Tänään on päivälleen 500 v, kun Martti Luther.

Edeltä on poistettu viestini "Kiitos, Martti Luther" sekä kaksi videota virrestä Jumala ompi linnamme.

Tällainen on kristinuskon, etenkin luterilaisuuden vastaisella helluntailaisfoorumilla kielletty.

Mutta pilkata luterilaisia täällä kyllä saa!

Kaikki tämä on muuttumatonta, todistettavaa faktaa ja joka säilyy.
.

Naulasi teesejään kyllä, mutta tuppaa ihmisiltä unohtumaan, että vastusti juutalaisia henkeen ja vereen, nimitteli vaikka miksi noita omine sanojensa mukaan valehtelijoita yms. Samoin oli tämän "suuren" miehen puheet naisista samaa luokkaa. Taisipa sanoa jossain, että ei edes Jumala sure kun nainen kuolee. Luther tapasi myös huoritella naisia.
Vaikka Luther ehkä saikin anekaupan paljastettua, niin paljon huonoa on hänen kohdallaan "unohdettu" ja pystytetty oikein oma lahkokin, luterilaisuus.

Vähän alemmalle jalustalle siis ukko, jos edes minkään korkuiselle jalustalle äijää kannattaisi nostaa.

Luther jätti sen katolisen kirkon uudistamisen pahasti kesken.

Laitetaanpa vielä muistin virkistykseksi, mitä suuri uskonpuhdistaja ja armoitettu tohtori Martti Luther kirjoittaa suuressa teoksessaan Juutalaisista ja heidän valheistaan:

"Miten minun on nyt tämän turmeltuneen, kirotun juutalaiskansan kanssa meneteltävä?
Näin:

1) heidän synagoogansa tai koulunsa sytytettäköön tuleen, ja mikä ei tahdo palaa, se peitettäköön ja umpeenluotakoon maalla, ettei ikänä yksikään ihminen näkisi siitä kiveä eikä kuonaa.

2 ) talonsakin samalla tavalla rikkirevittäköön ja hävitettäköön, sillä niissäkin he harjoittavat samaa, mitä he kouluissaan harjoittavat.

3)heiltä otettakoon pois kaikki heidän rukouskirjansa ja Talmudin selityksensä, joissa sellaista epäjumalanpalvelusta, sellaisia valheita, kirouksia ja jumalanpilkkaa opetetaan.

4) heidän rabbiineitaan kiellettäköön elämän ja hengen menettämisen uhalla vast'edes opettamasta.

5) juutalaisilta kokonaan peruutetaan tien ja saattovartion käyttöoikeus, sillä heillä ei ole maaseudulla mitään tekemistä, koska he eivät ole herroja, ei virkamiehiä eivätkä kauppiaita tai sentapaisia.

6) heiltä kiellettäköön koronkiskominen, jonka heiltä Mooses on kieltänyt, koska he eivät ole omassa maassaan eivätkä vieraiden maiden herroja, ja heiltä
otettakoon kaikki omaisuus ja hopea- ja kultakalleudet ja pantakoon syrjään talletettaviksi.

7) nuorille voimakkaille juutalaismiehille ja juutalaisnaisille annettakoon käteen varsta, kirves, kuokka, lapio, rukki, värttinä ja annettakoon heidän ansaita leipänsä otsansa hiessä, kuten Aadamin lasten osaksi on määrätty."

Suosittelen jokaista lukemaan itse Lutherin teoksen Juutalaisista ja heidän valheistaan, ennen kuin alkaa väittämään että ei se Luther mikään antisemitisti ollut:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26563/Luther.pdf

wikisource org lainaus:
Lutherin 95 teesiä
Rakkaudesta totuuteen ja halusta tuoda se julkisuuteen väitellään seuraavista lauseista Wittenbergissä kunnianarvoisan isän Martti Lutherin, vapaiden tieteiden ja pyhän jumaluusopin maisterin sekä viimeksi mainitun aineen vakinaisen opettajan johdolla. Hän pyytää sen vuoksi, että ne, jotka eivät suullisesti ja persoonallisesti läsnä ollen voi keskustella meidän kanssamme, tahtoisivat tehdä sen poissa ollen kirjallisesti. Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.

1.Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta.
2.Tätä sanaa ei voida ymmärtää sakramentillisesta parannuksesta, so. siitä rippi- ja sovitustoimesta, jonka papit virkansa mukaisesti suorittavat.
3.Kuitenkaan se ei myöskään tarkoita yksinomaan sisäistä katumusta, sillä ei voida ajatella mitään sisäistä katumusta, joka ei samalla vaikuttaisi kaikkea näkyvää lihan kuolettamista.
4.Sen tähden kestääkin Jumalan rangaistus siihen asti, kunnes ihminen itse tuomitsee itsensä (se on todellinen sisäinen parannus), nimittäin siihen asti, kun on käyty sisälle taivaan valtakuntaan.
5.Paavi ei tahdo eikä voi antaa anteeksi mitään muita synnin rangaistuksia kuin niitä, joita hän oman harkintansa tai kirkollisten säädösten mukaan on määrännyt.
6.Paavi ei voi millään muulla tavalla antaa anteeksi syntivelkaa kuin siten, että hän julistaa ja vakuuttaa Jumalan antaneen sen anteeksi; paitsi sitä hän voi antaa anteeksi hänelle pidätetyissä tapauksissa; sillä jos niissä häntä halveksittaisiin, niin velka jäisi olemaan.
7.Jumala ei anna anteeksi syntivelkaa yhdellekään ainoalle, jota hän ei saa samalla taivutetuksi nöyrästi alistumaan Jumalan sijaisen, papin, määräyksiin.
8.Kirkon määräykset katumusharjoitusten suorittamisesta on annettu yksinomaan eläville; niiden mukaan ei voida määrätä mitään kuoleville.
9.Sen tähden Pyhä Henki paavin avulla tekee meille hyvin siinä, että hän määräyksissään aina erottaa kuoleman ja äärimmäisen hädän tapaukset.
10.Ymmärtämättömästi ja pahoin menettelevät sen vuoksi ne papit, jotka ulottavat kuolevien kirkolliset katumusharjoitukset vielä kiirastuleenkin.
11.Tämä rikkaruoho, että kanonisia katumusharjoituksia muutetaan kiirastulirangaistuksiksi, on nähtävästi tullut kylvetyksi piispain nukkuessa.
12.Entisaikaan ei kanonisia katumusharjoituksia määrätty synninpäästön jälkeen, vaan sitä ennen, että siten voitiin koetella katumuksen aitous.
13.Kuolevat vapautuvat niistä kaikista kuollessaan ja ovat kirkollisten säädösten vaatimuksiin nähden kuolleita, heti kun nämä rangaistukset asianmukaisesti on heille anteeksi annettu.
14.Jos kuoleva on vain epätäydellisesti tehnyt parannuksen synneistänsä tai jos hänen rakkautensa on ainoastaan puutteellinen, niin hän ehdottomasti tuntee suurta pelkoa, ja sitä suurempaa, kuta pienempi hänen rakkautensa on.
15.Tämä pelko ja kauhu riittää jo yksinään (vaietaksemme muusta) valmistamaan kiirastulen vaivan, koska se on varsin lähellä epätoivon tuskaa.
16.Kuten minusta näyttää, eroavat helvetti, kiirastuli ja taivas toisistaan aivan samoin kuin täydellinen epätoivo, miltei epätoivoon joutuminen ja varmuus pelastuksesta.
17.Epäilemättä on kiirastulessa oleville sieluille tarpeen, että niiden kauhu vähenee ja rakkaus enenee.
18.Ei myöskään näytä minusta järjen enempää kuin Raamatunkaan nojalla voitavan todistaa, etteivät he (kiirastulessa olevat sielut) kykenisi saavuttamaan ansiota ja kasvamaan rakkaudessa.
19.Mutta yhtä vähän näyttää minusta sekään olevan todistettu, että he tai että ainakaan he kaikki olisivat varmoja ja vakuuttuneita autuudestaan, vakka me emme sitä epäilekään.
20.Kun siis paavi myöntää "täydellisen anteeksiannon kaikista rangaistuksista", niin ei hän sillä tarkoita kaikkia yleisesti, vaan ainoastaan niitä, jotka hän itse on määrännyt.
21.Sen tähden erehtyvät kaikki ne aneen saarnaajat, jotka julistavat, että ihminen tulee paavin aneella kaikesta rangaistuksesta vapaaksi ja autuaaksi.
22.Päinvastoin hän ei vapauta kiirastulessa olevia sieluja ainoastakaan rangaistuksesta, joka niiden kirkollisten asetusten mukaan olisi tässä elämässä ollut kärsittävä.
23.Jos jollekulle voidaan antaa ehdoton vapautus kaikista rangaistuksista, niin voidaan se varmaan antaa ainoastaan niille, jotka ovat aivan täydellisiä, so. kaikkein pienimmille.
24.Sen tähden tulee suurin osa kansaa ehdottomasti petetyksi, kun erotusta ja rajoituksia tekemättä annetaan se lupaus, että he ovat päässeet kokonaan vapaiksi rangaistuksistaan.
25.Sama valta, joka paavilla on kiirastulen osalta yleisesti, on jokaisella piispalla hiippakunnassaan ja papilla seurakunnassaan.
26.Paavi tekee erittäin hyvin siinä, ettei hän avainvaltansa nojalla (joka ei ulotu niin pitkälle), vaan ainoastaan esirukouksen nojalla myöntää sieluille helpotusta.
27.Ihmisoppia saarnaavat ne, jotka sanovat, että heti kun raha kilahtaa kirstuun, sielu vapautuu kiirastulesta.

28.On varmaa, että kun raha kilahtaa kirstuun, voitonhimo ja ahneus voivat kasvaa, mutta kirkon esirukousten vaikutus on yksin Jumalan huomassa.
29.Kuka tietää sitäkään, haluavatko kaikki kiirastulessa olevat sielut, että me ne lunastaisimme vapaiksi, kuten pyhimystaru kertoo pyhästä Severinuksesta ja Paskaliksesta.
30.Ei kukaan ole varma siitä, onko hänen katumuksensa todellinen, vielä vähemmän, onko hän saanut täydellisen anteeksiannon.
31.Yhtä harvinaisia kuin ovat ne, jotka todella ovat katuvaisia, yhtä harvinaisia ovat nekin, jotka todella saavat aneen, so. niitä on sangen vähän.
32.Joka luulee anekirjeen takaavan itselleen autuuden, hän tulee oppi-isineen iankaikkisesti tuomituksi.
33.Tulee tarkoin varoa niitä, jotka sanovat, että paavin ane on se kallisarvoinen Jumalan lahja, jolla ihminen tulee Jumalan kanssa sovitetuksi.
34.Sillä nuo anearmot koskevat vain sakramentillisesti sovitettavia, ihmisten määräämiä rangaistuksia.
35.Ne saarnaavat epäkristillisesti, jotka opettavat, ettei niille, jotka haluavat ostaa sieluja vapaiksi kiirastulesta tai ostaa konfessionaaleja, katumus ole välttämätön.
36.Jokaisella kristityllä on, jos hänen katumuksensa on todellinen, täydellinen anteeksianto rangaistuksesta ja syynalaisuudesta, ja se kuuluu hänelle ilman anekirjeitäkin.
37.Jokaisella tosikristityllä, olkoon hän sitten elävä tai kuollut, on osa Kristuksen ja kirkon kaikista hengellisistä aarteista; Jumala on antanut ne hänelle ilman anekirjeitäkin.
38.Kuitenkaan ei sen vuoksi saa mitenkään halveksia sitä anteeksiantoa ja osaa niihin, jonka paavi myöntää, koska se (niin kuin on sanottu), on Jumalan anteeksiannon julistamista.
39.On ylen määrin vaikeaa oppineimmille teologeillekin yhtä aikaa julistaa kansalle aneen täydellisyyttä ja velvollisuutta totiseen katumukseen.
40.Totinen katumus haluaa ja rakastaa rangaistuksia, täydellinen ane sitä vastoin vapauttaa rangaistuksista ja synnyttää niihin vastenmielisyyttä, ainakin tarjoaa siihen mahdollisuuden.
41.Varovaisesti tuee saarnata apostolista anetta, jottei kansassa syntyisi se väärä mielipide, että se muka olisi asetettava muiden kristillisen rakkauden hyvien tekojen edelle.
42.Opetettakoon kristityille, ettei paavin tarkoitus mitenkään ole asettaa aneen lunastamista muiden laupeuden töiden tasalle.
43.Opetettakoon kristityille, että se, joka antaa köyhälle tai lainaa tarvitsevalle, tekee paremmin, kuin jos hän lunastaisi aneen.
44.Sillä rakkaudentyöstä kasvaa rakkaus ja ihminen tulee paremmaksi, mutta ane ei tee häntä paremmaksi vaan ainoastaan vapaammaksi rangaistuksista.
45.Opetettakoon kristityille, että se, joka näkee tarvitsevaisen ja siitä huolimatta panee rahansa aneeseen, ei saa itselleen paavin anetta, vaan Jumalan vihan.
46.Opetettakoon kristityille, että ellei heillä ole liikoja tavaroita, he ovat velvollisia pitämään sen, mikä tarvitaan heidän kotinsa tarpeisiin, eikä mitenkään tuhlaamaan sitä aneeseen.
47.Opetettakoon kristityille, että aneen ostaminen on vapaaehtoinen, mutta ei mikään määrätty asia.
48.Opetettakoon kristityille, että paavi anetta myöntäessään enemmän tarvitsee ja sen tähden myös enemmän haluaa heidän harrasta rukoustaan kuin sitä rahaa, jonka he tuovat.
49.Opetettakoon kristityille, että paavin aneet ovat hyödyllisiä, jos ei niihin luoteta, mutta suurimmassa määrässä vahingollisia, jos niiden takia menetetään jumalanpelko.
50.Opetettakoon kristityille, että jos paavi tuntisi aneensaarnaajain kaupustelemisen, niin hän mieluummin antaisi Pyhän Pietarin kirkon palaa poroksi kuin rakentaa sen lampaittensa nahasta, lihasta ja luista.
51.Opetettakoon kristityille, että paavi, kuten hänelle sopiikin, vaikka hänen sitten täytyisi sitä varten myydä Pyhän Pietarin kirkko, mielellään olisi valmis jakamaan omasta rahastaan monelle niistä, joilta aneensaarnaajat nyt viekoittelevat heidän rahansa.
52.Toivo tulla anekirjeellä autuaaksi on turha, vaikka sitten anekauppias, vieläpä paavi itse, panisi oman sielunsa siitä pantiksi.
53.Ne ovat Kristuksen ja paavin vihollisia, jotka anesaarnan vuoksi saattavat Jumalan sanan muista kirkoista kokonaan vaikenemaan.
54.Jumalan sanalle tapahtuu vääryys, kun samassa saarnassa käytetään yhtä paljon tai vielä enemmänkin aikaa aneeseen kuin itse Sanaan.
55.Paavin tarkoitus on tietysti, että jos anetta, jolla on ainoastaan pieni arvo, juhlitaan yhdellä kellolla yksinkertaisin juhlamenoin, niin on evankeliumia, jolla on mitä korkein arvo, julistettava sadoin kelloin, satakertaisella korskalla ja juhlallisuudella.
56.Kirkon "aarteistoa", josta paavi jakaa aneita, ei ole kristilliselle kansalle kyllin tarkoin selvitetty ja tehty tunnetuksi.
57.On selvää, ettei tässä ole kysymys ajallisista aarteista, sillä useista saarnaajista tiedetään, etteivät he niin helposti jaa tämän kaltaisia aarteita, vaan rakastavat ainoastaan niiden kokoamista.

58.Mutta tuota aarteistoa eivät myöskän muodosta Kristuksen eivätkä pyhien ansio, sillä ne vaikuttavat alituisesti ilman paavin apuakin armoa sisäiselle ihmiselle, ristiä, kuolemaa ja helvettiä ulkoiselle ihmiselle.
59.Pyhä Laurentius kutsui seurakunnan köyhiä kirkon aarteeksi, mutta hän käytti silloin tätä sanaa siinä merkityksessä, jossa sitä hänen aikanaan tavallisesti käytettiin.
60.Hyvällä syyllä sanomme, että kirkon avaimet (jotka Kristuksen ansio on meille lahjoittanut) muodostavat tuon aarteen.
61.Sillä on selvää, että paavin valta itsessään riittää erikoisissa tapauksissa vapauttamaan ragaistuksista ja antamaan synninpäästön.
62.Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armo kaikkein pyhin evankeliumi.
63.Mutta tätä aarretta pidetään luonnollisesti vähässä arvossa, sillä sehän vaikuttaa, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi.
64.Mutta aneitten sisältämä aarre on täysin ilmainen, sillä siten viimeiset tulevat ensimmäisiksi.
65.Sen tähden ovat evankeliumin aarteet niitä verkkoja, joilla entisaikaan pyydystettiin rikkaita ihmisiä.
66.Aneiden aarteet sitä vastoin ovat niitä verkkoja, joilla nyt pyydystetään ihmisten rikkautta.
67.Aneet, joita aneensaarnaajat julistavat "suurimmiksi armoiksi", on tosin pidettävä sellaisina siinä mielessä, että ne tuottavat heille paljon rahaa.
68.Itse asiassa ne kuitenkin ovat kaikkein pienimpiä armoja verrattuina Jumalan armoon ja ristin autuaallisuuteen.
69.Piispat ja sielunhoitajat ovat velvollisia kaikella kunnioituksella päästämään (seurakuntiinsa) apostolisen aneen asiamiehiä.
70.Mutta vielä paljon enemmän he ovat velvollisia pitämään auki silmänsä ja korvansa ja tarkkaamaan, etteivät nämä paavin heille antaman tehtävän asemesta saarnaa omia uniansa.
71.Se, joka kieltää apostolisen aneen todellisuuden, olkoon tuomittu ja kirottu.
72.Mutta se, joka on varuillaan aneensaarnaajain kopeita ja röyhkeitä puheita vastaan, olkoon siunattu!
73.Niin kuin paavi täydellä syyllä sinkauttaa pannaiskun niitä vastaan, jotka anekaupan vahingoksi punovat kaikenlaisia konnankoukkuja.
74.Niin tahtoo hän vielä paljon enemmän rangaista pannalla niitä, jotka aneen turvissa harjoittavat kujeitaan pyhän rakkauden ja totuuden vahingoksi.
75.On mieletöntä pitää paavin anetta niin korkeassa arvossa, että se muka voisi hankkia ihmiselle synninpäästön, vaikkapa hän - mikä kuitenkin on mahdotonta - olisi raiskannut Jumalan äidin.
76.Päinvastoin väitämme, ettei paavin ane voi poistaa pienintäkään anteeksi annettavaa syntiä, mikäli on kysymys sen tuottamasta syynalaisuudesta.
77.Kun sanotaan, ettei Pyhä Pietarikaan, jos hän nyt olisi paavina, voisi antaa mitään suurempaa armoa, niin on se häväistys Pyhää Pietaria ja paavia kohtaan.
78.Me väitämme päinvastoin, että nykyiselläkin paavilla, samoin kuin jokaisella muulla paavilla on käytettävänään anetta paljon suurempia armolahjoja, nimittäin evankeliumi, karismaattiset voimat, lahja, tehdä terveeksi ym. niin kuin 1. Kor.12 opettaa.
79.On Jumalan pilkkaamista sanoa, että aneristillä, joka on koristettu paavin vaakunalla ja pystytetään kirkkoihin, on sama arvo kuin Kristuksen ristillä.
80.Piispojen, sielunhoitajien ja jumaluusoppineiden, jotka sallivat sellaista puhuttavan seurakunnille, on siitä kerran tehtävä tili.
81.Sellainen röyhkeä aneen saarnaaminen vaikuttaa, että oppineillekin miehille käy vaikeaksi puolustaa paavin arvoa maallikoiden ilkeää panettelua tai kieltämättä teräviä huomautuksia vastaan.
82.Esimerkiksi: Miksi ei paavi päästä vapaaksi kiirastulesta puhtaastaan pyhän rakkauden pakotuksesta ja sielujen äärettömän hädän hellyttämänä - siinähän toki pitäisi olla hänelle kyllin syytä! - kun hän kuitenkin vapauttaa lukemattomia sieluja kurjan rahan vuoksi, joka annetaan Pietarinkirkon rakentamiseen, siis niin mitättömästä syystä?
83.Samoin: Miksi enää pidetään eksekvioita ja kuolleiden vuosipäiviä, ja miksi paavi ei anna takaisin kaikkea tähän tarkoitukseen säädettyä rahaa tai miksi hän ei anna ottaa takaisin kirkoilta, mitä niille kuolleiden puolesta on lahjoitettu, koska kumminkin on väärin yhä edelleen lukea rukouksia niiden puolesta, jotka jo ovat päässeet vapaiksi kiirastulesta.
84.Samoin: Mitä uutta Jumalan ja paavin hurskautta se on, kun he sallivat jumalattoman ja Jumalan vihollisen ostaa rahalla vapaaksi hurskaan ja Jumalan rakastaman sielun, mutta eivät kuitenkaan vapauta häntä rakkaudesta ja korvauksetta yksinomaan tuon hurskaan ja rakastetun sielun suuren hädän vuoksi.
85.Samoin: Miksi vanhoista katumusmääräyksistä, jotka kumminkin itse asiassa ja siksi, ettei niitä ole noudatettu, jo aikoja ovat menettäneet voimansa ja tulleet tyhjiksi, kumminkin jälleen vapautetaan rahaa vastaan aneen nojalla, ikään kui ne vielä täydellisesti olisivat voimassaan?
86.Samoin: Miksi paavi, jonka omaisuus nykyään on ruhtinaallisempi kuin rikkaimman raharuhtinaan, ei rakenna mieluummin omilla kuin köyhäin uskovaisten rahoilla edes tätä yhtä Pyhän Pietarin kirkkoa?

