meidän täytyy asia tietää. Kalle ei ole moista seikkaa marxin opeista löytänyt mutta sinä varmasti tiedä't, että missä se lukee ja mitä siinä sanotaan.
Jos et sinäkään ole sitä 50 vuoden aikana vielä löytänyt niin ei marxin kansantaloustieteen analyysi ole kovinkaan kattava vaan käsittelee vain tavaran myyntiä sen arvo vastaavaan hintaan, arvoa, jota kukaan ei edes pysty laskemaan.

................

Tavaran arvo marxin mukaan on C = c v m.

Miten tässä näkyy markkihintahinta?
Miten markkihinta vaikuttaa tavaran arvoon?

Ja muistathan mitä marx sanoi markkinahinnoista:
"4. Te kaikki tiedätte, että syistä, joita minun ei tässä tarvitse selittää, kapitalistinen tuotanto käy tiettyjen kausittaisten jaksojen läpi. Se käy läpi hiljaiskauden, kasvavan elpymisen, kukoistuksen, liikatuotannon, pulan ja lamakauden. Tavaroiden hinnat ja voiton suhdeluku määräytyvät markkinoilla näiden kausien mukaisesti, milloin laskien keskitason alapuolelle, milloin nousten sitä korkeammalle. Tarkastellessanne koko kehitysjaksoa huomaatte, että markkinahintojen poikkeamiset tasaavat toisensa ja että keskimäärin koko kehitysjakson puitteissa tavaroiden markkinahintoja sääntelee tavaroiden arvo."

Huomaa erityisesti kohta "keskimäärin koko kehitysjakson puitteissa tavaroiden markkinahintoja sääntelee tavaroiden arvo".
Siinä sanotaan arvon säätelevän markkinahintoja eikä päinvastoin, jolloin markkihinnat säätelisivät arvoa.

Huomaa tämä ja ymmärrä, että markkinahinta ja tavaran arvo eivät vättämättä ole yhtenevät. Joten hinta ei kerro tavaran marxin oppien mukaista arvoa.
Ja näin emme voi koskaan tietää tavaran arvoa vaan ainoastaan sen hinnan, joka voi olla alle tai yli tavaran arvon tai myös arvoa vastaava.

..................

Niin, "Työpalkka, hinta ja voitto" sisältää sen, minkä pääomakin - ei enempää eikä vähempää.
Pääoma on vain yritys kertoa asiat niin, että hitaamminkin ymmärtävät pystyvät seuraamaan opetusta.
Mutta se ei aina riitä edes kaikkein hitaimmin oppiville.
Kalle sinulta jo aikaisemmin kysyikin, että pääomassa on sellaista, mikä ei asiana sisätyisi jo "Työpalkka, hinta ja voitto". Jätit ymmärrettävistä syistä vastaamatta.

Koska tavara myydään vain keskimäärin arvostaan niin silloin tavaraa myydään sen arvosta poikkeavaan hintaan myös.

Joten markkinahinta ei voi vastata tavaran arvoa kuin erikoistapauksessa. Koska markkinahinta ei vastaa tavaran arvoa niin silloin ei voiitokaan voi vastata lisäarvoa kuin harvinaisessa erikoistapauksessa.
Koska markkinahinta ei vastaa tavaran arvoa vaan tavaran pitkänajan keskihinta vastaa sitä, niin silloin emme todellakaan voi koskaan tietää tavaran arvoa sillä sen hinta ei sitä kerro.

Näin voimme todeta kaksi faktaa marxin opeista:
- kapitalistin saama voitto ei ole sama kuin hänen saamansa lisäarvo
- tavaran arvoa ei kukaan tiedä
- yllä olevasta seuraa, että lisäarvo ei näy yhdenkään yrityksen kirjanpidossa koskaan

Niinkuin ehkä ymmärrät niin nuo faktat perustuvat täysin marxin oppeihin.

Ja jos et tällä puheella asiaa usko niin sitten me saamme keskustella asiasta niin kauan, että olet sen ymmärtänyt tai pystynyt vaakuuttamaan Kallen päinvastaisesta asiasta tai olet lähtenyt käpälämäkeen palstalta.

......................

"Täysin väärin. Arvio on suunnilleen 99 % metsässä."

Et kuitenkaan pystynyt mainitsemaan yhtäkään esimerkkiä asiakokonaisuudesta, jota käsitellään pääomassa mutta sitä ei "Työpalkka, hinta ja voitto" sisällä - no mistäpä sinä sen olisit ottanut.

.............................

