pirjo.kudjoi
Olen dekkareita lukeva, käsitöitä ja liikuntaa harrastava viisvitonen.
Toivoisin maailmaan enemmän suvaitsevaisuutta. Ja että ihmiset oikeasti välittäisivät toisistaan.
"Iloitse tästä päivästä sillä se on elämä itse"
Eläkäämme elämämme niin että jokainen eilenen olisi ihana muisto ja jokainen huominen uusi toivo!
Mutta tärkeintä on tämä päivä, juuri tämä päivä!
Suosikkibändit/artistit: Yö, Popeda;Leevi, and, the, Leewinks
Suosikkileffat: Badding, Kymmenen, pientä, neekeripoikaa
Lempikirjat: Dekkarit
Vapaa-aikanani: Teen, teen, pihatöitä, käsitäitä
Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Virrat, Koli, Imatra
Katson tv:stä mieluiten: Salkkarit, kotikatu, emmerdale, urheilua
En pidä: kiireestä
Ruoka & juoma: kaalikääryleet, makaroonilaatikko, maito
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: Varattu
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia25 aloitusta · 526 kommenttia
- Samanlaisia kokemuksia mullakin. Joskus se ajeluttaa ihan ihmeellistä reittiä! Jotain helkkarin kinttupolkua ja talvella neuvoi sellaisille teille ettei niitä ollut edes aurattu! Ja kun kääntyi takaisin niin se huusi kilometri kaupalla että tee uu-käännös heti kun se on mahdollista!
Mutta siis oikeesti se on kyllä hyvä peli kaupungissa. On sen kanssa monta kertaa löydetty heti oikeaan paikkaan, ilman kartan kanssa sohraamista.
Hyvä vehje, kaikkea se ihminen keksii! - Oma lomani alkaa vasta heinäkuun loppu puolella. Pidän neljä viikkoa.
Ja kyllä, teen vaikka mitä lomallani! Aina! Suursiivoan kodin, pesen matot ja kaiken minkä vaan irti saan. Leivon pakastimeen herkkuja. Yleensä eka viikko menee hommissa kotona mutta sitten vietän lomaa! En minäkään tarvitse mökkiä enkä rantaa. Oma omakotitalo riittää. Luen ja olen ulkona. Jos tulee vieraita niin hyvä, jos ei tule niin eipä se haittaa mitään. Aika kukuu ilman vieraitakin. Pääasia on ettei tarvitse lähteä töihin.
Tänä vuonna loma on hiukan erilainen. Lomani loppupuolella on nuorimman tyttären häät. Niissä riittää hommaa minullekin. Mutta normaalikuviot teen silti lomani alussa, siivous ym.
Älkää panikoiko sen loman kanssa! Loma tulee ja menee ja seuraava on vasta vuoden päästä. Tehkää jotain jos siltä tuntuu mutta pakko ei ole tehdä mitään. Pääasia on että saa kerättyä voimia että jaksaa taas paiskia hommia.
Hauskaa ja rentouttavaa lomaa kaikille! Ja hyvää kesää myös teille joilla ei lomaa ole! Nauttikaa kesästä! - Seuraan kotimaisia sarjoja. FST5 tulee myös hyviä ohjelmia.
Luonto-ohjelmia olen katsonut aina.
Myös sisustus ja puutarhaohjelmat on ihan jees.
Tottakai uutis- ja ajankohtaisohjelmat on katselulistalla.
Turha jeesustella sen telkkarin kanssa! Ei tään katsomisessa ole mitään pahaa! Telkkaria katsoessa voi esim. neuloa. Mutta tietsikalla istuessa ei voi!
Jos jompi kumpi aparaatti pitäisi antaa pois niin ehdottomasti luopuisin ennemmin tietokoneestani.
Kuka katsoi "ruudun vangit"? Erittäin mielenkiintoista... - Se ammatin vaihto olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, kai...
Olen sellainen jahkailia ja arka ihminen ettn tee mitään noin tosta vaan. Olen tyytyväinen kun edes on töitä mitä tehdä. Se työn mielekkyys on kyllä niin ja näin. Ei huvita lähteä töihin mutta onneksi tällä viikolla on vain neljä työpäivää. Ja kohta on kesä ja loma.
Jos tässä nyt kymmenen vuotta jaksaisi ja voihan
58-vuotiaana jäädä varhaiseläkkeelle! - Ennen aikaan keuhkotautiset syljeskeli. En ymmärrä näitä syljeskeleviä nuoria sitten alkuunkaan. Sotketaan kaikkien julkisten paikkojen ikkunatkin. Kerran yksi nuori heitti melkoisen mällin automme tuulilasiin kun ajoimme ohi. Mieheni löi jarrut pohjaan ja kaivoi trasselin takakontista ja karjaisi pojalle että nyt poika pyyhit. Poika pyyhki kiltisti ja toivottavasti oppi myös jotain.
- Enpä usko että on mitään yhteyttä. Pikkulinnut on jo menneet pesimäalueilleen, metsiin. Ainakin tintit laulelee entiseen malliin, ne kunpesivät pihapuissa ja kuusiaidassa.