87.Samoin: Miksi myöntää paavi aneen ja osallisuuden hengellisiin tavaroihin niille, joilla täydellisen katumuksensa perustuksella on oikeus saada täydellinen anteeksiantamus ja osallisuus?
88.Samoin: Mitä parempaa voisi tapahtua kirkolle, kuin jos paavi, niin kuin hän nyt tekee vain yhden ainoan kerran, samalla tavalla tarjoisi sata kertaa päivittäin jokaiselle uskovaiselle tuota anteeksiantamusta ja osallisuutta?
89.Koska kaiketi paavi aneen myöntäessään panee enemmän painoa sielujen autuudelle kuin rahalle, niin miksi hän sitten nyt on julistanut aikaisemmin myönnetyt kirjeet ja aneet tehottomiksi, koska nekin kuitenkin ovat yhtä vakuuttavia?
90.Jos ainoastaan väkivallalla koetetaan tukahduttaa tällaisia maallikoiden arveluttavia vastaväitteitä niitä syillä kumoamatta, niin tehdään kirkko ja paavi niiden vihollisten pilkan esineeksi ja kristityt onnettomiksi.
91.Jos siis anetta saarnattaisiin paavin tarkoituksen ja mielen mukaan, niin olisi helppo kumota kaikki nuo epäilykset, eikä niitä edes olisikaan.
92.Pois siis kaikki ne profeetat, jotka sanovat Kristuksen kansalle: rauha, rauha, eikä ole mitään rauhaa.
93.Mutta menestykööt kaikki ne profeetat, jotka sanovat Kristuksen kansalle; risti, risti, eikä ole mitään ristiä.
94.Kehotettakoon kristityitä innolla seuraamaan Herraansa Kristusta kautta rangaistusten, kuoleman ja helvetin.
95.Ja niin uskomaan enemmän sitä, että taivasten valtakuntaan tullaan monen ahdistuksen kautta, kuin tuota lohdutusta: "ei ole mitään vaaraa".


On nuo kyllä tosi sekavantuntuisia ja vähän niissä nyt todellista asiantynkää on. Mutta ehkä ne senaikuiselle katolilaisuuden hapatukselle jotain sitten tarkoittivat.

No niin otetaanpas nyt Lutherin opetuksista vähän oppia tähän:
'Minä kehoitan siis teitä, etenkin niitä joista kerran on tuleva omientuntojen opettajia, joikaista erikseen, tutkimisin, lukemisin, miettimisin ja rukouksin harjoittautumaan, jotta kykenisitte opettamaan ja lohduttamaan kiusauksessa olevia omiatuntoja, omianne ja muiden, ja palauttamaan niitä laista armoon, toimivanhurskaudesta lahjavanhurskauteen, sanalla sanoen, Mooseksesta Kristukseen. Perkeleellä näet on tapana omantunnon kiusauksessa ja taistelussa meitä kauhistaa lailla, vetää esiin synnin vuoksi paha omatunto, häijysti eletty elämämme, Jumalan viha ja tuomio, helvetti ja iankaikkinen kuolema, näin ajaakseen meidät epätoivoon, alistaakseen meidät valtaansa ja erottaakseen meidät Kristuksesta; ja loppujen lopuksi hänellä on tapana evankeliumista tuoda esiin sellaisia kohtia, joissa Kristus itse meiltä vaatii tekoja ja selvin sanoin uhkaa perikadolla niitä, jotka eivät ole niitä tehneet. Ellemme osaa erottaa näitä kahta vanhurskautta toisistaan, ellemme uskossa tartu Kristukseen, joka istuu Jumalan oikealla puolella, häneen, joka on elämämme ja vanhurskautemme ja joka myös puhuu hyvää meidän kurjien syntisten puolesta Isän tykönä, silloin olemme lain alla, emme armon alla, eikä Kristus olekaan Vapahtaja, vaan lainsäätäjä. Siinä ei silloin voi olla jälkeäkään autuudesta, vaan varmana seurauksena on epätoivo ja iankaikkinen kuolema.'

Näin siis Luther kirjassaan: Galatalaiskirjeen selitys

Voiko sen selvemmin sanoa - tästä tykkää kaikki Kristuksen omat.

Armo ei laki!

Luthet kirjoittaa Galatalaiskirjeen selitysteoksessaan:
'Minähän olen evankeliumilla kutsuttu vanhurskauden ja iankaikkisen elämän yhteyteen, Kristuksen valtakuntaan; siinä omatuntoni lepää, ja siinä valtakunnassa ei ole mitään lakia, vaan sulaa syntien anteeksiantamusta, rauhaa, lepoa, iloa, autuutta ja iankaikkista elämää! Älä sinä minulta näitä hämmennä, älköönkä omassatunnossani (joka on Kristuksen, Jumalan Pojan istuin ja pyhäkkö) hallitko laki, tuo ankara hirmuvaltias ja julma vaatija, vaan Kristus, Jumalan poika, rauhan ja vanhurskauden kuningas, suloisin Vapahtaja ja välimies! Hän säilyttää omatuntoni iloisena ja rauhallisena evankeliumin terveellisessä ja puhtaassa opissa ja lahjavanhurskauden käsityksessä. Tätä vanhurskautta omistaessani minä laskeudun taivaasta kuin sade, joka tekee maan hedelmälliseksi, toisin sanoen, minä astun toiseen valtakuntaan ja teen niitä hyviä tekoja, joita ikänä tielleni osuu. Jokainen joka varmaan tietää Kristuksen vanhurskaudekseen, työskentelee kutsumuksessaan sydämestään ja riemulla.'

Tässä on evankeliumin ydinjulistusta.

Armo ei laki.

Luther kirjoittaa edelleen:
'Evankeliumin opilla tallataan perkele, hänen valtakuntansa hävitetään ja hänen käsistään riistetään laki, synti ja kuolema - näiden varsin väkevien ja voittamattomien hirmuvaltiaiden avulla hän on alistanut koko ihmissuvun valtaansa - ja päälle päätteeksi hänen vankinsa siirretään pimeyden ja orjuuden valtakunnasta valon ja vapauden valtakuntaan. Sietäisikö perkele tätä?
Eiköpä tuo valheen isä käyttäne kaikkia voimiaan ja juoniaan pimittääkseen, turmellakseen, jopa hävittääkseen autuuden ja iankaikkisen elämän opin.'

Armo ei laki.

Näin Luther kirjoittaa kirjassaan Galatalaiskirjeen selitys

Luther jatkaa:
'Kristus on tosi Jumala. Sen todistaa se, että Paavali omistaa hänelle samaan tapaan samanlaisia tekoja kuin Isällekin: hän antaa jopa armon, omantunnon rauhan, synnit anteeksi, elämän sekä voiton synnistä, kuolemasta, perkeleestä ja helvetistä. Tämähän ei mitenkään kävisi päinsä, jopa se olisi pyhän häpäisemistä, ellei Kristus olisi samalla tosi Jumala; eihän kukaan voi antaa rauhaa, ellei se ole hänen vallassaan. Mutta kun Kristus sen lahjoittaa, on se siis hänen vallassaan.'

Oli tosi hienoa että Luther teki mitä teki.Hänen tekonsa ja juuri keksitty kirjapaino muuttivat maailman perusteellisesti.Myöhemmät uskonsodat eivät totuutta muuta.Ymmärrys kristinuskon perusteista jokatapauksessa laajeni ja levisi maailmaan.Ortodoksithan olivat silti erkaantuneet jo 500 vuotta aikaisemmin.Eipä helluntaiaatteitakaan olisi tullut ilman Lutheria.

Luther jatkaa ..
'Saatana näet pyrkii kahteen päämäärään: hän ei ensiksikään tyydy siihen, että väärien apostoliensa avulla hämmentää ja saattaa harhaan monta, hän myös yrittää heidän avullaan täydellisesti tuhota ja poistaa evankeliumin eikä lakkaa ennen kuin on tuumansa toteuttanut. Sillä joko Kristus pysyy ja laki kukistuu tahi laki pysyy ja Kristus kukistuu. Kristus ja laki eivät mitenkään saata samanaikaisesti olla sopusoinnussa omassatunnossa eivätkä sitä hallita.'

Vieläkin Luther jatkaa:
'Mooses ei ilmaise Jumalan Poikaa, vaan ilmaisee lain, synnin, pahan omantunnon, kuoleman, Jumalan vihan, tuomion jahelvetin; mikään näistä ei ole Jumalan Poika. Siis evankeliumi yksin ilmaisee Jumalan Pojan. Se on siis sellainen oppi eli tieto, johon ei sisälly kerrassaan mitään lakia. Voi, jospa tässä osattaisiin tehdä oikea erotus; ei etsittäisi evankeliumista lakia, vaan erotettaisiin ne toisistaan niin kauaksi kuin taivas on maasta!'

Armo ei ole laki - voikos sen paremmin sanoa.

Niin ? Se oli ikävä että Luther meni armon luokse hakemaan apu eikä Ristille. Voi voi tuo Luther.

Jatkakaamme tuosta Lutherin kirjasta vielä vähän:
'Kristus on annettu alttiiksi kuolemaan, ei meidän vanhurskautemme ja pyhyytemme tähden, vaan meidän syntiemme tähden, jotka ovat todellisia, suuria, lukuisia, jopa äärettömiä ja voittamattomia.'
'pitää julistettaman, ei lakia, vaan evankeliumia, ei Moosesta, vaan Jumalan Poikaa, ei tekojen vanhurskautta, vaan uskon.'
'Paavali näet opetti että ihminen vanhurskautetaan yksinomaan uskosta, ilman lain tekoja. Siellä nousivat Paavalia vastaan ne, jotka olivat totuttautuneet lakiin eivätkä saattaneet sietää sitä, että Paavali noin julisti vapautta laista.'

Luther jatkaa:
'Tähän Paavali sanoi: Minä olen Jumalalta saamani evankelijumini mukaisesti julistanut uskoa Kristukseen, en lakia, ja he ovat tätä uskoa julistettaessa saaneet Pyhä Hengen.'

'Mutta evankeliumin totuus on tämä: meidän vanhurskautemme on yksin uskosta, ilman lain tekoja. Evankeliumin valheellisuus eli väärennös taas on tämä: meidät vanhurskautetaan uskosta, mutta ei lain teoitta. Valheapostolit julistivat evankeliumia liittämällä siihen tämän ehdon.'

Nytkin valheapostolit tekevät paljon pahaa julistamalla ja vaatimalla lain tekoja!

Onko aloittajalla todisteita väitetystä teesien naulaamisesta?

Ilman reformaatiota uskonnonvapaus olisi ollut aika vaikeaa.Sen vuoksi myös muut ajatukset ja vapaus uskonnollisessa mielessä oli mahdollista.Kun USA perustettiin siellä vielä korostui uskonnonvapaus kaikille uskonnoille.Siinä Luther aukoi tietä myös helluntaiajatuksille.Historia pitää ymmärtää.Tänä päivänä ortodoksinen maailma on tosi vaikea kaille muille kristillisille uskonnoille.Katolisessa maailmassa tosin vähän helpompaa.Israelissakin vanhoilliset ortodoksijuutalaiset häiritsevät ja suorastaan tekevät kiusaa kristillisten kirkkojen edustajille.Kun olen siellä itsekin ollut tapaamassa monia suomalaisia työntekijöitä.Tosiasiat pitää tunnustaa.

Luther jatkaa:
'Uskolla taas varsinaisessa toiminnassaan ollessaan ei ole kerrassaan mitään muuta kohdetta kuin Jeesus Kristus, Jumlan Poika, joka on annettu altiiksi maailman syntien edestä. Se sanoo: Mitä Kristus on tehnyt? Mitä hän on ansainnut? Tähän evankeliumin totuus sanoo: Hän lunasti sinut synnistä, perkeleestä ja iankaikkisesta kuolemasta.'

martti lutheriki eli jumalan mukaan mutta kuulopuheiden mukaan kuoli katkerana ja kivuissaan. mitä vittua ?

Edelleen tuosta Lutherin kirjasta:
'Tässä on nimittäin kysymys vakavasta ja tärkeästä asiasta: Jumalan Pojan kuolemasta, hänen, joka Isän tahdosta ja käskystä tuli lihaksi, ristiinnaulittiin ja kuoli koko maailman syntien tähden. Jos usko tässä kohden myöntyy, on tuo Jumalan Pojan kuolema turha; satua on sitten sekin, että Kristus on maailman Vapahtaja, ja loppujen lopuksi Jumala itse jää valhettelijaksi, koskapa ei olekaan pitänyt sitä, minkä lupasi.
Jeesus Kristus Jumalan Poika on kärsinyt ja kuollut minun sijastani, vapahtaakseen minut synnistä ja kuolemasta. Tämä on evankeliumi.'

Luther jatkaa:
'Jos vaadimme, että meidän pitää tehdä lain tekoja ollaksemme kelvollisia, niin joutuu kielletyksi Jumala, Kristus, armo ja kaikki Jumalan lupaukset.'

Luther jatkaa:
'Älkää katsoko henkilöön. Jumala ei halua, että me alamme katsoa ihmisiin, olkoot vaikka kuinka ylhäisiä ja arvokkaita ja jumalisia tahansa ja unohdamme Jumalan. Sen tähden Jumala jättääkin jäljelle kaikkiin noihin henkilöihin syntejä ja lankeemuksia, jopa suuriakin ja häpeällisiä, jotka muistuttavat meitä tekemään erotuksen henkilön ja itse Jumalan välillä.'

Jumalasi menetti toissapäivänä 350 ja eilen 170 jäsentä. Ennuste tälle päivälle on 230.

Ja sitten ovat luonnolliset poistumiset ja muuta kautta eronneet.

Luther jatkaa:
'Me sallimme kyllä itseltämme riistettävän omaisuutemme, kunniamme, elämän ja kaiken, mitä meillä on; evankeliumia, uskoa, Kristusta ja muuta mitä näihin kuuluu, me emme salli itseltämme vietävän.'

Minä en ole luterilainen, enkä edes helluntailainen .. mutta nämä Lutherin opetukset yllättivät minut, kun kirjastossa osui käsiini Lutherin kirja: Galatalaiskirjeen selitys. 700 sivuinen teos, jonka olemassa olostakaan en ole tiennyt. En ole juurikaan perehtynyt Lutheriin, hän rakasti Galatalaiskirjettä, hän nimitti sitä omaksi kirjeekseen, jonka kanssa oli kihloissa.

Luther jatkaa vielä:
'Ei mikään vastusta uskoa niin sitekästi kuin laki ja järki, eikä näitä kumpaakaan voida voittaa ilman ponnisteluja ja vaivoja; ja kuitenkin ne on voitettava, jos muutoin mielit tulla autuaaksi. Kun siis laki saattaa omantunnon kauhun valtaan ja tämä painiskelee Jumalan tuomion kanssa, ällös silloin kysy neuvoa järjeltä ja lailta, vaan luottaos yksinomaan armoon ja lohdutuksen sanaan.'

Luther jatkaa..
'Oikea kristillinen oppi taas on seuraava. Ihminen oppikoon ensiksikin laista tuntemaan itsensä sellaiseksi syntiseksi, jonka on mahdoton tehdä ainoatakaan hyvää tekoa. Laki näet sanoo: Sinä olet paha puu; siis kaikki se, mitä ajattelet, puhut ja teet, on ristiriidassa Jumalan kanssa. Et siis voi ansaita armoa teoillasi. Jos yrität, teet pahan vielä pahemmaksi; sillä kun kerran olet paha puu, et voi kantaa muunlaisia hedelmiä kuin pahoja, toisin sanoen syntiä. Kaikki mikä ei ole uskosta on syntiä.'

Martti Lutherin ympärille synnytetty kirkko lie vanhin uskonnollinen puolue? Eikös tämän jälkeen ole syntyneet muut/kin puolueet. Luterilaisuushan erosi Roomalaiskatolilaisesta kirkosta.

Parhaatkin Martin kirkon tuomitsijat. Lahkolaiset jotka itse ovat aina näyttävästi palvoneet ihmisiä, milloin Kuhlmania, milloin Hinniä, milloin ketäkin poppaukkoa. Tämäkin foorumi on täynnä Paavola-Paavolaa!

Luterilaisessa kirkossa ei palvota Martti Lutheria. Kirkko sai hänen mukaansa nimen, sillä tällaiset nimet tulevat yleensä ihmisten omista puheista. Lutheria kuuntelemassa käyneitä alettiin kutsua (ehkä haukkumanimelläkin) "ne on niitä lutterilaisia". Samoin helluntailaiset aikoinaan paasasivat jatkuvasti helluntaita, joten tästä nimitys "ne helluntailaiset".

Tämä on oikea valheiden ja solvausten riemufoorumi. Te itse keksitte vastoin tosiasioita milloin mitäkin omia harhojanne ja päähänpistojanne, joita sitten esitätte muka totena.

