Ydinkaukolämpö

Jos luit lausunnon, et ymmärtänyt sitä, tai vain esität ymmärtämätöntä

helen_a kirjoitti:

Jos luit lausunnon, et ymmärtänyt sitä, tai vain esität ymmärtämätöntä

jos luit viestini, et ymmärtänyt sitä, tai vain esität ymmärtämätöntä.

Muuttuneita/uusia linkkejä aiheesta:

1) Helsingin kaupungin
"LAUSUNTO FORTUM OYJ:N JA FORTUM POWER AND HEAT OY:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA"
http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2009/Esityslista23/kh_el23_20090608.html

(aihe tulee aika pian, n. 1/10 koko sivusta)

2) Helsingin kaupungin päätöstiedote (pdf/html)
http://www.hel.fi/hel2/paatoksenteko/kh-tiedote/arkisto/20090615.html

Sisältää linkit

"Ehdotuksen mukaan

Liite 1 Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö 15.4.2009
Liite 2 Periaatepäätöslupahakemus 5.2.2009
Liite 3 Helsingin Energian johtokunnan lausunto 19.5.2009"

3) Loviisan kaupungin lausuntopyyntö
https://www.tem.fi/files/22537/Loviisan_kaupunki_15042009.pdf

Vielä kun joku löytäisi sen Fortumin ehdotuksen ydinkaukolämmöstä Helsingille. Sen luulisi olevan päivätty ennen vuotta 2009.

stuxnet kirjoitti:

Muuttuneita/uusia linkkejä aiheesta:

1) Helsingin kaupungin
"LAUSUNTO FORTUM OYJ:N JA FORTUM POWER AND HEAT OY:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA"
http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2009/Esityslista23/kh_el23_20090608.html

(aihe tulee aika pian, n. 1/10 koko sivusta)

2) Helsingin kaupungin päätöstiedote (pdf/html)
http://www.hel.fi/hel2/paatoksenteko/kh-tiedote/arkisto/20090615.html

Sisältää linkit

"Ehdotuksen mukaan

Liite 1 Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö 15.4.2009
Liite 2 Periaatepäätöslupahakemus 5.2.2009
Liite 3 Helsingin Energian johtokunnan lausunto 19.5.2009"

3) Loviisan kaupungin lausuntopyyntö
https://www.tem.fi/files/22537/Loviisan_kaupunki_15042009.pdf

Vielä kun joku löytäisi sen Fortumin ehdotuksen ydinkaukolämmöstä Helsingille. Sen luulisi olevan päivätty ennen vuotta 2009.

Lue lisää

http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2009/Esityslista23/kh_el23_20090608.html

Asia 7;

" Kaupunki toteaa, että mikäli hakijalla on kiinnostusta selvittää hakemuksessa esitetyn ydinkaukolämpöratkaisun energiatekninen ja – taloudellinen toteutettavuus, kaupunki on valmis selvityksen tekemiseen yhdessä hakijan ja mahdollisten muiden energiayritysten kanssa edellyttäen, että selvityksen tekemisen lähtökohdista ja muista reunaehdoista voidaan sopia."

Lähivuosina tulee eteen periaatepäätös Loviisa 3 - ydinreaktorista. Siinä yhteydessä varmaan tehdään myös selvitys ydinkaukolämmön toimittamisesta pääkaupunkiseuduille.

Kuntauudistus ei muuta Suomen ilmastoa siten että lyhyt talvemme pitenisi ja lämpöenergian tarve kasvaisi.

Ennemminkin lainsäädäntö tulee vähentämään lämmitysenergian tarvetta tulevaisuudessa.

