Henkilökohtaiset tragediat

Sattui silmään tuo juttu. Meille se oli tämä:

http://www.hs.fi/raha/a1413519366767

Juttu keskittyy paljolti kustannuksiin mutta ei niistä tässä mitään. Me kokeilimme kaiken: panemisen kellon mukaan (ja se menee nimenomaan "panemiseksi", yritykseksi panna paksuksi), keinosiemennykset, koeputket ja lahjasolut. Kyllä se raskaus joskus käynnistyi mutta meni aina kesken. Itkun paikka. Suuren itkun.

Sanojen toivo ja epätoivo sisältö konkretisoitui kyllä. Ja sanaparin karvas pettymys.

Sitten lopulta tuli tuomio. Eräs lääkäri sanoi, että todennäköisyydet tässä nyt on sellaiset, olemattomat, että kannattaa nyt miettiä näiden hoitojen jatkamisen järkevyyttä.

Hyvää oli se, että lääkäri oli hyvin myötäelävä, kauan meidän kanssa asian kanssa paininut. Pyyhki silmäkulmiaan siinä missä mekin. Tultiin vaan pisteeseen jossa on tehtävä järkevä ratkaisu ja jätettävä haaveet.

Artikkelin viimeisen lauseen allekirjoitan täysin:

"Nyt voin ainakin sanoa, että kaikki kortit on katsottu"

Silloin se vielä koskee kun näkee kavereita ym. onnellisena lastensa kanssa. Avokki sai eräissä kastajaisissa vähän aikaa sitten itkukohtauksen. Osa tiesi miksi, osa ei. Ja tästä on jo kauan kun meillä asia oli "tapetilla".

Meidän tragediamme.

17

102

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kyllästynyt

      Kiitos, että jaoit kipeän kokemuksesi. Hiljaiseksi vetää. En voi väittää, että osaisin kuvitella sitä tuskaa ja kaipuuta ja pettymysten tuomaa epätoivoa ja surua, mitä olet elänyt. Kertomuksesi kosketti. Toivon, että asia olisi mennyt kohdallasi toisin. Toivon sinulle voimia jaksaa ja että se, mikä jäi tyhjäksi elämässäsi, täyttyisi jollain onnelliseksi tekevällä.

    • Ei se enää kosketa niin kuin kosketti. Se aika. Joskus se osuu osuu kuitenkin vielä.. Niin kuin tuo kirjoitus osui. Olen asiasta joskus maininnut ennenkin ja silloin totesin että se (lapsettomuus) on myös mahdollistanut asioita.

      Se vaan on niin jännää kuinka joka asialla on kaksi puolta. Meille se on mahdollistanut paljon matkustelua ja tiettyä asioiden tekemistä ilman että tarvitsee lapsia miettiä. Ei ole päivähoitomaksuja eikä tenava tarvitse uuta pulkkaa. Mitäs tekis? No toteuttaa sen haaveen vanhasta Oldsista. On nyt pajalla kun seisoi muutamia vuosia. Mitä tekevät pajalla? Jos saavat nyt rakennettua siitä katuraaserin pannun osalta. Alustan ehkä osaan kasata itse.

      Se yksi meille turha huone kuitenkin vaan muistuttaa niistä haaveista. Ostettiin kämppä ajatellen että ipana tulee. Niin sitä odotettiin. Sitten on kalustettu se huone kauniisti jälkirokokoolla. Meidän "teehuone" josta piti kai tulla lastenhuone... Milloinhan sielläkin olen viimeksi käynyt? Viikko sitten katsomassa ikkunasta ulos. Heh.

      • Minua kosketti tuo tarinasi. Olen seurannut "vierestä" yhden pariskunnan elämää, joille kävi juuri noin, ja muistan heidän murheensa tuona aikana. Ymmärrän tuon surun. Toivotan sinulle onnellista elämää!!


      • ab777 kirjoitti:

        Minua kosketti tuo tarinasi. Olen seurannut "vierestä" yhden pariskunnan elämää, joille kävi juuri noin, ja muistan heidän murheensa tuona aikana. Ymmärrän tuon surun. Toivotan sinulle onnellista elämää!!

        Se on hajottavaa. Meille tuli jopa syyttelyä, maho lehmä, tuhkamuna ym. Sen älyttömyys onneksi heti ymmärrettiin ja osasimme vetää yhtä köyttä, lipsuttiin kuitenkin hetkeksi sellaiseen mihin ei olisi pitänyt: sinun syy tämä on.


    • fda

      Itsekin olen hylännyt ajatuksen saada koskaan omia lapsia. Oletteko harkinneet adoptoimista? Uskoisin että kun halu on ollut noin kova, osaisitte kohdella lasta kuin omaanne.