Näin te olette tehneet jo yli 100 vuotta Suomessakin. Itse muistan jo pikkulapsena teidän penkkejä (vastoin omaa tahtoani) kuluttaessani kuunnelleeni teidän jatkuvaa naurun hohotustanne ja luterilaisten pilkkaamista. "Miehet (papit) pukeutuvat hameisiin" ja "luterilaiset kauhovat kummilusikoillaan vettä vauvan päälle", "saatanan virret", ym. teitä suuresti huvittanutta.

Sitähän se Martti tuolla edellä jo totesi, että Perkele tulee heti, kun evankeliumia Kristuksesta aletaan julistaa, ja haluaa sinne omia saatanallisia säkeitään sekaan tuoda, niin ettei se Kristus riitäkään, vaan tarvitaan sapatit ja kymmenykset ja muut lain teot, eli kohta ympärileikkaukset ja muut lain määräykset, koska sielunvihollinen sanoo: ellet tee noit Jumalan Pyhä lain käskyjä ja niitä noudata, ei sinulla ole mitään mahdollisuutta päästä iankaikkiseen elämään.

Juuri noinhan se noissa Galatalaiskirjeen selityksissa Martti veli kertoili ja tiesi paholaisen juonet. Niinhän se paholainen heti, kun pelastuksesta yksin armosta Kristuksen sovituksen kautta aletaan saarnata - silloin se paholaiselle tulee kiire omat lain selitykset sekaan sekoittaa ja siitä sitten moni hämmentyy ja alkaa omia tekoja tehden paremmaksi yrittää tulla ja niin hänestä tuleekin oikeasti Kristuksen pilkkaaja, joka ei enää yksin luotakaan Kristuksen ristinkuolemaan ja hänen verensä tuomaan sovitukseen .. vaan sapattiin katsoo ja tuntee itsensä niin ylpeäksi, että minä se noudatan myös lain käskyjä ... minä se todellinen Kristuksen palvelija olen .. minä täytän kaiken .. Kristuksen uhrin otan ja syntini pyyhin ja vielä synnittömää elämää elän, kaikki lain käskyt täytän .. minä se täydellinen Jumalan lapsi olen .. Martti paskaa puhuu, että Kristus riittää .. Jumalan Pyhä laki pitää myös täyttää .. minä täytän sen! Näin se perkele saa saalista itselleen ja ihminen pilkkaa Kristuksen täydellistä tekoa ja pilkkaa samalla Jumalaa, joka pelastuksen ehdoksi ei muuta salli, kuin Kristuksen!


Näyttäkääpä yksi kohta noista Martin lainauksista, missä hän väärin puhuu .. näyttäkää yksi kohta!

Luther jatkaa..
' Usko siis vanhurskauttaa, koska se käsittää ja omistaa aarteen, nimittäin läsnäolevan Kristuksen. Hänen läsnäolotapansa on käsittämätön, koska tässä, niinkuin olen sanonut, vallitsee pimeys. Missä vain todellinen sydämen luottamus on olemassa, siinä Kristus on tuossa hämyssä ja uskossa. Kristus, joka on läsnä, vaikka täysin näkymätönnä.'

Kun jotain luemme, niin Raamatun ohje 'pitäkää se mikä hyvää on', on aina tarpeellinen. Haluan tässä tuoda esiin niitä Lutherin löytöjä, sillä kyllä hän tosiasiallisesti tuota armon evankeliumia julistaa tuossa Galatalaiskirjeen selitysteoksessaan ja vastustaa todella lujasti sitä, että tuon uudestisyntyneen ihmisen pitäisi siihen mitään muuta sekoittaa.
Kyllä Luther laistakin puhuu, mutta palaan siihen asiaan myöhemmin.

Luther jakaa ihmisen todella 'kahteen': tuo uudestisyntynyt ihminen, joka Kristuksessa on uudestisyntynyt, taivaallinen osa meissä .. Toinen osa taas on tuo liha, tuo syntinen osa meissä, joka ei ikinä muutu hyväksi, vaan sitä ei saa Lutherin mukaan sotkea tuohon taivaalliseen osaan, joka autuuden perii. Liha ei koskaan autuutta peri - lihaa Luther kyllä käskee lailla kurissa pitämään. Lihaa meissä pitää siis kurittaa ankarasti, ettei se synnin himoja lähde noudattamaan, mutta tuohon taivaalliseen uudestisyntyneeseen osaan meissä ei saa lain käskyjä koskaan päästää.

Luther jakaa siis ihmisen kahteen osaan on liha ja on tuo uudestisyntynyt ihminen Jumalan voimasta ja Kristuksen uhrin kautta. Mitä enemmän liha hallitsee, sitä vähemmän meissä näkyy Kristusta, mitä enemmän tuo uusi ihminen meissä asuvan Kristuksen Hengen kautta saa hallintavaltaa, sitä enemmän meissä näkyy Kristusta.

Luther jatkaa..
'Jumala perkaa pois lihassamme jälellä olevaa syntiä. Edelleen me lankeamme synteihin, niinkuin Pietari, Daavid ja muut pyhät. Mutta me saamme kuitenkin aina palata tähän oppiin: syntimme ovat peitetyt ja Jumala ei tahdo niitä viaksemme lukea. Koska siinä välillä on Kristus, välittäjä. Mikäli taas ei ole Kristusta ja uskoa, sikäli ei ole mitään syntien anteeksiantamusta, mitään peittämistä, vaan synnit luetaan viaksi ja kadotukseksi. Näin Jumala tahtoo Poikaansa kunnioitettavan ja myös itseänsä hänen kauttaan meissä. Omistettuasi siis uskossa Kristuksen, jonka kautta olet vanhurskas, ryhdy sitten rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä, huuda avuksi, ylistä, kiitä ja tunnusta Jumalaa, tee hyvää lähimmäisellesi ja palvele häntä ja täytä velvollisuutesi.'

Edelleen Luther jatkaa..
'Tämä on aito kristillinen oppi: meidät vanhurskautetaan uskosta Kristukseen, eikä lain teoista. Älköön sinua tässä asiassa vähääkään järkähdyttäkö sofistien jumalaton selitys, he kun sanovat uskon vanhurskauttavan vasta silloin, kun sen lisäksi tulevat rakkaus ja hyvät teot. Tällä vahingollisella selityksellä he ovat turmelleet ja pimentäneet kaikkein parhaimmat raamatunkohdat.'

Luther ..
'Meidät julistetaan vanhurskaiksi yksinomaan uskosta Kristukseen, ei lain teoista eikä rakkaudesta. Kristus ei ole laki, eikä myöskään meiltä lakia ja tekoja kiristävä, vaan Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin. Tämän omistaa usko yksin, ei rakkaus, jonka pitää vasta seuraaman uskoa, eräänlaisena kiitollisuuden osoituksena.
Liha siis merkitsee ihmisen koko luontoa, myös hänen järkeään ja kaikkea kykyään. Tämä liha, hän sanoo 'ei tule vanhurskaaksi teoista, ei edes lain teoista.' Paavali siis tarkoitta lihalla parhainta vanhurskautta, viisautta, jumalanpalvelusta, hengellisyyttä, ymmärrystä ja tahtoa, mitä suinkin saattaa maailmassa olla.
Jumalaa kunnioitetaan Pojassa. Se joka uskoo Jumalan Pojan välimieheksi ja Vapahtajaksi, kunnioittaa Isää, ja Jumala taas kunnioittaa häntä.
Tässä hän siis mitä vakavimmin syyttää valheapostoleja ja kaikkia tekohurskaita siitä, että nämä kääntävät kaiken nurin tekemällä laista armon, armosta lain, Mooseksesta Kristuksen ja Kristuksesta Mooseksen; hehän opettavat, että Kristuksen ja Kristuksen koko vanhurskauden jälkeen tarvitaan, jos mielit tulla vanhurskaaksi, lain noudattamista.'

Luther on tiukkana Kristuksen puolesta Paavalin lailla ..
'Se siis, joka opettaa että usko Kristukseen ei vanhurskauta, ellei samalla noudateta lakia, tekee Kristuksesta synnin palvelijan, toisin sanoen lain opettajan, joka opettaa samaa kuin Mooseskin. Kristus siis ei olekaan Vapahtaja eikä armon lahjoittaja, vaan julma hirmuvaltias, joka vaatii mahdottomia, niinkuin Mooses, sellaisia, joita kukaan ei voi suorittaa.
Evankeliumi taas on julistus Kristuksesta, joka antaa synnit anteeksi, lahjoittaa armon, vanhurskauttaa ja autuuttaa syntisiä.'

Luther jakaa vahvaa ruokaa Kristuksesta ..

Hän pistää kumoon tälläkin foorumilla esiintyvät lain opettajat kertakaikkiaan paholaisen palvelijoina..

Lähes ainoa mielekäs virke nimimerkin "lutherus" kirjoituksissa on "Kun jotain luemme, niin Raamatun ohje `pitäkää se, mikä hyvää on´ on aina tarpeellinen". Tämän ohjeen kun pidämme mielessämme, niin Paavalin ja Lutherin vanhurskauttamisopeista ei jää juuri mitään jäljelle; ne kun ovat lähes täysin vastakkaisia Kristuksen opetuksille.

Arameankielisestä raamatusta "Jolla on minun käskyni ja ne pitää hän on se joka rakastaa minua. Joh. 14;21

Perkele lähetti nopeasti edustajansa tekemään tyhjäksi Lutherin opetukset eli Raamatun evankeliumin sanoman, jota Luther opettaa.

Luther jatkaa vahvan ruuan jakamista omilleen ..
'On kuin hän sanoisi: Ei Kristus ole synnin palvelija, vaan vanhurskauden ja iankaikkisen elämän lahjoittaja. Paavali siis erottaa Kristuksen Mooseksesta mahdollisimman kauaksi. Pysyköön siis Mooses maan päällä, olkoon kirjaimen opettaja ja lain kiristäjä, ristiinnaulitkoon syntisiä. Mutta uskovaisten omassatunnossa Paavali sanoo olevan toisen opettajan, ei Moosesta, vaan Kristuksen, joka on tehnyt tyhjäksi lain, voittanut ja kantanut synnin, vihan ja kuoleman. Hän käskee meitä raskautettuja ja kaiken onnettomuuden painamia tulemaan luokseen, toivomaan ja uskomaan itseensä. Silloin lain on pakko paeta ja Mooseksen kuolla, niin ettei tiedetä mihin hän on haudattuna; eivät liioin synti ja kuolema enää voi meitä vahingoittaa, sillä Kristus, meidän opettajamme, on lain, synnin ja kuoleman Herra. Häneen uskova on vapaa näistä kaikista. Kristuksen varsinaisena tehtävänä siis on synneistä ja kuolemasta vapauttaminen – asia, jota Paavali tämän tästä opettaa ja teroittaa. Niinpä siis: lain nojalla meidät tuomitaan kadotukseen ja surmataan, mutta Kristuksen kautta meidät vanhurskautetaan ja tehdään eläviksi.'

Luther jatkaa..
'Teemme siis Paavalin kanssa johtopäätöksen: me tulemme vanhurskaiksi ainoastaan uskosta Kristukseen, tarvitsematta lakia ja tekoja. Mutta sitten, kun ihminen on uskosta vanhurskautettu ja kun hän jo uskossa omistaa Kristuksen ja tuntee hänet vanhurskaudekseen ja elämäkseen, hän todellakaan ei pysy toimetonna, vaan kantaa kuin hyvä puu ainakin hyviä hedelmiä. Uskovaisella näet on Pyhä Henki; ja missä hän on, hän ei salli ihmisen olla toimetonna, vaan ajaa häntä kaikkiin jumalisuudenharjoituksiin: rakastamaan Jumalaa, kärsivällisyyteen murheissa, avuksihuutamiseen, kiitokseen ja osoittamaan rakkautta kaikkia kohtaan.'

Nyt tullaan Lutherin parhaaseen kohtaan tai paremminkin Paavalin parhaaseen kohtaan:
'Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista elääkseni Jumalalle. Valheapostolit opettivat: Ellet elä laille, et elä Jumalalle, toisin sanoen, ellet elä lain mukaisesti, olet Jumalan edessä kuollut. Paavali opettaa päin vastoin: Ellet todella ole kuollut pois laista, et elä Jumalalle. Nykyinen kiihkohenkinen oppi on sama kuin silloinen valheapostolien oppi. He sanovat: ellet elä lain mukaan, et ole elävä Jumalan edessä. Paavali sanoo: Jos mielit elää Jumalalle, on sinun kerrassaan kuoleminen pois laista. Ei järki eikä inhimillinen viisaus käsitä tätä oppia; sen vuoksi se alituisesti opettaa aivan päinvastoin, niin nimittäin: Jos mielit elää Jumalalle, pitää sinun noudattaa lakia, koskapa on kirjoitettu: jos tahdot elämään sisälle käydä, niin pidä käskyt. Tähän perkele vetoaa usein ja saa uskovat epäilemään Kristuksen riittävyyttä ja lankeavat pois armosta ja alkavat palvella lain kautta perkelettä.
Paavali tarkoittaa tässä koko lakia, oli se sitten seremonialaki tai kymmenen käskyn laki; niin laki kokonansa on kumottu, koska hän on siitä kuollut pois. Ei niin käsittäen, että laki häviäisi - sillä se jää olemaan jumalattomissa, elää ja hallitsee heissä - mutta hurskas on kuollut pois laista, samoin kuin hän on kuollut pois synnistä, perkeleestä ja helvetistä, jotka kaikesta huolimatta jäävät olemaan, ja maailma ja jumalattomat saavat ne pitää hyvänään.'

edelleen Lutherin opetuksia..
'Mutta laista pois kuoleminen on samaa kuin lain velvoituksen ulkopuolella olemista, laista vapaana ja tietämättömänä olemista. Se siis, joka tahtoo olla elävä Jumalan edessä ahkeroikoon laista erossa olemista ja astukoon Kristuksen kera haudasta. Hämmästyivät sotilaat Kristuksen noustua haudasta; hämmästyivät niin ikään ne, jotka näkivät tytön henkiinherätettävän. Samoin hämmästyy järki ja ihmisviisaus ja tyhmenee kuullessaan, ettemme tule vanhurskaiksi, ellemme ole kuolleita pois laista; eihän järki voi tätä käsittää.'

Noiden edellisten opetusten tähden perkele varmasti suorastaan vimmastuu, että tottakai laki on voimassa ja sitä on noudatettava viimeistä piirtoa myöten .. suorastaan kiukkua puskee tänne kohta paholainen vimmastuneena, kun Kristuksen lunastusta noin julistetaan..

Perkele ei nimittäin siedä sellaista julistusta, että yksi armosta, yksin uskosta .. ei siedä .. kiukkua puskee tänne kohta monen alaisensa toimesta ..

Aamulla saamme katsella, mitä perkele on yön aikana saanut aikaan..

Vihollinen rakastaa pimeyden töitä..

Eipä näy Lutherinkaan kirjoituksissa Jumalan nimeä, mikä hämmästytää kovin, koka se pyhä nimi on ollut esillä yli 7000 kertaa raamatussa, mutta myöhemmät kääntäjät ovat sen nimen jättäneet pois, koska heissä ei ole totuus asunut. Sen tähden on oikein otaksua, miten saatanalla on ollut sormensa pelissä jopa raamatun kääntäjien keskuudessa. Jos jollakin on Lutherin käännökset tallella, niin julkaiskaa ne.

Ilmestyyhän ne tänne vihollisen apulaiset; nopeasti tuotiin esille Lutherin tekstejä, joissa on varmaan paljon sellaista, joka ei ole Raamatun tutkistelun kestävää .. samoin jehovalainen ilmaantui paikalle ja odotetaanpas vain niin lain kiivailijat aloittavat raatamisen Kristuksen työn vähättelemiseksi .. vihollinen ei lepää ..

Vihollinen haluaa kääntää huomion pois Kristuksesta tietenkin ..
Luther jatkaa..
'Laki näet ei voi häntä tehdä vanhurskaaksi ja autuaaksi, vaan todella häntä syyttäessään ja kamalasti kauhistaessaan se tappaa hänet. Laille eläminen siis on Jumalalle kuolemista ja päinvastoin: laille kuoleminen on Jumalalle elämistä; mutta Jumalalle eläminen on samaa kuin vanhurskaaksi tuleminen armosta ja uskosta Kristuksen tähden ilman lakia ja tekoja.'

Luther jakaa ihmisen kahteen osaan, siis lihalliseen ihmisen osaan, vanhaan ihmiseen ja omantunnon ihmisen osaan eli uudestisyntyneeseen Jumalan lapsen osaan. Tämä jako näkyy hänen kirjassaan selkeästi ja se antaa paljon ymmärrystä siihen, mitä hän opettaa. Hän jatkaa:

'Huolellisesti on opetettava omiatuntoja, että ne taitavasti oppisivat lain ja armon vanhurskauden eroa käsittelevän opin. Armon vanhurskas eli omantunnun vapaus ei lainkaan koske lihaa. Liha näet ei saa olla vapaana, vaan sen pitää jäädä hautaan, vankilaan, kuolinvuoteelle; sen pitää olla alistuneena lain alaiseksi ja olla egyptiläisten kidutettavana. Kristillisen omantunnon taas pitää olla laista pois kuolleena, toisin sanoen, vapaana laista eikä sillä saa olla kerrassaan mitään tekemistä sen kanssa. Tässä on nyt se tärkeistä tärkein ja kaikkein merkityksellisin kohta, joka on omiaan niin valtavasti lohduttamaan ahdistuneita omiatuntoja. Huomatessasi siis kauhunalaisen ja synnintunnon murehduttaman ihmisen, niin sano: 'Sinä et tee oikeaa eroa veljeni; sinä asetat lain omalletunnolle, vaikka se oli pantava lihaan. Herähdä, nouse ja muista uskovasi Kristukseen, lain ja synnin voittajaan; tässä uskossa kohoat lain yläpuolelle ja astut sisälle armoon, ja siellä ei ole mitään lakia eikä syntiä - ja jos ovatkin olemassa laki ja synnit, sinulla ei kuitenkaan ole niiden kanssa vähintäkään tekemistä, sillä sinä olet kuollut pois laista ja synneistä.'

Tämähän on Raamatullinen, hyvin Raamatullinen ajatus:
Gal 5:
16 Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.

Meissä jokaisessa uudestisyntyneessä Jumalan lapsessa on tämä taistelutanner ja jos luulemme, että monin ponnistuksin voisimme muuttaa lihamme synnittömäksi, petämme itseämme ja olemme pahimpia valehtelijoita.

Meidän on siis elettävä levossa tässä taistelussa. Meidän lihamme ei koskaan tule perimään iankaikkista elämää, vaan se tulee maaksi jälleen. Uudestisyntynyt osa meissä, Jumalan synnyttämä uusi ihminen perii iankaikkisen elämän!

Meidän yrityksemme saada jotain etua sapateista, israelilaisten juhlista, viitan tupsuista ja kymmenyksistä ja muista Mooseksen lain noudattamisista, niin joutuu vain toteamaan, että kaikki ne tehdään lihan lepyttämiseksi ja ikäänkuin syntien peittämiseksi ja hyvittämiseksi ja niillä ei siis ole mitään arvoa Jumalan silmissä, vaan ne ovat Jumalalle kauhistus, kun ne tehdään nimenomaan lihassa - niitä ei voi tehdä hengessä; hengessä ei voi tehdä mitään lain tekoja, joihin Jumala mielistyisi, koska Jumala mielistyy vain täydelliseen Kristuksen tekoon ja joka siihen yrittää jotain muita tekoja lisätä, pilkkaa Jumalaa!