Joissakin maissa ydinkaukolämpö on käytössä. Muistikuvani (ei siis faktaa) mukaan jokin tai jotkut seuraavista maista niin tekevät (tarkistakaa joka viitsiii, nyt en ehdi)

Liettua, Puola, Tshekin tasavalta

Voi olla enemmänkin

Vastaaja kirjoitti:

Joissakin maissa ydinkaukolämpö on käytössä. Muistikuvani (ei siis faktaa) mukaan jokin tai jotkut seuraavista maista niin tekevät (tarkistakaa joka viitsiii, nyt en ehdi)

Liettua, Puola, Tshekin tasavalta

Voi olla enemmänkin

Lue lisää

Maita, joissa on tai on ollut ydinkaukolämpöä

Venäjä, Ukraina, Tshekin tasavalta, Slovakia, Unkari, Bulgaria, Sveitsi, Ruotsi

"Nuclear energy can be used for district heating. The principles for a conventional combination of cogeneration and district heating applies the same for nuclear as it does for a thermal power station. Russia has several cogeneration nuclear plants which together provided 11.4 PJ of district heat in 2005. Russian nuclear district heating is planned to nearly triple within a decade as new plants are built.[3]

Other nuclear powered heating from cogeneration plants are in the Ukraine, the Czech Republic, Slovakia, Hungary, Bulgaria, and Switzerland, producing up to about 100 MW per power station. One use of nuclear heat generation was with the Ågesta Nuclear Power Plant in Sweden closed in 1974.

In Switzerland, the Beznau Nuclear Power Plant provides heat to about 20,000 people.[4]"
http://en.wikipedia.org/wiki/District_heating

Vastaaja kirjoitti:

Maita, joissa on tai on ollut ydinkaukolämpöä

Venäjä, Ukraina, Tshekin tasavalta, Slovakia, Unkari, Bulgaria, Sveitsi, Ruotsi

"Nuclear energy can be used for district heating. The principles for a conventional combination of cogeneration and district heating applies the same for nuclear as it does for a thermal power station. Russia has several cogeneration nuclear plants which together provided 11.4 PJ of district heat in 2005. Russian nuclear district heating is planned to nearly triple within a decade as new plants are built.[3]

Other nuclear powered heating from cogeneration plants are in the Ukraine, the Czech Republic, Slovakia, Hungary, Bulgaria, and Switzerland, producing up to about 100 MW per power station. One use of nuclear heat generation was with the Ågesta Nuclear Power Plant in Sweden closed in 1974.

In Switzerland, the Beznau Nuclear Power Plant provides heat to about 20,000 people.[4]"
http://en.wikipedia.org/wiki/District_heating

Lue lisää

Olin siis väärässä tuon ydinkaukolämmön suhteen. Jostakin olin saanut sellaisen mielikuvan että ydinvoimaa ei suositeltu muuhun kuin sähkön tuotantoon.

anti-nuclear kirjoitti:

Olin siis väärässä tuon ydinkaukolämmön suhteen. Jostakin olin saanut sellaisen mielikuvan että ydinvoimaa ei suositeltu muuhun kuin sähkön tuotantoon.

Helsingin hiilivoimaloiden sulkeminen ja korvaaminen kaukolämmön sähkön tuotannossa ydinvoimalla olisi suuri myönteinen teko ympäristölle.
Aluksi tarvittaisiin vain Helsingin valtuuston periaatepäätös lähteä mukaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on korvata Loviisan käytöstä poistuvat ydinvoimalat yhdellä suurella sähköä ja kaukolämpöä tuottavalla ydinrektorilla, josta kaukolämpöä siirrettäisiin Helsinkiin.
Vaihtoehtoisesti uusi ydinreaktori rakennettaisiin Helsingin seudulle.

Asiasta samoin kuin yleensä ydinvoiman käytöstä kaukolämmön tuottamiseen löytyy helposti lisätietoa googlaamalla (ydinvoima, kaukolämpö).

anti-nuclear kirjoitti:

Olin siis väärässä tuon ydinkaukolämmön suhteen. Jostakin olin saanut sellaisen mielikuvan että ydinvoimaa ei suositeltu muuhun kuin sähkön tuotantoon.

