Varusmiehen kuolema ampumaradalla

Niin kyllä kai aseen saa laukeamaan kun iskee aseen perän maahan riittävällä voimalla, mutta miksi ihmeessä näin tehtäisiin ladatun aseen kanssa. Vai oliko kyseessä liukastuminen/kompastuminen? Silloin tietysti kyseessä on traaginen onnettomuus. Silloinkaan en sitä aseen viaksi sanoisi, nimittäin ei rynnäkkökiväärin liipasin ole mikään kovin suurta voimaa vaativa, muutenhan sillä ei myöskään mihinkään osuisi, jos liipasinta pitäsi turvallisuuden nimssä painaa hampaat irvessä. Ainoa vikatilanne minkä voisin kuvitella olisi se, että ase on lauennut vaikka varmistin on ollut päällä, mutta liekö tuollainen mekaanisesti mitenkään mahdollista. Ehkä?

Normaali ihmisellä ei ole mitään kontaktia aseisiin muualla kuin armeijassa.

Joskohan varusmies olisi käsitellyt asetta samalla holtittomuudella, mitä sulkeis "harjoituksissa" lataamatonta ja tyhjänä olevaa rynnäkkökivääriä riuhdotaan ja revitään "eteen vie" jne.

Ladatun aseen käsittely opetetun sulkeis "harjoituksen" mukaisella tavalla voi johtaa onnettomuuteen.

Joskohan varusmies ei erottanut aseen käsittelyn eroa tositilanteessa jossa on kovat putkessa.

Sulkeis"harjoituksen" eroa ei ole kantahenkilökunta riittävästi tuonut esille, että kyseisellä tavalla EI PIDÄ käsitellä kyseistä asetta aina ja joka tilanteessa.

Sulkeisharjoitus on kusipäistä toimintaa, joka on harhaanjohtanut onnettomuuden uhrin aseen käsittelyssä.

Itse uskoisin vahvasti oman aikakauteni kokemuksen perusteella, että aseen käsittelemisen ero ei ole ollut uhrille selkeästi mennyt ymmärrykseen, ja vastuu kuuluu kantahenkilökunnalle jotka opettavat puutteellisesti.

Kaikille ei ole itsestään selvää aseiden kanssa, koska omassa muussa elämässä ei ole ollut mitään tekemistä tai kontaktia aseisiin.

Vastuu on huono koulutus ja kantahenkilökunnan vika.

Anonyymi kirjoitti:

Normaali ihmisellä ei ole mitään kontaktia aseisiin muualla kuin armeijassa.

Joskohan varusmies olisi käsitellyt asetta samalla holtittomuudella, mitä sulkeis "harjoituksissa" lataamatonta ja tyhjänä olevaa rynnäkkökivääriä riuhdotaan ja revitään "eteen vie" jne.

Ladatun aseen käsittely opetetun sulkeis "harjoituksen" mukaisella tavalla voi johtaa onnettomuuteen.

Joskohan varusmies ei erottanut aseen käsittelyn eroa tositilanteessa jossa on kovat putkessa.

Sulkeis"harjoituksen" eroa ei ole kantahenkilökunta riittävästi tuonut esille, että kyseisellä tavalla EI PIDÄ käsitellä kyseistä asetta aina ja joka tilanteessa.

Sulkeisharjoitus on kusipäistä toimintaa, joka on harhaanjohtanut onnettomuuden uhrin aseen käsittelyssä.

Itse uskoisin vahvasti oman aikakauteni kokemuksen perusteella, että aseen käsittelemisen ero ei ole ollut uhrille selkeästi mennyt ymmärrykseen, ja vastuu kuuluu kantahenkilökunnalle jotka opettavat puutteellisesti.

Kaikille ei ole itsestään selvää aseiden kanssa, koska omassa muussa elämässä ei ole ollut mitään tekemistä tai kontaktia aseisiin.

Vastuu on huono koulutus ja kantahenkilökunnan vika.

Lue lisää

Mielestäni edes sulkeishajoitusten liikeet, eivät missään oloissa suuntaa piippua aseen käsittelijää itseänsä kohti. Ahtaassa rivistössä ehkä edessä takana tai vieressä olevaa kohti mieluumminkin.
Itse olin armeijassa vuonna 1990, mutta silloinkin tunsin tuollaiset radalla tapahtuvat ammunnat täysin turvallisiksi, enkä varmasti tuijottanut asetta väärästä päästä missään vaiheessa.
Ne ns. riskitilanteet olivat mielstäni silloin kun esimerkiksi kävelin yksikseni ladatun rynnäkkökiväärin kanssa pitkin haminan katuja. Siinä olisi ollut miettimistä mitä tehdä jos joku tulee haastamaan riitaa tai pyytämään rynnäkkökivääriä itselleen. Ampuako vai eikö ampua. Oliko se vain vittuilemassa vai varastamassa yksinäisen vartijan asetta. Mutta eipä noissakaan tilanteissa, tullut mieleen katsoa piippua väärästä suunnasta, tai pitää varmistinta kertatuli tai sarjatuli asennossa...