Tässä se Lutherin ja Paavalin ja Kristuksen opetuksen yksi tärkeimmistä kulmakivistä ja uuden liiton perusteista on.

Ei pidä heittää lasta pesuveden mukana, kun arvostelemme ihmistä, se kyllä käy, mutta pitäkäämme se, mikä on hyvää ja kelvollista - sitä ei kannata heittää pois, sen tähden, että ihminen jossain muussa kohdassa puhuu tai kirjoittaa väärin.

Meidän ei tarvitse siis ryhtyä tuomariksi. Voimme oikaista väärät kirjoitukset - mutta jos sanot, että oikeakin opetus on vääräs, niin silloin et anna oikeata tuomiota!

Raamatun sanalla meidän pitää arvioida kaikkia. Emme voi arvioida, jos emme ole itse huolellisesti perehtyneet Raamatun sanaan. Tyhmimmät arvioivat toisten sanomisia toisten arvioinneilla perehtymättä itse siihen, mitä Raamattu sanoo! Jos et itse ole viitsinyt huolellisesti tutustua koko Raamatun ilmoitukseen, silloin on parempi jättää arvioimatta kokonaan!

Luther jatkaa kirjassaan Galatalaiskirjeen selitys (700 sivua) ..
'Tuntiessani siis omantunnontuskaa minä nostan silmäni vaskikäärmeen, ristissä riippuvan Kristuksen puoleen; sieltä löydän toisen synnin minun syntiäni vastaan, joka minua syyttää ja joka minut nielee. Mutta tuo toinen synti, nimittäin Kristuksen lihassa oleva, joka ottaa pois koko maailman synnin, on kaikkivoipa, se tuomitsee ja nielee minun syntini. Näin on syntini, ettei se saisi minua syyttää eikä kadotukseen tuomita, on itse tuomittu synnillä, toisin sanoen, ristiinnaulitun Kristuksen kautta, joka on meidän edestämme tehty synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.'

Luther jakaa edelleen evankeliumin vahvaa ruokaa ..
'Tästä ei hiventäkään saada aikaan lain eikä tekojen voimasta, vaan ristiinnaulitun Kristuksen kautta, hänen, jonka hartioille ovat laskettuina koko ihmissuvun harhat, laki, synti, kuolema, perkele ja helvetti; ja nämä kaikki kuolevat hänessä, sillä hän surmaa ne kuolemallaan. Mutta meidän pitää ottaa tämä Kristuksen hyväteko vastaan vahvassa uskossa; sillä aivan samoin kuin meille tarjotaan yksinomaan Kristus, ei lakia eikä mitään tekoa, samoin meiltä vaaditaankin - ei mitään muuta kuin usko, joka itselleen omistaa ja uskoo Kristuksen synnillä ja kuolemalla tapahtuneen syntini tuomitsemisen ja tyhjäksitekemisen.'

Luther jatkaa ..
'Samoin kuin siis Kristus on ristiinnaulittu laille, synnille, kuolemalle ja perkeleelle, niin että näillä ei enää ole häneen mitään oikeutta, samoin minutkin, hengessä ristiinnaulittuna Kristuksen kanssa, uskon kautta ristiinnaulitaan ja minäkin kuolen pois laista, synnistä --, näillä ei enää ole minuun vähintäkään oikeutta, vaan ne ovat minulle ristiinnaulittuja ja kuolleita.'

Luther jatkaa ..
'Uskosta sitävastoin on opetettava oikein: uskomalla sinä yhdyt Kristukseen niin, että sinusta ja hänestä tulee ikään kuin yksi persoona, jota ei käy jakaminen, vaan joka alituisesti häneen kiintyneenä rohkeasti sanoo: Olen niinkuin Kristus, toisin sanoen, Kristuksen vanhurskaus, voitto, elämä ja kaikki on minun, ja että Kristus taas vuorostaan sanoo: Olen kuin tuo syntinen, toisin sanoen, hänen syntinsä, kuolemansa ja kaikkensa on minun, koska hän riippuu kiinni minussa ja minä hänessä; uskon välityksellä näet me olemme yhtyneet yhdeksi lihaksi ja luuksi, niinkuin sanotaan 'me olemme hänen ruumiinsa jäseniä, hänen lihastansa ja hänen luistansa.''

Luther jatkaa ..
'Jumalan armon hylkääminen on siis raskain ja yleisin synti; sen tekevät kaikki tekopyhät.'

Luther siis opettaa, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia?

Pelastus on armosta, yksin armosta Jeesuksen Kristuksen ristin sovituksen kautta. Joka siihen muuta lisää on perkeleestä! Tämän Luther Raamatun mukaan julistaa.

Tämä nyt pitäisi olla käynyt jo edelläolevasta selville, mutta kun paholainen haluaa vielä lisää todisteita, niin ei 700 sivuinen kirja äkkiä ole loppuun käyty, kyllä näitä todisteluja Raamatusta riittää. Nyt Luther ottaa Apostolien teot todistajaksi tästä armosta pelastumisesta.

'Koska siis Jumala antoi yhtäläisen lahjan pakanoille kuin meillekin, kun olimme uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin mikä olin minä voidakseni estää Jumalaa? (Pietari) ja vielä: Jumala, sydänten tuntija, todisti pakanoiden puolesta. antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin eikä tehnyt mitään eroa meidän ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla. Miksi te nyt siis kiusaatte Jumalaa, niin että pantaisiin opetuslasten niskaan ies, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa? Näillä sanoilla Pietari kerta kaikkiaan kukistaa koko lain. On kuin hän sanoisi: Emme tahdo noudattaa lakia, koska emme sitä kykene noudattamaan, mutta me uskomme Herramme Jeesuksen Kristuksen armon kautta pelastuvamme samalla tapaa kuin hekin.'

'Luther siis opettaa, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia?'

Noin juuri perkele esittää valheitansa - juuri tuossa näette perkeleen tavan johtaa ihmisiä pois Jumalan armosta ja pois Kristuksen lahjavanhurskaudesta!

'Luther siis opettaa, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia?'

Luther ei opeta noin, eikä Raamattu opeta noin. Perkele punoo tuossa edellä olevassa lauseessaan kavalia juoniaan, saadakseen ihmiset pois Kristuksen luota, hylkäämään sen lahjaksi, armosta saadun pelastuksen ja kääntymään palvelemaan perkelettä, joka julistaa, että ilman hyviä töitä ja aneita ja uhreja ei pelastusta ihmisellä ole! Juuri tuota katolisen kirkon silloista oppia vastaan Luther nousi ja sitä vastusti! Katolinen kirkko oli silloin 500 vuotta sitten pitkälle harhaan mennyt, kun se opetti, että synneistäsi voit vapautua myös tekemällä hyviä tekoja, täyttämällä lain määräyksiä ja aneita maksamalla ja uhreja antamalla.

Tuomitkoon tuon lainatun lauseen sanojan Herra!

'Luther siis opettaa, että saamme tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia?'

Tuomitkoon sinut Herra!

Missä Kristusta julistetaan ja pelastusta yksin armosta, yksin uskosta, sinne perkele rientää valheitansa julistamaan ja tuon Jumalan kutsun Kristuksen ristin luo tulemisesta tyhjäksi tekemään.
Kristus tuli juuri etsimään syntisiä ja kadotettuja ja lupasi armahtaa jokaisen, joka hänen luokseen tulee! Eikä tuon uskon lahjan lisäksi hän muuta vaadi ja tuon uskon hän itse lahjoittaa jokaiselle anovalle!

Luther jatkaa ..
'Kornelius oli, he sanovat, Luukkaan todistuksen mukaan nuhteeton, vanhurskas ja jumalaapelkäävä mies, joka antoi paljon almuja kansalle ja alati rukoili Jumalaa. Hän siis kohtuudenmukaisesti ansaitsi syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lähettämisen. Tähän minä vastaan: Kornelius oli pakana - seikka, jota vastustajat eivät voi kieltää; ne sanat, jotka Pietari Apt 10:28 esittää, sen selvästi todistavat: Te tiedätte että on luvatonta juutalaisen miehen mennä pakanan luokse. Hän siis oli pakana, ympärileikkaamaton, ei noudattanut lakia, eipä edes sitä ajatellutkaan, koska hänellä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa; ja kuitenkin hän vanhurskautetaan ja saa Pyhä Hengen. Koko Apostolien teoissa erikoisesti tähdentäen juuri osoitetaan, että laki ei ensinkään edistä vanhurskaaksi tulemista eikä ole siinä lisätekijä.
Kornelius tuli vanhurskaaksi uskossa kuulemisesta.'

Nuo 500 vuotta vanhat Katolisen kirkon hapatukset ja perkeleelliset opit on perkele taas tuomassa esille ja vaatimassa paluuta niihin ja nyt ei niitä enää julista Katolinen kirkko, vaan juutalaisiksi tekeytyvät pakanat ja muut lain kiihkoilijat!

Muutamat ovat hairahtuneet niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin, tahtoen olla lainopettajia (judaistit), vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.
tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.
Mutta me tiedämme, että laki on hyvä, kun sitä lain mukaisesti käytetään ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle,

Kukaan ei noudata lakia jotta pelastuisi. Jos me rakastamme Jeesusta, pidämme Jumalan käskyt. Sillä ei ole mitään tekemistä pelastuksen kanssa. Raamatussa sanotaan, että emme saa tehdä syntiä. Meidän on siis nuodatettava lakia. Jeesus sanoi menkää pois minun tyköäni te laittomuuden tekijät, en ole koskaan teitä tuntenut. Luther käärmeen suulla julistaa että laki on kumottu ja kuopattu, että meidän ei tarvitse noudattaa lakia. Hän on siis käärme ja eksyttäjä.

Olen kirjoittanut otsikolla kristittyjen yhteys sivuilleni. Raamatussahan kerrotaan aidosta kristittyjen yhteydestä, joka on eri asia, kuin ekumeeninen yhteys. www.enskansivut.fi

Luther jatkaa..
'Valheapostolit julistavat: teidän ei tule ainoastaan uskoa Kristukseen, vaan teidän pitää samalla noudattaa lakia, ympärileikkauttaa itsenne, viettää juhlapäiviä ja uhrata. Paavali sen sijaan julistaa, että jos näin teette, tuette vääryyttä, nostatte Jumalan vihan, lisäätte syntiä syntiin, lankeatte armosta ja syrjäytette sen, sammutatte Hengen ja lopetatte lihassa. Näin te jouduitte synnin ja kuoleman viran alaisuuteen sekä lain kovaan ja kurjaan orjuuteen.'

Perkele houkuttelee aina ihmiset pois Kristuksesta palvelemaan häntä lain orjuudessa, tietäen, että sillon hän saa heidät saaliikseen, koska hän voi aina vedota Jumalaan, että nuo jotka lakia tahtovat noudattaa, eivät kykene siihen ja perkele vaatii Jumalalta heidän tuomiotaan - kuolemaa ja iankaikkista kadotusta. Lain orjiksi tulleet eivät enää voi vedota Kristukseen - he ovat hänet hyljänneet ja yrittävät itse ansaita vanhurskauden.

Lutherin armon julistus on aitoa 'helluntaijulistusta'..

Apt 2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

Evankeliumi saa ihmiset tulemaan Jeesuksen luo ja etsimään anteeksiantoa synneistään ..

En usko, että Luther oli uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Hän oli kuolemaansa asti LAPSIKASTEEN KANNATTAJA JA JUUTALAISVIHAAJA. PYHÄ HENKI EI TOIMI SITEN.

Pitää tuntea Lutherin koko historia, ennen kuin lähtee häntä tuomitsemaan.. pitää tuntea mistä hän aloitti ja mihin hän lopetti.
Minä en tunne Lutherin elämän historiaa niin, että voisin hänen elämän matkastaan mitään sanoa, mutta hän julistaa kyllä todellista Kristuksen evankeliumia Galatalaiskirjeen selitysteoksessaan.
Lutherin aikana oli vallalla Katolisen kirkon valtaisa harhaoppi, että voit sovittaa syntejäsi myös antamalla aneita Paaville tai kirkolle tai tekemällä hyviä tekoja syntiesi sovitukseksi ..

Olemme nähneet kuinka paholainen on tuonut esille voimakkaasti täälläkin foorumilla tuota harhaoppia, että Kristus ei riitä, vaan tarvitaan sitä ja tätä sen lisäksi ..

Kun Kristus ristiinaulittiin, hänen molemmilla puolillaan oli rikollinen ja Jumala etsii kadonneita viimeiseen asti. Noita ryöväreitä tuo Kristuksen ristille naulitseminen puhutti, Kristus tarjosi molemmille armopelastusta viimeisillä elämän hetkillä; toinen otti vastaan, toinen hylkäsi hänet.

Mahdoton on sanoa kenestäkään ihmisestä miten hänen elämänsä on päättynyt!

Jumala tahtoo, ettei kukaan hukkuisi, yllä olevasta Raamatun kertomuksesta näkyy, että viimeiseen asti Jumala tahtoo kadonneen etsiä ja pelastaa!

Missä evankeliumia Kristuksesta julistetaan, siellä paholainen on valppaana ja yrittää tehdä tyhjäksi Kristuksen evankeliumin valheillansa.

Luther opettaa meitä lisää..
'Ette ole ainoastaan saaneet Henkeä uskossa kuulemisesta, vaan kaikki se, mitä olette käsittäneet ja tehneet, teillä on uskossa kuulemisesta. On kuin Paavali sanoisi: Ei ollut kylliksi se, että Jumala kerran antoi teille Hengen, vaan sama Jumala alituisesti antoi ja lisäsi Hengen lahjoja, niin että Henki, hänet kerran omistettuanne, aina vain kasvoi ja menestyi teissä. Tästä käy ilmi, että Galatalaiset olivat tehneet ihmetekoja eli kantaneet uskon hedelmiä, joita todelliset Kristuksen opetuslapset tavallisesti kantavat; sanoohan apostoli toisaalla, että Jumalan valtakunta ei ole sanoissa vaan voimassa. Pyhän Hengen lahjat osoittavat että Jumala on Henkensä kautta meissä vaikuttamassa. Sana ei jää siis uskovassa tuloksettomaksi, vaan vaikuttaa uskoa, toivoa, rakkautta, kärsivällisyyttä yms. ja saa aikaan sen, että Kristuksen oma elää pyhää elämää. Tämän saman Hengen voimasta olette ahneista, avionrikkojista, kiukkuisista, kärsimättömistä ja vihamielisistä muuttuneet anteliaiksi, siveiksi, lempeiksi, kärsivällisiksi ja lähimmäisenrakkaiksi. Niin Hengen ansiota on se, että rakastetaan lähimmäistä niin palavasti, että olet valmis hänen menestyksekseen uhraamaan rahasi, omaisuutesi, silmäsi, henkesi ja kaiken ja vielä kärsimään kaikenlaisia vastuksia. Tätä ei saa aikaan laki, vaan ainoastaan Kristus teissä Pyhän Henkensä kautta.'

On se kummallista. Raamattu vakuuttaa meille, ettei yksikään ihminen ensimmäisestä ihmisestä viimeiseen ihmiseen ole kyennyt, eikä kykene lakia täyttämään, niin monet silti menevät paholaisen eksytykseen samoin kuin Adam, samoin kuin Kain, samoin kuin monet muut heidän jälkeensä. Jokainen tietää, että lain tie on kuoleman tie, koska ihmisen on mahdoton lakia koskaan täyttää, silti he yhä tänäänkin monet uskovat paholaisen valheen, joka sanoo: sinun täytyy täyttää laki, se on helppo ja kevyt täyttää ...
Jumala sanoo: sinä et kykene lakia täyttämään, vaikka kuinka ponnistelisit! Miksi et usko Jumalaa enemmän kuin paholaista?

Jumala tarjoaa Kristusta - omaa Poikaansa sinulle ja sinä hylkäät hänet - miksi?

Olemme oppineet nyt jo tähänastisesta, että laki ei:
- tee varkaasta rehellistä
- avionrikkojasta uskollista
- valehtelijasta totuudellista
- ahneesta anteliasta
- pahoinpitelijästä ystävällistä auttajaa
- riitaisasta rauhanrakentajaa ja sovussa eläjää
- kateellisesta toisten onnesta ja menestyksestä iloitsevaa
- juomarista raitista
- rahanahneista vähään tyytyviä
- ylpeästä nöyrää ja oman tilansa tuntevaa
- kiittämmättömästä kiitollisia
- kerskailijoista toisia kunnioittavia ja arvostavia
- jne voisimme tätä luetteloa jatkaa ..

Vai olisiko sinulla esimerkkejä niistä ihmisistä, jotka laki on muuttanut täysin?

Mikä siis avuksi, kun laki ei saa aikaan muutosta ihmisessä?

Alkaisiko ajatus löytää jotain valoa pimeydestä?

Kuka voi saada aikaan todellisen muutoksen ihmisessä?

Nyt Luther ottaa Aabrahamin esimerkiksi uskosta vanhurskauttamisesta ...
'Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Jumalalle kunnian antamista on se, että häneen luotetaan, että häntä pidetään totuudellisena, viisaana, vanhurskaana, laupeana, kaikkivaltiaana, sanalla sanoen, että tunnustetaan hänet kaiken hyvän alkulähteeksi ja lahjoittajaksi. Miten Aabrahamin uskoa sitten koeteltiin; Jumala sanoi: Lähde maastasi .. teen sinusta suuren kansan ... Aabraham lähti ja kun tuo Jumalan lupaus 'suuresta kansasta' ei näyttänyt toteutuvan, niin silti: Aabrahamin usko ei heikontunut, vaikka hän näkikin, että hänen ruumiinsa oli jo kuolettunut - hänhän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran kohtu oli kuolettunut; mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää. Sen tähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi. (Room 4) Kristillisessä vanhurskaudessa on nämä kaksi kohtaa: sydämen usko ja Jumalan vanhurskaaksilukeminen. Usko luetaan vanhurskaudeksi Kristuksen tähden.
Nämä kaksi asiaa muodostavat , niinkuin olen sanonut, kristillisen vanhurskauden: toinen on itse usko sydämessä, se Jumalan antama lahja, joka varsinaisesti uskoo Kristukseen; toinen on se, että Jumala lukee tämän epätäydellisen uskon täydelliseksi vanhurskaudeksi Kristuksen, Poikansa tähden, joka on kärsinyt maailman syntien tähden ja johon minä olen alkanut uskoa; ja tämän uskon vuoksi Kristukseen Jumala ei näe sitä syntiä: epäilemistä hänen mielialastaan, luottamuksen puutetta, hengellistä masentumista ym., joka minussa vielä on jäljellä. Sillä synti on todellakin minussa niin kauan kuin minä elän lihassa; mutta nyt Kristus suojelee minua siipiensä varjossa ja levittää verhokseni avarista avarimman, nimittäin syntien anteeksiantamuksen taivaan, ja sen alla minä elän turvallisena - se näet estää Jumalaa näkemästä niitä syntejä, jotka vielä ovat lihaani piintyneinä.'