Vastaavia vääriä IAEA-huhuja ainakin yksi.

Kyllähän tuo maaluettelo näyttää, millaisissa maissa ydinkaukolämpöä harjoitetaan. Se kertonee, että jokin siinä mättää.

Vastaavaia vääriä IAEA-huhuja tiedän ainakin yhden: IAEA olisi kieltänyt ydinvoiman käytön verkon säätövoimana. Se ei pidä paikkaansa.

Molemmissa huhuissa näen yhteisiä piirteitä huhun perustelulle
- ydinvoimalan turvallisuus kärsii (ylimääräisiä rasituksia)
- taloudellinen kokonaishyöty kyseenalainen

Vastaaja kirjoitti:

Vastaavia vääriä IAEA-huhuja ainakin yksi.

Kyllähän tuo maaluettelo näyttää, millaisissa maissa ydinkaukolämpöä harjoitetaan. Se kertonee, että jokin siinä mättää.

Vastaavaia vääriä IAEA-huhuja tiedän ainakin yhden: IAEA olisi kieltänyt ydinvoiman käytön verkon säätövoimana. Se ei pidä paikkaansa.

Molemmissa huhuissa näen yhteisiä piirteitä huhun perustelulle
- ydinvoimalan turvallisuus kärsii (ylimääräisiä rasituksia)
- taloudellinen kokonaishyöty kyseenalainen

Lue lisää

Ei se turvallisuus siitä kärsi. Tuotettavan sähkön ja lämmön suhdetta voidaan säätää vaikuttamatta reaktorin tehoon. Kokonaishyötyä saadaan varmasti, jos huomattavaa lämmön tarvetta on riittävän lähellä ydinvoimalaitosta.

Amazing kirjoitti:

Ei se turvallisuus siitä kärsi. Tuotettavan sähkön ja lämmön suhdetta voidaan säätää vaikuttamatta reaktorin tehoon. Kokonaishyötyä saadaan varmasti, jos huomattavaa lämmön tarvetta on riittävän lähellä ydinvoimalaitosta.

Lue lisää

Mikä estäisi käyttämästä?On niitä kaukolämpöputkia nytkin vedetty kaupungista toiseen.

En näe kenenkään väittäneenkään Espoon geolämpölaitoksen kilpailevan ydinvoiman kanssa, mutta tottakai se kilpailee mahdollisen ydinkaukolämmön kanssa.

"Esitetyssä ydinkaukolämpöratkaisussa pääkaupunkiseudulla jäisi vaille lämpökuormaa noin 700 – 800 MW:n sähköntuotantokapasiteettia vastaava olemassa oleva hajautettu yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetti. Tämä kapasiteetti tarvitaan kuitenkin varmistamaan pääkaupunkiseudun lämmöntarve mahdollisissa pitempiaikaisissa keskitetyn ydinkaukolämmön toimituskatkoksissa, ja se jäisi näin rasittamaan energiayhtiöiden taloutta."
http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2009/Esityslista23/kh_el23_20090608.html

Eli kymmenenkin noin 40MW (geo)lämpövoimalaa nakertaisi jo todella vakavasti ydinkaukolämmön kannattavuutta, jos sellaista on joissain laskelmissa löydetty.

stuxnet kirjoitti:

En näe kenenkään väittäneenkään Espoon geolämpölaitoksen kilpailevan ydinvoiman kanssa, mutta tottakai se kilpailee mahdollisen ydinkaukolämmön kanssa.

"Esitetyssä ydinkaukolämpöratkaisussa pääkaupunkiseudulla jäisi vaille lämpökuormaa noin 700 – 800 MW:n sähköntuotantokapasiteettia vastaava olemassa oleva hajautettu yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetti. Tämä kapasiteetti tarvitaan kuitenkin varmistamaan pääkaupunkiseudun lämmöntarve mahdollisissa pitempiaikaisissa keskitetyn ydinkaukolämmön toimituskatkoksissa, ja se jäisi näin rasittamaan energiayhtiöiden taloutta."
http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kh2009/Esityslista23/kh_el23_20090608.html

Eli kymmenenkin noin 40MW (geo)lämpövoimalaa nakertaisi jo todella vakavasti ydinkaukolämmön kannattavuutta, jos sellaista on joissain laskelmissa löydetty.