      • Se adoptiokin kävi mielessä. Nyt sekin on muöhäistä tääs ollaan jo pian viisikymppisiä. Meidän lapsia on kaksi kissaa :)

        Yksi lapsi elämässämme on, eräs jonka koulutuksen olemme sitoutuneet maksamaan niin pitkälle kuin mahdollista. Saamme kirjeitä ja puhelimessa/Skypessä on keskusteltu.

        Maailmassa on kolkkia joissa näiden asioiden järjestäminen vaatii aikamoista suunnittelua ensin kirjeitse. Siis puhelu tai Skype-yhteys On myös mahdollista sekin, että joskus tulevaisuudessa tapaamme.


      • Aada@
        a-teisti kirjoitti:

        Se adoptiokin kävi mielessä. Nyt sekin on muöhäistä tääs ollaan jo pian viisikymppisiä. Meidän lapsia on kaksi kissaa :)

        Yksi lapsi elämässämme on, eräs jonka koulutuksen olemme sitoutuneet maksamaan niin pitkälle kuin mahdollista. Saamme kirjeitä ja puhelimessa/Skypessä on keskusteltu.

        Maailmassa on kolkkia joissa näiden asioiden järjestäminen vaatii aikamoista suunnittelua ensin kirjeitse. Siis puhelu tai Skype-yhteys On myös mahdollista sekin, että joskus tulevaisuudessa tapaamme.

        a-teisti

        Tehtiinkö teille laajat keskenmenotutkimukset?Lahjasoluhoitoja tehdään Viron Tartossa käsittääkseni 50 ikävuoteen asti.Naisen ikä ei haittaa kun tehdään hormonaaliseen kiertoon lahjasolulla.
        Harva nyt tietenkään senikäisenä enää tekee lasta, mutta jotkut ovat tehneet yli 50 vuotiainakin.Ei mekään helposti lapsia saatu, enkä ole mitään muutakaan asiaa saanut helposti.Ikävää ettette toiveista huolimatta ole saaneet lasta.


      • Kalju Pitkätukka
        Aada@ kirjoitti:

        a-teisti

        Tehtiinkö teille laajat keskenmenotutkimukset?Lahjasoluhoitoja tehdään Viron Tartossa käsittääkseni 50 ikävuoteen asti.Naisen ikä ei haittaa kun tehdään hormonaaliseen kiertoon lahjasolulla.
        Harva nyt tietenkään senikäisenä enää tekee lasta, mutta jotkut ovat tehneet yli 50 vuotiainakin.Ei mekään helposti lapsia saatu, enkä ole mitään muutakaan asiaa saanut helposti.Ikävää ettette toiveista huolimatta ole saaneet lasta.

        Kyllä sillä maailmankuvaan ja uskon haihtumiseen on ollut vaikutusta, kun elämä heittää lunta tupaan.

        Meille lapsia on tullut erittäin helposti, mutta 5:stä vain kaksi on täysin terveitä.


      • Aada@ kirjoitti:

        a-teisti

        Tehtiinkö teille laajat keskenmenotutkimukset?Lahjasoluhoitoja tehdään Viron Tartossa käsittääkseni 50 ikävuoteen asti.Naisen ikä ei haittaa kun tehdään hormonaaliseen kiertoon lahjasolulla.
        Harva nyt tietenkään senikäisenä enää tekee lasta, mutta jotkut ovat tehneet yli 50 vuotiainakin.Ei mekään helposti lapsia saatu, enkä ole mitään muutakaan asiaa saanut helposti.Ikävää ettette toiveista huolimatta ole saaneet lasta.

        Kartoitettiin syitä keskenmenoihin. Ei selvinnyt oikein mitään, syystä siis, Alkoi ja meni kesken muutamassa viikossa. No, on sisaruksia joilla on lapsia kuten hänelläkin. Suku jatkuu kuitenkin.

        Lahjasoluhoidoissa käytiin kolmesti ja niissä vastaan tulee aika pian taloudelliset reaaliteetitt. Hyvin kalliita. Rahassa jos nyt haluaa asiaa miettiä niin kunnallinen puoli auttoi ihan edullisesti tiettyyn rajaan (kalenteri naimiselle, siemennys ja koeputket muutaman kerran, ei lahjasoluhoitoja) mutta sitten oli siirryttävä kalliisiin yksityishoitoihin.

        Se on hoidoista jäänyt mieleen, että ihmiset jotka näiden asioiden kanssa tekivät töitä olivat kyllä asiassa mukana. Ei me oltu aina ainoita joilta kyyneleet valui.

        Ja ajattelepa. Kun mentiin siemennykseen niin koppiin vaan runkulle ja toinen on operaatiopöydällä haarat levällään odottamassa "satsia" joka on tulossa. Aluksi se oli kaameaa mutta siihen tottui kun sen muutaman kerran oli tehnyt. Joku hoitaja vaan kyseli, että tarvitsetko virikkeitä.. Lehtiä ja videoita olisi ollut tarjolla. Naama punaisena siinä sitten etten mä nyt...