Luther jatkaa ..
'Näin kristitty ihminen on samalla kertaa vanhurskas ja syntinen, pyhä ja saastainen, Jumalan vihollinen ja Jumalan lapsi.
Liha ei luota Jumalaan, vaan vihastuu häneen.
Jumala sanoo: sinä uskot Poikaani, niin olkoot syntisi, vaikka sinulla niitä on, anteeksiannetut, kunnes niistä kuolemassa kokonaan vapaaksi pääset.
Perkele haluaa pakottaa ihmisiä harrastamaan hyvän noudattamista kunnes eivät enää lainkaan tunne syntiä; ja tuommoisella he ovat saaneet aikaan sen, että moni, joka kaikin voimin pyrki täydelliseen, todelliseen vanhurskauteen, kuitenkin jää pääsemättä siihen ja kuoleman hetkellä he ovat täyden epätoivon vallassa, he eivät enää lainkaan pysty luottamaan Jumalaan ja Kristukseen.
Me sitävastoin opetamme ja lohdutamme ahdingossa olevaa syntistä seuraavasti: Veli et voi mitenkään tässä elämässä tulla vanhurskaaksi, sillä tavoin että et lainkaan tunne mitään syntiä ja että ruumiisi on tahrattoman kirkas kuin aurinko; vielä on sinulla ryppyjä ja tahroja, mutta kuitenkin olet pyhä. Sinä kyllä sanot: Kuinka minä voin olla pyhä, kun minulla on syntiä ja minä sitä tunnen? Onpa hyvä, että tiedät ja tunnet synnin; kiitä siitä Jumalaa äläkä vaivu epätoivoon. On askel kohti terveyttä se, että sairas tuntee ja tunnustaa tautinsa. Mutta miten pääsen vapaaksi synnistä? Riennä Kristuksen lääkitsijän luo, hän parantaa sydämeltä vaivatut ja tekee syntisistä autuaita.'

Tämä on todellista evankeliumia, armon julistusta.

On kai pakko vähän jatkaa tuota Lutherin opetusta, jotta se selvenee lisää ..
'Sanotusta käy ilmeisen selväksi, millä tavalla ilman tekoja oleva usko vanhurskauttaa ja kuinka vanhurskauden hyväksemmelukeminenkin on välttämätöntä. Meihin jäävät synnit olemaan, ja niitä Jumala sangen syvästi vihaa. Niiden tähden pitää meillä siis olla vanhurskauden hyväksemmelukeminen; se tulee osaksemme Kristuksen tähden, joka on meille annettu ja jonka me olemme uskossa omistaneet. Niin kauan kuin siis elämme, meitä kannatetaan ja vaalitaan jumalallisen laupeuden ja kärsivällisyyden huomassa, kunnes synnin ruumis kukistetaan ja meidät uusina herätetään eloon viimeisenä päivänä. Silloin kaikki tehdään uudeksi. Mutta tämän siihenastisen taivaan alla asuvat synti ja jumalattomat, ja pyhilläkin on syntejä. Tästä johtuu tuo, että Paavali (Room 7) valittaa sitä syntiä, joka pyhissä on jäljellä, ja kuitenkin hän Room 8 sanoo, että niissä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa, ei ole mitään kadotustuomiota.'

Luther perustelee vielä Aabramin uskolla asioita ..
'Siunauslupaus annettiin Aabrahamille neljäsataakolmekymmentävuotta ennen kuin Israelin kansa sai lain. On siis mahdoton, että Aabraham olisi saanut siunauksen lain nojalla, jota ei ollut vielä olemassakaan! Aabraham sai siunauksen uskosta, koska hän ei epäillyt Jumalan lupausta. Aabraham riemuitsi siitä, että oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi. Näin sanoi Kristus Joh 8. Aabraham aikanaan tehtiin vanhurskaaksi uskosta tulevaan Kristukseen. Nykyäänkin Kristus on toisille läsnäoleva, toisille vasta tuleva. Uskovaisille hän on läsnäoleva eli saapunut, epäuskoisille hän on vielä tulematon, eikä heitä hyödytä.; mutta jos he kuulevat hänen sanansa ja uskovat, niin Kristuksesta tulee heillekin läsnäoleva, ja tekee heidät vanhurskaiksi ja autuaiksi.'

Luther jatkaa vielä Aabrahamista ..
'Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Tästä seuraa: Aabrahamin siunaus ja usko on sama kuin se mikä meillä on: Aabrahamin Kristus on sama kuin meidän. Kristus on yhtäläisesti kuollut Aabrahamin kuin meidänkin syntiemme tähden. Kaikki kansat saavat siis kuulla evankeliumin Kristuksesta ja kaikki, jotka ottavat sen vastaan tulevat siunatuiksi.
Ne taas jotka hylkäävät Kristuksen ovat kirouksen alaisia, laki ei heitä hyödytä.'

>>Lutherin armon julistus on aitoa 'helluntaijulistusta'..>>

Jep. Helluntailaisellakin on nykyään lupa juoda viiniä. Se kerrottiin minulle henkilökohtaisesti kristittyjen yhteisessä rukousillassa Vilppulassa.

Ajatko mieluummin luterilaisella Wartburgilla vai katolisella Ferrarilla?

https://betterparts.org/images/wartburg-353-04.jpg

Jos Jeesus tulisi vasta nyt, mikähän auto hänellä olisi ja kuka opetuslapsista olisi autokuskina?

Matkustelisiko Jeesus lentokoneella julistamassa ympräri maailmaa?

Minkämerkkinen kännykkä hänellä mahtaisi olla?

No tuohan on tietysti turhaa miettiä, kun Jeesus tuli silloin, kun noita ei ollut vielä edes kenenkään unelmissa.

No, katolisista löytyy paljon Jeesuksen omia ja niitä löytyy myös luterilaisista - ihan uudestisyntyneitä Jumalan lapsia. Se kun ei ole kiinni kirkosta tai seurakunnasta, vaan siitä, onko Jeesus saanut tulla sisälle sydämeen asumaan. Olenpa tavannut Jehovan todistajankin, joka todisti, että Jeesus on hänet pelastanut.

Luther jatkaa ..
'Jumalalla on kahdenlainen siunaus, ulkonainen tätä elämää varten ja hengellinen iankaikkista elämää varten. Me kyllä sanomme siunaukseksi sitä, että omataan varallisuutta, lapsia jne., mutta suhteelliseksi, toisin sanoen, tätä nykyistä elämää varten annetuiksi. Ulkonaisten siunausten omistuksessa oleminen ei kuitenkaan riitä, jos pidämme silmällä iankaikkista elämää, - noitahan on aivan silmiinpistävän runsaasti jumalattomillakin. Näitä antimiaan Jumala lahjaksi jakelee pahojen ja hyvien osalle. Ne siis, joilla on vain ulkonaista siunausta, eivät sen nojalla ole Jumalan lapsia, Aabrahamin tavoin Jumalan edessä siunattuja, vaan ovat kirouksen alaisia, niinkuin Paavali sanoo: Kaikki jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksenalaisia. Tämä, vaikka onkin pyhä ja Jumalan antama, pystyy kuitenkin vain panemaan kaikki ihmiset kirouksen alaisiksi ja pidättämään ne kirouksen alaisina.'

2 Moos 20:2 "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä
Joh. 12:44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt.

Luther alkaa selittää uskoa ..
'Täyttäessäsi lakia, et sitä täytä; täyttämättä jättäessäsi sen täytät. Lause kuulostaa aivan järjettömältä. Lain ensimmäinen käsky on, että pitää uskoa Jumalaan ja uskoa Jumalaan tarkoittaa uskomista myös hänen lupaukseensa ja hänen lupauksensa on Kristus, syntien sovittaja ja iankaikkisen elämän antaja. On siis uskottava, että vain Kristus voi pelastaa kuolemalta ja iankaikkiselta kadotukselta. Kaikki lain teot, jotka tehdään, jotta oltaisiin kelvollisia Jumalalle, ovat syntiä eli laittomia tekoja. Jumalan laki jo ensimmäisessä käskyssä vaatii uskomaan Jumalaan ja hänen lupaukseensa - joka on Kristus Vapahtaja. Kristus on siis ainoa laki, joka voi tehdä vanhurskaaksi ja antaa synnit anteeksi. Kaikki omat yritykset tämän lisäksi ovat siis Kristuksen ja Jumalan rienaamista, mitä kauheinta syntiä. Kristuksen hylkäämällä me olemme kaikkein pahimpia Jumalan lain rikkojia. Lain tekoja tekemällä me asetamme itsemme Kristuksen sijaan, ikäänkuin itse itsemme pelastajaksi ja vanhurskauttajaksi.

Uskon kautta Kristukseen olemme saaneet synimme anteeksi ja tulleet uuteen elämään sisälle ja saaneet Pyhän Hengen, jonka kautta me rakennumme hyviin tekoihin ja elämään pyhää elämää, jossa ei enää yritetä ansaita Jumalan mielisuosiota (olemmehan sen Kristuksessa jo lahjaksi saaneet), vaan jossa valtava ymmärrys Jumalan rakkaudesta meihin Kristuksen työn tähden, saa meissä aikaan kiitollisuutta ja rakkautta, että emme voi olla tekemättä hyvää lähimmäisillemme.'

Luther edelleen ..
'Abelilla oli usko ja sitten hän vasta toi uhrin Jumalalle ja tuon Abelin uskon tähden Jumala katsoo hänen uhrinsa puoleen ..
Kainilla ei ollut uskoa, vaan hän toi uhrin itsevanhurskauden synnyttämällä julkeudella ..
Kaikki teot, jotka tapahtuvat uskon ulkopuolella, ovat laittomia tekoja, julkeita Jumalaa pilkkaavia tekoja ..
Laki joka sinussa herätti synnin tunnon, mutta ei voinut sinua armahtaa eikä pelastaa, sai sinut kääntymään Kristuksen puoleen, Jumalan lupauksen puoleen, niin että tuo ensimmäisen käsky tuli sinulle todelliseksi, uskon kautta sinä tulit Kristuksen ristin luo luottaen Jumalan lupaukseen Kristuksen antamasta pelastuksesta ja syntien anteeksisaamisesta ja sinä pääsit osalliseksi niistä lupauksista ja sinusta tuli Jumalan lapsi..
Nyt sinä et tee tekoja enää lain tähden, vaan Kristuksen tähden palvellaksesi uutena luomuksena Kristusta, Jumalaa ja lähimmäistä rakastaen ..
Kun siis Raamattu sanoo, että pidä käskyt, tee hyvää, armahda vaivaisia, niin nämä teot eivät sinua pelasta, eivätkä ole sinulle minkään arvoisia ilman uskoa Kristukseen ja tulemalla uudeksi luomukseksi syntien anteeksisaamisen kautta. Uskon kautta meidän hyvät tekomme vasta kelpaavat Jumalalle ja saamme niistä kerran palkan perille päästyämme. Jos teemme niitä ansaitaksemme jotain, olemme luisuneet takaisin itsevanhurskauden syntiin ..
Kuinka vähäarvoisena pidät Jumalan antamaa uhria Kristuksessa, että Jumalan olisi sinulle jotain korvattava sinun teoistasi..
Heb 11 puhuu siitä, että uskon kautta ...

Ne, jotka julistavat lain tekoja vaatimuksena, ovat vielä vailla uskoa, eivätkä ole päässeet sisälle uuteen elämään ymmärtääkseen sitä, mitä varten on laki..'

Luther tekee varsin Raamatullisen päätelmän ..
'Usko on siis lahja, jonka saadaksesi et voi tehdä ainoatakaan tekoa, et hyvää tekoa, et lain tekoa, et mitään tekoa. Usko on lahja, joka perustuu yksinomaan Kristuksen tekoon Golgatan ristillä.
Mikä tahansa vaatimus siihen asetetaan, se on perkeleestä, ei Jumalasta.
Syntinen armahdetaan ilman omia tekoja ja tuo armahdus pysyy voimassa niin kauan, kuin Jumalan antama usko Kristukseen pysyy voimassa.
Kristuksen päälle lyötiin kaikkien ihmisten synnit, niin että hänestä tuli pahin mahdollinen pahantekijä ja hän kantoi meidän puolestamme synnit ja kärsi kuoleman meidän syntiemme tähden.'

Mitä oli Abelin usko ja mitä luterilainen pelastava usko? Abelin usko oli yksinkertaisesti uskoa Jumalaan, kun taas luterilainen pelastava usko on nimenomaan uskoa Jeesuksen ns. pelastustyöhön Golgatalla. Miten voi luterilainen oppi väittää, että kaikki muu usko on turhaa, kun Vanha Testamentti on täynnä uskon kautta vanhurskautettuja, jotka eivät tienneet mitään Jeesuksen Golgatan uhrista.

Kyllähän jokainen vähän fiksumpi myös ymmärtää, että ulkonaiset teot eivät ole perimmäisin asia vaan se, mihin ihminen pyrkii, mitkä ovat hänen motiivinsa ja ennen kaikkea, mitä hän on tahtonut ja tahtoo, eli millaisia mielen sisäisiä valintoja hän on tehnyt. Luterilaisuus kuitenkin väittää, ettei ihmisen tahdolla ole mitään virkaa perimmäisissä asioissa tai hänen viime käden kohtalonsa suhteen. Sekavuutta tähän asiaan kylläkin sisältyy. Joka tapauksessa luterilainen oppi pyrkii viemään ihmiseltä täydellisesti vastuun ja sitä kautta tekee Jumalasta hirvittävimmän mahdollisen hirvityksen. Kadotukseen joutuvat kun ansaitsevat karmean kohtalonsa ilman, että vähääkään olisivat voineet asiaan vaikuttaa. Tämä kaikki osaltaan ainakin sen tähden, että pelastuvat voisivat lillua suuressa ihanassa pelastusvarmuudessaan.

Muistuttaisin myös, että Kristus nosti tunnetun kaksoiskäskyn korkeimmaksi elämän ohjenuoraksi ja siten korkeimmaksi elämän kriteeriksi. Väite, että vain kristityt tai luterilaiset voisivat tuota käskyä noudataa, on suuri vale. Rakkaushan ei myöskään ole ensisijaisesti ulkoinen vaan sisäinen asia. Siksi, kun rakkauden käskyä aidosti noudatamme, kyse ei koskaan ole tekojen tekemisestä jossain ansainta mielessä, vaan esim. aidosta Jumalan tahdon noudattamisesta. Tähän tietysti luterilaiset dogmaatikot tunkevat vastaukseksi perisyntioppia, joka on epäraamatullinen ja kaikin puolin absurdi oppi.

Tiedän kyllä, että dogmaatikkojen kanssa on turha odottaa juuri minkäänlaista järjellistä keskustelua näistä asioista, mutta onneksi näitä keskusteluja seuraavat muutkin kuin dogmaatikot.

Usko ja uudestisyntyminen on sellainen asia, joka toteutuu käytännössä monien ihmisten kohdalla. Se ei ole opillinen tai teologinen tai teoreettinen asia. Monet pakanat ovat tulleet uskoon ,vaikka he eivät ole koskaan kuulleet teologiaa olevan olemassakaan.

' Vanha Testamentti on täynnä uskon kautta vanhurskautettuja, jotka eivät tienneet mitään Jeesuksen Golgatan uhrista.'
Ehkä voisit lukea vähän Raamattua välillä. Mitä Heb 11 luku puhuu, mistä uskosta se puhuu. Uskosta, joka katsoo uskossa Jumalaan, että Jumala kykenee heidät palauttamaan Jumalan yhteyteen, jonka ihmiset olivat synnin tähden kadottaneet - ihmiset olivat kuulleet Adamin ja Eevan tarinan ja Nooan kertomuksen ja he olivat selvillä siitä, että he elivät karkoitettuina Jumalan yhteydestä. Vanhan Testamentin pyhät siis katsoivat Jumalaan pelastajana ja heidän syntiensä sovittajana, vaikka eivät edes käsittäneet, miten Jumala aikoo heidän syntinsä sovittaa. He näkivät itsensä voimattomiksi saavuttamaan kadotettua paratiisia. Tuo heidän eläin uhrinsa antoi heille viittauksen siitä, että Jumala itse uhraa uhrin, joka pelastaa heidät synnin kiroukselta, joka oli karkoitus Jumalan yhteydestä.

'Siksi, kun rakkauden käskyä aidosti noudatamme, kyse ei koskaan ole tekojen tekemisestä jossain ansainta mielessä, vaan esim. aidosta Jumalan tahdon noudattamisesta.'
Rakkauden käskyn noudattaminen ilman Jumalaa ja uskoa on hyödytöntä pelastusta ajatellen. Hylkäämällä uskon sinä hylkäät Jumalan, silloin sinun rakkauden teoillasi ei ole mitään arvoa Jumalan silmissä. Rakkauden teoilla pelastuksen kannalta on arvo vain uskossa Jumalan lupaukseen Kristukseen. Hylkäämällä Kristuksen sinä hylkäät Jumalan tahdon ja silloin kaikki sinun tekosi ovat hyödyttömiä ja arvottomia pelastuksen kannalta.

Jumala loi ihmisen ja laati säännöt. Ihmisen on turha yrittää muuttaa Jumalaa mieleisekseen. Jumala tarjoaa pelastuksen lahjaa jokaiselle ilmaiseksi, ilman tekoja, ilman ansioita - syntinen saa tulla ja ottaa sen vastaan - siinä Jumalan rakkaus ilmenee. Rangaistuksen sijaan tulee armahdus ja sinulle lahjoitetaan usko, että Kristus on sovittanut sinun syntisi ja sinä olet vapaa rangaistuksesta.

Lapsikaan ei pelastu ilman Kristusta. Lapsi on kelvollinen Jumalalle Kristuksen työn tähden. Jumala katsoo ihmistä ja tietää, että jos lapsi saa elää kyllin vanhaksi, hän ei pysty tekemään Jumalan tahtoa, sillä kukaan ihminen ei kykene täyttämään sitä, vaikka eläisi kuinka hyvää ja nuhteetonta ja rakkaudellista elämää ja uhraisi koko elämänsä toisten hyväksi.

No, jos lapsi kuolee jo äitinsä kohdussa tai hyvin pienenä, eihän hän ole syntiä kerinnyt tehdä tai edes voinut ymmärtää siitä mitään; silloinkin Jumala lukee Kristuksen työn hänen hyväkseen, koska muutoin ketään ei voida päästää sisälle iankaikkiseen elämään. Lapsi luetaan siis vanhurskaaksi Kristuksen uhrin tähden, vaikka hän ei ole ikinä syntiä tehnyt, koska hänen geeneissään on mahdollisuus syntiin, jos hän saisi elää kyllin vanhaksi ..

Iankaikkisuuteen mennään uudessa iankaikkisuus ruumiissa, jossa ei ole enää mahdollisuutta syntiin - siinä on Kristuksen todellinen teko - syntiin altistavien geenien tilalle luodaan kokonaan uusi luomus, jossa ei enää syntiä ole, iankaikkisuus ruumis. Tämä syntiin lankeava ruumis jää tänne maaksi.

Raamatussa puhutaan uskosta monin tavoin. Paavalin sovitusopit ja jotkut muut viittaukset samanlaisiin näkemyksiin ovat vain pieni osa Raamatun sisällöstä tässä suhteessa. Kuitenkin kristillinen ja varsinkin protestanttiset opit on pystytetty nimenomaan Paavalin oppien perustalle Jeesus Nasaretilaisen opetukset sivuuttaen. Kristuksen oppi Jumalasta hyvänä ja rakastavana Isänä on mitä suurimmassa määrin vaihdettu tarsolaisen fariseuksen uhrioppiin, joka tekee Jumalasta ankaran ja keskiverto ihmistäkin matalamielisemmän tuomarin. Eikö tällainen todellisuudessa lähene jo Jumalan pilkkaa?