Lue lisää

hohhoijakkaa,

20 laitosta nakertaisi vielä enemmän.
Malta kuitenkin tunteenpaloltasi odottaa, että edes se ensimmäinen laitos joskus valmistuu, ja sen lämmöntuotannon kannattavuudesta/kannattamattomuudesta saadaan jokin selvyys.

Geoterminen lämpö on YDINFISSIOLLA tuotettua lämpöä;

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3419.10;wap2

"Erot kallioperän lampötilassa Suomen eri osissa johtuvat kolmesta seikasta:

1) Ilmaston mukainen maanpinnan keskilämpötila vaihtelee Etelä-Suomen noin 6 asteesta Pohjois-Lapin noin 2 asteeseen. Sama ero siirtyy vastaavasti kallion lämpötilaan.

2) geoterminen gradientti (eli lämpötilan nousunopeus syvyyden kasvaessa) vaihtelee kallioperän ominaisuuksien vaihtelun mukaan. Sitä aiheuttaa mm. kallioperän radiogeenisen lämmöntuoton, eli U, Th ja K:n radioaktiivisen hajoamisen synnyttämän lämmön geologinen vaihtelu eri osissa maata. Tämä seikka aiheuttaa korkean gradientin arvon Mäntsälän reiässä. Etelä-Suomen kallioperä sisältää muuta maata enemmän radioaktiivisia aineita. Samoin Itä-Suomen kallioperässä on hieman vähemmän lämpöä synnyttäviä alkuaineita kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Tästä luonnollisesta radioaktiivisuudesta ei ole mitään haittaa kalliolämpökaivon käyttäjälle tai muutenkaan.

3) Kallioperän lämmönjohtavuuden vaihtelu aiheuttaa myös geotermisen gradientin vaihtelua. Tämä johtuu siitä, että vaikka syvältä maan alta pintaan johtuva lämpövirta (yksikössä W/neliömetri) olisi vakio, geoterminen gradientti voi vaihdella jos lämmönjohtavuus vaihtelee. Tämä johtuu siitä, että Lämpövirta = gradientti x lämmönjohtavuus. Tästä seikasta johtuu Limingan reiässä korkea gradientti, sillä reikä on kairattu lämpöä huonosti johtavaan savikiveen. Muodostuman lämpövirta on sen sijaan jokseenkin sama kuin ympäristössäkin.

Kalliolämpökaivon kannalta tärkeitä seikkoja ovat kallion lämmönjohtavuus ja maanpinnan lämpötila. Suomen olosuhteissa geoterminen gradientti ja lämpövirtaus eivät ole ratkaisevia, koska reiät ovat tavallisesti varsin matalia (alle 150 m). Tällä matkalla lämpötila ehtii nousta kallioperässä vain 1-1.5 astetta.

Suomen syvimmän kairareiän, joka on GTK:n Outokumpuun kairauttama 2516 m syvä reikä, pohjalla lämpötila on 40 astetta."

mauri maalämpö kirjoitti:

Geoterminen lämpö on YDINFISSIOLLA tuotettua lämpöä;

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3419.10;wap2

"Erot kallioperän lampötilassa Suomen eri osissa johtuvat kolmesta seikasta:

1) Ilmaston mukainen maanpinnan keskilämpötila vaihtelee Etelä-Suomen noin 6 asteesta Pohjois-Lapin noin 2 asteeseen. Sama ero siirtyy vastaavasti kallion lämpötilaan.