Marxin mukaan tavaraa myydään myös sen arvoa korkeampaan hintaan. Kas näin sanoo marx:
"Tarjonta ja kysyntä eivät sääntele mitään muuta kuin markkinahintojen ohi- meneviä heilahteluja. Ne selittävät, miksi tavaran markkinahinta nousee sen arvoa suuremmaksi tai laskee sen arvoa alemmaksi, mutta ne eivät suinkaan voi selittää tätä arvoa itseään"

Joten tavaran markkinahinta ei vastaa kuin jossakin harvinaisessa erikoistapauksessa tavaran arvoa.
Kukaan ei myöskään pysty koskaan laskemaan tavaran keskimääräistä markkinahintaa hintojen koko ajan vaihdellessa. Ja jotta asia tulisi vielä paljon sekavammaksi niin hinnat eivät vaihtele ainosataan ajan suhteen vaan samaa tuotetta myydään samoilla markkinoilla eri hinnoin samanaikaisesti. Jos et sitä usko niin tutustu sivustoon
http://www.vertaa.fi
ja hämmästy miten samaa tavaraa - ei siis vain samanlaista tavaraa - myydään eri hinnoin.

Esimerkiksi Lumia 925:
http://www.vertaa.fi/matkapuhelin/nokia/lumia_925_nfc_lte/

Ennenkuin pystyt laskemaan Lumia 925 keskihinnan sinun pitää tietää, että montako puhelinta kukin myi ja jokaisen myydyn puhelimen myyntihinnan. Silloin saat puhelimen keskihinnan. Mutta ei edes sen tarvitse olla puhelimen arvo sillä mistä voimme tietää puhelimen keskihinnan olevan juuri sen. Viikkoa aikaisemmin tehty lasketanta antaisi korkeamman keskihinnan ja ensi viikolla tehty laskelma taas luultavasti matalamman keskihinnan.

Kerrohan, että miten voidaan laskea LUMIA 925 keskihinta ja siis sen arvo käytännössä.

Jos et siihen pysty niin silloin sinun ei auta kuin tunnustaa, että marxin arvokäsitteelle ei ole olemassa mitään käytännön sovellutusta.

..................

Mihin olet viimeksi tarvinnut oikeassa elämässä marxin arvokäsitettä ja jonkun tavaran arvoa?

Kalle on käyttänyt sitä menestyksellisesti kommunistien kurittamiseen palstalla.
Muuta käyttöä käsitteelle tuskin onkaan.

...........

"Jokaisen yrityksen lisäarvo ja voitto ovat samat"

Miten lasket lisäarvon tietämättä tavaran arvoa?

Niin, siihen et pysty - perustele siis marxin oppien pohjalta väitteesi, että jokaisen yrityksen lisäarvo ja voitto ovat samat.

Ja jos et kiireiltäsi ehdi niin laskettakoon valehtelu asiasta sinulle synniksi.

...............

Kyllä tuotteella on valmistajan kannalta keskihinta koska kaikki jälleenmyyjät eivät niistä maksa samaa hintaa.

Jos yksi myyjä ostaa vaikka 1000 kpl/a ja toinen 100'000 kpl/a niin kappalehinnoissa on ihan varmuudella eroa ja keskihinta on silloin laskettavissa. Veikkaan noita 1000 kpl myyjiä olevan enemmän kuin noita enemmän myyviä ja monia siitä välistä.

VBalmistajan kannaltahan ulosmyyntihinnat eivät ole niin ratkaisevia kuin tukkuhinnat joilla tehdas ne myy.

Hyvänä esimerkkinä ovat ruuvit ja mutterit. Kun ostin niitä tuhansien erissä niin alennukset olivat 80% luokkaa verrattuna listahintaan jonka mukaan 10 ruuvin ostavaa laskutetaan ja silti 10 ruuvin ostaja saa ne alihintaan. Jo pelkkä palvelu kun maksoi enemmän kuin ne ruuvit sillä ei ruuvikauppiaskaan ilmaiseksi sitä tee.

Käytännössä annan hyvän neuvon, Pääomakirjoista tulee hyviä saunan sytykkeitä sillä siihen ne ovat ihan omiaan jonkun museokappaleen lisäksi. Oppia niistä ei ainakaan sen perusteella mitä niistä täällä on kirjoitettu kannata ottaa.

No voi sinua reppanaa.
Kun tavara myydään sen arvosta poikkeavaan hintaan niin silloin kapitalistin voitto ja hänen saamansa lisäarvo eivät ole yhtäsuuret. Koska emme voi tietää, että paljonko yrityksen myynnistä on tapahtunut arvon mukaiseen hintaan ja paljon siitä eroten niin silloin ei yrityksen voiton ja sen saaman lisäarvon tarvitse olla yhtenevät.

Esitä vasta-argumenttisi marxin oppeihin tukeutuen. Lainaukset opeista lähdetietoineen mukaan.

.................

"Yksittäisellä tavaralla ei ole keskihintaa."

Höpöjä. Taas puhut marxia vastaan. Jos yksittäisellä tavaralle ei ole keskihintaa niin ei sillä sitten ole arvoakaan sillä keskihinta vastaa tavaran arvoa.

....................

HEI!