Eihän lokki kai syö pikkulintuja? Vai olenki ihan hakoteillä??? - Kuin edelliseen viestiin! Tähän se vastaus paremmin sopii.
Juu että kyllä väsyttää. Kymmenen vuotta sitten olin vielä ihan eri kunnossa.
Käyn jumpassa ja lenkillä. Pakko tehdä jotain ettei voimat lopu. - Ei olla enää nuoria!
On oppiminen selvästi hitaampaa mutta oppi kuitenkin vielä päähän tarttuu. Mutta töitä saa tehdä.
Enempi minua rassaa tuo fyysinen puoli. Saa oikeasti tehdä töitä pitääkseen itsensä siinä kunnossa että jaksaa töissä käydä. Kymmenisen vuotta pitäis vielä jaksaa.
Ennen työssä jaksaminen oli itsestäänselvyys mutta ei enää. Käyn jumpassa ja lenkillä että saa kunnon pidettyä sillä tasolla että jaksan.
Koitetaan jaksaa! - En kyllä kertakaikkiiaan uskalla edes ajatella! Kerran olen rullaluistimet jalkaani laittanut ja kun nousin seisomaan niin KYLLÄ HIRVITTI! Hivuttauduin hiljaa istumaan ja äkkiä rullikset pois jalasta ja päätin että ei ikinä enää!
Kun en ole vuosikausiin uskaltanut tavallisillakaan luistimilla luistella. Ei sitä enää näin vanhana hirviä!
Mutta luistelkaa te jotka vielä uskallatte! Mie ulkoilen jalkapelissä!
Hauskoja lenkkejä kaikille! - Ei ole asiaa pihahommiin vielä pitkään aikaan. Lunta on etupihan puolellakin melko kinokset. Maantieteellisesti katsoen asun suomi-neidon keskivaiheilla. Oulunläänissä kuitenkin.
Ihana tuo orava juttu! Meillä oli lapsena kerran varis yhden kesän lemmikkinä. Naapurin pojat sen jostain metsästä haki. Sekin kulki meidän mukana kuin koira ikään. Ja kiusasi meitä lapsia, tukisteli ja yritti varastaa ruokaa. Jos sille antoi herkkupaloja niin se kantoi ne heti piiloon. Niitä löytyi sitten vaikka mistä, tyynyjen ja peitteiden alta, vaatteiden taskuista.
Kun syksy tuli ja muuttovaristen parvi pysähtyi pellolle niin meidän oma pikku varis lähti muuttolintujen mukaan eikä enää tullut takaisin. Seuraavana keväänä tosin yksi varis kiersi pihapiiriä ja istuskeli ja katseli meitä mutta ei se enää tullut meidän luo. Uskoimme ainakin että se oli se sama joka meillä oli ollut.
Tällaisia muistoja löytyi taas muistin sopukoista.
Oikein aurinkoista kevättä kaikille! - Miten hyvä kirjoitus!!!
Oletpa melkoinen sanaseppo! Kiitos tuosta aloituksesta!
Kyllä se montaakin nykypäivän ihmistä kummaksuttaa kun ei meillä ollut mitään! Ei siis yhtään mitään!
Mutta elossa ollaan, ihme kyllä, niinkuin sanoit.
Ja ajatella, käytiinhän me koulua myös lauantaisin! Niinpä niin, lauantai oli ennen työ- ja koulupäivä.
Mutta yhtään päivää en pois vaihtaisi! En yhtään!
Hyvää jatkoa Sinulle! Ja yritetään edelleenkin pysyä hengissä! - Kyllä luen! Tämä nyt on uusi juttu mutta kun meillä täällä töissä on vähän ongelmallinen työkaveri niin sattui silmään Ingalill Roossin kirja "Energiavaras". Kun toista ihmistä ei pysty muuttamaan niin on pakko muuttaa itseään ja omaa käytöstään ettei nyt ihan mennen tullen yli kävellä.
Olen kyllä kaiken kaikkiaan liian kiltti ihminen, kyllä muut minua ihan liikaa oljailee. Mutta minkäs teet kun on kiltiksi syntynyt niin sitä vaan on sellainen.
Mutta joskus minä vielä sanon suorat sanat... - Meillä oli silloin pieni vauva, esikoisemme. Olin vauvan kanssa kahden kotona, mies oli töissä.
Kun kuulin uutisen ekan kerran radiosta, oli koko loppupäivän ihan kauhean ahdistunut ja paha olo. Vasta kun mies tuli töistä ja sain jutella hänelle, olo muttui.
Ei tällaiset onnettomuudet unohdu. Se oli koko kansaa koskettava suru. Samaan sarjaan luen Virtain vanhainkodin tulipalon ja autolautta Estoonian haaksirikon.
Kaikki ihan hirveitä onnettomuuksia. - Löytyi yksi positiivinen puoli tähän ikääntymiseen! Siperia opettaa! Se on hyvin sanottu ja kaikenlisäksi ihan totta!