2) geoterminen gradientti (eli lämpötilan nousunopeus syvyyden kasvaessa) vaihtelee kallioperän ominaisuuksien vaihtelun mukaan. Sitä aiheuttaa mm. kallioperän radiogeenisen lämmöntuoton, eli U, Th ja K:n radioaktiivisen hajoamisen synnyttämän lämmön geologinen vaihtelu eri osissa maata. Tämä seikka aiheuttaa korkean gradientin arvon Mäntsälän reiässä. Etelä-Suomen kallioperä sisältää muuta maata enemmän radioaktiivisia aineita. Samoin Itä-Suomen kallioperässä on hieman vähemmän lämpöä synnyttäviä alkuaineita kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Tästä luonnollisesta radioaktiivisuudesta ei ole mitään haittaa kalliolämpökaivon käyttäjälle tai muutenkaan.

3) Kallioperän lämmönjohtavuuden vaihtelu aiheuttaa myös geotermisen gradientin vaihtelua. Tämä johtuu siitä, että vaikka syvältä maan alta pintaan johtuva lämpövirta (yksikössä W/neliömetri) olisi vakio, geoterminen gradientti voi vaihdella jos lämmönjohtavuus vaihtelee. Tämä johtuu siitä, että Lämpövirta = gradientti x lämmönjohtavuus. Tästä seikasta johtuu Limingan reiässä korkea gradientti, sillä reikä on kairattu lämpöä huonosti johtavaan savikiveen. Muodostuman lämpövirta on sen sijaan jokseenkin sama kuin ympäristössäkin.

Kalliolämpökaivon kannalta tärkeitä seikkoja ovat kallion lämmönjohtavuus ja maanpinnan lämpötila. Suomen olosuhteissa geoterminen gradientti ja lämpövirtaus eivät ole ratkaisevia, koska reiät ovat tavallisesti varsin matalia (alle 150 m). Tällä matkalla lämpötila ehtii nousta kallioperässä vain 1-1.5 astetta.

Suomen syvimmän kairareiän, joka on GTK:n Outokumpuun kairauttama 2516 m syvä reikä, pohjalla lämpötila on 40 astetta."

Lue lisää

"Suomen syvimmän kairareiän, joka on GTK:n Outokumpuun kairauttama 2516 m syvä reikä, pohjalla lämpötila on 40 astetta."

Pohdintoja

Google haun mukaan menoveden lämpötila kaukolämpöverkossa on 65-115 asteen välillä joten jos Outokummun reikää syvnnettäisiin vielä pari kilometriä (?)
voisi syvyyksissä lämmitetyn veden johtaa sellaisenaan kaukolmpöverkkoon.

Syvemmälle mentäessä löytyy lopulta taso jossa vesi saadaan kiehuvaksi ja veden höyrystyminen saa kuuman veden nousemaan itsekseen pintaan (? ) - vähän niinkuin kahvinkettimessä. Pumppaamiseen ei enää tarvita energiaa .

Jos paluusuuntaan päästään tarpeeksi kuumiin lämpötiloihin voisi alhaalta tulevaa kuumaa vettä tulistaa apupolttoaineella ( turve ,hake, kivihiili, maa- tai biokaasu ) höyryksi, ajaa turbiiniin jonka avulla saataisiin sähköä ja kaukolämpöä.

Sitten kuningasideaan. OL1 ja OL2 tuottavat valtavan määrän hukkalämpöä, jotkaovat käytännössä haaleita laudutusvesiä. Ohjaamalla nämä lauhdutusvedet voimala-alueelle porattuun syvään porausreikään ja tuomalla kuumentunut vesi
paluuputkea myöten ylös, sen jälkeen kuumentamalla paluuvesi höyryksi, voisi tämän höyryn sitten ajaa OL 3 turbiiniin joka nyt seisoo tyhjän panttina .

Tällä tavalla saataisiin OL 3 tuottamaan sähköä jo parissa vuodessa.

zztop4 kirjoitti:

"Suomen syvimmän kairareiän, joka on GTK:n Outokumpuun kairauttama 2516 m syvä reikä, pohjalla lämpötila on 40 astetta."