Nyt on hyvä huomata se asia, että Keskihinta tarkoittaa koko tavaraketjua, kun taas kullakin myydyllä tavaralla on aina omanlaisensa yksikköhinta. Jos nyt ei olisi voimassa se asia, että yksittäisten tavaroiden ja palvelujen HINTATASO vaihtelee, niin silloin olisi voimassa myös Adan Smith rp:n KLASSIKKOMALLI ja samalla myös YLEINEN TASAPAINOHINTA sekä samalla myös se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä olisi ERHE. Nyt me voimme sanoa sen asian olevan ikävä kyllä totta, jos me väitämme, että vähänkään pitemmällä tähtäimellä esimerkiksi Lumia 925 -tapauksessa Aritmeettinen Keskiarvo kertoo sen, että millä hinnalla Lumia 925 on vaihtanut omistajaa, vaikka tosiasiassa kukin myyty Lumia 925 on voinut olla Myyntihinnaltaan erilainen. Onko todella edellä tarinoitua vaikea tajuta ja ymmärtää? Niin ja nyt on myös HYVÄ huomata se asia, että Klassikkomalli eli ole reaalinen, sillä Elinkeinoelämän ympäristössä on olemassa vain TASAPAINOHINTA eli yksittäisen tavaran tai palvelun MYYNTIHINTA.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kyllä tuotteella on valmistajan kannalta keskihinta koska kaikki jälleenmyyjät eivät niistä maksa samaa hintaa.

Jos yksi myyjä ostaa vaikka 1000 kpl/a ja toinen 100'000 kpl/a niin kappalehinnoissa on ihan varmuudella eroa ja keskihinta on silloin laskettavissa. Veikkaan noita 1000 kpl myyjiä olevan enemmän kuin noita enemmän myyviä ja monia siitä välistä.

VBalmistajan kannaltahan ulosmyyntihinnat eivät ole niin ratkaisevia kuin tukkuhinnat joilla tehdas ne myy.

Hyvänä esimerkkinä ovat ruuvit ja mutterit. Kun ostin niitä tuhansien erissä niin alennukset olivat 80% luokkaa verrattuna listahintaan jonka mukaan 10 ruuvin ostavaa laskutetaan ja silti 10 ruuvin ostaja saa ne alihintaan. Jo pelkkä palvelu kun maksoi enemmän kuin ne ruuvit sillä ei ruuvikauppiaskaan ilmaiseksi sitä tee.

Käytännössä annan hyvän neuvon, Pääomakirjoista tulee hyviä saunan sytykkeitä sillä siihen ne ovat ihan omiaan jonkun museokappaleen lisäksi. Oppia niistä ei ainakaan sen perusteella mitä niistä täällä on kirjoitettu kannata ottaa.

Lue lisää

TIVOLIMESTARI viestiketjussa 19.1.2014 00:55
Työeläkeläinen viestiketjussa 19.1.2014 11:00
Lue antipunikki huolella viestit ja ajattele rauhassa. He ovat todistajia asiassa.

Molemmissa kuvataan sitä ryteikköä mitä sanotaan tuotantoprosessiksi ja josta Marx aikanaan päätteli lisätuotteen, voiton ja sen muodostumisen, arvon ja hinnan suhteen ja monet muut seikat. Eikä hän kovin paljoa lisää tuonut aikaisempien tutkijoiden tuloksiin. Oleellisin kai lienee lisäarvon/voiton lähteen selkeä esittäminen ja voiton suhdeluvun alenemistendenssi vastoin antupunikin teorioita.
Työeläkeläisen ei kannata laittaa Marxia museoon, koska hän kahlasi viestissä todellisia seikkoja, tavaran poistumista tehtaasta pienissä tai suurissa erissä tai niiden myymistä kaupassa pienissä/suurissa erissä. Se on normaalia ja tavaralajille muodostuu kokonaishinta.

Uskallan vedota Työeläkeläiseen ja TIVOLIMESTARIIN, että yrityksissä on kustannuslaskenta. Niissä seurataan vuotuisia kokonaismenoja moneen osaan eriteltyinä. Raaka-ainemenekit suhteessa tuotetta kohti, hävikit ja kaikenlaista ja mietitään kustannusten säästöä. Näitä kulueriä seurataan eikä muuten voi ollakaan. Mietitään uuden tuotteen ottamista tuotantoon vakavilla ennakkolaskelmilla.
Jokaisessa kohdassa missä kuluja voidaan säästää (jätän tässä pois palkat) ja markkinahinta on annettu, voitto kasvaa. Eikö niin?
Ja toisaalta. Yksikään yritys ei perusta toimintaansa tappiolla tuottamiseen. Aina on lähtökohtana voitto. Uudenkin yrityksen perustamisessa on ennakkolaskelmat tuotannosta ja siitä saatavista tuloista verrattuna kuluihin.

Työeläkeläiselle: Kerroit viestissäsi tosiasiat ja osuit tietämättäsi Marxiin.

s.partacus kirjoitti:

TIVOLIMESTARI viestiketjussa 19.1.2014 00:55
Työeläkeläinen viestiketjussa 19.1.2014 11:00
Lue antipunikki huolella viestit ja ajattele rauhassa. He ovat todistajia asiassa.