En siis ole hylännyt Kristusta ja hänen oppiaan, vaan juuri hänen oppinsa takia olen hylännyt dogmaattisen kristinopin. Lähes kaikki, mitä Uuden Testamentin evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen elämästä ja opetuksista, on ristiriidassa Paavalin ja kristillisen pelastusopin (varsinkin protestanttisen ja erityisesti luterilaisen ja reformoidun) kanssa. Johanneksen evankeliumi on kylläkin poikkeava, mutta se on nuorin ja kaikin puolin epäluotettavimpana pidetty. Jokainen myös tietää, ettei Raamattu ole mikään taivaasta pudonnut dokumentti vaan ihmisten moneen kertaan kirjoittama ja muuttama kovin epäluotettavien kertomusten kokoelma. Jokainen joutuu väistämättä oman harkintansa pohjalta arvioimaan, minkä arvon millekin sen kohdalle antaa. Ne, jotka vetoavat Raamatun erehtymättömyyteen, ovat vain pelkurimaisesti työntäneet päänsä pensaaseen.

Luterilaisten uskonsaarnat, joita mullekin kovin esitetään, ovat osaltaan kovin absurdin tuntuisia, kun kerran usko on luterilaisen opin mukaan jotain täysin Jumalan päätettävissä olevaa, johon emme voi millään tavoin vaikuttaa. Mutta jokaisen oikeaoppisen uskovaisen tulee tietysti esittää oma osansa oikeaoppisen uskon osaltaan absurdissa näytelmässä. Nimimerkille "uskonmysteeri": Eikö sun näkemyksessäsi ole suuri onni ja autuus, jos lapsi kuolee jo kohdussa, kun tunnut sanovan, että tällaiset lapset ilman muuta pelastuvat. Eipä kovin hääppöiseltä tunnu oppisi tässäkään kohdin.

En todellakaan tiedä, onko tällaista keskustelua mielekästä jatkaa, koska vastaukseksi ei tule muuta kuin samaa jankkaamista ja samoja kerta toisensa jälkeen kuultuja hölmöilyjä.

'Kuitenkin kristillinen ja varsinkin protestanttiset opit on pystytetty nimenomaan Paavalin oppien perustalle Jeesus Nasaretilaisen opetukset sivuuttaen'

Sinulla on väittämiä, joille ei löydy Raamatusta pohjaa. Jeesuksen ja Paavalin opetukset ovat yhtä ja samaa opetusta. Niissä ei ole ristiriitaa.

'Eikö sun näkemyksessäsi ole suuri onni ja autuus, jos lapsi kuolee jo kohdussa, kun tunnut sanovan, että tällaiset lapset ilman muuta pelastuvat.'

Tuo oma lauseesi puhuu itseäsi vastaan. Eikö lapsen siis kuuluisikaan pelastua? Lapsen kuoleman onnesta ja autuudesta olet sinä itse pannut esille - minä en koskaan ole esittänyt, enkä esitä tuollaisia hirveitä väittämiä. Lapsen kuolema on yksi kaikkein raskaimmista asioista, joita isä ja äiti voivat elämässä kohdata!

'kun kerran usko on luterilaisen opin mukaan jotain täysin Jumalan päätettävissä olevaa, johon emme voi millään tavoin vaikuttaa'

Taas esität puuta heinää. Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen ja tarjoaa sitä lahjaksi ihmiselle Kristuksessa; ihminen saa ottaa kutsun vastaan tai hyljätä sen.

'En siis ole hylännyt Kristusta ja hänen oppiaan'
Juuri Kristuksen olet hylännyt - sen sinun kertomasi tuo kyllä esille selkeästi. Olet rakentanut oman oppisi, joka ei sinua pelasta, eikä vie iankaikkiseen elämään.

'Kristuksen oppi Jumalasta hyvänä ja rakastavana Isänä on mitä suurimmassa määrin vaihdettu tarsolaisen fariseuksen uhrioppiin, joka tekee Jumalasta ankaran'
Tuokin lauseesi on täyttä puppua. Juuri Luther tuo esille Jumalan äärettömän rakkauden ilmentymän, hän antaa oman Poikansa kuolemaan syntisten tähden. Jumala siis haluaa pelastaa jokaisen ihmisen. Eikä hän vaadi meiltä vastarakkautta - hän antaa Kristuksessa pelastuksen lahjaksi syntiselle ilman mitään vaatimusta.

Eipä ole vielä Lutherin opetukset perille menneet, niitä on siis vielä jatkettava ..
'Jos näet on totta se, että me lain teoilla ja rakkaudella hävitämme syntejä, ei niitä ota pois Kristus, vaan me itse. Mutta jos hän on se Jumalan Karitsa, joka (jo ikuisuudesta on ennalta määrätty) ottamaan pois maaiman synnit, ja se, joka omaehtoisesti tuli kiroukseksi meidän edestämme ja verhottiin meidän synneillämmme, on siitä välttämättömänä seurauksena se, että me rakkauden avulla emme voi tulla vanhurskaaksi emmekä ottaa pois syntejä. Koska Jumala ei ole pannut syntejämme meidän omille hartioillemme, vaan Kristuksen, Poikansa hartioille, ja jos hän kerran ne ottaa pois, ollakseen niiden tähden rangaistusta kärsivänä meidän rauhamme ja me hänen haavoissaan parannettuja, emme me itse siis niitä voi ottaa pois. Näin koko Raamattu puhuu.
Sanotusta selviää, että evankeliumi on kaikista opeista suloisin ja täpö täynnä lohdutusta; se ei puhu meidän eikä lain teoista, vaan opettaa että meillä ansiottomilla ja kadotetuilla ihmisillä on sanoin selittämätön ja arvaamaton Jumalan laupeus ja rakkaus. Kristuksessa ilmenee siis Jumalan käsittämättömän suuri armo, laupeus ja rakkaus.'

Se, joka ei näe eroja ja ristiriitoja Jeesuksen ja Paavalin opeissa, ei todellakaan ole Raamattuaan avoimesti ja ajatuksella lukenut. Mutta jos Raamattua ja uskontoa on aivopesunomaisesti jatkuvasti opetettu ja luettu, tuollainen on tietysti hyvin paljon mahdollista, vaikka olisi intensiivisesti kyseisiin asioihin vuosikaudet keskitytty. Se on kuitenkin fakta, että eräs suurimmista ongelmista ammattimaisille Raamatun tutkijoille on juuri se, miksi Paavali ei puhu kristuksen opetuksista juuri mitään, vaan jauhaa omia juttujaan erityisesti laista ja evankeliumista ja niiden suhteista.

Mitä tulee lapsen kuolemaan kohdussa tein vain nimimerkin "uskonmysteeri" kirjoituksen pohjalta sen väistämättömän johtopäätöksen, että hänen lähtökohdistaan tällainen lapsi ilman muuta pelastuu, joten siitä seuraa se irvokas väistämätön näkemys, että tuo olisikin jotain hyvää. Mielestäni tämä taas todistaa koko ajatusmallin mielettömyyden.

Väte, että uskoontulo vaatisi ihmisen omasta vapaasta tahdosta lähtöisin olevan vastauksen Jumalan kutsuun, ei kuulu oikeaoppiseen luterilaiseen eikä reformoituun teologiaan ja kirjoitin nimenomaan luterilaisista uskon saarnoista, joten kumpikohan tässä on esittänyt puuta heinää.

Perinteisen kristinopin Jumala ei voi antaa ihmiselle mitään anteeksi ilman poikansa uhria. Kuitenkin Jumala on ihmisen luonut ja kaikkitietävyydessän tietenkin tiesi oman luomuksensa tulevan hairahtumaan. Kun pienet lapset ja nuoriso ja tietysti me kaikki jatkuvasti hairahdumme, niin henkisesti vähänkin kehittyneemmät ihmiset pyrkivät hairahtuneita ymmärtämään ja auttamaan ja antamaan anteeksi ja unohtamaan nuo ikävät asiat. Koko hyvinvointiyhteiskuntamme on osaltaan ohjelmoitu kasvattamiseen, auttamiseen ja tukemiseen ja siihen, ettei virheitä ja suurempiakaan rikkeitä tarvitse pitää minään kuoleman vakavina asioina. Perinteinen kristillinen Jumala on kuitenkin ihan toisella linjalla, sillä hänen hirvittävää vihaansa ei voi muuttaa ja lepyttää kuin suurin mahdollinen uhri eli hänen Poikansa kidutus ja verinen kuolema. Jos tällainen Jumala ei ole ankara niin mikä sitten. Eikä koko tarinassa muutenkaan oikein ole mieltä, ja koko ajan pienempi osa ihmisistä siellä, missä koulutustaso on vähän korkeampi, kykenee tällaisiin tarinoihin uskomaan

Kuten sanottu tällaisen kirjoittelun merkitys ja arvo on kovin kyseenalainen; kun toinen osapuoli lähinnä vain saarnaa omaa oppiaan, niin ei siinä paljon hedelmällistä ajatuksenvaihtoa voi tapahtua. Mikään muu ei oikein dogmaattista uskonnollisuutta lopeta kuin se, että kuulijat loppuvat. Vielä käsittääkseni noin pari kymmentä vuotta sitten Suomessa yli 90 %:a ihmisistä kuului luterilaiseen kirkkoon mutta nyt vain reilut 70 %:a. Dogmaattisuus on tietysti paljon vähentynytkin, mutta paljon enemmän vielä tarvitaan, jos halutaan, ettei kristillisyys kutistu hyvin vähä merkitykselliseksi asiaksi länsimaissa jo kenties muutamassa sukupolvessa.

Riisuihan se käärme nahkansa ja paljasti todellisen luonteensa. Ei jäänyt enää epäselväksi, mihin joukkoon kuuluu antiluther.

Tottakai perkele haluaa mitätöidä kaiken Raamatun sanoman - ei kai se ketään yllätä!

'pyrkivät hairahtuneita ymmärtämään ja auttamaan ja antamaan anteeksi ja unohtamaan nuo ikävät asiat'
Tulikos mieleen mistä tuollainen ajatusmalli alunperin on lähtöisin - sitähän Jumala Kristuksessa juuri tekee. Hupsista, lipsahtiko tuo ajatus sinulta vahingossa.
Jes. 43:25
Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista

Luther jatkaa uudesta luomuksesta..
'Uusi luomus, sillä saatetaan ennalleen Jumalan kuva. Ei se ensinkään synny näennäisellä ja teeskennellyllä tekemispuuhalla. Se luodaan todellisessa vanhurskaudessa ja Pyhyydessä Kristuksessa. Uusi luomus on Pyhä Hengen työtä; hän puhdistaa uskolla sydämen, istuttaa uuden ymmärryksen ja tahdon ja antaa voimaa lihan kurissa pitämiseen ja maailman vanhurskauden ja viisauden välttämiseen. Tämä ei ole mitään ulkokuorta eikä vain jotakin uutta ulkonaista muotoa, vaan tässä syntyy jotakin todellista, syntyy todella toinen mieli ja toinen arvostelukyky, nimittäin hengellinen; sitä inhoaa, mitä ennen piti tärkeänä. Uusi luomus on Pyhän Hengen vaikuttamaa mielen uudistusta, jota jälestäpäin seuraa lihankin, jäsenten ja ulkonaisten aistien muuttuminen. Mikäli näet sydän evankeliumin vaikutuksesta saa uuden valon, uuden käsityksen ja uuden mielialan, sikäli myös toteutuu ulkonaisten aistien uudistuminen: korvat haluavat kuulla Jumalan sanaa, eivät enää ihmissääntöjä ja -luulelmia, suu ja kieli eivät enää kersku teoistaan, vanhurskauksistaan, lainnoudattamisistaan, vaan riemuiten julistavat vain Jumalan Kristuksessa osoittamaa laupeutta. Tällainen ei ole jotakin niin sanoakseni pelkkää sanoissa ilmenevää muutosta, vaan todellista; se tuo mukanaan uuden mielen, tahdon, uuden mielialan ja toiminnan, myös lihaan ulottuvan, niin että silmät, korvat, kieli ja suu eivät vain näe, kuule ja puhu toisin kuin ennen, vaan että sydänkin suostuu tähän uuteen, sitä seuraten. Ja nyt se hylkää kaikki omaottoiset teot ja tekee Jumalan käskemiä kutsumuksenmukaisia ja rakkauden tekoja, kiittää ja julistaa Jumalaa ja riemuiten kerskaa, luottaen ainoastaan Jumalan laupeuteen Kristuksessa. Ja jos on kärsittävä jotakin onnettomuutta ja vaaraa, se halusta ja ilolla alistuu niiden alaiseksi, vaikka liha vastaan murajaakin. Tätä Paavali sanoo uudeksi luomukseksi.'

Luulisi että nyt alkaisi selvitä Uuden Liiton järjestyksen mukainen oppi Kristuksessa ja tuon Kristuksen tykö tulleen muuttuminen uudeksi luomukseksi. Tämä antaa nyt selventävää näköalaa siihen, mitä uudestisyntymisessä oikeasti tapahtuu. Se ei ole ihmisen teko ja ihmisen valintoja ja ratkaisu tehdä jotain, vaan se on kokonaan Jumalan Pyhän Hengen teko ja Kristuksen ansion tähden lahjaksi saatu.

Kuten sanottu tällaisen keskustelun jatkaminen on täydellisen turhaa. En usko, että nimimerkin "lutherus" vuodatuksia on juuri kukaan muu jaksanut läpi kahlata kuin hän itse. Nimimerkin "uskonlahja" kirjoitelmissa taas ei ole juuri mitään päätä eikä häntää, joten tämä oli kyllä ehdottomasti viimeinen osallistumiseni tälle palstalle. Jälleen kerran on saatu nähdä, mikä on ns. tosiuskovaisten ajattelun taso. He ovat kovin kärkkäitä vahtimaan toisten ihmisten elämää ja erilaisia rikkomuksia, mutta itse elävät valtavassa valheessa ajattelunsa surkeuden tähden. Joku muistaakseni puhui jotain sellaista, että pitäisi se malka ottaa ensin omasta silmästä ennen kuin jahtaa pölyjä toisten silmistä.

Tee nyt sentään parannus ennen kuin lopetat.

Humanismi ei johda iankaikkiseen elämään, vaikka kuinka kauniisti asioita selittäisi.

Kristus odottaa sinua - juuri sinua tulevaksi!

Luther jatkaa vielä ..
'Kantakaa toistenne kuormia, niin te täytätte Kristuksen lain.
Kristuksen laki on rakkauden laki. Eipä Kristus ole, meidät lunastettuaan, uudistettuaan ja meidät seurakunnakseen tehtyään antanut meille mitään muuta lakia kuin tuon: Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne niin kuin minä teitä rakastin ja siitä kaikki tuntevat teidät
minun opetuslapsikseni. Rakastaminen merkitsee taas molemminpuolista kuormien kantamista, toisin sanoen, kaiken sellaisen sietämistä mikä tuntuu sinusta raskaalta ja jota et halusta siedä. Kannat siis toisten heikkoutta; Paavalihan sanoo heillä olevan kuormia ja vaikeuksia. Jos kerran osaamme sietää omia vikojamme ja rikkomuksiamme, joita meille joka päivä tuhka tiheään sattuu, niin kärsikäämme toki niitä toisissakin. Jotka eivät menettele näin, eivät käsitä piirtoakaan Kristuksen laista, joka on rakkauden laki.'

lutherus:
"Sanotusta selviää, että evankeliumi on kaikista opeista suloisin ja täpö täynnä lohdutusta; se ei puhu meidän eikä lain teoista, vaan opettaa että meillä ansiottomilla ja kadotetuilla ihmisillä on sanoin selittämätön ja arvaamaton Jumalan laupeus ja rakkaus."

Aika paljon puhuu Raamattu lain teoista. Jeesus itse sanoo, ettei hän tunne viimeisellä tuomiolla laittomuuden tekijöitä (Mt. 7:23). Jaakobin mukaan usko ilman tekoja on kuollut. (Jaak. 2:26) Paavalin mukaan emme saa uudessa liitossa armon alla tehdä syntiä ja rikkoa lakia, vaan meidän on noudatettava lakia. (Room. 6:15) Paavali kirjoittaa, että hän vahvistaa lain. "Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain." (Room 3:31) Paavalin mukaan laki on pyhä, vanhurskas ja hyvä. (Room. 7:12) Luther parka kuvittelee, että laki on kumottu, kirottu ja kuopattu. Missään kohtaa Raamattua ei meille anneta lupaa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia. Lutherilla oli aversio lakia kohtaan. Ja mihin se on Lutherin seuraajissa johtanut? Laittomuuteen, jota näemme luterilaisessa kirkossa. Saarnataan köyhää armoa ilman lakia, joka johtaa syntiin ja laittomuuteen, joka erottaa meidät Jumalasta.

Meidän on saarnattava sekä lakia että evankeliumia. Joku saattaa syyttä minua liiallisesta lain saarnaamisesta, mikä johtuu vain siitä, että jonkun täytyy lakia saarnata, jos kukaan muu ei sitä tee.

Helluntaissa viitataaan kintaalla lutterin höpötyksille, se siitä oppimisesta.

sanoin kuin sapattihöpöyttäjä teet turhaa työtä, helluntaita et saa lakiin takaisin vaikka istut siellä pallillasi sormet punaisina yötäpäivää.

>> Luther tekee varsin Raamatullisen päätelmän ..
'Usko on siis lahja, jonka saadaksesi et voi tehdä ainoatakaan tekoa, et hyvää tekoa, et lain tekoa, et mitään tekoa. Usko on lahja, joka perustuu yksinomaan Kristuksen tekoon Golgatan ristillä. <<

Tämä on totta, ja toivoisin että helluntailaiset ottaisivat tästä oppia. Liian paljon korostetaan omaa ratkaisua ja minäkeskeistä ajattelua hellareiden piirissä. Mutta valitettavasti luterilaiset suistuvat toiseen ojaan, kuvittelemaan että omilla teoilla ei ole mitään merkitystä, mikä johtaa laittomuuteen ja synnin orjuuteen. Jeesus sanoi mene, äläkä enää syntiä tee. Raamatussa ei missään kohtaa anneta meille lupaa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia. Luther kärsi pahasta lakiaversiosta. Lutherin kirjoituksista saa sellaisen vaikutelman, että Jumalan pyhä laki olisi paha, kirottu ja noiduttu. Mutta Paavali kutsuu lakia pyhäksi, vanhurskaaksi ja hyväksi (Room. 7:12). Jumalan pyhän, täydellisen vapauden lain noudattaminen ei ole kenellekään pahaksi. Meidän tulee ymmärtää, että pelastus on yksin armosta Jeesuksen Golgatan sovitustyön ansiosta, eikä omilla teoillamme ole siihen mitään vaikutusta. Mutta samaan aikaan meidän tulee ymmärtää, että uudessa liitossa armon alla emme saa tehdä syntiä. "Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!" (Room. 6:15) "Mitä me tähän sanomme? Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi? Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä?" (Room 6:1,2)

On siis kaksi ojaa joihin voi suistua, ja molemmat ovat yhtä vaarallisia.

lutherus:
>> Kun siis Raamattu sanoo, että pidä käskyt, tee hyvää, armahda vaivaisia, niin nämä teot eivät sinua pelasta, eivätkä ole sinulle minkään arvoisia ilman uskoa Kristukseen ja tulemalla uudeksi luomukseksi syntien anteeksisaamisen kautta. <<

On huomattava, että Raamatussa meidän käsketään pitää käskyt, tehdä hyvää ja armahtaa vaivaisia. Se ei vaikuta meidän pelastukseemme, mutta näin meidän Raamatun mukaan on toimittava. Lutherin sekavista teksteistä saa helposti sellaisen vaikutelman, että saamme armon alla tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia, koska lailla ei kuulemma ole mitään vaikutusta pelastukseemme.