Pohdintoja

Google haun mukaan menoveden lämpötila kaukolämpöverkossa on 65-115 asteen välillä joten jos Outokummun reikää syvnnettäisiin vielä pari kilometriä (?)
voisi syvyyksissä lämmitetyn veden johtaa sellaisenaan kaukolmpöverkkoon.

Syvemmälle mentäessä löytyy lopulta taso jossa vesi saadaan kiehuvaksi ja veden höyrystyminen saa kuuman veden nousemaan itsekseen pintaan (? ) - vähän niinkuin kahvinkettimessä. Pumppaamiseen ei enää tarvita energiaa .

Jos paluusuuntaan päästään tarpeeksi kuumiin lämpötiloihin voisi alhaalta tulevaa kuumaa vettä tulistaa apupolttoaineella ( turve ,hake, kivihiili, maa- tai biokaasu ) höyryksi, ajaa turbiiniin jonka avulla saataisiin sähköä ja kaukolämpöä.

Sitten kuningasideaan. OL1 ja OL2 tuottavat valtavan määrän hukkalämpöä, jotkaovat käytännössä haaleita laudutusvesiä. Ohjaamalla nämä lauhdutusvedet voimala-alueelle porattuun syvään porausreikään ja tuomalla kuumentunut vesi
paluuputkea myöten ylös, sen jälkeen kuumentamalla paluuvesi höyryksi, voisi tämän höyryn sitten ajaa OL 3 turbiiniin joka nyt seisoo tyhjän panttina .

Tällä tavalla saataisiin OL 3 tuottamaan sähköä jo parissa vuodessa.

Lue lisää

" vettä tulistaa apupolttoaineella ( turve ,hake, kivihiili, maa- tai biokaasu ) höyryksi, ajaa turbiiniin jonka avulla saataisiin sähköä ja kaukolämpöä. "

Siellä on jo "apupolttoaine" eli OL3- ydinreaktori, kunhan se vaan otetaan käyttöön.

Onko muuten käväissyt mielessä, kuinka paljon vesi ehtisi jäähtyä matkalla jostain 5 km syvyydestä. Eikä vesi kierrä ilman voimakasta pumppausta.

zztop4 kirjoitti:

"Suomen syvimmän kairareiän, joka on GTK:n Outokumpuun kairauttama 2516 m syvä reikä, pohjalla lämpötila on 40 astetta."

Pohdintoja

Google haun mukaan menoveden lämpötila kaukolämpöverkossa on 65-115 asteen välillä joten jos Outokummun reikää syvnnettäisiin vielä pari kilometriä (?)
voisi syvyyksissä lämmitetyn veden johtaa sellaisenaan kaukolmpöverkkoon.

Syvemmälle mentäessä löytyy lopulta taso jossa vesi saadaan kiehuvaksi ja veden höyrystyminen saa kuuman veden nousemaan itsekseen pintaan (? ) - vähän niinkuin kahvinkettimessä. Pumppaamiseen ei enää tarvita energiaa .

Jos paluusuuntaan päästään tarpeeksi kuumiin lämpötiloihin voisi alhaalta tulevaa kuumaa vettä tulistaa apupolttoaineella ( turve ,hake, kivihiili, maa- tai biokaasu ) höyryksi, ajaa turbiiniin jonka avulla saataisiin sähköä ja kaukolämpöä.

Sitten kuningasideaan. OL1 ja OL2 tuottavat valtavan määrän hukkalämpöä, jotkaovat käytännössä haaleita laudutusvesiä. Ohjaamalla nämä lauhdutusvedet voimala-alueelle porattuun syvään porausreikään ja tuomalla kuumentunut vesi
paluuputkea myöten ylös, sen jälkeen kuumentamalla paluuvesi höyryksi, voisi tämän höyryn sitten ajaa OL 3 turbiiniin joka nyt seisoo tyhjän panttina .