Molemmissa kuvataan sitä ryteikköä mitä sanotaan tuotantoprosessiksi ja josta Marx aikanaan päätteli lisätuotteen, voiton ja sen muodostumisen, arvon ja hinnan suhteen ja monet muut seikat. Eikä hän kovin paljoa lisää tuonut aikaisempien tutkijoiden tuloksiin. Oleellisin kai lienee lisäarvon/voiton lähteen selkeä esittäminen ja voiton suhdeluvun alenemistendenssi vastoin antupunikin teorioita.
Työeläkeläisen ei kannata laittaa Marxia museoon, koska hän kahlasi viestissä todellisia seikkoja, tavaran poistumista tehtaasta pienissä tai suurissa erissä tai niiden myymistä kaupassa pienissä/suurissa erissä. Se on normaalia ja tavaralajille muodostuu kokonaishinta.

Uskallan vedota Työeläkeläiseen ja TIVOLIMESTARIIN, että yrityksissä on kustannuslaskenta. Niissä seurataan vuotuisia kokonaismenoja moneen osaan eriteltyinä. Raaka-ainemenekit suhteessa tuotetta kohti, hävikit ja kaikenlaista ja mietitään kustannusten säästöä. Näitä kulueriä seurataan eikä muuten voi ollakaan. Mietitään uuden tuotteen ottamista tuotantoon vakavilla ennakkolaskelmilla.
Jokaisessa kohdassa missä kuluja voidaan säästää (jätän tässä pois palkat) ja markkinahinta on annettu, voitto kasvaa. Eikö niin?
Ja toisaalta. Yksikään yritys ei perusta toimintaansa tappiolla tuottamiseen. Aina on lähtökohtana voitto. Uudenkin yrityksen perustamisessa on ennakkolaskelmat tuotannosta ja siitä saatavista tuloista verrattuna kuluihin.

Työeläkeläiselle: Kerroit viestissäsi tosiasiat ja osuit tietämättäsi Marxiin.

Lue lisää

HEI!

Enhän nyt ole väittänytkään sitä asiaa, että eikö eri yrityksissä seurattaisi tuotantoa ja tuotantokustannusten kehitystä. Nyt pitää vain muistaa se asia, että jos jokin tavara on tuotettu jo varastoon, niin tähän tavaratapaukseen me emme voi enää vaikuttaa millään tavalla tuotantokustannusten kannalta vaan vain ja ainoastaan yrittää alentaa mikäli mahdollista Varasto- ja Kuljetuskustannuksia sekä Kauppakuluja.


Kun nyt on saatu aikaan tavara jollakin Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma rp:n osiolla ja että tavara on varastossa kuten Lumia 925, niin tämän Lumia 925 rp:n tuotantokuluihin me emme voi enää vaikuttaa mutta kuitenkin mahdolliseen tulevaan tuotantoon. Voinhan jo Ekonomistina ja Filosofina sanoa sen, että eri yritykset suorittavat jollakin tasolla Kirjanpito Accaunting, Kustannuslaskenta Cost Calculation, Markkinatutkimus eli Market Investigation ja ehkä vielä Historiatutkimus Historia Generalia rp:tä.


Kun me nyt Elinkeinoelämässä haluamme pyöriä mahdollisimman menestyksellisesti, niin perusedellytys tälle on ymmärtääkseni se, että meillä on käytössämme sellainen talous- ja Yhteiskuntateoria, joka kestää romahtamatta sekä Logiikkatestin että Realismitestin. Me voimme nyt kysyä sitä, että onko Odotuksilla Täydennetty Klassikkomalli, Uusklassinen Talousoppi ja Klassikkomalli sekä vielä Tarjonnan Taloustiede eli Rationaalisten Odotusten Koulukunta todella realistinen ja looginen sekä Pätevä Tieteellinen Teoriakehikko.


Onko meidän nyt Yhteiskunta- ja Taloustiedekuvioissa syytä siirtyä Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä ja Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä sekä vielä Luonnon Dialektiikka eli LD rp:hen? Mitä Te Toveri S.Partakus haluatte ehkä sanoa? Olen ollut huomaavani jotain sellaista, että Toverit Työkkäri, AP, Rajan Vartijat ja Kyselijä X ovat sellaisia, joiden mielestä Marxilainen Filosofia ja Sosiologia rp on vain jotain epämääräistä, vaikka me komut ja sossut olemme sitä mieltä, että Materialistinen Historiakäsitys ja Luonnon Dialektiikka ovat ainoina sellaisia teorioita tällä hetkellä, jotka varmasti kestävät romahtamatta Logiikkatestin ja Realismitestin.