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni edes sulkeishajoitusten liikeet, eivät missään oloissa suuntaa piippua aseen käsittelijää itseänsä kohti. Ahtaassa rivistössä ehkä edessä takana tai vieressä olevaa kohti mieluumminkin.
Itse olin armeijassa vuonna 1990, mutta silloinkin tunsin tuollaiset radalla tapahtuvat ammunnat täysin turvallisiksi, enkä varmasti tuijottanut asetta väärästä päästä missään vaiheessa.
Ne ns. riskitilanteet olivat mielstäni silloin kun esimerkiksi kävelin yksikseni ladatun rynnäkkökiväärin kanssa pitkin haminan katuja. Siinä olisi ollut miettimistä mitä tehdä jos joku tulee haastamaan riitaa tai pyytämään rynnäkkökivääriä itselleen. Ampuako vai eikö ampua. Oliko se vain vittuilemassa vai varastamassa yksinäisen vartijan asetta. Mutta eipä noissakaan tilanteissa, tullut mieleen katsoa piippua väärästä suunnasta, tai pitää varmistinta kertatuli tai sarjatuli asennossa...

Lue lisää

"Jalalle Vie!" -komennossa on mahdollista että ampuma asennolla seisten, on varusmies ottanut kiväärin piipusta kiinni, ja lyönyt kiväärin oikean jalkansa viereen, jolla hetkellä ase voi olla ollut viistossa oman päänsä suuntaan esimerkiksi arviolta noi 5-10 astetta, mikäli ei ole lyönyt aseen perää aivan saappaansa viereen kiinni, jolloin aseen kulma olisi ollut itsestä ulospäin. Mitä enemmän ase on saappaasta kauempana, kulma alkaa lähestyä omaa pääkalloa. Jos olisi kivääri käsillä tuota voisi kokeilemalla kokeilla tuota kulma-asiaa.
Luodin lentorata paljastaisi edelleen missä kulmassa luoti lävisti varusmiehen kallon.

Anonyymi kirjoitti:

"Jalalle Vie!" -komennossa on mahdollista että ampuma asennolla seisten, on varusmies ottanut kiväärin piipusta kiinni, ja lyönyt kiväärin oikean jalkansa viereen, jolla hetkellä ase voi olla ollut viistossa oman päänsä suuntaan esimerkiksi arviolta noi 5-10 astetta, mikäli ei ole lyönyt aseen perää aivan saappaansa viereen kiinni, jolloin aseen kulma olisi ollut itsestä ulospäin. Mitä enemmän ase on saappaasta kauempana, kulma alkaa lähestyä omaa pääkalloa. Jos olisi kivääri käsillä tuota voisi kokeilemalla kokeilla tuota kulma-asiaa.
Luodin lentorata paljastaisi edelleen missä kulmassa luoti lävisti varusmiehen kallon.

Lue lisää

Ei tuollaista "jalalle vie" komentoa tiettävästi koskaan käytetä ampumaradalla, jos juuri muulloinkaan suomen armeijassa? Ainakin itse olen suorittanut armeijan ilman yhtään "jalalle vie" komentoa. Eteen vie, Olalle vie, sen sijaan olivat normaaleita,
Saati sitten, että jalalle vie, komento annettaisiin ampumaradalla kun kovat on jo lippaassa, epäuskottavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaista "jalalle vie" komentoa tiettävästi koskaan käytetä ampumaradalla, jos juuri muulloinkaan suomen armeijassa? Ainakin itse olen suorittanut armeijan ilman yhtään "jalalle vie" komentoa. Eteen vie, Olalle vie, sen sijaan olivat normaaleita,
Saati sitten, että jalalle vie, komento annettaisiin ampumaradalla kun kovat on jo lippaassa, epäuskottavaa.