Katkera ja kateellinen ihminen on ruma. Se paistaa ihmisestä jo kauas.
Opetellaan positiivista ajattelua! Kaikesta ja kaikista löytyy jotain hyvää! - Niin kannan huolta koko ajan. Välimatkaa on yli kaksisataa kilometriä, ihan joka risaukseen en pääse. Mutta melkein joka toinen viikko tulee käytyä, joskus useamminkin.
Vanhempani muuttivat palvelutaloon noin vuosi sitten. Olin silloin vuorotteluvapaalla ja pystyin hoitamaan heidän asioitaan ja olemaan apuna. Ja kun he sinne muuttivat oli se myös minulle iso helpotus. Siellä oli aina apu paikanpäällä eikä enää tarvinnut pelätä miten ne kotona selviää.
No nyt siellä palvelutalossa asuu enää isä. Äiti nukkuin pois tammikuun alussa. Isän kanssa soittelemme joka päivä ja käyn hänen luonaan yhtä usein kuin kävin äidinkin eläessä.
Äiti ja isä ovat koko ajan mielessä. Äitiä on kova ikävä ja ikävästä puhumme isänkin kanssa.
Monesti vanhempani tarjosivat rahaa heille tekemistäni töistä. En koskaan ottanut enkä ota vastakaan. Kyllä se on niinpäin että minä olen heille velkaa kaikesta mitä he ovat minulle antaneet ja eteeni tehneet. Nyt on minun vuoroni. Jos pystyisin korvamaan edes osan siitä mitä itse olen saanut. - Älä nyt yhtään pyytele siellä anteeksi ja häpeile! Kumpaankaan ei ole mitään syytä!
Kerroit rehellisesti itsestäsi kun sitä kysyttiin.
Minä olen kohta 54 vuotias, pienen kaupungin palkkalistoilla, eläkeikään on vielä kymmenisen vuotta, tai vähän yli. Naimisissa olen ollut pian 34 vuotta. Mies on ollut sairaseläkkeellä viisitoista vuotta. Lapsia meillä on kaksi jotka asuvat jo poissa kotoa. Toinen lähempänä, toinen kauempana. Lapsenlapsia on kolme ja he ovat elämämme aurinkoja!
Rakkain harrastus on lukeminen. Teen myös jonkinverran käsitöitä. Liikuntaa harrastan säännölisen epäsäännöllisesti!
Rakastan elämää ja läheisiäni! Yritän elää ns. hyvää elämää, pitää huolen itsestäni ja läheisistäni.
Toivon että maailmassa olisi enemmän suvaitsevaisuutta ja hyvyyttä. Ja että kaiken kiireenkin keskellä muistaisimme muita ihmisiä!
Aurinkoista kevättä teille kaikille! - Vastaan aina sähköposteihin ja myös tekstiviesteihin.
- Nämähän on ihan harmitonta viihdettä. Niitä on kiva katsoa. Arkielämäähän niissä kuvataan.
Mutta nää tositeeveen hömppäsarjat saa kyllä karvat pystyyn! Ne missä julkkikset kisailee mitä kummallisemmissa ohjelmissa: milloin yritetään tanssia tai temppuillaan sirkuksessa tai yritetään saada koira oppimaan uusia temppuja! Hyi olkoon, silloin laitan telkun kiinni! - Voi veikkonen! Mie nousen joka aamu ennen viittä! "Sorvin" ääressä on oltava hyvinkin ennen kuutta. Arvaa miltä maistuu puuro aikaisin aamulla? Maistuu ihan hyvältä kun ajattelee että on pakko syödä että jaksaa paiskoa hommia kolme tuntia ilman taukoa. Kaksi kuppia kahvia ja eikun menoksi.
Silloin kun oli vielä koira niin sekin oli ylhäällä samaan aikaan. Kävi aamupisulla ja haki kanssani lehden laatikosta eikä valittanut yhtään.
Mutta kyllä aamut on oikeasti ihanaa aikaa! Jos ei ole töihin menoa voi ihan kaikessa rauhassa juoda kahvit ja lukea lehden. ja kerkiää tehdä vaikka mitä kun ei nuku liian pitkään! Kannattaa kokeilla! Ihan totta! - Tietävät että on järki tallella, ei se siitä ole kiinni!
Mutta tietävät muös että meillä on rahaa!!!
Ei nuorille tyhjätaskuille edes kannata kaupata mitään. Ja me olemme vielä sen verran hyvin kasvatettuja että emme haistattele myyjälle emmekä ihan vähällä lyö luuria korvaan.
Mulle on yritetty monesti kaupata kalaöljy kapseleita. Niitä saa kyllä kaupasta halvemmalla.
Mutta tänä aamunakin tilasin puhelinmyyjältä lehden. Olen tilannut kai kaikki lehteni puhelin myyjältä. Monesti ihan odotan että joku niistä soittaisi ja tarjoaisi jotain kivaa lhteä.
Niissä myyjissäkin on niin monenlaista.