Me voimme myös huomata sen asian, että Neliulotteinen Geometria rp:n lausepuun peruslausetta ei varmasti yksikään Filosofi pysty tutkimaan Esimerkki- ja Vastaesimerkkimenetelmällä, mutta nyt on olemassa sellainen Hyvä Kysymys, että miten me todella pystymme selvittämään Neliulottein Geometria rp:n lausepuun peruslauseen totuusarvon siis sen lauseen, josta lausepuu todella alkaa. Voiko nyt todella kukaan väittää jotain sellaista, että HÄN ei voi tutkia Kolmiulotteinen Geometria kuten Euklidinen Geometria rp:n lausepuun peruslauseen totuusarvoa Esimerkki- ja Vastaesimerkkimenetelmällä. Nyt Euklidinen Geometria rp:n lausepuun peruslause on: Suoran L ulkopuolella olevan pisteen P kautta voidaan piirtää suoralle L vain ja ainoastaan yksi pisteen P kautta kulkeva suoran L kanssa yhdensuuntainen suora.

s.partacus kirjoitti:

TIVOLIMESTARI viestiketjussa 19.1.2014 00:55
Työeläkeläinen viestiketjussa 19.1.2014 11:00
Lue antipunikki huolella viestit ja ajattele rauhassa. He ovat todistajia asiassa.

Molemmissa kuvataan sitä ryteikköä mitä sanotaan tuotantoprosessiksi ja josta Marx aikanaan päätteli lisätuotteen, voiton ja sen muodostumisen, arvon ja hinnan suhteen ja monet muut seikat. Eikä hän kovin paljoa lisää tuonut aikaisempien tutkijoiden tuloksiin. Oleellisin kai lienee lisäarvon/voiton lähteen selkeä esittäminen ja voiton suhdeluvun alenemistendenssi vastoin antupunikin teorioita.
Työeläkeläisen ei kannata laittaa Marxia museoon, koska hän kahlasi viestissä todellisia seikkoja, tavaran poistumista tehtaasta pienissä tai suurissa erissä tai niiden myymistä kaupassa pienissä/suurissa erissä. Se on normaalia ja tavaralajille muodostuu kokonaishinta.

Uskallan vedota Työeläkeläiseen ja TIVOLIMESTARIIN, että yrityksissä on kustannuslaskenta. Niissä seurataan vuotuisia kokonaismenoja moneen osaan eriteltyinä. Raaka-ainemenekit suhteessa tuotetta kohti, hävikit ja kaikenlaista ja mietitään kustannusten säästöä. Näitä kulueriä seurataan eikä muuten voi ollakaan. Mietitään uuden tuotteen ottamista tuotantoon vakavilla ennakkolaskelmilla.
Jokaisessa kohdassa missä kuluja voidaan säästää (jätän tässä pois palkat) ja markkinahinta on annettu, voitto kasvaa. Eikö niin?
Ja toisaalta. Yksikään yritys ei perusta toimintaansa tappiolla tuottamiseen. Aina on lähtökohtana voitto. Uudenkin yrityksen perustamisessa on ennakkolaskelmat tuotannosta ja siitä saatavista tuloista verrattuna kuluihin.

Työeläkeläiselle: Kerroit viestissäsi tosiasiat ja osuit tietämättäsi Marxiin.

Lue lisää

No voi sinua reppanaa, mitä vielä odotat?

Kun tavara myydään sen arvosta poikkeavaan hintaan niin silloin kapitalistin voitto ja hänen saamansa lisäarvo eivät ole yhtäsuuret. Koska emme voi tietää, että paljonko yrityksen myynnistä on tapahtunut arvon mukaiseen hintaan ja paljon siitä eroten niin silloin ei yrityksen voiton ja sen saaman lisäarvon tarvitse olla yhtenevät.

Esitä vasta-argumenttisi marxin oppeihin tukeutuen. Lainaukset opeista lähdetietoineen mukaan.

.................

antipunikki kirjoitti:

"Yksittäisellä tavaralla ei ole keskihintaa."

Höpöjä. Taas puhut marxia vastaan. Jos yksittäisellä tavaralle ei ole keskihintaa niin ei sillä sitten ole arvoakaan sillä keskihinta vastaa tavaran arvoa.

....................

Lue lisää

"Yksittäisellä tavaralla ei ole keskihintaa."

Höpöjä. Taas puhut marxia vastaan. Jos yksittäisellä tavaralle ei ole keskihintaa niin ei sillä sitten ole arvoakaan sillä keskihinta vastaa tavaran arvoa."


Tuo esiin Pääomakirjasta Marxin maininta yksittäisen tavaran keskihinnasta. Yksittäinen tavara on kait sitä mitä on?

TIVOLIMESTARI! kirjoitti:

HEI!