Lue lisää

Olettama olikin, että varusmiehen ainoa käsitys pohjautui sulkeisharjoituksissa opittuihin maneereihin, ja lopetettuaan sen hetken ampumisensa seisten, on lyönyt aseen "jalalle" seisoma-asennossaan, ilma erillistä komentoa. Komennothan on jo sulkeisissa opittuja.
40 vuotta sitten kun itse olin armeijassa, "jalalle vie" komento oli olemassa.
Kyseisessä tilanteessa otetaan kiväärin piipusta kiinni, ja "lasketaan" (lyödään) kiväärin piippu jalan viereen pitäen kiväärin piipusta ainakin oikeakätisenä, oikealla kädellä kiinni.
Jos kivääri on ladattu, ole itse kuullut että iskuri voi aika herkästikin liikahtaa jos perä lyödään maahan.
Olikohan ase varmistettu kun poika löi sen jalalle.

Anonyymi kirjoitti:

Olettama olikin, että varusmiehen ainoa käsitys pohjautui sulkeisharjoituksissa opittuihin maneereihin, ja lopetettuaan sen hetken ampumisensa seisten, on lyönyt aseen "jalalle" seisoma-asennossaan, ilma erillistä komentoa. Komennothan on jo sulkeisissa opittuja.
40 vuotta sitten kun itse olin armeijassa, "jalalle vie" komento oli olemassa.
Kyseisessä tilanteessa otetaan kiväärin piipusta kiinni, ja "lasketaan" (lyödään) kiväärin piippu jalan viereen pitäen kiväärin piipusta ainakin oikeakätisenä, oikealla kädellä kiinni.
Jos kivääri on ladattu, ole itse kuullut että iskuri voi aika herkästikin liikahtaa jos perä lyödään maahan.
Olikohan ase varmistettu kun poika löi sen jalalle.

Lue lisää

Oikein piti googlettaa jalalle vie komentoa. Eikä sitä näytetä enää armeijassa tunnettavan, lienee kivääriaikakauden juttuja?
Mistä tuollainen juttu on edes peräisin, että rynnäkkökiväärin perä olisi isketty maahan? Ainakaan minkään pokkurointiliikkeen päätteeksi, ne kun eivät kuitenkaan kuulu ampumaradalle. Jutun mukaan kukaan ei huomannut mitään, ennen kuin pamahti.

Anonyymi kirjoitti:

Normaali ihmisellä ei ole mitään kontaktia aseisiin muualla kuin armeijassa.

Joskohan varusmies olisi käsitellyt asetta samalla holtittomuudella, mitä sulkeis "harjoituksissa" lataamatonta ja tyhjänä olevaa rynnäkkökivääriä riuhdotaan ja revitään "eteen vie" jne.

Ladatun aseen käsittely opetetun sulkeis "harjoituksen" mukaisella tavalla voi johtaa onnettomuuteen.

Joskohan varusmies ei erottanut aseen käsittelyn eroa tositilanteessa jossa on kovat putkessa.

Sulkeis"harjoituksen" eroa ei ole kantahenkilökunta riittävästi tuonut esille, että kyseisellä tavalla EI PIDÄ käsitellä kyseistä asetta aina ja joka tilanteessa.

Sulkeisharjoitus on kusipäistä toimintaa, joka on harhaanjohtanut onnettomuuden uhrin aseen käsittelyssä.

Itse uskoisin vahvasti oman aikakauteni kokemuksen perusteella, että aseen käsittelemisen ero ei ole ollut uhrille selkeästi mennyt ymmärrykseen, ja vastuu kuuluu kantahenkilökunnalle jotka opettavat puutteellisesti.

Kaikille ei ole itsestään selvää aseiden kanssa, koska omassa muussa elämässä ei ole ollut mitään tekemistä tai kontaktia aseisiin.

Vastuu on huono koulutus ja kantahenkilökunnan vika.

Lue lisää

"""""""Sulkeis"harjoituksen" eroa ei ole kantahenkilökunta riittävästi tuonut esille, että kyseisellä tavalla EI PIDÄ käsitellä kyseistä asetta aina ja joka tilanteessa.""""""

Mihin siis jäi se että armeijassa ei kuulu ajatella itse mitään, vaan pitää ainoastaan totella käskyjä.

Sulkeisharjoitusten käskyjä toteuttamalla, ja itse ajattelematta omilla aivoillaan, vastuu kuuluu kantahenkilökunnalle, jonka tulee huolehtia sitten aivan kaikesta, koska tähdentävät että armeijassa ei tule ajatella mitään, vaan ainoastaan toimia kuin kone.

Tässä tuli nyt esille ristiriita armeijan niin sanotusta opetuksesta, jossa jättämällä ajattelu vain muutamalle kantapeikolle, eivät kantapeikot suoriutuneet tehtävistään.