>> Täyttäessäsi lakia, et sitä täytä; täyttämättä jättäessäsi sen täytät. Lause kuulostaa aivan järjettömältä. <<

Jos luemme Lutheria sieltä täältä, vaikuttaa että hän on aivan sekaisin ja suoltaa täyttä puuta heinää. Myöhemmin Luther jatkaa tästä ajatuksesta:

>> Kaikki lain teot, jotka tehdään, jotta oltaisiin kelvollisia Jumalalle, ovat syntiä eli laittomia tekoja.<<

Jos lain tekoja tehdään, jotta oltaisiin kelvollisia Jumalalle, ne ovat syntiä. Mutta Luther, kuten Raamattukaan, ei opeta, että saisimme rikkoa Jumalan pyhää lakia. Lutherin aversio lakia kohtaan oli niin suuri, että helposti kuulostaa kuin Luther saarnaisi lakia vastaan. Luther ei anna meille lupaa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia, kuten ei Raamattukaan:

>> Kristus on siis ainoa laki, joka voi tehdä vanhurskaaksi ja antaa synnit anteeksi. Kaikki omat yritykset tämän lisäksi ovat siis Kristuksen ja Jumalan rienaamista, mitä kauheinta syntiä... Uskon kautta Kristukseen olemme saaneet syntimme anteeksi ja tulleet uuteen elämään sisälle ja saaneet Pyhän Hengen, jonka kautta me rakennumme hyviin tekoihin ja elämään pyhää elämää, jossa ei enää yritetä ansaita Jumalan mielisuosiota (olemmehan sen Kristuksessa jo lahjaksi saaneet), vaan jossa valtava ymmärrys Jumalan rakkaudesta meihin Kristuksen työn tähden, saa meissä aikaan kiitollisuutta ja rakkautta, että emme voi olla tekemättä hyvää lähimmäisillemme.'<<

Eli siis uudessa liitossa Pyhä Henki johtaa meitä siten, että emme enää tee syntiä, vaan noudatamme Jumalan pyhää lakia. Näin minä Lutheria ymmärrän. Luther voisi selkeämmin tuoda tämän asian esiin, mutta ilmeisesti hänen aikanaan lakihenkisyys oli niin suuri vaiva, että hänen täytyi käyttää rajua kieltä lakia vastaan. Nykyään tilanne on tyystin toinen, kirkko on laittomuuden ja synnin orjuudessa. Lutherin opetus on siis mennyt perille, mutta on jouduttu ojasta allikkoon.

>> Perkele haluaa pakottaa ihmisiä harrastamaan hyvän noudattamista kunnes eivät enää lainkaan tunne syntiä; <<

Näin sanoo suuri uskonpuhdistajamme ja armoitettu oppi-isämme Martti Luther. Olen jyrkästi eri mieltä. Saatanako yllyttäisi meitä noudattamaan Jumalan pyhää ja vanhurskasta lakia? Saatanan strategia paratiisissa oli houkutella Aatami ja Eeva tekemään syntiä, eli rikkomaan Jumalan käskyä. Tämän strategian hän toteutti sanomalla, onko Jumala todella sanonut... Samaa strategiaa hän käyttää yhä tänä päivänä. "Onko Jumala todella sanonut, että teidän tulee kuolemanrangaistuksen uhalla viettää sapattia auringonlaskusta auringonlaskuun? Onko Jumala todella sanonut, että ette saa tehdä tulta sapatinpäivänä? Tehän paleltuisitte kuoliaaksi! Vapauteen Kristus teidät vapautti, viettämään lepopäivää silloin kuin teille sopii. Sunnuntai on hyvä päivä levätä kaikista töistä, nousihan Kristus ylös haudasta sunnuntaina. Sapatti on annettu vain juutalaisille, sanotaanhan sanassa, että sapatti on merkki Jumalan ja Israeli välillä. Ei teidän pakanoiden tarvitse viettää sapattia. Olette armon, ette lain alla". Näin puhuu ja kuiskuttelee Saatana tänään kristittyjen korviin. Saatanan pyrkimys tänä päivänä on tismalleen sama kuin paratiisissa, houkutella meidät syntiin ja saada meidät rikkomaan Jumalan pyhää lakia. Saatanan suuri voitto on ollut sapatti, hän on saanut miljardit kristityt uskomaan, että neljättä käskyä kymmenestä ei tarvitse noudattaa.

Kenties Lutherin aikaan tilanne oli toinen. Ihmiset nuodattivat lakia ja kuvittelivat tulevansa vanhurskaiksi lain kautta. Tällöin Saatanan valhe oli, että kelpaat Jumalalle jos vain noudatat lakia tarpeeksi hyvin. Näin Saatanan sai Jumalan pyhän ja vanhurskaan lain noudattamisen väännettyä synniksi. Meillä on siis kaksi ojaa joihin suistua, lakihenkisyys ja laittomuus. Raamatun selvä todistus on, että kukaan ei tule lain kautta vanhurskaaksi. Toinen Raamatun selvä totuus on, että emme saa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia. Molemmat lait pätevät, eikä niiden välillä ole ristiriita, kun ymmärrämme ne oikein.

Luther saarnasi lakia vastaan niin jyrkästi johtuen sen ajan hengellisestä ilmapiiristä. Kun tarkkaan luemme Lutheria, ymmärrämme ettei hän aivan hakoteillä ollut. Helluntailaiset tekevät viisaasti, jos tarkkaan lukevat Lutheria.

Ymmärrätkö mikä vastuu sinulla on kirjoittaessasi nimellä 'kristitty'. ?

Varoitan sinua, Jumala ei jätä ketään rankaisematta joka Hänen nimeänsä häpäisee! Vaikka paljon luulet tietäväsi, mutta kuule nyt minua; Totuutta sinä et tunne, vastassasi on elävä Jumala. Vaikene ja ano armoa itsellesi Israelin Jumalalta, ehkä Hän armahtaa. Tee parannus äläkä enää syntiä tee!

Ikävä kyllä liikut erittäin vaarallisilla vesillä.

Kuinka voisit puolustautua Jumalaa vastaan? Hän ei selityksiä kysele. Hän näkee sinun sisimpäsi tilan, se riittää.

Olen varoittanut.

>> Sillä synti on todellakin minussa niin kauan kuin minä elän lihassa; mutta nyt Kristus suojelee minua siipiensä varjossa ja levittää verhokseni avarista avarimman, nimittäin syntien anteeksiantamuksen taivaan, ja sen alla minä elän turvallisena - se näet estää Jumalaa näkemästä niitä syntejä, jotka vielä ovat lihaani piintyneinä. <<

Simul peccator et iustus, olemme samaan aikaan syntisiä ja vanhurskaita. Tämä on paradoksi, mutta se on Raamatun totuus. Monet sanovat, että Kristuksessa emme ole enää syntisiä. Tämä on harhaa, Paavalikin myöntää olevansa syntisistä suurin. Mutta samaan aikaan Paavali sanoo, että kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme enää elää siinä? (Room. 6:2) Me olemme kuolemaamme asti syntisiä, mutta Jeesuksen tähden Jumalan silmissä vanhurskaita. Samaan aikaan Raamattu varoittaa meitä synnistä. Meillä ei ole armon alla mitään lupaa tahallaan tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia. Luther ei juurikaan varoittele synnin tekemisestä, mutta jos luemme hänen tekstejään tarkkaan, huomaamme ettei hänkään anna meille mitään lupaa tehdä tahallaan armon alla syntiä.

Kuten sanoin jo aiemmin, meillä on kaksi ojaa joihin voimme suistua, lakihenkisyys ja laittomuus. Luterilainen kirkko on laittomuuden vallassa, helluntaikirkko lakihenkisyyden. Näin karkeasti ja törkeästi yleistäen. Lain ja evankeliumin, omien tekojen ja armon, suhde on hankala. Sitä kutsuttakoon armoitetuksi teologian tohtoriksi, joka tämän eron taitaa, sanoi Luther.

Nimim. JumalanIhme
>> Kun siis laki vie ihmisen siihen tilaan, että hän tajuaa, ettei koskaan voi sitä täyttää, ihminen alkaa synnintunnossaan katsoa, mistä sitten löytyy pelastus - ja silloin Jumala ohjaa hänet katsomaan Kristuksen ristiin ja sinne syntinen voi rientää ja saada syntinsä anteeksi. <<

Aamen. Ja sitten kun olemme saaneet syntimme anteeksi, kuinka voisimme enää elää synnissä? (Room. 6:2) Jeesus sanoi mene, äläkä enää syntiä tee (Joh. 8:11). Saatana yrittää kaikin voimin saada meidät tekemään syntiä ja myy meille halpaa armoa. Missään kohtaa Raamattua ei meille anneta lupaa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia.

Vain Pyhä Henki voi valaista Raamatun totuuteen. Teologia on ihmisviisautta.

Sano vaikka miljoona sanaa, mutta Totuutta et tunne. Todistat itse itseäsi vastaan.

Lutherkin oli vain ihminen. Vajavainen.

Nikki lakiVaiKristus:
>> Olemme oppineet nyt jo tähänastisesta, että laki ei:
- tee varkaasta rehellistä
- avionrikkojasta uskollista
- valehtelijasta totuudellista
- ahneesta anteliasta
- pahoinpitelijästä ystävällistä auttajaa
- riitaisasta rauhanrakentajaa ja sovussa eläjää
- kateellisesta toisten onnesta ja menestyksestä iloitsevaa
- juomarista raitista
- rahanahneista vähään tyytyviä
- ylpeästä nöyrää ja oman tilansa tuntevaa
- kiittämmättömästä kiitollisia
- kerskailijoista toisia kunnioittavia ja arvostavia
- jne voisimme tätä luetteloa jatkaa .. <<

"ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut. (2. Tim. 3:15-17)

Mitkä olivat pyhät kirjoitukset, jotka Timoteus tunsi jo lapsesta pitäen? Jumalan pyhä ja vanhurskas laki, eli Toora.

"Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat, vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!" (Ps. 1:1,2)

Meidän tulee päivin ja öin tutkia Jumalan sanaa, Jumalan pyhää ja vanhurskasta lakia, eli Tooraa.

"Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi. Ja teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi." (5. Moos. 6:6,7)

Mistä sanoista tässä puhutaan? Jumalan pyhästä laista, Toorasta.

Miten Jumalan pyhä laki vaikuttaa meissä? Voiko laki tehdä varkaasta rehellistä, avionrikkojasta uskollista, ahneesta anteliasta jne.?

"kun minä tänä päivänä käsken sinua rakastamaan Herraa, sinun Jumalaasi, ja vaeltamaan hänen teitänsä ja noudattamaan hänen käskyjänsä, säädöksiänsä ja oikeuksiansa, että eläisit ja lisääntyisit ja että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi." (5. Moos. 30:16)

Jos me noudatamme Jumalan pyhää lakia eli Tooraa, Jumala siunaa meitä, jotta eläisimme ja lisääntyisimme. Ei mikään pieni lupaus.

"Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki." (Gal. 5:22,23)

Alkukielellä laki on nomos, joka Septuagintassa tarkoittaa... arvasit oikein, Tooraa. Toora ei siis Paavalin mukaan ole hengen hedelmiä vastaan. Laki ei siis ole rakkautta, iloa tai rauhaa vastaan.

"Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä." (5. Moos. 28:1)

Ei mikään pieni lupaus, melkoinen osoitus lain voimasta! Nyt jo pitäisi olla selvää, että laki todellakin voi tehdä varkaasta rehellisen, avionrikkojasta uskollisen ja ahneesta anteliaan. Mutta jatketaan eteenpäin.

"Älköön tämä lain kirja sinun suustasi poistuko, vaan tutkiskele sitä päivät ja yöt, että tarkoin noudattaisit kaikkea, mitä siihen on kirjoitettu, sillä silloin sinä onnistut teilläsi ja silloin sinä menestyt." (Joos. 1:8)

Melkoista menestysteologiaa. Mutta suoraan Raamatusta. Noudattamalla lakia me onnistumme kaikilla teillämme ja menestymme!

"Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä." (Ps. 103:17,18)

Armo ja vanhurskaus pysyvät kanssamme, kun noudatamme Jumalan pyhää lakia.

"Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan, ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista." (1. Joh. 3:21,22)

Johanneksen mukaan saamme mitä ikinä anomme, kun noudatamme Jumalan käskyjä. Varmasti jos pyydämme, laki voi todellakin tehdä avionrikkojasta uskollisen!

"Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse". (Room. 7:7)

Laki näyttää meille, mitä synti on. Ilman lakia emme tietäisi, mitä on avionrikkominen, mitä varkaus, mitä ahneus, mitä kateellisuus, mitä ylpeys, mitä kiittämättömyys.

"Minä olen Herra, teidän Jumalanne; minun käskyjeni mukaan vaeltakaa, minun oikeuksiani noudattakaa, ne pitäkää ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne." (Hes. 20:19,20)

Lain kautta tulemme tuntemaan Herran, meidän Jumalamme.

En puhu laista, vaan siitä, ettet tunne Totuutta.

>> Jokainen tietää, että lain tie on kuoleman tie, koska ihmisen on mahdoton lakia koskaan täyttää, silti he yhä tänäänkin monet uskovat paholaisen valheen, joka sanoo: sinun täytyy täyttää laki, se on helppo ja kevyt täyttää ...
Jumala sanoo: sinä et kykene lakia täyttämään, vaikka kuinka ponnistelisit! Miksi et usko Jumalaa enemmän kuin paholaista?<<

Jumalan pyhää lakia ei missään kohtaa Raamattua kuvata kuoleman tieksi. Raamatun mukaan laki on kevyt taakka, tämä on Raamatun sana, ei paholaisen valhe:

”Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, ei ole sinulle vaikea täyttää eikä liian kaukana. Se ei ole taivaassa, eikä sinun tarvitse sanoa: ‘Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’ Se ei ole meren takana, eikä sinun tarvitse sanoa: ‘Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’” (5. Moos. 30:11-13)

”Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat” (1. Joh. 5:3)

Antaako Jumala meille jossakin kohtaa Raamattua luvan tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia, koska "eihän kukaan pysty lakia täyttämään"? Ei anna. Jeesus sanoi mene, äläkä enää syntiä tee. Kukaan ei tule vanhurskaaksi lakia noudattamalla. Mutta se ei tarkoita, että meidän ei täytyisi noudattaa lakia. Se että olemme armon, emmekä lain alla, ei anna meille mitään lupaa tahallaan tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia.

lutherus:
>> 'Valheapostolit julistavat: teidän ei tule ainoastaan uskoa Kristukseen, vaan teidän pitää samalla noudattaa lakia, ympärileikkauttaa itsenne, viettää juhlapäiviä ja uhrata. Paavali sen sijaan julistaa, että jos näin teette, tuette vääryyttä, nostatte Jumalan vihan, lisäätte syntiä syntiin, lankeatte armosta ja syrjäytette sen, sammutatte Hengen ja lopetatte lihassa. Näin te jouduitte synnin ja kuoleman viran alaisuuteen sekä lain kovaan ja kurjaan orjuuteen.'

Perkele houkuttelee aina ihmiset pois Kristuksesta palvelemaan häntä lain orjuudessa, tietäen, että sillon hän saa heidät saaliikseen, koska hän voi aina vedota Jumalaan, että nuo jotka lakia tahtovat noudattaa, eivät kykene siihen ja perkele vaatii Jumalalta heidän tuomiotaan - kuolemaa ja iankaikkista kadotusta. Lain orjiksi tulleet eivät enää voi vedota Kristukseen - he ovat hänet hyljänneet ja yrittävät itse ansaita vanhurskauden. <<

Kysyisin Lutherilta, että missä kohtaa Raamattua meille kerrotaan, että jos noudattaa Jumalan pyhää ja vanhurskasta lakia, joutuu kuoleman viran alaisuuteen sekä lain kovaan ja kurjaan orjuuteen? Missä kohtaa Raamattua meille annetaan lupa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan pyhää lakia?

>> 'Samoin Naeman, syyrialainen, oli epäilemättä nuhteeton ja hurskas mies ja hänellä oli oikea käsitys Jumalasta. Ja vaikka hän oli pakana eikä ollut siihen aikaan kukuistavan Mooseksen hallitusvallan alaisuudessa, hänen lihansa kuitenkin puhdistui, hänelle ilmaistiin Israelin Jumala ja hän sai Pyhän Hengen. Hän sanoo näet näin: Katso nyt minä tiedän, ettei mitään Jumalaa ole koko maan päällä paitsi Israelissa. Hän ei tee kerrassaan mitään, hän ei noudata lakia, hän ei ympärileikkauta itseään. Näin Jumala vanhurskauttaa ilman lakia. Naeman uskoi, se riitti.
Pyhä Henki annetaan meille yksinomaan uskon saarnasta ja että meiltä todellakin vaaditaan vain tämä eikä mitään muuta; että heitämme sikseen kaiken tekemisen ja jäämme kuulemaan ainoastaan evankeliumia. Syntien anteeksiantamus, Kristus ja Pyhä Henki annetaan ilmaiseksi suurimpienkaan syntien estämättä. Lahjan saajalle ei esitetä mitään vaatimuksia!' <<

Jos Naeman oli epäilemättä nuhteeton ja hurskas mies, se tarkoittaa että tietenkin hän noudatti lakia. Jeesus sanoi mene, äläkä enää syntiä tee. Jeesus ei sanonut että mene, ja vähät välitä laista, sinut on pelastettu yksin armosta, sinun ei tarvitse enää noudattaa lakia. Se että Naemanin ei tarvinnut ympärileikata itseään, todistaa sen minkä minä olen täällä moneen kertaan sanonut, että pakanoille ei Raamatussa ole mitään käskyä ympärileikkaukseen, vaan se koskee ainoastaan Aabrahamin fyysisiä perillisiä.

lutherus:
>> 'Kornelius oli, he sanovat, Luukkaan todistuksen mukaan nuhteeton, vanhurskas ja jumalaapelkäävä mies, joka antoi paljon almuja kansalle ja alati rukoili Jumalaa. Hän siis kohtuudenmukaisesti ansaitsi syntien anteeksiantamuksen ja Pyhän Hengen lähettämisen. Tähän minä vastaan: Kornelius oli pakana - seikka, jota vastustajat eivät voi kieltää; ne sanat, jotka Pietari Apt 10:28 esittää, sen selvästi todistavat: Te tiedätte että on luvatonta juutalaisen miehen mennä pakanan luokse. Hän siis oli pakana, ympärileikkaamaton, ei noudattanut lakia, eipä edes sitä ajatellutkaan, koska hänellä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa; ja kuitenkin hän vanhurskautetaan ja saa Pyhä Hengen. Koko Apostolien teoissa erikoisesti tähdentäen juuri osoitetaan, että laki ei ensinkään edistä vanhurskaaksi tulemista eikä ole siinä lisätekijä.
Kornelius tuli vanhurskaaksi uskossa kuulemisesta.' <<

"Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa." (Apt. 10:2)

Jos Kornelius oli nuhteeton, vanhurskas ja jumalaapelkäävä mies, sehän tarkoittaa tietenkin että hän noudatti lakia. Raamatun mukaan hän oli jumalaapelkäävä, vaikka olikin pakana. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Pakanoiden joukossa oli paljon jumalaapelkääviä ihmisiä, jotka noudattivat Jumalan lakia. Luther on tässä pahasti väärässä.

lutherus:
>> Miksi te nyt siis kiusaatte Jumalaa, niin että pantaisiin opetuslasten niskaan ies, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa? Näillä sanoilla Pietari kerta kaikkiaan kukistaa koko lain. <<

Hallelujaa! Laki on kerta kaikkiaan kukistettu! Eli kristityt saavat nyt tappaa, varastaa ja tehdä huorin, laki on kukistettu! Näin sanoo Luther!