Nyt on hyvä huomata se asia, että Keskihinta tarkoittaa koko tavaraketjua, kun taas kullakin myydyllä tavaralla on aina omanlaisensa yksikköhinta. Jos nyt ei olisi voimassa se asia, että yksittäisten tavaroiden ja palvelujen HINTATASO vaihtelee, niin silloin olisi voimassa myös Adan Smith rp:n KLASSIKKOMALLI ja samalla myös YLEINEN TASAPAINOHINTA sekä samalla myös se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä olisi ERHE. Nyt me voimme sanoa sen asian olevan ikävä kyllä totta, jos me väitämme, että vähänkään pitemmällä tähtäimellä esimerkiksi Lumia 925 -tapauksessa Aritmeettinen Keskiarvo kertoo sen, että millä hinnalla Lumia 925 on vaihtanut omistajaa, vaikka tosiasiassa kukin myyty Lumia 925 on voinut olla Myyntihinnaltaan erilainen. Onko todella edellä tarinoitua vaikea tajuta ja ymmärtää? Niin ja nyt on myös HYVÄ huomata se asia, että Klassikkomalli eli ole reaalinen, sillä Elinkeinoelämän ympäristössä on olemassa vain TASAPAINOHINTA eli yksittäisen tavaran tai palvelun MYYNTIHINTA.

Lue lisää

Tivolimestarille.

En arvostellut sinua.
Pyysin antipunikkia tutkimaan kirjoitustasi, koska siinä on asia niinkuin on.
Antipunikki yrittää ujuttaa teoreettisen väittelyn sisälle perin outoa tarinaa nimittäin ettei kustannuslaskentaa olisi. Hänen väite "ei pystytä laskemaan" on puutaheinää.
Lisäksi kustannuslaskenta on taatusti Marxin päivistä moninkertaisesti tehostunut.
Olettaisin (en tiedä), että yrityksillä on monia kullekin alalle sopivia valmiita tietokonemallipohjia, joihin helposti saa tiedot seurantatutkimusta varten ja koneesta ulos nappia painamalla.

Mielestäni lausunnot "ei pystytä laskemaan" ovat yritystoiminnan halventamista.

s.partacus kirjoitti:

Tivolimestarille.

En arvostellut sinua.
Pyysin antipunikkia tutkimaan kirjoitustasi, koska siinä on asia niinkuin on.
Antipunikki yrittää ujuttaa teoreettisen väittelyn sisälle perin outoa tarinaa nimittäin ettei kustannuslaskentaa olisi. Hänen väite "ei pystytä laskemaan" on puutaheinää.
Lisäksi kustannuslaskenta on taatusti Marxin päivistä moninkertaisesti tehostunut.
Olettaisin (en tiedä), että yrityksillä on monia kullekin alalle sopivia valmiita tietokonemallipohjia, joihin helposti saa tiedot seurantatutkimusta varten ja koneesta ulos nappia painamalla.

Mielestäni lausunnot "ei pystytä laskemaan" ovat yritystoiminnan halventamista.

Lue lisää

No voi sinua reppanaa.
Kun tavara myydään sen arvosta poikkeavaan hintaan niin silloin kapitalistin voitto ja hänen saamansa lisäarvo eivät ole yhtäsuuret. Koska emme voi tietää, että paljonko yrityksen myynnistä on tapahtunut arvon mukaiseen hintaan ja paljon siitä poiketen niin silloin ei yrityksen voiton ja sen saaman lisäarvon tarvitse olla yhtenevät.

Esitä vasta-argumenttisi marxin oppeihin tukeutuen. Lainaukset opeista lähdetietoineen mukaan.

Kalle perustelee oman väitteensä marxin näillä sanoilla:
"Tarjonta ja kysyntä eivät sääntele mitään muuta kuin markkinahintojen ohi- meneviä heilahteluja. Ne selittävät, miksi tavaran markkinahinta nousee sen arvoa suuremmaksi tai laskee sen arvoa alemmaksi, mutta ne eivät suinkaan voi selittää tätä arvoa itseään."
Joten marxin mukaan tavaraa ei aina myydä arvostaan ja näin kapitalistin voitto ei myöskään aina ole yhtenevä lisäarvon kanssa.

.................

alve kirjoitti:

"Yksittäisellä tavaralla ei ole keskihintaa."

Höpöjä. Taas puhut marxia vastaan. Jos yksittäisellä tavaralle ei ole keskihintaa niin ei sillä sitten ole arvoakaan sillä keskihinta vastaa tavaran arvoa."


Tuo esiin Pääomakirjasta Marxin maininta yksittäisen tavaran keskihinnasta. Yksittäinen tavara on kait sitä mitä on?

Lue lisää

Niin, Kalle ei todellakaan puhunut yksittäisen tavaran keskihinnasta vaan sen otti puheeksi toveri s.partacus.

Kalle sanoi näin:
"Ennenkuin pystyt laskemaan Lumia 925 keskihinnan sinun pitää tietää, että montako puhelinta kukin myi ja jokaisen myydyn puhelimen myyntihinnan. Silloin saat puhelimen keskihinnan. Mutta ei edes sen tarvitse olla puhelimen arvo sillä mistä voimme tietää puhelimen keskihinnan olevan juuri sen. Viikkoa aikaisemmin tehty lasketanta antaisi korkeamman keskihinnan ja ensi viikolla tehty laskelma taas luultavasti matalamman keskihinnan.