Koko koulutus uusiksi, ja uusi painotus. Ajatteleminen kuuluu kaikille, ja on myös käsky.
Jos ei itse ajattele omilla aivoillaan, tulee vahinkoja.

Sakkoja ja vankeutta kantahenkilökunnan jäsenille, jotka epäonnistuivat koulutus tehtävissään.

Vähintä mitä voi tilanteessa vaatia.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein piti googlettaa jalalle vie komentoa. Eikä sitä näytetä enää armeijassa tunnettavan, lienee kivääriaikakauden juttuja?
Mistä tuollainen juttu on edes peräisin, että rynnäkkökiväärin perä olisi isketty maahan? Ainakaan minkään pokkurointiliikkeen päätteeksi, ne kun eivät kuitenkaan kuulu ampumaradalle. Jutun mukaan kukaan ei huomannut mitään, ennen kuin pamahti.

Lue lisää

Tietäääkseni Suomen armeijassa ei käytetä komentoa "jalalle vie". Sitä käytettäisiin, jos olisi käytössä pitkä kivääri (esim. ukko-pekka), joka voidaan perä edellä seisottaa jalan vieressä. Rynnäkkökivääri ei ole tarpeeksi pitkä ase, jotta sen voisi tuollaisessa asennossa pitää.

Sen sijaan armeijassa on käsky "olalle vie", jolloin ase heivataan oikealle olkapäälle remmistään niin ase on selkää vasten olkapäällä remmin varassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tietäääkseni Suomen armeijassa ei käytetä komentoa "jalalle vie". Sitä käytettäisiin, jos olisi käytössä pitkä kivääri (esim. ukko-pekka), joka voidaan perä edellä seisottaa jalan vieressä. Rynnäkkökivääri ei ole tarpeeksi pitkä ase, jotta sen voisi tuollaisessa asennossa pitää.

Sen sijaan armeijassa on käsky "olalle vie", jolloin ase heivataan oikealle olkapäälle remmistään niin ase on selkää vasten olkapäällä remmin varassa.

Lue lisää

Ollut käytössä joskus 40 vuotta sitten

Hanskat kädessä mahdotonta painamalla painaa liipaisimesta. Iskun voimasta on voinut laueta, kuten yllä on kuvailtu usean kirjoittajan toimesta.

Anonyymi kirjoitti:

Hanskat kädessä mahdotonta painamalla painaa liipaisimesta. Iskun voimasta on voinut laueta, kuten yllä on kuvailtu usean kirjoittajan toimesta.

Muistaakseni armeijan nahkarukkaset sai tippumaan käsistä noin 0,1 sekunnissa, ainakin itsellä ne oli aika väljää tekoa. Tosin itsellä ei ole muistikuvaa, että niitä piti myöskään pukea päälle enää sen jälkeen kun oli lipastanut sen määrän patruunoita mitä missäkin ammunnassa käytettiin. Ja kuitenkin ymmärsin, että kyse ei ollut piippuun ammunnan jälkeen jääneestä patruunasta, vaan ennen ammuntaa, juuri lipastetuista patruunoista? Ainakin uutisen mukaan kyse oli kohdistusammuntojen jälkeisestä tilanteesta, mutta ennen lupaa ampua varsinaista sarjaa. Ilmeisesti varsinaisen sarjan patruunat oli kuitenkin jo lipastettu, olettaisin että muuten olisi suoraan epäilty, että kohdistuslaukauksesta olisi jäänyt patruuna ampumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Hanskat kädessä mahdotonta painamalla painaa liipaisimesta. Iskun voimasta on voinut laueta, kuten yllä on kuvailtu usean kirjoittajan toimesta.

Missä kerrotaan olleen hanskat kädessä, ei missään. Paljain käsin siellä ollaan tai sormikkaat missä liipasinsormi voi olla paljaana.

Sulla on aika suuri riski

Tuollapa ei ollut sanottu mitään...

Armeijassa noudatetaan käskyjä. Ei käytetä aivoja.

Anonyymi kirjoitti:

Armeijassa noudatetaan käskyjä. Ei käytetä aivoja.

Ei missään muuallaakaan käytetä omia aivoja tähtäyksen kohteena ellei ole tarkoitus tehdä itsaria. Intin aikana hyvin usein tyttökaveri jättää, joku tälläinen voi olla tässäkin takana.

Aivan noin.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan noin.