Tällä tavalla saataisiin OL 3 tuottamaan sähköä jo parissa vuodessa.

Lue lisää

Olkiluodon paluuveteen lisätään radioaktiivisia puhdistusvesiä.

10+3 kirjoitti:

" vettä tulistaa apupolttoaineella ( turve ,hake, kivihiili, maa- tai biokaasu ) höyryksi, ajaa turbiiniin jonka avulla saataisiin sähköä ja kaukolämpöä. "

Siellä on jo "apupolttoaine" eli OL3- ydinreaktori, kunhan se vaan otetaan käyttöön.

Onko muuten käväissyt mielessä, kuinka paljon vesi ehtisi jäähtyä matkalla jostain 5 km syvyydestä. Eikä vesi kierrä ilman voimakasta pumppausta.

Lue lisää

Koska OL3-ydinreaktori otetaan käyttöön? 2009, eikun 2012 , eikun 2014 , eikun aikaisintaan 2018 -2020 . ( hiiri kissalle räätälinä ) . Siinä vaiheessa kun Areva on saanut kehitettyä automaation valmiiksi, OL3 projektin loppuunsaattamiselle ei löydy enää maksajaa . ( jos välimiesoikeus langettaa 2-3 miljardin lisälaskun TVO:n maksettavaksi, ei TVO:n osakkailla ole enää varaa jatkaa projektia, jos AREVA saa 2-3 miljardin lisälaskun, yhtiö menee konkurssiin ) .

Geotermisen energian käytöstä on maailmalta jo jonkin verran kokemuksiakin,

tässä pari linkkiä luettavaksi

http://en.wikipedia.org/wiki/Geothermal_electricity
http://geoheat.oit.edu/bulletin/bull28-2/art1.pdf

Totta kai paluuvesi jäähtyy jonkin verran matkalla ylös mutta lämpöhävikkiä voidaan vähentää virtausmääriä lisäämällä ja porausreiän halkaisijaa kasvattamalla .

zztop4 kirjoitti:

Koska OL3-ydinreaktori otetaan käyttöön? 2009, eikun 2012 , eikun 2014 , eikun aikaisintaan 2018 -2020 . ( hiiri kissalle räätälinä ) . Siinä vaiheessa kun Areva on saanut kehitettyä automaation valmiiksi, OL3 projektin loppuunsaattamiselle ei löydy enää maksajaa . ( jos välimiesoikeus langettaa 2-3 miljardin lisälaskun TVO:n maksettavaksi, ei TVO:n osakkailla ole enää varaa jatkaa projektia, jos AREVA saa 2-3 miljardin lisälaskun, yhtiö menee konkurssiin ) .

Geotermisen energian käytöstä on maailmalta jo jonkin verran kokemuksiakin,

tässä pari linkkiä luettavaksi

http://en.wikipedia.org/wiki/Geothermal_electricity
http://geoheat.oit.edu/bulletin/bull28-2/art1.pdf

Totta kai paluuvesi jäähtyy jonkin verran matkalla ylös mutta lämpöhävikkiä voidaan vähentää virtausmääriä lisäämällä ja porausreiän halkaisijaa kasvattamalla .

Lue lisää

Geotermistä energiaa tuotetaan alueilla joissa on geotermisiä anomalioita eli kuumaa kallioperää lähellään maanpintaa. Suomessa sellaisia ei ole. Suomessa on porattu yksi 2,5 km syvä 22 cm läpimittainen reikä Outokummussa. Lämpötila reiän pohjalla on 40 astetta mikä on odotettua Suomen kallioperän lämpögradientti huomioon ottaen. Jotta saataisiin suoraan kaukolämmöksi kelpaavaa vettä pitäisi mennä 5 km syvyyteen. Jos vertaa tuota 22 cm reikää ja kaukolämpöverkon runkoputkea, aika paljon tuollaisia reikiä tarvittaisiin. Outokummun reiän kustannus oli 7 M€ joten kalliiksi tulisi reikien poraaminen. Kallio syvällä on varsin tiivistä joten tarvittaisiin aikamoisia pumppaustehoja jotta saadaan riittävät vesivirtaamat aikaisiksi. Vaikuttaa aika haihattelulta. Mutta kaikkeahan sitä voi testailla, TEMin momentilta tulee todennäköisesti ruhtinaalliset tuet.