      • Kalju Pitkätukka kirjoitti:

        Kyllä sillä maailmankuvaan ja uskon haihtumiseen on ollut vaikutusta, kun elämä heittää lunta tupaan.

        Meille lapsia on tullut erittäin helposti, mutta 5:stä vain kaksi on täysin terveitä.

        Eräs positiivisimpia ihmisiä joita olen koskaan tavannut oli eräs ajomestari. Hänellä oli erittäin vaikeasti vammainen lapsi, itsellä krooninen hitaasti etenävä sairaus ja silti. Ilopilleri ja aidosti. Laittoi miettimään.


      • Aada@
        a-teisti kirjoitti:

        Kartoitettiin syitä keskenmenoihin. Ei selvinnyt oikein mitään, syystä siis, Alkoi ja meni kesken muutamassa viikossa. No, on sisaruksia joilla on lapsia kuten hänelläkin. Suku jatkuu kuitenkin.

        Lahjasoluhoidoissa käytiin kolmesti ja niissä vastaan tulee aika pian taloudelliset reaaliteetitt. Hyvin kalliita. Rahassa jos nyt haluaa asiaa miettiä niin kunnallinen puoli auttoi ihan edullisesti tiettyyn rajaan (kalenteri naimiselle, siemennys ja koeputket muutaman kerran, ei lahjasoluhoitoja) mutta sitten oli siirryttävä kalliisiin yksityishoitoihin.

        Se on hoidoista jäänyt mieleen, että ihmiset jotka näiden asioiden kanssa tekivät töitä olivat kyllä asiassa mukana. Ei me oltu aina ainoita joilta kyyneleet valui.

        Ja ajattelepa. Kun mentiin siemennykseen niin koppiin vaan runkulle ja toinen on operaatiopöydällä haarat levällään odottamassa "satsia" joka on tulossa. Aluksi se oli kaameaa mutta siihen tottui kun sen muutaman kerran oli tehnyt. Joku hoitaja vaan kyseli, että tarvitsetko virikkeitä.. Lehtiä ja videoita olisi ollut tarjolla. Naama punaisena siinä sitten etten mä nyt...

        a-teisti

        Meille tehtiin kans kaikki.Kävin useassa yksityisessä huippuklinikassa ja niissäkin on eroja, voittoa tuottavia yrityksiä kun ovat, niin eivät käsittääkseni tietotaitoaan jaa toisilleen.On ne hoidot rankkoja, mutta mikään ei ole ollut itselleni lähellekään sitä kriisiä minkä jouduin käymään nuorena uskonto fundamentalismin kanssa.Siinä olin hajota ihan kokonaan, mutta kun siitä selvisi, niin kaikki muu onkin ollut helpompaa.Joskin olisin luultavasti kestokykyisempi ilman sitä pahinta kriisiä, en tiedä.Jokaiselle on tietysti eri asiat vaikeimpia.


      • Aada@ kirjoitti:

        a-teisti

        Meille tehtiin kans kaikki.Kävin useassa yksityisessä huippuklinikassa ja niissäkin on eroja, voittoa tuottavia yrityksiä kun ovat, niin eivät käsittääkseni tietotaitoaan jaa toisilleen.On ne hoidot rankkoja, mutta mikään ei ole ollut itselleni lähellekään sitä kriisiä minkä jouduin käymään nuorena uskonto fundamentalismin kanssa.Siinä olin hajota ihan kokonaan, mutta kun siitä selvisi, niin kaikki muu onkin ollut helpompaa.Joskin olisin luultavasti kestokykyisempi ilman sitä pahinta kriisiä, en tiedä.Jokaiselle on tietysti eri asiat vaikeimpia.

        "Kävin useassa yksityisessä huippuklinikassa ja niissäkin on eroja, voittoa tuottavia yrityksiä kun ovat.."

        Kyllähän niillä on tavoite voitollinen tilinpäätös mutta meidän kohdalla kuitenkin se hoitojen jatkamisen järkevyys kyseenalaistettiin sieltä taholta joille maksoimme. Kiitos siitä. Aava/Graviditas se oli. Lapsettomuusklinikka joka oli juuri avattu.


      • Aada@
        a-teisti kirjoitti:

        "Kävin useassa yksityisessä huippuklinikassa ja niissäkin on eroja, voittoa tuottavia yrityksiä kun ovat.."

        Kyllähän niillä on tavoite voitollinen tilinpäätös mutta meidän kohdalla kuitenkin se hoitojen jatkamisen järkevyys kyseenalaistettiin sieltä taholta joille maksoimme. Kiitos siitä. Aava/Graviditas se oli. Lapsettomuusklinikka joka oli juuri avattu.