Jumalan pyhää lakia ei missään kohtaa Raamattua kuvata orjuuden ikeeksi. Ies josta tässä Apt. 15 luvussa puhutaan, ei siis voi olla Mooseksen laki. Miksi Jaakob sanoo pakanoille "Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa jokaisena sapattina." (Apt. 15:21) Mitä pakanat tekevät synagoogissa sapattina, jos laki kerta on kerta kaikkiaan kumottu?

lutherus:
>> 'Samoin kuin siis Kristus on ristiinnaulittu laille, synnille, kuolemalle ja perkeleelle, niin että näillä ei enää ole häneen mitään oikeutta, samoin minutkin, hengessä ristiinnaulittuna Kristuksen kanssa, uskon kautta ristiinnaulitaan ja minäkin kuolen pois laista, synnistä --, näillä ei enää ole minuun vähintäkään oikeutta, vaan ne ovat minulle ristiinnaulittuja ja kuolleita.' <<

Hallelujaah! Nyt kaikki tappamaan, varastamaan ja tekemään huorin, sillä laki on kuollut!

lutherus:
>> Meidän yrityksemme saada jotain etua sapateista, israelilaisten juhlista, viitan tupsuista ja kymmenyksistä ja muista Mooseksen lain noudattamisista, niin joutuu vain toteamaan, että kaikki ne tehdään lihan lepyttämiseksi ja ikäänkuin syntien peittämiseksi ja hyvittämiseksi ja niillä ei siis ole mitään arvoa Jumalan silmissä, vaan ne ovat Jumalalle kauhistus, kun ne tehdään nimenomaan lihassa - niitä ei voi tehdä hengessä; hengessä ei voi tehdä mitään lain tekoja, joihin Jumala mielistyisi, koska Jumala mielistyy vain täydelliseen Kristuksen tekoon ja joka siihen yrittää jotain muita tekoja lisätä, pilkkaa Jumalaa!<<

Onko Jumalan pyhän ja täydellisen vapauden lain noudattaminen Jumalalle kauhistus? Onko Jumalalle kauhistus, jos me noudatamme Jumalan kymmentä käskyä ja pyhitämme sapatinpäivän, niin kuin neljännessä käskyssä käsketään?

lutherus:
>> Mutta laista pois kuoleminen on samaa kuin lain velvoituksen ulkopuolella olemista, laista vapaana ja tietämättömänä olemista. Se siis, joka tahtoo olla elävä Jumalan edessä ahkeroikoon laista erossa olemista ja astukoon Kristuksen kera haudasta. <<

Luther suoraan kehottaa elämään ilman lakia, siis tekemään syntiä. Sairas mies.

lutherus:
>> 'Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista elääkseni Jumalalle. Valheapostolit opettivat: Ellet elä laille, et elä Jumalalle, toisin sanoen, ellet elä lain mukaisesti, olet Jumalan edessä kuollut. Paavali opettaa päin vastoin: Ellet todella ole kuollut pois laista, et elä Jumalalle. Nykyinen kiihkohenkinen oppi on sama kuin silloinen valheapostolien oppi. He sanovat: ellet elä lain mukaan, et ole elävä Jumalan edessä. Paavali sanoo: Jos mielit elää Jumalalle, on sinun kerrassaan kuoleminen pois laista. Ei järki eikä inhimillinen viisaus käsitä tätä oppia; sen vuoksi se alituisesti opettaa aivan päinvastoin, niin nimittäin: Jos mielit elää Jumalalle, pitää sinun noudattaa lakia, koskapa on kirjoitettu: jos tahdot elämään sisälle käydä, niin pidä käskyt. Tähän perkele vetoaa usein ja saa uskovat epäilemään Kristuksen riittävyyttä ja lankeavat pois armosta ja alkavat palvella lain kautta perkelettä.
Paavali tarkoittaa tässä koko lakia, oli se sitten seremonialaki tai kymmenen käskyn laki; niin laki kokonansa on kumottu, koska hän on siitä kuollut pois. Ei niin käsittäen, että laki häviäisi - sillä se jää olemaan jumalattomissa, elää ja hallitsee heissä - mutta hurskas on kuollut pois laista, samoin kuin hän on kuollut pois synnistä, perkeleestä ja helvetistä, jotka kaikesta huolimatta jäävät olemaan, ja maailma ja jumalattomat saavat ne pitää hyvänään.' <<

Luther todellakin opettaa meitä tekemään syntiä. Voiko tällainen opetus olla Pyhästä Hengestä?

Nikki Kristusyksin:
>> Näyttäkääpä yksi kohta noista Martin lainauksista, missä hän väärin puhuu .. näyttäkää yksi kohta! <<

Aika monta kohtaa on jo näytetty.

lutherus:
>> 'Mooses ei ilmaise Jumalan Poikaa, vaan ilmaisee lain, synnin, pahan omantunnon, kuoleman, Jumalan vihan, tuomion jahelvetin; mikään näistä ei ole Jumalan Poika. Siis evankeliumi yksin ilmaisee Jumalan Pojan. Se on siis sellainen oppi eli tieto, johon ei sisälly kerrassaan mitään lakia. Voi, jospa tässä osattaisiin tehdä oikea erotus; ei etsittäisi evankeliumista lakia, vaan erotettaisiin ne toisistaan niin kauaksi kuin taivas on maasta!'<<

Jeesuksen mukaan Mooses ilmaisee Jumalan pojan. "Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut." (Joh. 5:46) Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että Luther oli pahasti harhaoppinen. Mistä Lutherin aversio lakia kohtaan kumpuaa?

lutherus:
>> Minähän olen evankeliumilla kutsuttu vanhurskauden ja iankaikkisen elämän yhteyteen, Kristuksen valtakuntaan; siinä omatuntoni lepää, ja siinä valtakunnassa ei ole mitään lakia, vaan sulaa syntien anteeksiantamusta, rauhaa, lepoa, iloa, autuutta ja iankaikkista elämää! <<

Ei mitään lakia siinä valtakunnassa? Eli saa tappaa, varastaa ja tehdä huorin Lutherin mukaan, jostain sapatin pyhittämisestä nyt puhumattakaan. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että Luther oli pahasta harhainen ja hän opettaa hyvin vaarallista harhaoppia.

Nyt perkele heräsi tämänkin palstan Kristuksen armoa ja Jumalan vanhurskautta vastaan hyökkäämään kiivaasti! Hän pakotti orjansa läpi yön kirjoittamaan Kristuksen vastaisia julistuksia! Perkele orjuuttaa ihmisen kokonaan, hän ei anna näköjään nukkuakkaan - hän pitää palvella päivät ja yöt.

Katsokaapas näitä, kuinka perkele lataa oikein täysilaidallisia valheitaan:
'Ei mitään lakia siinä valtakunnassa? Eli saa tappaa, varastaa ja tehdä huorin'
'Luther todellakin opettaa meitä tekemään syntiä'
'Luther suoraan kehottaa elämään ilman lakia, siis tekemään syntiä.'
'Hallelujaah! Nyt kaikki tappamaan, varastamaan ja tekemään huorin, sillä laki on kuollut!'
'Hallelujaa! Laki on kerta kaikkiaan kukistettu! Eli kristityt saavat nyt tappaa, varastaa ja tehdä huorin, laki on kukistettu!'

Katsokaa kuinka perkele on allekirjoittanut lähes kaiken valheensa selkeällä allekirjoituksella, josta ei voi erehtyä. Perkele noissa allekirjoituksissaan kehoittaa syntiä tekemään, siitä sinä tunnistat perkeleen allekirjoituksen!

Missään kohtaa Luther ei opeta meitä syntiä tekemään; hän julistaa kaikessa sitä, että Jumala vihaa syntiä. Mutta Luther julistaa evankeliumia ja sanoo; että niin paljon Jumala rakastaa syntisiä, että hän antoi oman Poikansa uhriksi meidän syntiemme edestä. Vain Kristuksen omina me voimme voittaa synnin ja päästä kuolemasta elämään, pimeydestä valoon ja valheesta totuuteen.

Kun perkele vaatii noin selkeät allekirjoitukset julistukseensa, on helppo erottaa perkeleen julistus Kristuksen evankeliumin julistuksesta!

Kiitos Jeesus, että olet noin selvästi paljastanut perkeleen juonet, niin ettei kukaan eksy siltä ihanalta tieltä, jota hän Kristuksen kanssa kulkee täynnä rauhaa, iloa ja lepoa tietäen, että hänen syntinsä on sovitettu ja lain tuomion on Kristus itse kärsinyt meidän puolestamme. Ole ylistetty Jeesus, että saamme elää sinun ominasi jatehdä niitä hyviä tekoja, jotka olet edeltä valmistanut meitä varten. Kiitos Jeesus, että tänään saamme kulkea täynnä Pyhää Henkeä ja Jumalan voimaa ja saamme nähdä sinun ihmeitäsi ja tunnustekojasi joita sinä teet meidän keskellämme tänäänkin. Kiitos Jeesus, että saamme olla sinun käytössäsi tänään - sillä me emme ole itsemme omat, vaan Kristus elää meissä. Amen.

Perkele kannustaa ihmisiä syntiä tekemään, Luther ei kannusta eikä kehota tekemään syntiä.

Kristus vapauttaa syntisen synnin orjuudesta vapauteen palvelemaan Kristusta ja Jumalaa rakkaudessa.

Väisty perkele Jeesuksen nimessä!

Luther julistaa Kristusta ja ei todellakaan kannusta ketään syntiä tekemään.

Perkeleen valheet jatkuvat edelleen ... ahkera on meidän vihollisemme, mutta onneksi Jeesus on voittanut perkelaan vallan ja saamme ylistää ja palvoa ja kiittää Jeesusta pelastusksesta ja vapautusta laista, synnistä ja perkeleestä.

Jos Kristus ei asu sydämessä, ei voi hokea kuin laki, laki, laki, laki, laki ja pelätä kuolemaa ja iankaikkista kadotusta.

Kristuksen omalla ei ole pelkoa sydämessä, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon.

Ensiyönkin joutuvat perkeleen lapset ahkeroimaan ja täyttämään netin palstat valheillaan.

Perkele vihaa Jeesuksen omia ..

Siksi perkele ahkeroi vimmatusti.. ihan vihan vimmalla..

Väisty perkele Jeesuksen nimessä täältä helluntaipalstalta ja muiltakin palstoilta.

Väisty perkele Jeesuksen nimessä.

kristitty netin mieletön oppi

Kun ateisti, joka ei usko Jumalaan, ei usko Raamattua, vaan pitää sitä valheina ja satuina, toimii toisia ihmisiä kunnioittavasti ja arvostavasti. Hän ei tapa, ei varasta, ei tee huorin ja kun kysyt häneltä miksi hän näin elää? Hän vastaa; en halua itselleni hankaluuksia, enkä halua niitä toisille, siksi en tapa lähimmäisiäni, siksi en varasta heiltä, siksi en pahoita tai loukkaa rakastamaani aviopuolisoa. Suurin osa elää heistä näin oikein.

Kun ateisti ilman lakia ja ilman Jumalaa toimiin näin oikein, niin tämä mielettömyyttä julistava kertoo, että ne, jotka ovat löytäneet Kristuksen kautta tien Jumalan lapsiksi, ilman lakia rientäisivät tappamaan, varastamaan ja tekemään huorin! Jos eivät sitä tehneet silloinkaan, kun he eivät Jumalaa ja Kristusta tunteneet, miksi he nyt Kristuksen omaksi tultuaan rientäisivät pahuuteen!?!?

En minä rientänyt pahuuteen silloin, kun en Jumalaa ja Kristusta henkilökohtaisena vapahtajana tuntenut - kuinka joku voi ajatella, että minä nyt Kristuksen omana rientäisin pahuuteen?!?

Jokainen ymmärtää, kuinka mieletön on kristitty netin oppi -aivan järjetön oppi!

Et mortuus est in pace. Non verba ad illorum - illi non possum surgere a mortuis suscitavit Iesus in conspectu eorum.
Antakaa kuolleiden olla rauhassa. Älkää heille puhuko - he eivät voi herätä kuolleista, ennen kuin Jeesus heidät herättää.

Ef. 2:5

on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa-armosta te olette pelastetut

uskotoivorakkaus sivustolta Lutherin rukouksia:
Aamulla

Kiitos sinulle, taivaallinen Isäni, Jeesuksen Kristuksen, rakkaan Poikasi kautta,että viime yönä varjelit minua kaikesta pahasta ja vaarasta. Varjele minua tänäänkin synnistä ja kaikesta pahasta,että kaikki mitä teen, koko elämäni olisi sitä mitä tahdot. Minä annan itseni, ruumiini ja sieluni ja kaiken sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi mitään valtaa minuun.

* * *

Ennen ateriaa

Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, Herra, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan. Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki jotka elävät.

Herra Jumala, taivaallinen Isä, siunaa meidät ja nämä lahjasi. Me otamme ne vastaan sinun laupiaasta kädestäsi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.

* * *

Aterian jälkeen

Kiittäkää Herraa, sillä hän on ystävämme,ja hänen hyvyytensä on loputon.

Me kiitämme sinua, Herra Jumala, taivaallinen Isä, Jeesuksen Kristuksen, Herramme kautta, kaikesta hyvästä mitä olet meille tehnyt, sinä joka elät ja hallitset iankaikkisesti.

* * *

Illalla

Taivaallinen Isäni, minä kiitän sinua Jeesuksen Kristuksen, rakkaan Poikasi kautta, kun olet tänäänkin niin armollisesti suojellut minua. Rukoilen sinua: anna minulle kaikki syntini anteeksi, kaikki, mitä olen tehnyt väärin. Varjele minua tänäkin yönä. Minä annan itseni, ruumiini ja sieluni ja kaiken sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon kanssani, ettei paha vihollinen saisi mitään valtaa minuun.

* * *

edelleen Lutherin rukouksia:
'Kiitän ja ylistän sinua

Rakas taivaallinen Isä, minä kiitän ja ylistän sinua. Minä köyhä ihminen en pystyisi omin voimin voittamaan yhtään ainoata kiusaajaa, vaikka rinnallani olisi satatuhatta auttajaa. Mutta sinun pyhien enkeliesi avulla rohkenen käydä kiusaajaa vastaan. Ja vaikka minussa ei ole pisaraakaan viisautta, mutta kavalalla vihollisella on sitä kokonaisen valtameren verran, niin ei se minua vahingoita. Minun yksinkertaisuuteni ja heikkouteni saattaa hänen viisautensa ja voimansa häpeään. Siksi minä kiitän vain sinua, sinä laupias Jumalani ja Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä.

Herrani Kristus, sinä olet ylösnousemuksellasi voittanut minun syntini ja kukistanut sen. Miksi minä pelkään ja vapisen? Miksi en olisi turvallisella ja iloisella mielellä?

Oi Herrani Jeesus Kristus, sinä olet minun vanhurskauteni, mutta minä olen sinun syntisi. Sinä olet ottanut kantaaksesi sen, mikä on minun, ja antanut minulle sen, mikä on sinun. Sinä olet ottanut kantaaksesi sen, mitä sinä et ollut, ja antanut minulle sen, mitä minä en ollut.

Sinä laupias Jumala, miten oletkaan niin ystävällinen Isä ja täynnä rakkautta. Sinä kohtelet Isän sydämellä meitä poloisia, kadotustuomion ansainneita syntisiä. Ainoan Poikasi Jeesuksen Kristuksen, kaikkein suurimman ja parhaan aarteesi, sinä heität kuoleman ja perkeleen kitaan. Sinä sallit tapahtua, että hän joutuu syvyyteen kohotakseen sieltä takaisin korkeuteen ja ottaakseen vangiksi vankeuden, joka pitää meitä kaikkia vankeinaan.

* * *

Kiitän sinua, sinä ikuinen, armahtava Jumala ja Isä, siitä että lahjoitit rakkaan ainoan Poikasi meille köyhille syntisille. Hän suostui ihmisluontoon ja tuli kärsimään meidän puolestamme. Hänet ristiinnaulittiin ja hän kuoli, nousi kuolleista ja lähti takaisin taivaaseen. Hän otti vangiksi meidän vankeutemme, joka piti meitä vankeinaan. Hänen ansiostaan me olemme nyt sinun rakkaita lapsiasi ja hänen veljiään, kaikkien hänen taivaallisten aarteittensa kanssaperillisiä. Anna armosi ja Pyhä Henkesi, että hän saisi pitää meidät tässä uskossa loppuun saakka.

vielä vähän Lutherin rukouksia:
Herra Jumala, taivaallinen Isä, sinulta saamme päivästä päivään kaikkea hyvää ylenpalttisesti. Päivästä päivään sinä armollisesti suojelet meitä kaikelta pahalta. Anna meidän Pyhän Henkesi avulla kaikesta sydämestämme se ymmärtää, oikeassa uskossa, kiittääksemme sinua nyt ja iankaikkisesti suuresta hyvyydestäsi ja ylistääksemme sinua Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi ja meidän Herramme kautta.

Rakas Jumala, sinä olet laupeudessasi kuullut meidän köyhän rukouksemme. Rakas Isä, anna meille tästä eteenkinpäin kiitollinen sydän, että tuntisimme armosi, ottaisimme sen vastaan ja käyttäisimme sitä oikealla tavalla sinun kunniaksesi.

Sinä olet ihmeellinen, rakastava Jumala. Sinä hallitset meitä ihmeellisesti, täynnä ystävyyttä. Sinä korotat meidät silloin, kun alennat meidät. Sinä teet meidät vanhurskaiksi, kun teet meistä syntisiä. Sinä kuljetat meitä kohti taivasta, kun syökset meidät helvettiin. Sinä annat meille voiton, kun sallit meidän joutua tappiolle. Sinä lohdutat meitä, kun sallit meille murhetta. Sinä teet meistä iloisia, kun annat meidän parkua surusta. Sinä saat meidät laulamaan, kun panet meidät itkemään. Sinä teet meistä voimakkaita, kun kärsimme. Sinä teet meistä viisaita, kun teet meistä narreja. Sinä teet meidät rikkaiksi, kun lähetät meille köyhyyttä. Sinä teet meistä herroja, kun panet meidät palvelemaan.