Kerrohan, että miten voidaan laskea LUMIA 925 keskihinta ja siis sen arvo käytännössä."

Ja siinä Kalle puhuu yksittäisestä tavaramerkistä , Lumia 925, ja sillä on tietenkin keskihinta.
Mutta tuskissaan ja hädissään toveri s.partacus vastasikin asian vierestä sanomalla näin:
"Väite: "Ennenkuin pystyt laskemaan Lumia 925 keskihinnan" on typerä. Yksittäisellä tavaralla ei ole keskihintaa. Se on konkreettinen hinta ja sitä pitää verrata toiseen laadultaan samanlaiseen käyttöarvoon. "
Toveri s.partacus yritti kääntää puheet tavaramerkistä yksittäiseen puhelimeen.

Yksittäisellä tavaramerkillä on tietenkin keskihinta jota ei yksittäisellä puhelimella ole. Jos ymmärrät suomenkieltä niin ymmärrät myös Kallen puhuneen tavaramerkistä nimeltä Lumia 925 eikä yksittäisestä puhelimesta. Se asia pitäisi jo tyhmemmällekin selvitä siitä, että Kalle puhui useita myyjistä ja myyntimääristä. Yksittäisellä tavaramerkillä voi olla useita myyjiä ja heillä kullakin omat myyntimääränsä. Mutta yksittäistä puhelinta ei tietenkään myy useat jälleenmyyjät erilaisin myyntimäärin ja hinnoin.

Kalle kommentoi punikkilan luetun ymmärtämistä näin:
Äly hoi, älä jätä

...........................

"Väite: "Ennenkuin pystyt laskemaan Lumia 925 keskihinnan" on typerä. Yksittäisellä tavaralla ei ole keskihintaa. Se on konkreettinen hinta ja sitä pitää verrata toiseen laadultaan samanlaiseen käyttöarvoon. "

Kalle sanoi näin:
"Ennenkuin pystyt laskemaan Lumia 925 keskihinnan sinun pitää tietää, että montako puhelinta kukin myi ja jokaisen myydyn puhelimen myyntihinnan. Silloin saat puhelimen keskihinnan. Mutta ei edes sen tarvitse olla puhelimen arvo sillä mistä voimme tietää puhelimen keskihinnan olevan juuri sen. Viikkoa aikaisemmin tehty lasketanta antaisi korkeamman keskihinnan ja ensi viikolla tehty laskelma taas luultavasti matalamman keskihinnan.

Kerrohan, että miten voidaan laskea LUMIA 925 keskihinta ja siis sen arvo käytännössä.

Jos et siihen pysty niin silloin sinun ei auta kuin tunnustaa, että marxin arvokäsitteelle ei ole olemassa mitään käytännön sovellutusta."


Yritit kääntää puheet tavaramerkistä yksittäiseen puhelimeen. Kalle ei jekkuasi heti huomannut mutta toverin alettua jankkaamaan asiasta niin totuus sinun Kallen viestin vääristely-yrityksestä valkeni.

Yksittäisellä tavaramerkillä on tietenkin keskihinta jota ei yksittäisellä puhelimella ole. Jos ymmärrät suomenkieltä niin ymmärrät myös Kallen puhuneen tavaramerkistä nimeltä Lumia 925 eikä yksittäisestä puhelimesta. Se asia pitäisi jo tyhmemmällekin selvitä siitä, että Kalle puhui useita myyjistä ja myyntimääristä. Yksittäisellä tavaramerkillä voi olla useita myyjiä ja heillä kullakin omat myyntimääränsä. Mutta yksittäistä puhelinta ei tietenkään myy useat jälleenmyyjät erilaisin myyntimäärin ja hinnoin.

Kalle kommentoi punikkilan luetun ymmärtämistä näin:
Äly hoi, älä jätä - vai oliko tarkoituksesi harhaanjohtaa palstalaisia, siinä tapauksessa yrityksesi melkein onnistui.

..................

s.partacus kirjoitti:

Tivolimestarille.

En arvostellut sinua.
Pyysin antipunikkia tutkimaan kirjoitustasi, koska siinä on asia niinkuin on.
Antipunikki yrittää ujuttaa teoreettisen väittelyn sisälle perin outoa tarinaa nimittäin ettei kustannuslaskentaa olisi. Hänen väite "ei pystytä laskemaan" on puutaheinää.
Lisäksi kustannuslaskenta on taatusti Marxin päivistä moninkertaisesti tehostunut.
Olettaisin (en tiedä), että yrityksillä on monia kullekin alalle sopivia valmiita tietokonemallipohjia, joihin helposti saa tiedot seurantatutkimusta varten ja koneesta ulos nappia painamalla.

Mielestäni lausunnot "ei pystytä laskemaan" ovat yritystoiminnan halventamista.

Lue lisää

" Hänen väite "ei pystytä laskemaan" on puutaheinää."