        Ok.Me käytiin yhteensä 7 eri lapsettomuusklinikalla(muistaakseni).Lääkäreitä oli kaikkiaan ehkä noin 10, olin muutenkin vähän hankala asiakas.En ollut "uskolinen" lapsettomuuslääkäreille, omalle kumppanilleni kyllä.(vitsi)

        Ei niitä lapsia aina saa yrityksistä huolimatta ja siihen on vain joissain tapauksissa suostuttava.Kyllä minäkin loppuvaiheessa sen jouduin myös ottamaan huomioon todellisena vaihtoehtona, meitä kuitenkin lopulta onnisti.


      • Aada@
        Aada@ kirjoitti:

        Ok.Me käytiin yhteensä 7 eri lapsettomuusklinikalla(muistaakseni).Lääkäreitä oli kaikkiaan ehkä noin 10, olin muutenkin vähän hankala asiakas.En ollut "uskolinen" lapsettomuuslääkäreille, omalle kumppanilleni kyllä.(vitsi)

        Ei niitä lapsia aina saa yrityksistä huolimatta ja siihen on vain joissain tapauksissa suostuttava.Kyllä minäkin loppuvaiheessa sen jouduin myös ottamaan huomioon todellisena vaihtoehtona, meitä kuitenkin lopulta onnisti.

        lisäys vielä edelliseen

        Toivoisin onnistumista kovasti muillekkin.
        Toivottavasti en "käännä puukkoa haavassa", mut hoidot kehittyy jatkuvasti.Sinun ikäsi olisi vielä ihan ok ja kumppanisi, jos samaa ikää.Sain toisen lapseni 45v, kaikki meni alusta loppuun ilman mitään ongelmaa.Anteeksi jos tämä on tyhmä viesti.


      • fda
        Aada@ kirjoitti:

        lisäys vielä edelliseen

        Toivoisin onnistumista kovasti muillekkin.
        Toivottavasti en "käännä puukkoa haavassa", mut hoidot kehittyy jatkuvasti.Sinun ikäsi olisi vielä ihan ok ja kumppanisi, jos samaa ikää.Sain toisen lapseni 45v, kaikki meni alusta loppuun ilman mitään ongelmaa.Anteeksi jos tämä on tyhmä viesti.

        Minusta ainakin hyvä lukea näitä, kun olen tavallaan kohtalotoveri ja näitä asioita itsekseni lähinnä pohtinut. Kiitos tarinoiden jakamisesta ja kiva kuulla sekin että lopulta onnisti.


      • Aada@ kirjoitti:

        lisäys vielä edelliseen

        Toivoisin onnistumista kovasti muillekkin.
        Toivottavasti en "käännä puukkoa haavassa", mut hoidot kehittyy jatkuvasti.Sinun ikäsi olisi vielä ihan ok ja kumppanisi, jos samaa ikää.Sain toisen lapseni 45v, kaikki meni alusta loppuun ilman mitään ongelmaa.Anteeksi jos tämä on tyhmä viesti.

        Nostan hattua rohkeudellenne puhua noinkin henkilökohtaisista asioista. Vaikka ei aivan samoja olisi itse kokenutkaan, niin tuollaisten elämänkokemusten lukeminen auttaa suhteuttamaan omia ongelmia. Viestinne eivät ole tyhmiä.


      • agnoskepo kirjoitti:

        Nostan hattua rohkeudellenne puhua noinkin henkilökohtaisista asioista. Vaikka ei aivan samoja olisi itse kokenutkaan, niin tuollaisten elämänkokemusten lukeminen auttaa suhteuttamaan omia ongelmia. Viestinne eivät ole tyhmiä.

        Kurjaa on tuollainen kokea, se panee ajattelemaan. Itse tunnen erään parin, jossa perheen kolmesta pojasta yksi oli jo nuorena innostunut vauvoista ja lapsista. Ja juuri hänelle ja avovaimolleen ei lapsia suotu. Eli jonkin verran tuttua asiaa.

        Mutta vaikka ei ole omalle kohdalle sattunut, niin ei sellaista halua kenenkään kokevan. Sen verran, että omat lapset ovat joka päivä mielessä, vaikka ollaan eri maissakin, niin varmaan sekin on joka päivä mielessä, ettei lapsia tule. Epämiellyttävä tunne, mutta kaikesta selviää.

        Te olette kuitenkin pitäneet yhtä, samassa "liemessä", se auttaa jaksamaan eteenpäin.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      91
      2920
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      299
      1686
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1567
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      87
      1391
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      402
      1384
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      402
      1308
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1089
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1047
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      329
      874
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      257
      855
    Aihe