14+9 kirjoitti:

Geotermistä energiaa tuotetaan alueilla joissa on geotermisiä anomalioita eli kuumaa kallioperää lähellään maanpintaa. Suomessa sellaisia ei ole. Suomessa on porattu yksi 2,5 km syvä 22 cm läpimittainen reikä Outokummussa. Lämpötila reiän pohjalla on 40 astetta mikä on odotettua Suomen kallioperän lämpögradientti huomioon ottaen. Jotta saataisiin suoraan kaukolämmöksi kelpaavaa vettä pitäisi mennä 5 km syvyyteen. Jos vertaa tuota 22 cm reikää ja kaukolämpöverkon runkoputkea, aika paljon tuollaisia reikiä tarvittaisiin. Outokummun reiän kustannus oli 7 M€ joten kalliiksi tulisi reikien poraaminen. Kallio syvällä on varsin tiivistä joten tarvittaisiin aikamoisia pumppaustehoja jotta saadaan riittävät vesivirtaamat aikaisiksi. Vaikuttaa aika haihattelulta. Mutta kaikkeahan sitä voi testailla, TEMin momentilta tulee todennäköisesti ruhtinaalliset tuet.

Lue lisää

Tässä vielä linkkejä yhteen koehankkeeseen

http://www.edenproject.com/support-us/future-plans/deep-geothermal-energy
http://www.youtube.com/watch?v=eoaxStKTYzM&autoplay=1

Muitakin syväporauskoehankkeita löytyy google haulla netistä mutta tietoa jo toiminnassa olevista laitoksista ei tahdo löytyä etsimälläkään. Kallioperän lämpötilasta 5-10 km syvyydessä lienee kovin vähän tietoa ja Suomenkin alueella vaihtelut voivat olla suuret?

Porauskustannuksena esim. 2- 3 miljoonaa euroa / porattu kilometri ei pilottihankkeelle ole mikään mahdottomuus , etenkin jos ST1 ja Fortum ovat mukana . Kaupallinenkin kannattavuus saavutetaan, jos investoinnin kuoletusaika lasketaan yhtä pitkäksi kuin ydinvoimaloissa. Toisaalta jos ydinvoimaloiltakaan ei enää edellytetä taloudellista kannattavuutta ( Fennovoima ) miksipä ei muitakin energiahankkeita voisi toteuttaa veronmaksajien piikkiin.

Helsinki on Kokoomuksen ja vihreiden narussa, jottei totuus unohtuisi. Juurihan he lahjoittivat vihreille teknisen apulaiskaupunginjohtajan paikan ja nimittivät siihen Anni Sinnemäen jolla ei ole minkäänlaista teknistä pätevyyttä. Henkilöstö saa tästä kärsiä. Myös kaukolämmön saa unohtaa.

Taasko täällä nimittelet toisia! Laita nyt edes väliaikaisesti se pääsi kuntoon. Tosin entiseen työhösi et pääsisi silloinkaan, koska olet jo esteellinen.

"Se on sitten menoa, tytöt ja pojat, kun tuo horman hehku sytyttää kilometrisen kaasu/öljykerrostuman. Olkiluoto ja ja koko Itämerellä räjähtää!"

Ei voi, kun kyseessä on öljy ja kaasu. Vain YDINVOIMALA voi räjähtää. Ja kaikki ne räjähtävätkin. Ainakin Arton mukaan.