Tai sitten ei

Anonyymi kirjoitti:

Tai sitten ei

Alokas ei tiennyt, että ammuspesään oli jäänyt yksi luoti, vaikka lipas oli poistettu.
Hän käsitteli asettaan luullen sen luodeista tyhjäksi.
Painoi jopa liipasinta, joka sitten koitui kohtaloksi.

Kannattaa pyytää mahdollisuutta päästä kertausharjoituksiin. Itsellä jo kolmet kertausharjoitukset takana. Enää ei taida tulla kun ikää kuusikymmentä.

Varmistinta et tartte enää.
Voit heittää kortsut muovijätteeseen.

Metsästäjät ovat niin vanhoja paappoja, että ammuskelevat ohikulkevia polkupyöräilijöitäkin huononäköisinä, kun luulevat hirveksi.
Kaksi lajia jotka koostuvat pelkästään vanhoista paapoista.
Metsästäjät, ja radio amatöörit.
Metsästysaikana pitäisikin pukeutua räikyvänpunaisiin takkeihin ja hattuihin ettei tule paappojen ampumiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Metsästäjät ovat niin vanhoja paappoja, että ammuskelevat ohikulkevia polkupyöräilijöitäkin huononäköisinä, kun luulevat hirveksi.
Kaksi lajia jotka koostuvat pelkästään vanhoista paapoista.
Metsästäjät, ja radio amatöörit.
Metsästysaikana pitäisikin pukeutua räikyvänpunaisiin takkeihin ja hattuihin ettei tule paappojen ampumiksi.

Lue lisää

Mihin se pahvihirvivideo katosi netistä ja mistä "metsästysseurasta" ampuja oli?

Anonyymi kirjoitti:

Metsästäjät ovat niin vanhoja paappoja, että ammuskelevat ohikulkevia polkupyöräilijöitäkin huononäköisinä, kun luulevat hirveksi.
Kaksi lajia jotka koostuvat pelkästään vanhoista paapoista.
Metsästäjät, ja radio amatöörit.
Metsästysaikana pitäisikin pukeutua räikyvänpunaisiin takkeihin ja hattuihin ettei tule paappojen ampumiksi.

Lue lisää

Metsässä kannattaa Suomessa liikkua aina räikeissä vaatteissa eikä maastoasussa, jos haluaa varmistua, ettei tule ammutuksi riistana. Suomessa metästysaseita on paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Metsässä kannattaa Suomessa liikkua aina räikeissä vaatteissa eikä maastoasussa, jos haluaa varmistua, ettei tule ammutuksi riistana. Suomessa metästysaseita on paljon.

Harvinaisia värikkäitä lintujahan ne tähtää ensimmäisenä, sitä parempi jos on lajinsa viimeinen edustaja.

Ei armeijassa. Ei ainakaan Suomen armeijassa. Patruunoista ja aseen käsittelystä ollaan sen verran tarkkana, että nuo "ei sen pitänyt olla ladattu"- onnettomuudet kuuluvat läheinnä vapaa-aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei armeijassa. Ei ainakaan Suomen armeijassa. Patruunoista ja aseen käsittelystä ollaan sen verran tarkkana, että nuo "ei sen pitänyt olla ladattu"- onnettomuudet kuuluvat läheinnä vapaa-aikaan.

Lue lisää

– Huomio!

– Ampuma-asento: maaten!

– Viisi kohdistuslaukausta! Saa ampua!

Mitä jos paineen alaisena ampuukin erehdyksessä vain neljä? Sen viidennen kanssa voi käydä kehnosti, jos välillä kohdistuslaukausten jälkeen nousee seisomaan vähän verryttelemään kylmässä.

Vahinkoja on käynyt erityisesti paukkupatruunoiden kanssa "tyhjän" aseen lauettua esimerkiksi asetta puhdistettaessa. Kovien kanssa on kontrolli tarkempaa, mutta aivan kaikki on mahdollista tehdä väärin.

Ei olekaan sellaista otetta.
Ihmettelen ampumaradalla tapahtunutta onnettomuutta. Eihän asetta saa suunnata tauluista poispäin missään tilanteessa. Jos on häiriö aseessa, niin siitä ilmoitetaan valvojalle ja ase jätetään alustalle piippu osoittaen taulujen suuntaan.
Ammunnan loppuessa ase otetaan alustalta haltuun vasta lippaan ja panospesän tyhjentämisen jälkeen.
Jotain osaa turvallisuusohjeista ei ole noudatettu.

Noin 40 vuotta sitten ilmeisesti oli. Kommentoijissa aika iäkästäkin porukkaa.