Miten siis lasket tavaramerkin Lumia 925 arvon?
Kalle väittää, ettei sitä pysty laskemaan ja sinä katsot Kallen väitteen olevan "puutaheinää".
Todista siis väitteesi kertomalla, että miten voidaan selvittää tavaramerkin Lumia 925 arvo marxin oppien pohjalta.

Koko palsta odottaa suurella mielenkiinnolla sinun vastaustasi -. saadaanhan silloin selvyys asiaan, että voidaanko tavaran arvo laskea vai ei.

......................

s.partacus kirjoitti:

Tivolimestarille.

En arvostellut sinua.
Pyysin antipunikkia tutkimaan kirjoitustasi, koska siinä on asia niinkuin on.
Antipunikki yrittää ujuttaa teoreettisen väittelyn sisälle perin outoa tarinaa nimittäin ettei kustannuslaskentaa olisi. Hänen väite "ei pystytä laskemaan" on puutaheinää.
Lisäksi kustannuslaskenta on taatusti Marxin päivistä moninkertaisesti tehostunut.
Olettaisin (en tiedä), että yrityksillä on monia kullekin alalle sopivia valmiita tietokonemallipohjia, joihin helposti saa tiedot seurantatutkimusta varten ja koneesta ulos nappia painamalla.

Mielestäni lausunnot "ei pystytä laskemaan" ovat yritystoiminnan halventamista.

Lue lisää

No, joko kohta pystyt kertomaan, että miten tavaramerkin Lumia 925 arvo lasketaan tietämättä sen keskihintaa markkinoilla?

Miten lasket lisäarvon tietämättä tavaran koko arvoa?
Miten lasket tavaran arvo tietämättä siihen kiteytyneen lisäarvon määrää?

Et taida pystyä soveltamaan marxin talousoppia käytäntöön sillä lisäarvo ja tavaran arvo ovat aina tuntemattomia.
Mutta älä sure, punikki, ei marxin talousoppia ole kukaan muukaan pystynyt soveltamaan käytäntöön - ei mitään huuhaa-tiedettä voi soveltaa mihinkään.

.........................

s.partacus kirjoitti:

TIVOLIMESTARI viestiketjussa 19.1.2014 00:55
Työeläkeläinen viestiketjussa 19.1.2014 11:00
Lue antipunikki huolella viestit ja ajattele rauhassa. He ovat todistajia asiassa.

Molemmissa kuvataan sitä ryteikköä mitä sanotaan tuotantoprosessiksi ja josta Marx aikanaan päätteli lisätuotteen, voiton ja sen muodostumisen, arvon ja hinnan suhteen ja monet muut seikat. Eikä hän kovin paljoa lisää tuonut aikaisempien tutkijoiden tuloksiin. Oleellisin kai lienee lisäarvon/voiton lähteen selkeä esittäminen ja voiton suhdeluvun alenemistendenssi vastoin antupunikin teorioita.
Työeläkeläisen ei kannata laittaa Marxia museoon, koska hän kahlasi viestissä todellisia seikkoja, tavaran poistumista tehtaasta pienissä tai suurissa erissä tai niiden myymistä kaupassa pienissä/suurissa erissä. Se on normaalia ja tavaralajille muodostuu kokonaishinta.

Uskallan vedota Työeläkeläiseen ja TIVOLIMESTARIIN, että yrityksissä on kustannuslaskenta. Niissä seurataan vuotuisia kokonaismenoja moneen osaan eriteltyinä. Raaka-ainemenekit suhteessa tuotetta kohti, hävikit ja kaikenlaista ja mietitään kustannusten säästöä. Näitä kulueriä seurataan eikä muuten voi ollakaan. Mietitään uuden tuotteen ottamista tuotantoon vakavilla ennakkolaskelmilla.
Jokaisessa kohdassa missä kuluja voidaan säästää (jätän tässä pois palkat) ja markkinahinta on annettu, voitto kasvaa. Eikö niin?
Ja toisaalta. Yksikään yritys ei perusta toimintaansa tappiolla tuottamiseen. Aina on lähtökohtana voitto. Uudenkin yrityksen perustamisessa on ennakkolaskelmat tuotannosta ja siitä saatavista tuloista verrattuna kuluihin.

Työeläkeläiselle: Kerroit viestissäsi tosiasiat ja osuit tietämättäsi Marxiin.

Lue lisää

Minä en s.p osu Marxiin vaan käytännön olosuhteisiin. Jos Marx on vahingossa jossain ollut oikeassa se ei todista hänen teoriakokonaisuudestaan yhtikäs mitään. Sanotaanhan tai ainakin sanottiin, kyllä sokea kanakin joskus jyvän löytää!

Kannattaa miettiä itse ja katsella ympäröivää maailmaa jota nykyisin on helppoa seurata kun tietoa tulvii joka tuutista. Antaa vanhojen olla sillä sanotaanhan niinkin, joka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään! Tässä ei tarkoiteta vanhoilla vanhuksia vaan jonkun aikoinaan tekemiä virheitä kuten herra Marxin teorioita jotka ovat vieneet jo useammankin kansan rappiolle.